Mieheni kanssa pitkään (20 v) yhdessä olleena, olen kypsynyt hänen uraansa. Koti on vain välilaskupaikka ja taas lennetään. Nyt hän miettii, mitä hän haluaa elämältään. Minä olen ihan rikki. 12 vuotta olen lapset kasvattanut ja perheen hoitanut ja tässä kiitos...en tiedä haluanko jatkaa sinun kanssa. Meillä on ollut vaikeuksia ennenkin, mutta nyt tuntuu, että tämä on lopun alkua. Rakastan häntä, mutta en suostu enää olemaan kynnysmattona. Olen kuitenkin ihan näpsäkkä alle 40 vuotias. Olisiko minulle joku jossakin, joka jakaisi arjen minun kanssa, lähtisi kesällä mustikkametsään ja olisi olkapäänä johon tukeutua...
Mies naimisissa työn kanssa
kenen kanssa vanhettuisin?
6994
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen itse paljon kokenut mies, miettinyt välillä, liikaakinko kokenut.
En ihan näe yhteyksiä esittämiesi asioiden kesken. Kuitenkin jos oikein ymmärrän, puolisosi miettii kuultesi jopa sitä, jatkaisiko kanssasi. Hmm, minusta ei sellaista pitäisi suostua edes kuuntelemaan, vaikka aikamme kehottaa sallimaan aivan kaikenlaista.
Rikki ja rakastaa - huono yhdistelmä, kokemusta nimittäin aikanaan karttui itsellenikin vastaavasta.
Jospa pääsisit eteenpäin yhdellä seuraavista tavoista t. jollakin niiden yhdistelmistä:
1. Ystävättäresi, joita monilla naisilla on. Ehkä jo se, jos saa purkaa tunteensa, viilentää ja antaa aikaa.
2. Miehesi: voisitteko sittenkin kyetä keskustelemaan?
3. Miehesi, sinä ja joku kolmas: en sinänsä uskon ammattiavun automaattiseen hyväätekevyyteen, mutta joillekin sekin on ollut hyödyksi.
4. Sinä itse: kaikkein vähiten suosittelen ammattiavun etsintää kenellekään, jota en tunne, eli en sinullekaan, mutta eihän sitä koskaa tiedä, josko siitä(kin) olisi apua.
5. Valitettavasti rohkenen epäillä, auttaisiko uusi suhde. Kyllähän sitä tilaisuuksia tulee, mutta ainakin omassa ja toki rajoittuneessa kokemuspiirissäni silloin, kun tarpeen ei olisi.
miehesi "heräämään" myös siunun tarpeisiin.
Ei me äijät useinkaan huomioida naisia ennenkuin on liian myöhäistä.
Oletko varma,ettei miehesi ahkeroi juuri sinun takiasi.Miehet usein haluaa taloudellisista turvallisuutta vaimollensa ja lapsille ja luulevat tekevänsä hyvää työtä kun painavat niska limassa perheen eteen hommia.
uusikin, jos sitä oot todella etsimässä. Mutta nyt kysytään, että mitäs sulla on tarjota ehdokkaille? Näpsäkkä 40-kymppinen on kovilla 20-30-kymppisten metsästysmailla uuden etsinnässä. Peli on armotonta ja suurin osa miehistä ( varsinkin eronneista ) etsii todella nuorempia; kuka nyt munaa munaan vaihtaisi, saati sitten kunnalliskotimummuun.
Että harkitse vielä kerran, ennen kuin luovut entisestä . Pikku skismat kuuluvat joka parisuhteeseen; ei niitä pidä säikähtää. Ja eikös se olekin vähän sun hommaas se kodinhoito?
Ootko joku naisia mollaava tyyppi vai?
kerroin vain karun ja kylmän totuuden. Kyllä 40:nenkin kelpaa vielä , kun heittäytyy kapakkaelämän pyörteisiin. Mutta sieltä saa vain sitä keikkamiesten rakkautta ja yhden illan suhteita. Mutta jos hakee pysyvää suhdetta ja todellista kodin lämpöä ja uskollisen miehen turvaa, niin voipi joutua odottamaan jonkin aikaa, ennen kuin sopiva kandi eteen ilmaantuu! Näin on näreet!
Ai, saa vain keikkamiesten rakkautta ja yhden illan suhteita? Emmä ainakaan ole koskaan sellaisia saanut, enkä kyllä hakenutkaan!
Olin naimisissa 17 vuotta, ja kun erosin niin uusi löytyi jo harkinta-aikana. Vaikka ex väitti, että ei kannata erota koska en enää kenellekään kelpaa.
Ihan harmitti että siinä kävi niin, koska uutta suhdetta ei missään nimessä kannata aloittaa kesken eroprosessin. Mutta elämä on joskus sellaista että sitä vain tapaa sen oikean eikä siinä sitten pidättele ei mikään! Baarista löytyi muuten, eikä ole juoppo, eikä todella ollut haku päällä kummallakaan.
Toista kertaa naimisissa, ja tällä kertaa onnellisesti. Niin että anna palaa vaan. Ota ero jos tuntuu ettet ole onnellinen. Sinulla on vain yksi elämä! Älä uhraa sitä tuollaisten ukkojen puheitten takia!