Ehkä palstalaiset olivat jo unohtaneet tapaus Heidin, mutta teen lyhyen tilannepäivityksen aiheesta siltä varalta että joku muistaa aikaisemmat kirjoitukseni ja on kiinnostunut lukemaan miten asia etenee.
Kuten jo viimeksi kerroin, minä ja Heidi tapasimme eilen (torstaina) ja tänään (perjantaina) viimeisen kerran opiskelujen merkeissä. Oltiin kaksi päivää kuin paita ja perse, koko ajan yhdessä, eikä liepeillä ollut yhtäkään läheisimmistä opiskelukavereistamme. Nautimme molemmat yhdessäolosta, ihan ilman pienintäkään epäilystä.
Torstaiaamuna näin Heidin ensimmäisen kerran viikkoon, ja hän tervehti minua naama niin leveässä hymyssä, ettei minulle jäänyt minkäännäköistä epäillysta siitä että minua odoteltiin. Uudet silmälasini saivat heti hyväksyvät kehut, ne kuulemma sopivat minulle tosi hyvin (itse kyllä kadun moniteholinssien valintaa, niihin tottuminen on hankalampaa kuin uskoin). Joka tapauksessa, Heidi oli ihana kuin aina.
Aamupäivä meni tunneilla tiiviisti yhdessä opiskellen, ja oli kivaa. Aamupäivän tuntien jälkeen menimme lounaalle, mutta pian istuduttuamme yhdessä pöytään, saimme siihen tuntemattomia seuralaisia ja emme päässeet intiimikeskusteluihin. Ruoan jälkeen haimme vielä kahvit, ja tällä kertaa vein Heidin perimmäiseen nurkkaan tarkoituksenani kertoa tunteistani. Lähes heti istuuduttuamme, otin Heidiin katsekontaktin ja sanoin että minun on pakko tunnustaa eräs asia. Sanoin etten odota häneltä vastausta, eikä asia vaadi erillisiä toimenpiteitä. Sanoin että minun on vain pakko kertoa, että olen ihastunut häneen.
Avautumiseni jälkeen jäin odottamaan Heidin reaktiota. Jos ilmeestä saattoi jotakin lukea, niin sanoisin että siinä oli ainakin mielihyvää. Hän katsoi minua syvälle silmiini ja hymyili, sanoipa jossain kohtaa että hän ihan punastuu tilanteesta. Sanoin Heidille ettei hänellä ole syytä sellaiseen, nythän puhutaan minun tunteistani. Jatkoin vielä sanomalla, että en tiedä onko käytökseni aikuismaista, mutta minun oli pakko kertoa tunteistani. Heidi kiitti minua avautumisestani, ja sanoi että oli hyvä kun kerroin asiasta, ja kehaisipa rohkeuttanikin. Keskustelun päätteeksi kysyin Heidiltä saisinko ottaa jossain sopivassa kohtaa hänestä kuvan kännykälläni muistoksi, ja sain kysymykseeni myöntävän vastauksen.
Hörpättyämme kahvit, suunnistimme takaisin luokkahuoneeseen katsellen väliin toisiamme hellästi ja hymyilimme toisillemme. Istuimme iltapäivänkin vierekkäin, ja olimme hyvin läheisissä tunnelmissa...lämmön saattoi tuntea välillämme. Sanoisin että Heidi oli tilanteesta hyvin otettu, ja minusta tuntui hyvälle kun olin päässyt sanomaan jotakin hellää ihmiselle jota kohtaan olen "kehittänyt" lämpimiä tunteita. Päivä päättyi aikanaan, ja lähdimme yhtä aikaa ulos. Heidillä oli kiire hakemaan lapsia tarhasta, joten emme suunnistaneet kahville vaan jäimme vartiksi juttelemaan keskenämme. Juttelimme ihan niitä näitä, ja otin samalla hänestä pari kuvaa muistoksi itselleni. Pian sitten erosimme, ja huikkasimme toisillemme "huomiseen".
Tänään aamusella nähtiin taas iloisissa merkeissä ja toivottelimme hyvät huomenet. Aamupuurolla päätin esittää Heidille kysymyksen edellispäivän tunnustukseeni liittyen, eli kysyin häneltä oliko tunnustukseni tullut hänelle puun takaa vai oliko hänellä etukäteen jotakin epäilyksiä tunteistani häneen liittyen. Heidi ehkä hivenen varautui kysymyksestäni, ja sanoi että ei hän ollut osannut millään muotoa ajatella että minulla olisi jotakin tunteita häntä kohtaan. Nyökkäilin ja sanoin dissidenttimäiseen tyyliin, että miehet ja naiset selkeästikin kokevat asioita erilailla. Siinä missä mies keskittyy naiseen vain tunteiden takia, nainen voi olla liikkeellä vilpittömästi ystävänä.
Päivä kului opiskellen, ja välillämme oli selkeästi lämpöä, tosin ei yhtä voimakasta hyvänolontunnetta kuin torstaipäivänä. Päivän päätteeksi teimme tentin, josta suoriuduimme yhtä aikaa ja lähtiessämme Heidi sanoi että hänen pitää käydä asioillaan samalla suunnalla mistä ratikkani lähtee. Päätimme käväistä yhteisten opintojemme päättymisen muistoksi kahvilla ennenkuin Heidi menee hakemaan lapset tarhasta. Kahvihetki venähti reilun tunnin mittaiseksi, ja minun täytyy myöntää että keskustelumme aikana minulle ei jäänyt yhtään epäselväksi miksi minä olen kehittänyt tunteeni Heidiä kohtaan. Heidi on kertakaikkiaan ihastuttava nainen, valitettavasti vain täysillä sitoutunut perheeseensä.
Hyvästellessämme sanoin Heidille, että yhteydenpito on täysin hänen varassaan. Olen aina vapaana ollessani valmis tapaamaan kahvin merkeissä, mutta en usko että tulen itse olemaan aktiivinen yhteydenpidon suhteen. Heidi toki sanoi, että kyllä minäkin voin laittaa viestiä, mutta hän ainakin ilmoittelee itsestään silloin tällöin. Erotessamme halasimme ensimmäistä kertaa toisiamme, ja siitä halauksesta tuli pitkä ja lämpöinen. Kiitin yhteisestä ajasta, ja kerroin että oli kiva tutustua noin upeaan naiseen. Heidi kiitti, ja sanoi että ilo oli hänen puolellaan.
Kuten jo viimeksi kerroin, minä ja Heidi tapasimme eilen (torstaina) ja tänään (perjantaina) viimeisen kerran opiskelujen merkeissä. Oltiin kaksi päivää kuin paita ja perse, koko ajan yhdessä, eikä liepeillä ollut yhtäkään läheisimmistä opiskelukavereistamme. Nautimme molemmat yhdessäolosta, ihan ilman pienintäkään epäilystä.
Torstaiaamuna näin Heidin ensimmäisen kerran viikkoon, ja hän tervehti minua naama niin leveässä hymyssä, ettei minulle jäänyt minkäännäköistä epäillysta siitä että minua odoteltiin. Uudet silmälasini saivat heti hyväksyvät kehut, ne kuulemma sopivat minulle tosi hyvin (itse kyllä kadun moniteholinssien valintaa, niihin tottuminen on hankalampaa kuin uskoin). Joka tapauksessa, Heidi oli ihana kuin aina.
Aamupäivä meni tunneilla tiiviisti yhdessä opiskellen, ja oli kivaa. Aamupäivän tuntien jälkeen menimme lounaalle, mutta pian istuduttuamme yhdessä pöytään, saimme siihen tuntemattomia seuralaisia ja emme päässeet intiimikeskusteluihin. Ruoan jälkeen haimme vielä kahvit, ja tällä kertaa vein Heidin perimmäiseen nurkkaan tarkoituksenani kertoa tunteistani. Lähes heti istuuduttuamme, otin Heidiin katsekontaktin ja sanoin että minun on pakko tunnustaa eräs asia. Sanoin etten odota häneltä vastausta, eikä asia vaadi erillisiä toimenpiteitä. Sanoin että minun on vain pakko kertoa, että olen ihastunut häneen.
Avautumiseni jälkeen jäin odottamaan Heidin reaktiota. Jos ilmeestä saattoi jotakin lukea, niin sanoisin että siinä oli ainakin mielihyvää. Hän katsoi minua syvälle silmiini ja hymyili, sanoipa jossain kohtaa että hän ihan punastuu tilanteesta. Sanoin Heidille ettei hänellä ole syytä sellaiseen, nythän puhutaan minun tunteistani. Jatkoin vielä sanomalla, että en tiedä onko käytökseni aikuismaista, mutta minun oli pakko kertoa tunteistani. Heidi kiitti minua avautumisestani, ja sanoi että oli hyvä kun kerroin asiasta, ja kehaisipa rohkeuttanikin. Keskustelun päätteeksi kysyin Heidiltä saisinko ottaa jossain sopivassa kohtaa hänestä kuvan kännykälläni muistoksi, ja sain kysymykseeni myöntävän vastauksen.
Hörpättyämme kahvit, suunnistimme takaisin luokkahuoneeseen katsellen väliin toisiamme hellästi ja hymyilimme toisillemme. Istuimme iltapäivänkin vierekkäin, ja olimme hyvin läheisissä tunnelmissa...lämmön saattoi tuntea välillämme. Sanoisin että Heidi oli tilanteesta hyvin otettu, ja minusta tuntui hyvälle kun olin päässyt sanomaan jotakin hellää ihmiselle jota kohtaan olen "kehittänyt" lämpimiä tunteita. Päivä päättyi aikanaan, ja lähdimme yhtä aikaa ulos. Heidillä oli kiire hakemaan lapsia tarhasta, joten emme suunnistaneet kahville vaan jäimme vartiksi juttelemaan keskenämme. Juttelimme ihan niitä näitä, ja otin samalla hänestä pari kuvaa muistoksi itselleni. Pian sitten erosimme, ja huikkasimme toisillemme "huomiseen".
Tänään aamusella nähtiin taas iloisissa merkeissä ja toivottelimme hyvät huomenet. Aamupuurolla päätin esittää Heidille kysymyksen edellispäivän tunnustukseeni liittyen, eli kysyin häneltä oliko tunnustukseni tullut hänelle puun takaa vai oliko hänellä etukäteen jotakin epäilyksiä tunteistani häneen liittyen. Heidi ehkä hivenen varautui kysymyksestäni, ja sanoi että ei hän ollut osannut millään muotoa ajatella että minulla olisi jotakin tunteita häntä kohtaan. Nyökkäilin ja sanoin dissidenttimäiseen tyyliin, että miehet ja naiset selkeästikin kokevat asioita erilailla. Siinä missä mies keskittyy naiseen vain tunteiden takia, nainen voi olla liikkeellä vilpittömästi ystävänä.
Päivä kului opiskellen, ja välillämme oli selkeästi lämpöä, tosin ei yhtä voimakasta hyvänolontunnetta kuin torstaipäivänä. Päivän päätteeksi teimme tentin, josta suoriuduimme yhtä aikaa ja lähtiessämme Heidi sanoi että hänen pitää käydä asioillaan samalla suunnalla mistä ratikkani lähtee. Päätimme käväistä yhteisten opintojemme päättymisen muistoksi kahvilla ennenkuin Heidi menee hakemaan lapset tarhasta. Kahvihetki venähti reilun tunnin mittaiseksi, ja minun täytyy myöntää että keskustelumme aikana minulle ei jäänyt yhtään epäselväksi miksi minä olen kehittänyt tunteeni Heidiä kohtaan. Heidi on kertakaikkiaan ihastuttava nainen, valitettavasti vain täysillä sitoutunut perheeseensä.
Hyvästellessämme sanoin Heidille, että yhteydenpito on täysin hänen varassaan. Olen aina vapaana ollessani valmis tapaamaan kahvin merkeissä, mutta en usko että tulen itse olemaan aktiivinen yhteydenpidon suhteen. Heidi toki sanoi, että kyllä minäkin voin laittaa viestiä, mutta hän ainakin ilmoittelee itsestään silloin tällöin. Erotessamme halasimme ensimmäistä kertaa toisiamme, ja siitä halauksesta tuli pitkä ja lämpöinen. Kiitin yhteisestä ajasta, ja kerroin että oli kiva tutustua noin upeaan naiseen. Heidi kiitti, ja sanoi että ilo oli hänen puolellaan.
Vastaukset 76
Vanhimmat
Olet siis idiootti, Heidi ei tule lähettämään sinulle yhtäkään todellista viestiä.
Nainen joka haluaa miehen ei käyttäydy noin, ole mies ja unohda haaveet ja kuvittelut.
Suomalaisittain, herää pahvi!
Kuten sanoin, minä en jatka Heidin parissa työskentelyä.
Mä en tunne ku pikku Heidin, sen joka asui Alpeilla.
Tämä ei ole sama Heidi.
Joo, arvasin, että tunteesi olivat yksipuoliset. Jos eivät olisi olleet, Heidi olisi silloin kun tunnustit ihastumisesti, sanonut, että "niin minäkin sinuun". Sitten hän olisi todennäköisesti jatkanut, että hän on kuitenkin varattu, ettekä voi olla yhdessä. Mutta nyt selvisi, että hän ei ollut edes ihastunut sinuun, piti vain sinusta ystävänä. Onneksi sait edes seksiä sen toisen Heidin kanssa. Hänelläkin oli varmaan enemmän tunteita sinua kohtaan, kuin tällä opiskelu-Heidillä.
Oletko ihan varma siitä että Heidi olisi kertonut tunteistaan jos hänellä olisi niitä?
Jos hänellä olikin, ne kuolivat kun tunnustit omasi.Tunteet säilyvät paremmin, jos niistä ei puhu, vaan antaa niiden voimistua. Ja sitten hups.. kun olisitte tavanneet baarissa joskus molemmat humalassa, Heidi olisi eksynyt kanssasi sänkyyn. Sitten hänellä olisi tunteita ja sinulta ne ehkä olisivat jo laimenneet.
Itsekin kerroit, että välit olivat viilenneet pian tunnustuksen jälkeen.Asioista tuli liian konkreettisia ja sinusta melkein stalkkeri hänen silmissään. Hän saattoi jo kauhistellen kertoa jollekin bestikselleen tunnustuksestasi ja yhdessä pohdiskelivat, miten hän pääsee sinua loukkaamatta sinusta eroon.
Mihin perustat väitteesi siitä että puhuminen tappaa tunteet?
Minä kerroin että välit lämpenivät tunnustukseni jälkeen, mutta viilenivät hivenen sen jälkeen kun kysyin tänään Heidiltä oliko hänellä etukäteen mitään aavistusta tunteistani.
Varattu ihminen joutuu silloin pohtimaan konkreettisia valintoja ja olisiko valmis niihin. Kun vastaus on "ei", tajuaa, että tunteita ei oikeasti ollutkaan, vaan ne olivat enemmän ihastumisen tunteeseen viehättymistä.
Kun asiasta vielä aletaan jauhaa ja kysellä aavistuksia, liikutaan heikoilla jäillä. Silloin tulee peräytyminen; mitä tuo haluaa minusta?
Varattu ihminen joutuu Heidin tilanteessa pohtimaan sitä, onko oma halu tärkeämpi kuin omien lasten etu. Yleensä lasten etu ajaa edelle.
Aavistuksien kysyminen sai Heidin epävarmaksi, mutta toisaalta se ei tässä kohtaa ole merkityksellistä.
Voit tietysti selittää asiat itsellesi noin, jos se paremmalta niin tuntuu. Ja voihan siinä jotain perääkin olla. Mutta yhtä hyvin voi olla noin, kuin kerroin. Sinua on loukattu ja sinut torjuttu, joten kaikki keinot sisimmän suojelemiseen ovat tarpeen.
Erehdyt, ei minua ole todellakaan loukattu vaan tunnustukseni on vastaanotettu imarreltuna.
Minä tiedän myös kemiat jotka minun ja Heidin välillä on, vaikka liekkiä ei näy, savua näkyy. Olosuhteet on vain mitä on.
Lienet dissident, vai kuinka? Tärkein syy miksi kirjoitan aiheesta palstalle, on se, että palstalaiset yleisestikin käsittäisivät ettei ihastumisen tunteissa ja sen näyttämisessä ole mitään pelättävää, eikä siihenkään kuole jos joka laukauksesta ei tule maalia.
Totta kai tunnustuksesi oli imarteleva.
En ole dissident, vaan nainen, joka on varattuna saanut samanlaisia tunnustuksia. Joissain tapauksissa olen itse ollut myös kovin ihastunut takaisin, mutta tunteeni eivät sittenkään ole riittäneet siihen, että olisin ryhtynyt suhteeseen ihastujan/ihastukseni kanssa ja lopettanut silloisen suhteeni.
Heidi-kirjoituksesi ovat tämän hetken parasta antia palstalla. Todellista elämää. Itse sinua vanhempana kuitenkin näen asioita, joita et ehkä ole tullut ajatelleeksi.
Minä olen itsekin elänyt rikasta elämää, ja tiedän siitä yhtä ja toista.
Olen miehenä myös uhrannut vuosia kuolleeseen suhteeseen lasteni vuoksi, tiedän myös inhimillisyydestä jotakin.
En minä ole myöskään litteroinut keskusteluitamme sana sanalta palstalle. Päättäjäiskahvilla Heidi kertoi ettei hänenkään/heidänkään suhteensa ole ollut mutkatonta, mutta sen eteen on ollut halua tehdä töitä. Kunnollisuus on ehkä yksi tärkeimpiä syitä miksi pidän Heidistä.
Hyvä niin, sinulla on siis kaikki mahdollisuudet löytää uusi rakas, jos naismakusi on noin järkevä, onnea matkaan. Kyllä ei-varatuistakin löytyy helmiä.
"En ole dissident, vaan nainen,"
dissident onkin nainen mutta lihavan miehen ulkomuodossa. ehdokkaana seuraavaan bond elokuvaan
Kävelet heikoilla jäillä. Mies kun kertoo ihastuneensa naiseen niin usein nainen juoksee karkuun ja miehen kanssa oleskelua mutta koska opiskelette niin nainen on pakko nähdä sinua eikä voi vältellä sinua kuten muuten.
Tänään olimme viimeistä kertaa yhdessä opintojen merkeissä, valmistumme kumpikin omaan tahtiimme ja kummallakin on oma opintopolkunsa joka ei enää leikkaa toisen opintopolun kanssa.
Olipas sulta kaunista tekstiä tietyllä tapaa. Mutta pakko kysyä, että onko TÄMÄ tarina tosi? :)
En tosiaankaan kannusta varatun naisen perään haikailemaan, se on sydäntä särkevää ja uskoakseni sullakin semmonen sydän näköjään kumminkin on. Ehkä säkin pysyt ihmisenä kun ihastut välillä, oliko ilkeesti sanottu? Anteeksi. Mutta kaikkea huonoa käytöstä on vaikee unohtaa...
No mites tästä eteenpäin? Persemettälle?
Tarina on tosi, ja ylipäänsä kaikki Heidistä kertomani.
En minä haikaile enempää Heidin perään, tiedän että hän on sitoutunut perheeseensä. Heidi on ihana, mutta ei tavoitteeni.
Persemetsällekö? Jahti jatkuu kun olen taas radalla, mutta ei maaliskuussa. Kassotaan mitä huhtikuu tuo tullessaan.
Kokonaan oma lukunsa on se, että Heidi ei ole enää opinahjossa kuten minä, vaan hän on harjoittelussa. Voin katsella myös opiskelupaikalta muita naisia.
Noniin, hyvä. :)
heidi homo
"kysyin häneltä oliko tunnustukseni tullut hänelle puun takaa vai oliko hänellä etukäteen jotakin epäilyksiä tunteistani häneen liittyen. Heidi ehkä hivenen varautui kysymyksestäni, ja sanoi että ei hän ollut osannut millään muotoa ajatella että minulla olisi jotakin tunteita häntä kohtaan. "
Niinpä niin, Heidille olit vain kamumies, todella ihastunut nainen olisi tottakai olisi ajatellut sinunkin tunteiden määrää.
"Heidi on kertakaikkiaan ihastuttava nainen, valitettavasti vain täysillä sitoutunut perheeseensä."
Niinpä niin, ei tullut Heidistä sulle paria. Ei kun vaan nokka kohti uusia vastoin käymisiä.
On tuo Tursotin sikäli minusta oikeessa , että kyllähän äitinä pitää miettiä lapsiaankin. Heidän ja perheen etuja, ei ehkäpä niin omia ihastumisia. Että vaikka Heidillä niitä tunteita oliskin kytemässä, niin järki sanoo stop.
Kellä perheellisellä se ei sano stop, se ajattelee vaan itteään.
Voi sinua pikkuista, ajattelit tulla haaskalle?
Luuletko että kirjoittelisin trollipalstalle asioita joilla kaltaisesi elämään pettyneet luuserit pääsisivät ihoni alle? Sinun kommenttisi kertoo enemmän sinusta kuin minusta.
Harmikselta puuttuu omat lapset ja sen tuoma elämänkokemus.
Minä olen kertaalleen katkaissut alkaneen parisuhteen ja palannut velvollisuuden tunnosta perheeni luokse kun exäni ei kyennyt huolehtimaan itsestään ja lapsistani eromme jälkeen.
En mitään haaskalle mutta asiahan oli päivän selvä jo alkuunsa. Jos Heidi on ihana, kunnollinen nainen niin kuin kertomasi mukaan kai on niin eihän hän tietenkään lähde perhettään rikkomaan minkään satunnaisen opiskelukaverin kanssa. Vai millaisena naisena olisit Heidiä pitänyt jos olisikin loikannut sinun kelkkaan? Eikö olisi tuntunut vähän huonolta naiselta noin niin kuin pitomielessä jos niin herkästi olisi valmis rikkomaan perheen omien halujensa vuoksi. Sitä tässä yritän sanoa että jos kunnollinen nainen ei se päästä tuollaista juttua ystävyyttä pidemmälle vaikka sisimmissään sitä saattaisi halutakin.
Olen jossain kohtaa maininnutkin, että Heidi ei ole huithapeli vaan kunnollinen nainen jolle kehittyi opintojen lomassa tunteita joita hän ei kaipaillut.
Jos minä olisin olettanut Heidin olevan kevytkenkäisempi nainen, niin olisin toiminut toisin.
Sillä ei ole mitään väliä oliko tuo fiksua, oikein tai noloa tms. Eikä silläkään että sait pakit, olivatpa syyt mitkä tahansa. Tärkeintä on että sinä voitit itsesi, eikä ainakaan jäänyt mitään kaduttavaa. Ihmiset kun tuppaavat katumaan tekemättömiä asioita. Olisit aina miettinyt, että olisi pitänyt toimia, ja olisiko siitä voinut tulla jotakin. Tai sitten olisit ollut varatun naisen iltapäivän piristeenä maustamassa avioliittoa, mihin asemaan ei kannata ikinä jäädä. Olen ylpeä sinusta Pertti.
Kiitos kehuista, oikein lämmitti mieltä.
Tässä kohtaa voin oikein asialliselle kommentoijalle täsmentää, että oikeastaan minä kysyin aamupuurolla Heidiltä, "saanko esittää yhden hölmön kysymyksen liittyen eiliseen tunnustukseeni?". Siinä kohtaa Heidi lehahti punaiseksi ja sanoi varautuneena että "kysy pois".
Tiesin silloin että minä voisin kysyä myös hänen tunteistaan, mutta olin jo torstaina päättänyt että en halua käsitellä sitä aihetta. En halunnut sanallakaan johtaa keskustelua siihen suuntaan että Heidi olisi joutunut käsittelemään aihetta omasta näkökulmastaan minun painostamanani.
Olin siis jo valmiiksi päättänyt kysyä tuliko avautumiseni puun takaa. Luulen että Heidin hienoinen varautuminen aamupäivästä johtui valkoisesta valheesta joka on mielestäni inhimillistä.
Olet oikeassa siinä, että minä katuisin lopun elämääni jos en olisi nostanut kissaa pöydälle. Ei kukaan halua kuolla tuollainen asia tunnollaan.
Trollin juttuihin ei voi uskoa, keksittyä tarinaa on.
En tiedä aloittajasta mutta naisista tiedän sen verran ettei tarvita välttämättä montaa sanaa kun he kädestä vetäen vievät sänkyynsä taksia hyväksi käyttäen. Naiset ovat kummallisia mutta joskus heidän seksuaalinen intohimo kyllä pistää miehen hiljaiseksi. Se läpihuokuva himo jokaisesta liikkeestä, sanasta, teosta. Lataus on niin huima että se Hiroshiman atomipommi jää kakkoseksi.
Kosketa naista ja katso kuinka hän sen aistii. Sormesi osuu ihoon ja nainen värähtää kiimaisena. Vie kätensä selkääsi ja sivelee vaativaisena...niin, mitä se Heidi teki?
Pertti ei sytyttänyt paloa, ei ollut "kipinää". panomiesten panomies onkin pelkkä ketmi, sen opimme tästä. Oikeastaan täällä palstalla ei taida olla kuin yksi ytmien ytmi joka saa kaikki palstan(kin) naiset kuumiksi, vaatimattomuuttani en viitsi nimeä mainita :)
Kannattaa kannatella sitä lippuaan korkealla, jos et itse sitä tee niin sitä ei tee kukaan:)
Niin, ja omaa itsetuntoaan voi yrittää pönkittää naljailemalla muille.
Noinkin voi tehdä, mutta joskus sitä haluaa antaa toisille ajattelemisen aihetta?
Noinhan se on :) itseasiassa ytmien ytmiäkin meinasi eilen vähän vaivaannnuttaa kun sivusilmällä huomasi ihan teinitytön, siis todella teinin vilkuilevan. Saattoihan se toki olla ja varmaan olikin sitä että "mikähän ukko se tuokin tuossa" mutta jos ytmien ytmi olisi kuin eräät palstan miehet olisi se ollut selvä merkki siitä että teini selvästikin tahtoo seksikokemuksen.
Sinun ja minun kirjoitusten ero on se, että minä kirjoitan asioista niinkuin ne ovat. Ei mulla ole syitä kirjoitella bullshittiä kun elämästäni löytyy valehtelemattakin kokemuksia joista moni olisi ylpeä.
Joo, kiitos vaan rehellisyydestä kaikkien palstalaisten puolesta, koskas ne syöpähoidot alkoivatkaan :D
Sait minut miettimään, mikä tekee sinulle tarpeen vihjailla ettei Heidi halunnut seksiä kanssani? Onko kyse ehkä alemmuudentunteestasi?
Minä taisin itse kertoa juksanneeni?
En sanoisi valehdelleeni syövästäni, sillä minähän olin kuitenkin se joka kertoi myös asioiden oikean laidan. Sinä sitävastoin et tunnusta koskaan valheitasi.
Jos olisi halunnut olisi hän 2000-luvun rohkean naisen tapaan "ottanut" mutta toki voi olla niinkin että on niin kunnollinen ettei halunnut antaa sulle merkkiä haluistaan kun tietää sen johtavan ongelmiin. Tavallaan ymmärrän heidiä hyvin, olen minäkin usein kieltänyt haluni jos olen katsonut ettei se ole "sopivaa" vaikka saumaa olisi olllut vähän liiankin tarjolla. Silloin kun kieltää sen itseltään ei sitä tarvittavaa "kipinää" välttämättä tulekaan vaikka tietää että se tulisi jos ei olisi itse niin jyrkkänä asiassa.
Olet kyllä "juksannut" aika monta kertaa palstalla :D Tulee mieleen narsukaverini. Kerran vuosia sitten se teki yhden oharin, järjesti etten päässyt yhteen menoon minne sen kaunis serkkutyttö oli minut halunnut mukaan, myuöhemmin selvisi että se oli valehdellut tytölle minun estyneen. Kun asiasta sitten tuli mainittua se ei pitänyt sitä minään "pieni valkoinen valhe" sen mielestä, semmoisia te narsut olette, te juksailette ja vedätätte aina omia etujanne ajatellen, ette koskaan muiden.
Minä en valehtele niin ei ole myöskään tunnustettavaa.
Olen ollut Heidi-tapauksen tiimoilta rehellinen, ja voin jatkaa sillä linjalla edelleen.
En minä halunnut, enkä usko että olisin onnistunutkaan, saada torstain ja perjantain aikana Heidin luopumaan elämästään jonkun puolitutun miehen kanssa vain siksi että on ollut niin ihanaa opiskella yhdessä.
Olen realisti. Halusin vain kertoa Heidille, että hänellä on vaihtoehtoja elämässään. Kokonaan toinen asia on se, kuinka kauan se vaihtoehto on olemassa. Jos Heidillä on kiinnostusta, niin ei hän montaa viikkoa tarvitse päätöksen tekemiseen.
Minä en ollut tuo mainitsemasi narsukaveri, joten sulta selkeä argumentointivirhe.
Jos olisi halunnut niin hän ei olisi saanut koska olet niin helvetin kitsas antamaan seksiä vai miten se nyt menee. Haaveilet Heidistä mutta et anna seksiä? Nyt en ihan ymmärrä mutta eihän aina tarvitse ymmärtää!
Naisia on erilaisia.
Minä tunnistan jo tuoksusta naisen joka on vain seksiä vailla, Heidi ei ole sitä lajia. Minä olen saanut kyllikseni munahaukoista, se elämä ei enää varsinaisesti kiehdo. Todennäköisesti tulen toisinaan sortumaan niihin, mutta ne eivät muuta kotiini.
Hmm...vai niin. Kannattaako sitten haaveilla sellaisesta mitä ei koskaan saa?
Itse en joskus koskenut naisiin joita kunnioitin liian paljon. suojelin heitä itseltäni joten tuossa vaiheessa elämääni itsekunnioitukseni normaalia parisuhdetta kohtaan oli tasan nolla.
Mikä tarve sinulla on aina pönkittää omaa itsetuntoasi muiden kustannuksella?
Ei minulla ole syytä suojella jotakuta naista itseltäni.
Olen ollut aikoinani mies joka duunasi asioita joista en voi olla ylpeä, mutta toisaalta myös olosuhteissa oli syynsä. Nykyään tiedän pystyväni olemaan yhtä hyvä kuin muutkin "hyvikset". Ei mulla ole itseinhoa.
Oivoi et saanut pillua.
Aika kiva kirjoitus itseasiassa. Tähän aion tarttua. Enkä haluaisi, että tästä tulisi mikään henkilökohtaisuuksiin menevä mielipide.
Minusta tässä on oiva esimerkki siitä mistä palstalla on puhellut. Tuosta Dissidenttimäisestä kommenttista vielä sellainen oikaisu, että meitä ihmisiä on erilaisia, ei vaan, että miehet ja naiset tuntevat ja ajattelevat eritavoin. Voit tarkistaa vaikka sen edellisestä kommenteista tähän liittyen.
En voinut tietää Heidin tunteita, tiesin vaan sinun tunteet siltä osin mitä kerroit. Hienoa, että sanoit tunteesi, helpotti ainakin itseäsi. Hienoa että otit asian noin hyvin vastaan. Mutta vielä tässä muistutan eräästä asiasta, mikä liittyy sinun vanhempiin kommentteihin. Että naisesta voi olla kiinnostunut vain seksuaalisesti. Nyt tässä olis se ystävyys tarjolla. Ei muuta, mutta mitä lueskelee tarinaasi, se on myös sitä, että tämä Heidi on upea ihminen.
Tunnevastuustahan mä jauhan myöskin. Nyt viskaat omat tunteet koriin ja odotat, että Heidi korjaisi ne. Ei hän korjaa. Hän on tuntenut sinua kohtaan ystävyyttä ja tarjoaisi sitä yhä. Mutta eikö olekin upeaa?
Tällä palstallakin minulle tarjotaan monesti tuota ystävyyttä naisilta. Päläpälä on mun palstaystävä, kompataan yhteen, on Ellu, Wuppis, Wämmä.... ties mitä muita palstaystäviä ja kavereita naispuolisista mitkä on minusta upeita tyyppejä. Ja ne antaa mulle juurikin ihan samantyyppistä ihanaa fiilistä mitä toi Heidi sulle, vaikka niillä ei ole mua kohtaan mitään seksuaalista halua. Tai toisinpäin.
On vaan järjetön mahdollisuus saada niin muunlaista vastetta elämään, kuin vaan äijämäinen toveruus.
Kässäätkö? Siis hyvällä tämän...
Voisin v.ttuillakin ja lällätellä, että mähän sanoin. En halua sellaista ollenkaan, vaan sen, että näkisit tässäkin mikä mahdollisuus löytää jotain ihan muuta.
Huomenia palstalle.
Dissin kommenttia tässä kaipailinkin, siis ihan itsenään. Puskasta taisi jo tullakin perjantaina...
Täsmennän perjantaiaamun juttua, että oikeastaan minä aloitin aamiaskeskustelun aiheesta kysymällä Heidiltä, "saanko esittää yhden hölmön kysymyksen liittyen eiliseen tunnustukseeni?". Siinä kohtaa Heidi lehahti punaiseksi ja sanoi varautuneena että "kysy pois". Vasta sen jälkeen kysyin tuliko hänelle yllätyksenä se, että minulla on tunteita häntä kohtaan.
Ihan yleisen elämänkokemukseni pohjalta arvioisin, että minä olin avoin, Heidi ei. Olin myös tarkkaan harkinnut sen, että minä en ole se osapuoli joka ottaa puheeksi Heidin tunteet jos ne nousevat esiin. Tiedän, että kahden pienen lapsen äitinä Heidin on vaikea lähteä avautumaan tunteistaan, sillä tunteilleen vallan antaminen voi johtaa hyvin nopeasti rationaalisesti epätoivottavaan käytökseen ja lopputulos voi olla rumaa.
Koko minun avautumiseni pointti oli se, että avaudun yhteisen opiskelutaipaleemme lopuksi Heidille tunteistani ettei niiden suhteen jää mitään epäselvää jos hän on kiinnostunut syventämään tuttavuutta. Tiesin jo etukäteen, ettei pikaisessa ruokapöytäkeskustelussa tehdä elämän tärkeimpiä päätöksiä, mutta nyt kaikki on myös avointa. Jätin pallon Heidille kertomalla että minä en tule olemaan yhteyksissä, mutta ilahtuisin hänen yhteydenotostaan.
Mitä taas tulee miehen ja naisen väliseen ystävyyteen; sitäkö sinä oletat minun olevan vailla? Olen korostanut pitäväni Heidiä ihastuttavana naisena, en ihastuttavana (sukupuolettomana) ihmisenä. Tuo on minulle täysin selvää, en siis haikaile ystävyyttä naiseen jolle olen jo suoraan kertonut että minulla on ollut romanttisia haaveita hänen suhteensa.
Minä en saisi mitään "ystävyydestämme" näissä olosuhteissa, ja toivon että olen tehnyt sen Heidillekin riittävän selväksi.
No joku ihan vastaili itse, en minä. Kyllä mun intressit on tässä vastata nimenomaanllä nimimerkillä ja tuoda tätä onaa juttua, ihan julkisesti Dissinä mielellään.
Tottakai se jättää vielä kysymyksiä Heidin oikeista tunteista, mutta tämä mun lanseeraama tunnevastuu kuulukin myös Heidille ja sitä kautta sä saat vapauden jatkaa omaa elämääsi, että Heidi hoitaaitse omat vastuunsa tunteisiinsa liittyen.
No jokainen tekee itse valintansa taas mitä elämältään haluaa. Ei se ole muille niin merkittävää välttämättä mitä minä taas koen naisen ja miehen välisessä ystävyydessä. Ja ymmärrän sen. Mutta mikä taas mulle on tärkeää ystävyytenä, ei ole sitä seksuaalista haluamista, mikä muilla taas voi olla.
"Tottakai se jättää vielä kysymyksiä Heidin oikeista tunteista, mutta tämä mun lanseeraama tunnevastuu kuulukin myös Heidille ja sitä kautta sä saat vapauden jatkaa omaa elämääsi, että Heidi hoitaaitse omat vastuunsa tunteisiinsa liittyen."
Tuosta aikalailla samaa mieltä.
Pyörittelin jossakin kohtaa päässäni toimintasuunnitelmaa jossa pitäisin tunteeni omana tietonani, ja pitäisin Heidiin yhteyksiä "ystävänä", mutta minä en koe sitä reiluna olosuhteissa jossa minulla olisi piilotavoitteita. Mielestäni on reilumpaa kaikkia kohtaan että olen avoin toiveistani.
Elämä on liian lyhyt siihen että jäisin määrittelemättömäksi ajaksi "vaanimaan" hetkeä jolloin pääsisin iskemään kiinni "kinkkuun", sillä siitähän siinä olisi kuitenkin ollut kyse. Tietenkin Heidi on mulle enemmän kuin "kinkku", mutta lihallinen puoli tässä nyt kuitenkin on myös merkittävässä roolissa.
No minä arvostan niin pitkään sinun suoruutasi pitää naisiin yhteyttä vaan jos saat seksuaalista tyydytystä. Ja sen julkistat suoraan. Siinä on mies oikeasti sanansa mittainen.
Mutta jos tekeytyy ystäväksi ja havittelee sillä sitä pill.a, niin sotkee puurot ja vellit.
Mä nyt tykkään, että aina puhutaan asiasta asiana, eikä sotkettais ystävällistä käytöstä pill.n antamisen halukkuuteen ja taas ystävänä lähestyvän miehen tarkoitusperiin saada vain pill.a.
Muistutan sinua tässä kohtaa siitä, että minä puhun yksittäistapauksesta, Heidistä. Ellei minulla olisi tunteita Heidiä kohtaan, niin hänestä olisi voinut teoriassa olla ystäväksi. Nyt pelkkä ystävyys on poissuljettu vaihtoehto.
Toisaalta, olisiko minulla riittänyt kiinnostusta ystävyyteenkään ilman tunteiden heräämistä? Kenties ei. Meidän välillämme on ollut vahva flirtti, ja kumpikin hakeutuu aina toisen läheisyyteen. Se näkyy muillekin, pari muutakin minusta kiinnostunutta naista ovat olleet selkeästi mustasukkaisia tilanteesta.
Heidi ei alun perin iskenyt tajuntaani kuin miljoona volttia, hän on taviksen näköinen. Hyvin arkinen, mutta hänen luonteensa ja huumorintajunsa sytytti. Minä ihastuin persoonaan ennenkuin perseeseen, mutta toisaalta ilman seksuaalisen kiinnostuksen heräämistä hän olisi ollut vain yksi mukava tyttö opiskelijayhteisössä joka jää taakse kun opiskelu päättyy. Minä olen tavannut elämässäni suuren määrän kivoja tyttöjä, mutta kun elämäntilanteet muuttuvat, ne tytöt (naiset) jäävät historiaan jos kipinä puuttuu.
Ehkä Heidikin jää historiaan, mutta hänen kohdallaan en kaipaa pelkkää ystävyyttä.
Oliko Heidi minkä ikäinen?
Kymmenen vuotta minua nuorempi.
Kai siis jollain palstamittarilla kurppa, mutta minä olen itsekin jo "ikämies".
No siis minutkin on vaikka päläpälä hurmannut täällä täysin luonteellaan. Ellu on huikea... ja irl on monta muutakin, mutta yksi on nyt ylitse kaikkien muiden.
Jokainen päättelee itse tavallaan elämänsä ja sen mikä on tärkeää. Mulle ystävät on tärkeitä ja ihmiset ympärillä.
Nykyinrn nsinen on aivan ihana, mutta niin ovat kaikki ystävänikin. Ei kukaan pois sulje toistaan ja kaikki tekee minusta sen mitä oon.
Kyllä mä oon sika ylpeä elämästäni nyt. Ja sitä fiilistä toivon muillekin. Ehkä mun tavat ei kaikille sovi ja sekin on fine. Jokainen tavallaan.
On eri asia "ystävystyä" palstalla sokkona, siinähän ei voi aistia aitoja kemioita. On vain ajatuksen yhteys.
Irl tulee aina mukaan myös pohdinta "hot or not". Olen joskus huomannut että myös naiset haluavat liimautua "ystävänä" kylkeen vaikka huomaan että heillä olisi halua lähempäänkin kanssakäymiseen. Mielestäni olisi kiusallista hengailla noiden kanssa kun en ole itse kiinnostunut.
En silti tuomitse sukupuolineutraalia ystävyyttä. Kukin tavallaan.
Nomä en laske tietäväni oikeaa tietoutta toisesta, että mitä hän haluaa, pelkkien nilkkaterien asennosta. Minusta joutavaa... ihan yhtä paljon tiedän siitä irl kun täällä. Ne katseet ja muut on silti yhdentekevää...
Mä oon tajunnut, että mä voin ihastua itsestäänvarmaan naiseen sinkkuna sekunnissa. Sokat lentää polvista. Mutta hänen uteliaisuus minusta ja vilpittömyys ei johdu hänen kiinnostumisesta minusta seksuaalisesti, vaan hän on avoin.
Uskon puhuttuun sanaan kaikessa. Se on ainoa oikea viestintämuoto oikeasti. Ja helpoin. Jos ei osaa, takas koulunpenkille ja piste.
Käsittääkseni sinä olet treffaillut useita naisia ennenkuin nykyinen löytyi?
Eihän sitä tarvitse erikseen sanoa treffeillä kenen kanssa homma toimii ja on halua syventää suhdetta, kemiat kyllä pitävät huolen siitä asiasta. Sama pätee kaikkeen muuhunkin miesten ja naisten väliseen kanssakäymiseen, ei ne sanat vaan teot.
Minä tiedän ravintolassakin naisen silmiin katsoessani lähteekö hän minun mukaani. Tutkani on pettämätön.
Selvinpäin ihmisillä on pidäkkeitä, mutta ei ne pidäkkeet poissulje niitä tunteita sisällä. Ihastunut nainen haluaa myös ilmaista tunteitaan vähintäänkin hienovaraisesti, niitä vihjauksia on tullut tässäkin kohtaa vastapuolelta.
Olosuhteet vain estävät tarttumasta härkää sarvesta.
Joo. Oonhan minä ja samanlaisten fiilinkien kanssa vääntänyt.
Joillain tyypeillä vaan on tilaus ja halu saada se oikea vierelle. Se voi olla varattukin, mutta syyt silloin on sille itsellekin epäselvät. Se joutuis eroamaan tai pettämään.
Sinkku sinkulle on varmimpaa jo.
Ja mä jätän tunteisiin vastaamisen vastuun yhä muille. Tiedän vaan omani ja ne mitkä on sanottu mielellään suomeksi.
Tässä lienee jo sanottu kaikki oleellinen.
Loppuun vain totean, että minä en ollut se osapuoli joka alkoi tyrkyttämään itseään tykö, Heidi teki kyllä työtä saadakseen kiinnitettyä huomioni. Voisi sanoa että sai mitä halusi, mutta ehkä lopulta minä olin valmis menemään pidemmälle kuin hän oletti.
Päivänjatkoja tämän aiheen tiimoilta.
Joo. Tämä saa jäädä tähän.
Sen verta sanon, että tälläsiä juttuja vastaan ei ole mitään. Laita pois vaan. Mutta muista, että muut kokee ja näkee asiat eritavoin ja se on rikkaus.
Päivänjatkoja. 😊
Huomaan että tällaiset jutut saavat jengin kommentoimaan toisinaan ilkeästi, mutta toisaalta minä osaan suhtautua ilkeilyihin "luovasti".
Itsekin kaipaisin juttuihin enemmän elämänmakua, mutta toisaalta siksi kai suurin osa kirjoittelee tänne kun ei ole sitä elämää päässyt maistamaan.
Niin, tai sitten juuri siksi, että usein se palaute on sairasta ajojahtia muistuttavaa ammuntaa.
Sinäänsähän se ois sama laittaa elävästä elämästä itsekin juttuja, mutta mä oon ainakin sanonut mun omalle naiselle kirjoittavani tänne. Se ois varmasti hänestä ohan ookoo, jos kirjoittaisin vähän siitäkin, mutta hän ei ole tottunut tähän touhuun. Hän luki jo aikoinaan kommentit kun kerroin suhteesta. Mua pidettiin juoppona, en kuulemna jaksa yrittäjää ja sen aikatauluja yms. Sellainen karkottaa kaikki vilpittömyyden täältä.
Asioista voi kirjoittaa myös niin, että jättää kirjoittamatta toisen osapuolen tekemiset ja sanomiset niiltä osin kun menee liian intiimiksi. Kirjoitat omaa näkökulmaa, niin minäkin teen.
No siinä tulee aina se toinen osapuoli mun mukana. Se on jo paketti.
Mutta mä ehkä voin viskellä sellaisia yleisempiä aiheita kehiin. Ei se tartte ihan niin henkilökohtaista olla. Politiikka ei nappaa, mutta minua kiinnostaa vaikkapa nuorten miesten syrjäytymisen miettiminen. Se on selvä ongelma. 🤔
Ei millään pahalla, mutta täällä on liikaa avauksia joissa möyhitään jaskaa.
No onhan täällä tietynlaista samaa jaskaa.... mutta välillä se tuppa menemään niin. Ei aina tule sitä hyvää juttua. Ja ykskaks se saattaa tullakin... mikä kellekin sitä sitten on..??
Nimi Heidi kai oli kuitenkin muutettu? Jos aiot enemmänkin laitella tarkkoja raportteja naisseikkailuista niin jonkun varatun mies saattaa lueskella täällä ja tunnistaa, riitahan siitä syntyy ja se toivomasi ero.
Nämä piirit tällä sinkut-palstalla on liian pienet että maalaamasi uhkakuva olisi edes teoriassa mahdollista.
Musta olisi hyvä ettei nimiä käytettäisi.
Nimi on aika yleinen, eikä näin kovinkaan yksilöivä. Kertomani perusteella on täysin mahdotonta löytää tarkoittamani Heidi.
Huomaan kuitenkin että palstalla ei olla kovinkaan ilahtuneita kirjoituksistani reaalimaailmasta. No, tämä aihe on nyt käsiteltykin aika perinpohjaisesti eikä kaipaa enää lisää kirjoittelua sikäli kun asiaan ei tule uutta kirjoitettavaa. Ja vaikka tulisikin, niin en välttämättä tule jakamaan sitä palstamulkeroiden kanssa.
Tällä palstalla ei ole paljoakaan aiheita jotka kiinnostavat minua, ja toisaalta minun kirjoitteluni herättää pahennusta muissa.