Pertti tuossa aiemmin illalla kertoi vain vähän juksanneensa, ei kokenut siis valehdelleensa vaan nimenomaan juksanneensa koska itse myöhemmin paljasti että ei ollutkaan puhunut (kirjoittanut) totta. Mites sulla, sallitko itsellesi valehtelemisen vai juksaamisen? Koetko usein vain vähän juksanneesi jos kerroit munneltua totuutta?
Millainen asia jonka koet vain juksaukseksi? Onko eroa ihmisillä niin että sallitko itsellesi juksata toisille enemmän kuin toisille?
Itse en juurikaan juksaile, mieluummin pysyn aina totuudessa niin ei men sitten tarinat ristiin, sehän on vaarana jos moneen suuntaan juksailee.
Millainen asia jonka koet vain juksaukseksi? Onko eroa ihmisillä niin että sallitko itsellesi juksata toisille enemmän kuin toisille?
Itse en juurikaan juksaile, mieluummin pysyn aina totuudessa niin ei men sitten tarinat ristiin, sehän on vaarana jos moneen suuntaan juksailee.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Linkkiä kiitos, niin voi perehtyä keissiin.
Et tainnut olla täällä silloin kun pertti kertoi sairastavansa syöpää? nyt hän kirjoitti:
"Minä taisin itse kertoa juksanneeni?
En sanoisi valehdelleeni syövästäni, sillä minähän olin kuitenkin se joka kertoi myös asioiden oikean laidan. Sinä sitävastoin et tunnusta koskaan valheitasi. "
Pertti siis kokee että on ihan sallittua "juksata" jos vain joskus hamassa tulevaisuudessa oikaisee asian ja kertoo totuuden. Hauskasti myös näkee minun valehtelevan koska en tunnusta "juksanneeni", vaikka se tunnnustamattomuus johtuu siitä kun en "juksaa".
En ollut vielä kuvioissa mukana, mutta veikkaan tulleeni mukaan juuri jälkimainingeille. Ainakin siitä kohistiin silloin paljon.
"En ollut vielä kuvioissa mukana, .."
Olitpas. Kun kirjoittelee useammalla nikillä, pitäisi olla vähän tarkempi palstahistorian suhteen jos haluaa tehdä sen salassa.
En lähde provoiluusi mukaan. Lueppas wämmä viestini tarkemmin. Oletin että Pertin tunnustus tapahtui ennen minun aikaani, sillä en nähnyt aihetta eikä kukaan siihen osannut linkkiä antaa. Kuten sanoin siitä kohistiin kyllä paljon, joten oletin sen tapahtuneen juuri ennen palstalle tuloani.
Mutta sitten herää kysymys, että miksi sinä epäilet muita niin hanakasti multinikkeilystä? Et kai ole sellainen vaan itse?
Sun säälipillukommenttisi sivunikkisi syöpäsairauteen tais unohtua? :D
Kiertelet. Et vastannut kysymykseen. Haistan palaneen käryä
Ei täällä haise muu kuin pertti...
Tämäkö oli parasta minkä sait kehitettyä mietintätauon aikanasi? Alkaako argumentit loppua?
Jos juksailee joutuu leikistä ulos. Puh, pah pelistä pois!
Totuus juuri tuon takia mitä aloittaja sanoi. Valheet tuleeaina päivän valoon. Juksailu on valehtelua sekin.
Kuka on Pertti? Paljon hänestä puhutaan, mut en minä huomannut mitään ikävää hä en kirjoituksissaan.
Omasta näkökulmasta tilanne oli jotenkin sekava kun itse aihetta en kerennyt näkemään, mutta kaikki suri täällä Pertin syöpää. Minäkin jo tyyliin itkua tirsasin myötätunnosta kun suvussani oli syöpä ajankohtainen aihe tuolloin.
Aluksi vedin herneen nenään kun ei oikein naurattanut moinen juksailu, mutta päätin unohtaa koko jutun kun en ollut alkuperäistä juttua edes lukenut.
Ok, eli Pertti keksi itselleen syövän. Onko kyse hyvin yksinäisestä ihmisestä, joka tarvitsee huomiota ja myötätuntoa? On vähän niin kuin yksin ja suurin kontakti ihmisiin on virtuaalista? Hänkin, niin kuin me kaikki haluaa olla tärkeä ja rakastettu.
Ja hän saa myötätuntoa täältä, mikä minusta on aivan mahtavaa. Se, että hän juksasi on ikävä juttu, mutta hän ehkä koki että hänestä välitetään kuitenkin täällä. Mikä on hyvä juttu :)
Juksausta ja keppostelua, joopa.
No me ollaan kaikki jo nähty moneen kertaan mikä tuo tyyppi on. Näköjään Pertin nimimerkitkin on taas lisääntynyt.
Ps. Mieti, joku joutuu olemaan tuollaisen kanssa tekemisissä oikeassa elämässä!
Joo, voinut olla aika raskas kumppanina ex-vaimollekin juksaaja-Pertti. "Äläs nyt kulta, minä vaan vähän juksasin" totesi Pertti tyynesti aamukahvipoöydässä jäätyään tuhannennen kerran kiinni valehtelusta.
Pertti uskoo, että toisia voi kohdella miten tahansa. Kunhan lisää kiinni jäämisen päälle taikasanan "anteeksi", jos kieltäminen ei enää mene läpi. Moni on tosiaan niin tyhmäkin, että menee aina uudestaan ja uudestaan samaan halpaan, mahdollistaa tuollaisten toiminnan. Kerran voi antaa anteeksi, mutta ei kannata unohtaa, ja toinen kerta oli sitten siinä.
Joo, narsut kyllä osaa tuon manipuloinnin, oppineet että hyvät ihmiset aina vaan uudestaan luottaa kun sanoo "anteeksi" riittävän vakuuttavasti. Eilen muuten juttelin narsukaverini kanssa, se oli sanonut yhdelle läheiselleen tosi rumasti ja kun vähän arvostelin ei vikaa tietenkään itsessä ollut vaan niissä muissa taas. Tosin se läheinenkin on sitä kaveria aika rumasti kohdellut niin tavallaan oikeutettua se rumasti sanominen mutta jotenkin jännä että normaali-ihmisten kesken ei sellaisia sanomisia edes syntyisi. Ehkä nuo osittain kulkee myös suvussa, tuli siitä tapahtumakuvauksesta mieleen kuten myös se että varmaan jossain vaiheessa joutuvat noista kumpikin osapuoli sanomisiaan/tekemisiään /tekemättä jättämisiään katumaan.
”Itse en juurikaan juksaile,..”
Et tietenkään. Sinähän olet itse pyhimys 😇
Mites sulla, sallitko itsellesi valehtelemisen vai juksaamisen? - Jos se on oman tai jonkun turvallisuuden vuoksi tai yksityisyyden vuoksi tarpeen, niin kyllä.
Muuten pyrin olemaan rehellinen. En tykkää selitellä jälkeenpäin mutku...ja arvostan muissa samaa piirrettä.
Koetko usein vain vähän juksanneesi jos kerroit munneltua totuutta? - Pyrin olemaan juksaamatta niin, että totuus muuntuisi. Mielummin jätän osan sitten kertomatta, kun värittelen sitä.
Joo no mulla vähän sama vika että tuolloisten vuoksi voisin "juksata". Ei nyt tule mieleen koska olisin niin tehnyt mutta varmaan sen sallisin itselle esim. tapauksessa jossa olisi itsellä vaikka joku terveysvaiva millä ei halua muita huolestuttaa niin sitä varmaan vähättelisi jos joku sattuisi huomaamaan.
Sama vika myös tuossa että on asioita joita ei välttämättä ota puheeksi, jos vaikka tietää jostakusta jotain ei välttämättä sitä halua levitellä muille, se kai ei varsinaisesti juksausta olekaan.
Mä luulen, että moni testailee täällä myös sopivuuden rajoja ja mitä yhteisö sietää, jaksaa purra.
Saattaa olla joillain impulsiivista, jollekin pidemmälle mietittyä...
On se mahdollista joo, ikäänkuin vaaraton testikenttä.
Oon tyslä tosikko, en näe eroa valehtelun ja juksauksen välillä. Voisin valehdella jonkun turvallisuuden takia, mutta en muista että olisin tilanteessa, jossa olisi pitänyt. Yleensä voin sanoa, että en halua tai voi kertoa jotain asiaa, jos on sellainen tilanne.
Kavereidenikin ja työkontaktien suhteen pyrin siihen, että oon sellaisten ihmisten kanssa mahdollisimman vähän vakavissa tekemisissä, jotka valehtelee, antaa ymmärtää että asiat on toisin kuin onkaan, tai vaan jättää oleellista kertomatta. Samoin pyrin tällaisista ihmisistä muita varoittamaan, että osaavat varata marginaalia niiden sanomisiin. Vakavissa tekemisissä siis tarkoittaa, että pyrin siihen että mun toiminta tai hyvinvointi ei riipu niiden tekemisistä.
Toisten jutut, varsinkin jos en ihmisiä tunne, niin pyrin ottamaan sillä mielellä, että voi olla totta tai ei. Tai koko totuus tai todennäköisimmin usein osa sitä. En ajattele kaikista, että valehtelevat, mutta jätän asian avoimeksi. Tämä pätee palstaankin, eli pidän aina mahdollisena että on satua vain, mutta voi olla kiinnostavaa jutella asiasta silti. Ja se että joku on nostanut aiheen esiin kertoo jostain tarpeesta kuitenkin.
Somejutut tulkitsen aina, että ei oo mikään täydellinen kertomus elämästä, vaan joku hetken juttu jonka haluu jakaa eikä kukaan oo velvollinen jakamaan somessa mitään. Eli en oleta, että tunnen jokun ihmisen tai tiedän mitä sen elämään oikeesti kuuluu sen somen perusteella.
Järkevää ajattelua, siis tuo että pitää aina pienen varauksen uusien tuttavuuksien suhteen. Veikkaan että huijarit tässä maailmassa siksi pärjää niin hyvbin kuin pärjäävät kun monet rehelliset ihmiset ei osaa tai halua nähdä sitä mahdollisuutta että vastapeluri voisikin huijata, sitä helposti kun olettaa muiden olevan yhtä rehellisiä kuin itse on niin varmaan juuri itse viattomimmat ovat helpoimpia kohteita ammattijuksaajille.
Nyt kun tarkemmin ajattelen, niin on juksaus oma kategoriansa. Sellainen vale, jonka onkin tarkoitus paljastua ja että se ei koske mitään vakavaa asiaa. Esim. aprillipilat kuuluu tähän. Mutta joku "mulla on syöpä" olis tosi huono läppä aprillipilanakin.
Ja voi olla, että jossain on tapana tuttujen kesken, että voi kertoa valheita pokalla ja samalla haastaa toiset kyseenalaistamaan. Mutta ite näkisin ton enemmän manipuloivan kusipäisyyden muotona kuin huumorina ja pysyisin juksaajasta etäämmällä (vaikka tyyppi omasta mielestäni olisikin suuri humoristi). Jos joutuisin pakolla tekemisiin esim. kaveripiirissä, saattaisin myös antaa samalla mitalla takaisin niin että kertoisin tyypille pelkkiä valheita, niin että sen oma elämä hankaloituisi siitä ja tyyppi alkaisi pysyä musta kaukana. Koska usein tällaiset tyypit pönkittää sitä omaa asemaansa sillä valehtelulla vaikka miten muuta väittävät.