Kepu on tunnettu varsin koulutusvastaisena tai vähintäänkin koulutusta vähättelevänä ja vähemmän merkittyksellisenä pitävänä puolueena. Toki Kepullakin on oma koulutuspoliittinen ohjelmansa kuten muillakin puolueilla. Ehkä kuvaavaa on, että tuon ohjelman kahdeksi ensimmäiseksi maininnaksi on nostettu seuraavat:
- Perheiden tukipalveluiden tiivistä integrointia varhaiskasvatuksen ja koulun yhteyteen
- Avoimia varhaiskasvatuspalveluja kotona tapahtuvan hoitotyön tueksi
Siis koulutuspolitiikankin mainintojen yhetydessä halutaan enemmän tukea kotihoidon tukea kuin koulutusta.
Mistä Kepun haluttomuus koulutusasioissa sitten johtuu? Minusta tuntuu, että tämä on pitkälti kepulaisuuden selkärangasta tuleva asia. Se on maaseutukulttuurinen asia ja sitten tietysti valtapoliittinen. Maaseudulla nuoretkin on tarvittu aikoinaan peltotöihin eikä koulutuksesta ole nähty suuria hyötyjä, kun siellä ei opeteta peltotöitä eikä lehmän lypsemistä. Maatalouskouluihin on suhtauduttu kyllä suopeasti. Tämä on tuttu ilmiö maatalousvaltaisista kehitysmaista. Tottakai nykykepulaisuudessa tällainen asenne pyritään modernina aikana peittelemään. Mutta tämä on siis eräänlainen kulttuurinen juurisyy. Maatalo tarvitsee jatkajan perheen pojista ja joku naapuritila emännän perheen tytöistä.
Maaseudun tyhjeneminen alkoi tehtaista, mutta se vei mennessään enemmän maaseudun joutilaampaa väkeä. Osin sellaista, joissa maaseudulla haluttiinki päästä eroon. Siis vielä siinä vaiheessa, kun se ei uhannut maaseudun elinkelpoisuutta ja virkeyttä. Sitten kun pientilallisuus ei enää elättänyt, maaseudulta alkoi joukkopako. Tässä vaiheessa koulutus ei vielä houkutellut suuria joukkoja, vaan Ruotsin työvoimapula 60- ja 70-luvuilla.
Sen jälkeen alkoi varsinainen koulutusbuumi. Hoettiin peruskoulusta ja tasa-arvosta. Ne olivat lopun alkua maaseudulle ja kepulaisuudelle. Varsinkin maasedun nuoret tytöt näkivät koulutusmeuhkaamisen mahdollisuutena paeta kauas kotiseudultaan ja laajentaa elämänmahdollisuksia. Nyt heille ei enää tarjoutunut ainoana visiona uraa maatalon emäntänä ja lapsilauman synnyttäjänä. Aukeni mahdollisuuksia itsenäiseen elämään ja omiin elämänvalintoihin. Ja tottakai suuret määrät naisista tämä tilaisuuden käytti hyväkseen. Seurauksena oli emäntäpula.
Koulutusreitin aukeneminen vie väkeä maaseudulta kaupunkeihin mutta ei tuo heitä enää takaisin kun koulut on käyty loppuun. Koulutus lypsää tätä kautta maasueudun verevän väen tyhjiin. Jäljelle jäävät vanhat ukot ja akat ja heidän peräkammarinpoikansa, jolla on ollut sen verran kova pää, ettei siihen mikään ole koulussa tarttunut.
Kepulainen poliitikko on kyllä oivaltanut, että koulutus tyhjentää maaseutua, koska koulutetuille on hyvin vähän koulutustaan vastaavaa työtä tarjolla maaseudulla. Sen sijaan sitä on usein paljonkin tarjolla kaupungeissa. Syy koulutusvastaisuuteen on tätä taustaa vasten ymmärrettävissä vaikkei koko maan etua ajatellen hyväksyttävissä.
Kepun koulutusvastaisuus
9
<50
Vastaukset
- hienoavaus
Harvinaisen hyvää pohdintaa ja ei tuosta voi olla toista mieltä. Vielä lisäksi yksi syy on varmaan se, että koulutus ja oppiminen on myrkkyä kepulle sen vuoksi, että ihmisten johdattelun mahdollisuus vähenee koulutuksen myötä. Lisäksi oppineet pystyy haastamaan kepulaiset helposti, kepulaisten vahvuusalue on perinteisesti mutu-tunteilussa ja maaseudun historiassa. Kaikki on kesällä heinäkorjuussa ja hunajaa sataa maaseudulla....
Maaseudulla on vallinnut aina yhtenäiskulttuuri, joka on ollut enemmän tai vähemmän joustavaa. Mitä tiukemmin uskontoa on sidottu tuohon kulttuuriin, sen vähemmän sallivaa se on ollut. Kaikenlainen poikkeavuus on nähty kielteisenä, jopa saatanallisena. Sen vuoksi toisinajattelijoilla ja toisineläjillä on ollut pikkupitäjissä vaikeaa ja ahdistavaa. Hyvä julkisuuden esimerkki tästä kohtelusta on ollut esim.kirjailija Timo K. Mukka.
Olen samaa mieltä, että kyky itsenäiseen ajatteluun kasvaa koulutuksen myötä. Sitä on voitu ehkä vastustaa senkin vuoksi, että lapset ovat siinä jo varhain vanhempiaan taitavampia. Tämä ongelma esiintyy tänä päivänä myös eräissä maahanmuuttajaryhmissä, missä perheen lapset ovat åaljon paremmin kartalla suomalaisesta yhteiskunnastakuin heidän vanhempansa. Jo alakikäiset lapset joutuvat silloin helposti auttamaan vanhempiaan arjen asioissa, mikä varmaan tuntuu vaivaannuttavalta. Lapset eivät ole tietenkään niin paljon vanhempiensa uskomusten johdatettavissa kun he saavat koulussa toisenlaista informaatiota.Mielipidepankki kirjoitti:
Maaseudulla on vallinnut aina yhtenäiskulttuuri, joka on ollut enemmän tai vähemmän joustavaa. Mitä tiukemmin uskontoa on sidottu tuohon kulttuuriin, sen vähemmän sallivaa se on ollut. Kaikenlainen poikkeavuus on nähty kielteisenä, jopa saatanallisena. Sen vuoksi toisinajattelijoilla ja toisineläjillä on ollut pikkupitäjissä vaikeaa ja ahdistavaa. Hyvä julkisuuden esimerkki tästä kohtelusta on ollut esim.kirjailija Timo K. Mukka.
Olen samaa mieltä, että kyky itsenäiseen ajatteluun kasvaa koulutuksen myötä. Sitä on voitu ehkä vastustaa senkin vuoksi, että lapset ovat siinä jo varhain vanhempiaan taitavampia. Tämä ongelma esiintyy tänä päivänä myös eräissä maahanmuuttajaryhmissä, missä perheen lapset ovat åaljon paremmin kartalla suomalaisesta yhteiskunnastakuin heidän vanhempansa. Jo alakikäiset lapset joutuvat silloin helposti auttamaan vanhempiaan arjen asioissa, mikä varmaan tuntuu vaivaannuttavalta. Lapset eivät ole tietenkään niin paljon vanhempiensa uskomusten johdatettavissa kun he saavat koulussa toisenlaista informaatiota.Vaikka arvostankin sinua kirjoittajana niin etköhän nyt yleistä pikkasen rankalla kädellä. Tunnen maalla asuvia hyvin avarakatseisia ja liberaaleja ihmisiä.
Mitä koulutukseen tulee niin on turha kouluttaa työttömiä maistereita humanistisille aloille yhtään enempää kuin tarvitsee. Resurssit koviin luonnontieteisiin ja kauppatieteisiin.OikeistoSosDem kirjoitti:
Vaikka arvostankin sinua kirjoittajana niin etköhän nyt yleistä pikkasen rankalla kädellä. Tunnen maalla asuvia hyvin avarakatseisia ja liberaaleja ihmisiä.
Mitä koulutukseen tulee niin on turha kouluttaa työttömiä maistereita humanistisille aloille yhtään enempää kuin tarvitsee. Resurssit koviin luonnontieteisiin ja kauppatieteisiin.Huomasin jo kirjoittaessani arviotani, että liiallinen yleistämisen tulkintavaara siinä on. Eli olet ainakin osittain oikeassa. Kirjoitin kuitenkin pitkän aikavälin trendeistä ja kulttuurisesta perinnöstä, joka vaikuttaa laajassa mitassa edelleen. Lisäksi kirjoitin yhtenäiskulttuurista, joka on sidksissa kepulaisuuteen. Sitä esiintyy erityisesti Pohjanmaalla ja Tampereen pohjoispuoleisessa Suomessa muutoinkin. Varmaan sitten taas vähemmän eteläisessä Suomessa, missä talonpoikaiskulttuuria ei ole ollut. Etelän maaseutuhan oli itsenäisyyden alkuvaiheessa suuressa määrin ruotsinkielistä kartanomaataloutta, vuokrasuhteessa olleita torppareita sekä maattomia maataloustyöntekijöitä. Pohjoinen Suomi oli ns. talonpoikais-Suomea, joka on säilyttänyt muotonsa paremmin.
Uskon kyllä, että maaseudulla asuu avarakatseisia ja liberaaleja ihmisiä. Näin lienee siis varsinkin eteläisessä Suomessa, missä vanhan maaseutuperinteen jatkumoa ei ole samassa määrin kuin talonpoikais-Suomessa. Talonpoikais-Suomi on puolestaan jo paljon arvokonservatiisempaa seutua.
En ottanut kantaa siihen, mihin koulutusta milloinkin tarvitaan. Huomautan kuitenkin, ettei kannata vähätellä humanistisia aloja. Yleissivistys ja kielitaito on monen muun taidon ja tiedon oppimisen välttämättömiä edellytyksiä ja väyliä sivistymiseen. Tämän tajusivat jo hyvin varhaisessa vaiheessa ne, jotka alkoivat perustaa kansakouluja Suomeen ja kääntää eri tekstejä suomenkielelle. He olivat nimenomaan humanisteja.
Eivätkä ihmiset tarvitse pelkkää tietotekniikkaa. Luulen, että lopulta tärkeämpää on se sisältö, joka tietotekniikan avulla tuotetaan. Ja sisällön tuottamisessa tarvitaan yleensä ihan muuta kuin luonnontiteitä ja kauppatieteitä. Olisin tässä kohdin avarakatseinen ja ottaisin oppia Ruotsista, missä tuotanto on huomattavasti monipuolisempaa kuin Suomessa. Se on Ruotsin vahvuus tuo avarakatseinen ja laajamittainen ajattelutapa.Mielipidepankki kirjoitti:
Huomasin jo kirjoittaessani arviotani, että liiallinen yleistämisen tulkintavaara siinä on. Eli olet ainakin osittain oikeassa. Kirjoitin kuitenkin pitkän aikavälin trendeistä ja kulttuurisesta perinnöstä, joka vaikuttaa laajassa mitassa edelleen. Lisäksi kirjoitin yhtenäiskulttuurista, joka on sidksissa kepulaisuuteen. Sitä esiintyy erityisesti Pohjanmaalla ja Tampereen pohjoispuoleisessa Suomessa muutoinkin. Varmaan sitten taas vähemmän eteläisessä Suomessa, missä talonpoikaiskulttuuria ei ole ollut. Etelän maaseutuhan oli itsenäisyyden alkuvaiheessa suuressa määrin ruotsinkielistä kartanomaataloutta, vuokrasuhteessa olleita torppareita sekä maattomia maataloustyöntekijöitä. Pohjoinen Suomi oli ns. talonpoikais-Suomea, joka on säilyttänyt muotonsa paremmin.
Uskon kyllä, että maaseudulla asuu avarakatseisia ja liberaaleja ihmisiä. Näin lienee siis varsinkin eteläisessä Suomessa, missä vanhan maaseutuperinteen jatkumoa ei ole samassa määrin kuin talonpoikais-Suomessa. Talonpoikais-Suomi on puolestaan jo paljon arvokonservatiisempaa seutua.
En ottanut kantaa siihen, mihin koulutusta milloinkin tarvitaan. Huomautan kuitenkin, ettei kannata vähätellä humanistisia aloja. Yleissivistys ja kielitaito on monen muun taidon ja tiedon oppimisen välttämättömiä edellytyksiä ja väyliä sivistymiseen. Tämän tajusivat jo hyvin varhaisessa vaiheessa ne, jotka alkoivat perustaa kansakouluja Suomeen ja kääntää eri tekstejä suomenkielelle. He olivat nimenomaan humanisteja.
Eivätkä ihmiset tarvitse pelkkää tietotekniikkaa. Luulen, että lopulta tärkeämpää on se sisältö, joka tietotekniikan avulla tuotetaan. Ja sisällön tuottamisessa tarvitaan yleensä ihan muuta kuin luonnontiteitä ja kauppatieteitä. Olisin tässä kohdin avarakatseinen ja ottaisin oppia Ruotsista, missä tuotanto on huomattavasti monipuolisempaa kuin Suomessa. Se on Ruotsin vahvuus tuo avarakatseinen ja laajamittainen ajattelutapa.Minua aina huvittaa äärettömästi kun telkkariin on tuotu johonkin viihdeohjelmaa joku "Stadin Kundi" puhumaan hassua kieltä jota kukaan ei enää käytä.
Eli tarkoitan sitä että kaupunkilaisuus tai helsinkiläisyys myös identiteettiä muuttuu mm. maalta muuttaneiden ansiosta. Tuskin maallakaan enää varsinkaan nuorempien sukupolvien osalta ollaan niin tiukasti sidoksissa yhtenäiskulttuurin.OikeistoSosDem kirjoitti:
Minua aina huvittaa äärettömästi kun telkkariin on tuotu johonkin viihdeohjelmaa joku "Stadin Kundi" puhumaan hassua kieltä jota kukaan ei enää käytä.
Eli tarkoitan sitä että kaupunkilaisuus tai helsinkiläisyys myös identiteettiä muuttuu mm. maalta muuttaneiden ansiosta. Tuskin maallakaan enää varsinkaan nuorempien sukupolvien osalta ollaan niin tiukasti sidoksissa yhtenäiskulttuurin.Stadin slangi ei suinkaan ole ollut yleisesti käytössä. Se on alakulttuurin kieli esim. Sörkassa ja Rööperissa. Slangia voi luonnehtia myös sosiaaliseksi murresanastoksi, joka oli siis alakultturin kuten rikollisen alamaailman käytössä. Siihen liittyi myös tietynlainen puhetyyli. Tietenkin nuoriso halusi olla ajan hermolla ja puhui slangia, mutta huomattavasti valikoidummin kuin varsinaisen alakulttuurin edustajat. Itse en paljasjalkaisena stadilaisena ymmärrä kuin vähäisen osan slangista. Alunperin slangi lienee sekoitus ruotsin- ja venäjänkielestä tulleita sanoja ja niiden väännöksiä. Sittemmin englanninkieli on yhä enemmän muuttanut sanastoa. Slangi muuttuikin nopeasti ja siihen tuli myös sanoja ilmaisuja, jotka olivat ehkä pienen paikallisen piirin käytössä. Jotkut sanat kuten hima (koti) on edelleen yleisesti käytössä. Myös mutsista ja faijasta kuulee edelleen puhuttavan, kun tarkoitetaan äitiä ja isää. Lande ja bönde tarkoittavat maaseutua. Stadi Helsinkiä ja steissi rautatieasemaa, spåra rautiovaunua ja dösa bussia. Netissä on myös slangisanakirjoja.
Maaseudulla ei olla varmaan enää yhtä sidoksissa samaan kulttuuriin, koska tiedonvälitys on niin tehokasta. Se ettei olla tyhjentää maaseutua vieläkin tehokkaammin kuin aiemmin. Nuorilla on yhä vähemmän pidäkkeitä pysyä syntymäseuduillaan. Itse käväisin yhtenä vuonna Pelkosenniemellä, sillä torilla, missä on Andy McCoyn patsas. Ehkä se oli sattumaa, mutta lauantaina hyvällä säällä torilla olijoiden keski-ikä vaikutti olevan vähintään 70 vuotta. Nuorisoa ei näkynyt missään, vaikka tuo torin ypäristö lienee käytännössä koko paikkakunnan keskus. Se on siinä eli taajama tulee ohitetuksi autolla alle puolen kilometrin matkalla. Pitää olla siis tarkkana, jos haluaa pysähtyä.
Mutta todennäköisesti pienessä kunnassa on myös vähän nuorempaa väkeä, jota kaiketi lähistöllä sijaitsevan Luoston turismi työllistää.
Yhtenäiskulttuuri elää ja voi hyvin siellä, missä näiden paikkakuntien vanhusväestö kokoontuu. Kuppiloissa, kaljabaaressa, torilla, metästyksen ja kalastuksen ympärillä. Siellä päivästellään maahanmuuttajia, joita ei liene juurikaan sadan kilometrin etäisyydellä. Ja tietysti kirotaan etelän herroja. Monet paikkakunnat alkavat näyttää jo ulkomuseoilta. En pidä kehitystä pelkästään hyvänä. Jos Suomellakin olisi öljyvarantoja, meillä olisi varaa ylläpitää näitä menneiden aikojen jäänteitä muistutuksena siitä, millaista oli ennen. Nyt joudumme miettimään enemmän jokapäiväistä leipäämme, joka ajaa meitä kaupunkeihin töihin.Mielipidepankki kirjoitti:
Stadin slangi ei suinkaan ole ollut yleisesti käytössä. Se on alakulttuurin kieli esim. Sörkassa ja Rööperissa. Slangia voi luonnehtia myös sosiaaliseksi murresanastoksi, joka oli siis alakultturin kuten rikollisen alamaailman käytössä. Siihen liittyi myös tietynlainen puhetyyli. Tietenkin nuoriso halusi olla ajan hermolla ja puhui slangia, mutta huomattavasti valikoidummin kuin varsinaisen alakulttuurin edustajat. Itse en paljasjalkaisena stadilaisena ymmärrä kuin vähäisen osan slangista. Alunperin slangi lienee sekoitus ruotsin- ja venäjänkielestä tulleita sanoja ja niiden väännöksiä. Sittemmin englanninkieli on yhä enemmän muuttanut sanastoa. Slangi muuttuikin nopeasti ja siihen tuli myös sanoja ilmaisuja, jotka olivat ehkä pienen paikallisen piirin käytössä. Jotkut sanat kuten hima (koti) on edelleen yleisesti käytössä. Myös mutsista ja faijasta kuulee edelleen puhuttavan, kun tarkoitetaan äitiä ja isää. Lande ja bönde tarkoittavat maaseutua. Stadi Helsinkiä ja steissi rautatieasemaa, spåra rautiovaunua ja dösa bussia. Netissä on myös slangisanakirjoja.
Maaseudulla ei olla varmaan enää yhtä sidoksissa samaan kulttuuriin, koska tiedonvälitys on niin tehokasta. Se ettei olla tyhjentää maaseutua vieläkin tehokkaammin kuin aiemmin. Nuorilla on yhä vähemmän pidäkkeitä pysyä syntymäseuduillaan. Itse käväisin yhtenä vuonna Pelkosenniemellä, sillä torilla, missä on Andy McCoyn patsas. Ehkä se oli sattumaa, mutta lauantaina hyvällä säällä torilla olijoiden keski-ikä vaikutti olevan vähintään 70 vuotta. Nuorisoa ei näkynyt missään, vaikka tuo torin ypäristö lienee käytännössä koko paikkakunnan keskus. Se on siinä eli taajama tulee ohitetuksi autolla alle puolen kilometrin matkalla. Pitää olla siis tarkkana, jos haluaa pysähtyä.
Mutta todennäköisesti pienessä kunnassa on myös vähän nuorempaa väkeä, jota kaiketi lähistöllä sijaitsevan Luoston turismi työllistää.
Yhtenäiskulttuuri elää ja voi hyvin siellä, missä näiden paikkakuntien vanhusväestö kokoontuu. Kuppiloissa, kaljabaaressa, torilla, metästyksen ja kalastuksen ympärillä. Siellä päivästellään maahanmuuttajia, joita ei liene juurikaan sadan kilometrin etäisyydellä. Ja tietysti kirotaan etelän herroja. Monet paikkakunnat alkavat näyttää jo ulkomuseoilta. En pidä kehitystä pelkästään hyvänä. Jos Suomellakin olisi öljyvarantoja, meillä olisi varaa ylläpitää näitä menneiden aikojen jäänteitä muistutuksena siitä, millaista oli ennen. Nyt joudumme miettimään enemmän jokapäiväistä leipäämme, joka ajaa meitä kaupunkeihin töihin.Pääkaupunkiseudun lisäksi tarvittaisiin vahvoja kaupunkikeskittymiä kuten Tampere-Pori, Jyväskylä-Kuopio ym. Kuntaliitoksia tulisi tehdä vaikka pakolla.
Vastoin yleistä käsitystä globalisaatio ei heikennä paikalliskulttureja. Tästä mainio kirja "Jalkapallon Maailmanselitys". Tekijä Franklin Foehr.
- Kepu_suomen_tuho
Miksi kepu on oppimisen vastainen? Kyllä syy on perinteissä. Tyypillisesti maatilalle jätettiin se lukutaidoton toisaikaninen hömelö, joka sai kolmannella yrityksellä traktorikortin. Kunnan palkaama virkailija täyttää sen tukianomukset ja veroilmoitukset ja käy kuittaamassa tukirahat paikallisessa osuuspankissa. Mihin vittuun sitä koulutusta tarvitaan kun lukutaidottomanakin tulee näin hyvin toimeen.
- Upp
3.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 904696
- 293374
- 2013182
- 513027
- 242955
Miten hitsissä ulosoton asiakas?
On tää maailma kumma, tässä haisee suuri kusetus ja ennennäkemättömän törkeä *huijaus*! Miten to.monen kieroilu on edez3212806Kuule rakas...
Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl442697Kela valvoo lasten tilejä.
Tämä isoveli Kela kyttää jopa lasten yli 200,- euron rahat jotka on melko varmasti lahjaksi saatu. Se vaikuttaa perheen2352478Törmättiin tänään
enkä taaskaan osannut reagoida fiksusti. Menen aina lukkoon. Yksi asia on varma: tunteeni sinua kohtaan ovat edelleen v252266- 522245