Onko teidän työpaikalla pahansuopia supattelijoita?

Kyllähään noita noitia piisaa, prkl.

Erilaisten ja erikoisten ihmisten takana on aina supateltu ja joskus kohtelu on epäasiallista vasten kasvojakin. Mikäli kohtelu työpaikalla on epäasiallista, kannattaa siitä olla yhteydessä työsuojeluun taikka työterv eyspalveluun. Mikäli joku tekee mieluummin itsemurhan kuin hakeutuu hoitoon taikka vaihtaa työpaikkaa, on hän silloin erilainen ja erikoinen, jollaista melko yleisesti kiusataan.

Tuo juttu "supattelijasta" oli ihan kuin meidän työpaikalta. Aivan samaa kuviota sielläkin nähtävissä. Kerran kuulin kun ko. supattelija sanoi sille jonka kanssa yleensä supattaa, että "nyt se miettii että sanoiko se tosiaan niin".

Osa meistä tunnistaa tällaiset supattelijat ja tuntevat heidän toimintatapansa. Heidän kanssa pärjää kun kohtelee heitä kuin "suurta johtajaa", koska he kaipaavat arvostusta. Mutta se tarkoittaa joka päivä.

Kuitenkin pienelläkin arvostuksen näyttämisellä häntä kohtaan voit välttyä paljolta pahalta. Semmoiselta pöyrityttävän häijyltä kohtelulta, millaista ei keltään odottaisi, koska yli 95% ihmisistä ei sellaista tee, eikä siten toimi.

Supattelija näyttää ihmiseltä mutta kiusaamalleen henkilölle on kuin myrkkypilviä pöläyttelevä mustekala. Hän on vakuuttunut siitä että muut ihmiset pyrkivät tuhoamaan hänet ja hän tekee sen ensin muille, ennenkuin kukaan tekee sitä hänelle. Siksi niistäkin jotka ovat hänen ystäviään, hän luultavasti pitää muistikirjaa asioista, mitä voi käyttää heitä vastaan. Hurmaava osaa olla kyllä ja tottakai myyntimies varpaista hattuun.

Ei ole. Sellaiset supattelijat ovat oman pään sisällä kasvaneita satuolentoja. Jotkut kuulevat jopa pahasuopaisia supatusääniä kotonansa kaukana työpaikasta.

Minkäs (noita-)akoille mahtaa? Hehän innostavat mukaan Marttakerhoonsa myös ämmämäisiä miehiä. Sukkelasuista porukkaa ovat. Osaavat valehdella ja levittää tuotoksiaan tavallisten tallukoidenkin silmät sekä korvat täyteen.

Pahimmillaan persoonallisuushäiriöiset sairastuttavat työkaverinsa itsetuhon partaalle tai työkyvyttömyyseläkkeelle asti. He kyllä tietävät mitä tekevät. Se jos mikä on todella sairasta.

Kyllä moni lopulta ymmärtää karttaa näitä tyyppejä omalla ajallaan, kun havahtuvat millaisiin tekoihin ovat valmiita ja kykeneviä hinnalla millä hyvänsä. Se on semmonen tosielämän pudotuspeli pahimmillaan mitä supattaja kiusaaja käy työelämässä myyrän roolin omaksuttuaan. Ihmisethän ovat hänelle hyödykkeitä ja uhkia, ei missään nimessä mukavia mahdollisuuksia.

Isossa kuvassa heidän kanssaan ei oikeasti kukaan halua syvintä sydäntään jakaa, vaikka olisivat alkuun pelkkää hunajaa olleet. Kun totuus paljastuu jää kiusaaja elämässään henkisesti yksin, sitä hän pelkää eniten.

Valitsen ilolla kadun toisen puolen enkä hukkaa aikaa tehdäkseni vaikutusta kehenkään. Elämässä kiusaamisesta toipuessa oppii, ettei pidä antaa kenenkään tehdä pesää ilkeydellä päähänsä.

Kannattaa luottaa, että elämä tuo kyllä eteen niitä ihania ja sydämellään näkeviä ihmisiä kiusaamisen jälkeen. Tsemppiä kovasti teille kenelle aihe ajankohtainen.

Oli supattelija ja oli taitamaton esimies, esimiehyys oli rooli, johon taidot eivät riittäneet, roolileikki.

Tämä esimies hoiti sitten homman lopulta niin, että vaikutukset tuntuvat vuosienkin päästä. Työsuhde oli palkkatukityö, eli työnantaja oli yhteistyökumppanina työvoimatoimistolle. Työsuhde päättyi irtisanoutumiseen, syynä työnantajan täysin käsittämätön pelleily - työmäärä valtava, luvataan apua, joka sitten heti välittömästi otetaan pois - tehtävässä vakituisena ollutkaan ei ollut pärjännyt työkuorman kanssa vaan hän oli joutunut tekemään ylitöitä ja toisaalta hänelle oli hankittu ulkopuolistakin apua. Palkkatukityössä olleen kohdalla tarkoituksena ilmeisesti oli ajaa tilanne täyteen katastrofiin työtilanteessa - odottivat sitä oikein - mutta tähän ei kuitenkaan jouduttu koska palkattu oli osaava, kokenut ja sitkeä työnsä hoidossa - mutta ei sietänyt pelleilyä.

Heti irtisanoutumisen tapahduttua työnantajan edustaja soitti työvoimatoimistoon ja työvoimatoimiston kirjausten mukaan haukkui irtisanoutuneen. Haukkunut totaalisesti, työnantaja oli mukamas ollut koko ajan vaikeuksissa irtisanoutuneen kanssa! Mitään yksilöityä vaikeutta, syytä ei kuitenkaan annettu - koska mitään oikeaa syytä ei ollut: se työ mihin palkattiin tuli aivan kunnialla hoidettua! Mihinkään muihin töihin ei edes ehdotettu perehdytyksen aloittamista.
Haukkumisten lisäksi (haukkujan nimeä tai asemaa ei kirjaukseen ole merkitty niin kuin ei työvoimatoimiston oman edustajankaan nimeä) työnantaja eli tämä lähiesimies jonka käyttäytyminen työsuhteen aikana oli kaikkea muuta kuin aitoa ja osaavaa johdonmukaista toimintaa, pisti työtodistusasiakirjat palasiksi: lähetti yhden asiakirjan työvoimatoimistoon ja sen liitteeksi itse kirjoittamansa paperin jossa kyllä selvästi todetaan että työntekijä irtisanoutui. Lähetettyään nämä hän kirjoitti työntekijälle oman työtodistuksen, arvosteluineen kun työntekijä arvosteluita pyysi - kaikesta päätellen oli raukka joutunut itse tekstinkäsittelyohjelmalla tekstin kirjoittamaan, sen verran kirjoitusvirheitä paperissa - ja tässä hän totesi että hyvin ja itsenäisesti oli hommat hoidettu.

Työntekijän saama työtodistus ei ollut työvoimatoimistoa kiinnostanut, joten tämä työsuhde työvoimatoimistossa on mennyt täysin puhelusta aiheutuneiden kirjausten mukaisesti arvioituna, eli työntekijä oli ollut huono ja hankala! Ja vuosien päästä näihin merkintöihin vedoten (vuosia kulunut jo enemmän kuin yksi tai kaksi) työvoimatoimisto tekee sitä sun tätä, osoittelee tämän yhden tyypin sanomisiksi kirjattuihin seikkoihin!

Jos työnantajan edustaja ei pysty edes selkeää työtodistusasiakirjaa laatimaan, niin aika heikoilla se tyyppi kyllä on lahjojensa kanssa! Työsuhteen aikana mistään asiasta ei tultu esittämään moitteita, työnantaja itse hyväksyi työaikatoteumat - työkuorma oli valtava ja apua sen hoitoon ei silloin kun yksin joutui työskentelemaan saanut, kieltäytyivät auttamasta, esimies oli kuulemma kehottanut kieltäytymään! Todisteet työkuorman suuruudesta ja siitä miten työtä hoidettiin olisivat kyllä olleet helposti todistettavissa: tietotyö jota tietokoneohjelmaa käyttäen hoidettiin, ohjelma rekisteröi monia tehtävään liittyviä asioita.

Mutta näin vain menee ja haukkuu - ainakin työvoimatoimiston kirjausten mukaan! Tosin se mitä työvoimatoimisto kirjaa ei välttämättä aina pidä paikkansa. Epäluotettavia kirjauksia on tullut vastaan viime aikoina pariinkin kertaan... Tätä kyseistä puhelutietoa väitti työvoimatston tyyppi sanatarkaksi kirjaukseksi - puhelua ei tallennettu!!!!!!!!! - mutta kuitenkin kun siitä ruvettiin kyselemään niin meni muuttamaan sanatarkaksi väittämäänsä tekstiä, muutti eli laittoi soittajan suuhun uudet sanat - jotka eivät nekään pidä yhtä kirjallisten dokumenttien kanssa! Eli siinä sitä luotettavuutta viranomaismenettelynkin suhteen! Epäluotettavaa tekstiä kaikin puolin työvoimatoimiston tekstit!

Ja kaunis oli kiitos tehdystä työstä!
Huvittavaa toki, että irtisanoutumisen jälkeen jossakin vaiheessa työpaikalla työkuorma väheni huomattavasti, mutta - heh heh heee - siitä päätellen, että haukutunkin s-postiin tuli hätäviesti "apua, tarvitsemme ruuhkautuneeseen työtilanteeseen apua, tuletko auttamaan", niin eipä ollut paukkuja hommia hoidella...

Esimies jolle esimiesasema oli leikkiä!

Näin on. Eikä ilmiö poissulje ammattialoja, joissa pitäisi olla jo koulutuksenkin puolesta runsaasti tietoa paniikkihäiriöstä ym. Ymmärtäminen ja ihmisten arvostaminen onkin jo sitten eri asioita, eikä tätä ymmärrystä kaikille syntymälahjana valitettavasti anneta.
Olisi lopulta pienillä asioilla muutettavissa paniikkihäiriöisten ja muiden mielen kautta työpaikan ongelmia kipuilevien arki keveämmäksi.

Syvä huokaisu tähän väliin. Toiset ovat päättäneet käyttää päivänsä hiekkalaatikolla kivien ja soran viskomiseen ydintehtävänsä lisäksi, toiset katsovat "jännäriä" sivusta. Se on jo aikuisten elämässä tehty valinta, eikä vain onneton vahinko, kiusaako vai katsooko sivusta.

Kun on loppusiivouksen aika, harvemmin paikalla ovat sotkun aiheuttajat jälkiään korjaamassa. Jos ovat, ovat niitä peittelemässä.
Ulkopuolelta tulevat ihmiset ovat ne ketkä putsaavat ja korjaavat jäljet. Aihe on edelleen jossakin määrin tabu tietyillä aloilla. Mutta jotain voi päätellä työkyvyttömyyseläkkeiden määristä ja eläköitymisen syistä.

Tyypillistä tuollaiselle supattelijalle on että se vähättelee ja mollaa jotain henkilöä kateuksissaan ja katkeruuksissaan. Joskus hän muuttaakin yhtäkkiä suhtautumistaan neutraaliksi ja suoremmaksi kiusattuaan kohtaan, ikäänkuin olisi rehellinen tai olisi alkanut arvostaa häntä, mutta hänen neutraaliutensa voi olla seurausta siitä, että hän on mustamaalannut kiusaamaansa henkilöä selän takana, ja pian joku muu joka oli ennen neutraali jatkaa hänen ilkeää käytöstään.

kautaikain,jokapaikassa,ku tuo koulukiusaaminen,läpiajan.mitäsitten!sain ja saivat.semmonen immeinen on?!

Jos on sellainen henkilö, jolle mikään ei käy eikä sovi ja saikulla ollaan pienen kylän tarpeiksi, niin onko se ihme, että supatellaan? Itse en "lusmuista" niin piitannut ennen kuin minusta tehtiin projektipäällikkö ja vaadittiin hoitamaa projektia "tuloksellisesti".

Kummasti alkaa projektiryhmässä supatus käymään kun hommat pitäisi saada maaliin. Mutta ihan kaikkia ei aina nappaa ja kuukauden saikkupäivät on vielä käyttämättä. Jos tämä näkyisi palkassa niin se näkyisi myös "ahkeruudessa" mutta niin kauan kuin ei, niin osa on "vain töissä täällä".

Toivoisin että olisi niitä kiusaajia ym. Mun työpaikalla ja ottaisivat mut kohteekseen niin huomaisiavat että ei vaikuta muhun millään tavalla. Jättäisin täysin huomiotta sellaiset ihmiset. Mahtaisi niitä itkettää kun huomaavat ettei tehoa muhun millään tavalla. Mua kun ei vosi vähempää kiinnostaa muiden tekemiset ja mielipiteet.