https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/3-ominaisuutta-paljastaa-oikeasti-alykkaan-ihmisen-eika-niilla-ole
Matemaattiset lahjat ja päättelykyky eivät välttämättä olekaan parhaita todisteita älykkyydestä.
Looginen ajattelukyky, muisti, laskeminen, visuaaliset taidot – muun muassa tällaisia asioita testataan perinteisessä älykkyysosamäärätestissä. Kyseisten taitojen hallitsemisen perusteella lasketaan niin kutsuttu älykkyysosamäärä – eli todiste siitä, kuinka älykäs oikeastaan on.
Oikeasti asia ei ole aivan näin yksioikoinen. Nykyään on löydetty yhä enemmän näyttöä siitä, että älykkyysosamärätesteissä mitattavat asiat eivät välttämättä kerro kovinkaan paljoa siitä, kuinka fiksu ihminen todellisuudessa on.
Iso osa älykkyydestämme on sellaista, jota ei voi vertailla toisten kanssa.
Psychology Today kertoo, että vaikka esimerkiksi matemaattisia taitoja on mahdollista mitata, iso osa älykkyydestämme on sellaista, jota ei voi määritellä taulukoihin tai vertailla toisten kanssa.
Sen sijaan useissa tutkimuksissa on löydetty kolme piirrettä, jotka usein yhdistävät aidosti älykkäitä ihmisiä:
1. UTELIASUUS
Uteliaat ihmiset harvoin pitävät itseään erityisen älykkäinä, vaikka syytä siihen saattaisi ollakin! Uteliasuus nimittäin palkitsee aivoja, vaikuttaa valintojen tekemiseen ja parantaa muistia auttamalla aivoja tekemään kytköksiä erilaisten asioiden välille.
Omien taitojen listaamisen ja pätevyyden miettimisen sijaan oikeasti älykkäät ihmiset kysyvät itseltään, mistä he ovat todella kiinnostuneita, ja tavoittelevat siihen liittyviä asioita.
2. TARPEETTOMAN JÄRJESTELMÄLLISYYDEN VÄLTTELY
Vaikka joskus tuntuisikin siltä, että juoksee päämäärättömästi pitkin seiniä, voi silloin olla vähän huomaamatta jonkin hienon uuden asian äärellä ja tuntea olonsa vapaaksi. Vaikka tarkasti määrittellyt työtavat, palautteenantojärjestelmät ja kontrolloidut kokeilut on luotu ohjaamaan tekemistä järkevästi eteenpäin, oikeasti älykkäät ihmiset osaavat sopivissa määrin myös ohittaa niitä.
Luovasti ajatteleminen liittyykin olennaisesti fiksuihin ihmisiin, kuten myös sen pohtiminen, mitä oikeasti haluaa elämässään tehdä. Älykkäät ihmiset eivät tee asioita vain muiden mielipiteiden takia, vaan uskaltavat kokeilla asioita, jotka tuntuvat itsestä oikeilta.
3. TUNNEÄLYKKYYS
Vaikka tunneälykkyyden hyödyistä on Psychology Todayn mukaan ristiriitaisia tutkimustuloksia, näyttöä on myös siitä, että tunneälykkyydellä on yhteys työelämässä menestymiseen. Tämä johtuu muun muassa siitä, että tunneälykkäät ihmiset osaavat kommunikoida tehokkaasti monenlaisten ihmisten kanssa, käyvät ongelmansa ajatuksella läpi sekä ylläpitävät pitkään muodostamiaan sosiaalisia suhteita.
Lisäksi tunneälykkäät ihmiset ovat muita kohtaan avuliaita ja kannustavia, jonka vuoksi heidän kanssaan on helppoa olla tekemisissä. Tunneälykkyydellä ei siis ehkä ratkota monimutkaisia laskuja, mutta todennäköisesti edetään haluttuun suuntaan niin uralla kuin muussakin elämässä.
Matemaattiset lahjat ja päättelykyky eivät välttämättä olekaan parhaita todisteita älykkyydestä.
Looginen ajattelukyky, muisti, laskeminen, visuaaliset taidot – muun muassa tällaisia asioita testataan perinteisessä älykkyysosamäärätestissä. Kyseisten taitojen hallitsemisen perusteella lasketaan niin kutsuttu älykkyysosamäärä – eli todiste siitä, kuinka älykäs oikeastaan on.
Oikeasti asia ei ole aivan näin yksioikoinen. Nykyään on löydetty yhä enemmän näyttöä siitä, että älykkyysosamärätesteissä mitattavat asiat eivät välttämättä kerro kovinkaan paljoa siitä, kuinka fiksu ihminen todellisuudessa on.
Iso osa älykkyydestämme on sellaista, jota ei voi vertailla toisten kanssa.
Psychology Today kertoo, että vaikka esimerkiksi matemaattisia taitoja on mahdollista mitata, iso osa älykkyydestämme on sellaista, jota ei voi määritellä taulukoihin tai vertailla toisten kanssa.
Sen sijaan useissa tutkimuksissa on löydetty kolme piirrettä, jotka usein yhdistävät aidosti älykkäitä ihmisiä:
1. UTELIASUUS
Uteliaat ihmiset harvoin pitävät itseään erityisen älykkäinä, vaikka syytä siihen saattaisi ollakin! Uteliasuus nimittäin palkitsee aivoja, vaikuttaa valintojen tekemiseen ja parantaa muistia auttamalla aivoja tekemään kytköksiä erilaisten asioiden välille.
Omien taitojen listaamisen ja pätevyyden miettimisen sijaan oikeasti älykkäät ihmiset kysyvät itseltään, mistä he ovat todella kiinnostuneita, ja tavoittelevat siihen liittyviä asioita.
2. TARPEETTOMAN JÄRJESTELMÄLLISYYDEN VÄLTTELY
Vaikka joskus tuntuisikin siltä, että juoksee päämäärättömästi pitkin seiniä, voi silloin olla vähän huomaamatta jonkin hienon uuden asian äärellä ja tuntea olonsa vapaaksi. Vaikka tarkasti määrittellyt työtavat, palautteenantojärjestelmät ja kontrolloidut kokeilut on luotu ohjaamaan tekemistä järkevästi eteenpäin, oikeasti älykkäät ihmiset osaavat sopivissa määrin myös ohittaa niitä.
Luovasti ajatteleminen liittyykin olennaisesti fiksuihin ihmisiin, kuten myös sen pohtiminen, mitä oikeasti haluaa elämässään tehdä. Älykkäät ihmiset eivät tee asioita vain muiden mielipiteiden takia, vaan uskaltavat kokeilla asioita, jotka tuntuvat itsestä oikeilta.
3. TUNNEÄLYKKYYS
Vaikka tunneälykkyyden hyödyistä on Psychology Todayn mukaan ristiriitaisia tutkimustuloksia, näyttöä on myös siitä, että tunneälykkyydellä on yhteys työelämässä menestymiseen. Tämä johtuu muun muassa siitä, että tunneälykkäät ihmiset osaavat kommunikoida tehokkaasti monenlaisten ihmisten kanssa, käyvät ongelmansa ajatuksella läpi sekä ylläpitävät pitkään muodostamiaan sosiaalisia suhteita.
Lisäksi tunneälykkäät ihmiset ovat muita kohtaan avuliaita ja kannustavia, jonka vuoksi heidän kanssaan on helppoa olla tekemisissä. Tunneälykkyydellä ei siis ehkä ratkota monimutkaisia laskuja, mutta todennäköisesti edetään haluttuun suuntaan niin uralla kuin muussakin elämässä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eikö tässä pohjimmiltaan kiistellä siitä, mitä sana älykäs (tai smart tai intelligent tarkoittavat)?
Voiko sanoa että A on älykkäämpi kuin B, jos ei ole mitään tapaa mitata asiaa? Älykkyysosamäärän arvioiminen sitä mittaavilla testeillä on tapa mitata ja verrata ihmisiä. Jos tästä ominaisuudesta ei ole soveliasta käyttää sanaa älykäs, niin onko jokin muu sana sitten kuvaavampi tai oikeampi.
”Oikeasti älykkyyden määrittely ja mittaaminen ei ole yksioikoista.”
”Oikeasti iso osa älykkyydestä on sellaista, jota ei voi määritellä”
”Me nyt tässä kerromme millaisia oikeasti älykkäät ovat.”
Jepajee.
Ohhoh. Nyt sait minut uteliaaksi. Mitä tämä on?