Mieheni ei halua lasta?

Itse olen 32 vuotias ja erosin pari kuukautta sitten miehestä suurimmaksi osaksi saman syyn takia. Olin tiennyt, että mies ei halua lapsia. Enkä aiemmin itsekään ollut niitä halunnut, kunnes se vauvakuume yllättäen iski vajaa vuosi sitten.

Ajattelin itse niin, että olen katkera loppuelämäni, mikäli suostun lapsettomuuteen hänen vuokseen. Ero oli vaikea päätös, mutta toisaalta meillä oli myös muita ongelmia parisuhteessa, joten tämä oli vain ratkaiseva asia eroon.

Olette aloittaneet seurustelun about 15 vuotiaina, nyt olette olleet kimpassa jo 20 vuotta.
Luulisi että tuona aikana useammin kuin kerran olisitte keskustelleet lasten hankinnasta. Tosi, tosi ihmeellistä jos ei ole tullut muka vakavasti puheeksi koskaan, haluatteko te lapsia jne.

Miehellä ollut rankka lapsuus, mutta se on mennyttä. Hän ei ole enää lapsi, hän on aikuinen, hänellä on ollut 20 vuotta aikaa kasvaa lapsuustraumojensa ylitse.

Nythän on kyse vain siitä, millainen ihminen mies on sinua ja esim. ystäväpariskuntien lapsia kohtaan. Onko hänestä isäksi noin yleensäkään. Kestääkö pää, kestääkö hermot, haluaako hän sitä vastuuta edes kantaa mitä lapsista on. Jos ei osaa keskustella edes sinun kanssasi vaikka teillä on 20 vuotta yhteistä elämää takana, niin eipä kovin hyvältä näytä.

Ei miehen ole pakko haluta isäksi jos hän kokee ettei hänestä tule hyvää vanhempaa. Kunnioitettavaa jos hän sanoo sen suoraan. Jos ei sano, niin sinun tehtäväsi on kysyä asiaa ja saada vastaus. Jos vastausta ei tule, niin sekin on vastaus, kieltävä sellainen.

Muista kuitenkin, että tehän olette jo perhe, 20 vuotta yhdessä elänyt pariskunta. Kaksi ihmistä muodostaa keskenään erinomaisen perheen. Joko sopeudut siihen että teitä on jatkossakin vain te kaksi, tai sitten teet muutoksen. Valintahan on viime kädessä sinun pidätkö elämästäsi vai et, haluatko muutosta vai et.

No itse luotan näissä asioissa siihen mitä toinen sanoo. Eli jos hän sanoo ettei halua lasta. Se tarkoittaa sitä. Itse tuossa tilanteessa sanoisin miehelle että itse haluan lapsia, ja sinä et, että miten toimitaan.

Kerro myös kuinka tosissaan olet lapsen haluamisen kanssa. Ja mieti oletko valmis jopa eroamaan, jos mies pitää einsä.
Kuulostaa siltä että tulkitset miestä niin että se hänen ei, ei ole ehdoton ei, vaan että odottelu ja sulattelu vois tuottaa tulosta. Onko todella näin, vai elätteletkö turhia toiveita?

Tuollainen odottelu voi tuntua painostavalta toisen mielestä, ja sellainen ongelma siinä piilee että jos tuo odottelu tuottais tulosta, haluaisko tuo mies lasta todella? Kenties sen alulle paneminen kiinnostaa mutta entä 18 vuotta huolenpitoa?
Olen itse nainen enkä halua lapsia. Olen ollut miehen kanssa joka ajatteli että tarvitsen sulatteluaikaa että muutan mielen. Se oli jotenkin erikoinen ajatus. Ei tarkoittaa eitä ja huonot asetelmat on, jos perhe perustetaan niin että toinen taipuu vähitellen samaan tahtoon. Mieltä saa toki muuttaa mutta kunnioittaisin toisen eitä mutta myös tuota sinun unelmaasi perheestä.

Odottelu ei välttämättä ole paras ratkaisu sinunkaan kannalta. Olen suoran puheen kannalla ja sen kannalla että jos joku sulatteluaika tulee, se on yhdessä sovittua, tyyliin erotaanko vai mietitäänkö vielä mitä halutaan.

20 vuotta kimpassa, etkä vieläkään tiedä mitä mies haluaa.
Teillä on ollut aivan hitosti yhteistä aikaa, sä olet nähnyt miehesi kasvavan aikuiseksi. Luulisi että te oisitte jo sen verran oppineet jo tuntemaan toisianne, että osaisitte oikealla tavalla keskustella keskenänne yhteisistä asioista.

Eikä sulla ilmeisesti sanatonkaan viestintä ja ihmisenlukutaito toimi miehesi kohdalla.
Kai se viimeistään ystävien saadessa kersoja on tullut ilmi mitä mieltä mies on lapsista noin niinku yleisellä tasolla. Luulisi että siihen olisi tullut mieheltä kommenttia, että en ikinä haluu omia, tai onneks ei tarttee valvoa öitään kakrun takii, tai sylitteleekö mies kavereiden kersoja, leikkii niitten kanssa, ees jotain mistä näkee miten mies käyttäytyy muiden ihmisten lasten kanssa.

Sun viestistä saa sellasen kuvan, että te elätte umpiossa kaksisteen, teillä ei oo ketään tuttuja joilla olis lapsia, ettekä te puhu miehen kanssa mistään oikeista asioista. Elämänne on sellasta hyvää päivää kirvesvartta, onpa ilmoja pidellyt kulta elämää. Nauttikaa siitä, unohtakaa lapset, pääsette helpommalla.

Miten voi olla itsestäänselvyys että mies haluaa lapsen, minäkään en ajatellut lasta ennen kuin nainen rupesi toden teolla hiostamaan asiassa, Oli jopa hilkulla ettei erottu, nainen sanoi että ei tarvii, voidaan toki erotakkin jos ei perhe mua kiinnosta. Yksi saatiin toistakin nainen kovasti hinkusi vielä vuosia jälkeen mutta pidin pääni. Ei kaikki halua lapsia enää, eikä sitä voi pitää itsestäänselvyytenä ainakaan nykymaailmassa.

Tuo on vaikea juttu. Mie en ole saanut vakavampaa nais-suhdetta sen takia et tuo lisääntyminen on keskeinen asia. Nyt pian ikä 4 lukemalla alkava, eiköhän se pian ala ne lisääntymisasiat jäädä taka-alalle.

Vai nytkö ne naiset (yleensä) viettävät aikaa jo lasten lasten kanssa?

Vaikuttaa, että miehesi ei kunnolla uskalla sanoa sitä sinulle. Tunnistan tuon itsessäni. Sen myöntäminen tarkoittaisi eroa ja sitä hän ei välttämättä halua. Mutta ei halua lapsiakaan. Sinun on tehtävä päätös, haluatko enemmän lapsia vai miehesi. Molempia et saa.
Hemmetin rasittavaa, kun toinen painostaa kakaroita tekemään. Itse pidän koko ajatusta tosi vastenmielisenä.

Ei kukaan järkevä mies halua feminismi yhteiskunnassa lasta jossa joutuu kärsimään koko loppu elämänsä erilaisten maksujen kanssa. NO THANKS

Eiköhän paljon vaikuta myös pätkätyöt ja epävarmat olosuhteet? Kuten torilla kuulin köyhät tekee jälkeläisiä, varakkaammat perillisiä. (monesti metsäpalstat siirtyy isoisältä lapsenlapselle) 😉

Lasta tätyy molemman vanhemman haluta. Ei riitä ett 50% pariskunnasta haluaa lasta. Tuon numeron täytyy olla 100%.

Suomessa nyt jo on enemmän kun tarpeeksi ei- toivottuja lapsia. Heistä kärsii vanhemmat, yhteiskunta ja ....lapsi itse kaikista eniten.

Voisitko ryhtyä tuuraamaan vaikka vapaaehtoisesti, lastenkodissa vapaa-ajallasi?
Tai huolehtia naapurin, kyläyhteisósi tai sukulaisesi pienokaisesta aina silloin tällöin?
Tietysti aina on mahdollisuus etsiä uusi mies joka on valmis avioliittoon ja perheen perustamiseen kanssasi.

miehesi todennäköisesti ei halua puhua asiasta koska tietää ettei halua lainkaan tai vielä lasta elämäänsä, kokee sen olevan huono hetki ja tästä syystä pelkää menettävänsä myös sinut joten välttää puhumasta asiasta. Tähän on paha sanoa tuleeko teidän perheeseen koskaa perheenlisäystä kyseisen miehen kanssa vai joudutko ottamaan eron ja etsimään sellaisen ketä on tällä hetkellä valmis perhe-elämään. tosin jos teillä asiat muuten luistaa niin on vaikea tietää tuleeko seuraavassa suhteessa olemaan asiat paremmin vai huonommin, haluaako seuraava mies lasta? meneekö uuden miehen etsimiseen niin pitkä aika että on jo myöhä lasten hankkimiseen ja nykyisen miehen kanssa olisi lapsi jo siinä ajassa ehkä hankittu? tässä kohtaa sinun on otettava riski koska kummatkin vaihtoehdot ovat joko vääriä tai oikeita

Ei nyt lasta kannata hankkia, miettikää tähän maailmaan enää yhtään kärsiviä ihmisiä, jotkut ihmiset hankkii lapsia ajatellen omaa etuaan että olisi joku turva kun on vanha niin on joku ihminen lähellä, nykyään ihmiset hankkii lapsia kuin koiranpentuja tuosta nuin vaan välittämättä mistään ja tällä tarkoitan niitä jotka yhenillan jutun aikana tulee paksuks ja vähät välittää sen lapsen tulevaisuudesta ja siitä että lapsi haluis molemmat rakastavat vanhemmat, maailma muuttuu väkisin kun me sitä muutetaan, tekemällä lasten elämästä erillaisempaa mitä meillä oli, lapsi miettii jo pienenä et mikä mättää kun ei ole kun äiti ja äidillä käy useampi mies kylässä??

Yritä saada puhetta aikaiseksi yleisesti lapsista, vastuunjaosta, kasvatusperiaatteista. Yhtä tärkeää kuin se haluaako lapsia, on myös se millainen vanhempi toinen ajatuksissaan on. Lapsi on aina koetus parisuhteelle. Jos keskustelu vaikeista asioista on vaikeaa miehelle jo nyt, tulisi äitiydestäsi vaikeaa kun eriävistä tavoista jakaa omaa aikaa, tavoista rangaista kiukuttelevaa lasta jne. ei voisikaan puhua.
Se on välillä vaikeaa niissäkin parisuhteissa joissa on etukäteen puhuttu ja keskustellaan.
Sitä kun pitää pyatyä näkemään ja tunnustamaan virheet omassa toiminnassaan, lapsuudesta tulevat "minä en koskaan aio tehdä näin" ja sitten väsyneenä tekeekin yms muut asiat.
Lapsen mukanaan tuoma rakkaus on jotain mitä ei voi kuvitella etukäteen, se kasvaa joka päivä ja on ehdotonta, lapsi rakastaa vanhempiaan automaattisesti ja ehdoitta. Mutta ruusunpunaista unelmaa se ei ole, ja valtaosa eroista tulee lapsen ensimmäisen vuoden aikana.
Siksi keskustelun pitää onnistua ennenkö suunnittelet lasta. Lapsen etu aina ensin, jo ennen raskauden yrittämistä. On totaaliharha ajatella että kyllä se siitä suttaantuu.
Silmät, suu ja sydän auki!

Lapsettomuus on ympäristöteko!!!!
Ettekö te sitä tiedä?

Lapsettomuus on parhaita tapoja torjua ilmastomuutosta ja siksi sitä täytyy tukea. Lapsettomille voitaisiin antaa jokin verohelpotus verrattuna ihmisiin, jotka hankkivat lapsia.

Jätä se mies oikeesti oot vain nautinto sille..
Bio kellosi tikittää merkki siitä että nyt.
Toisille lapsi velvollisuus toisille lahja.
Minun rakkaus syveni vaimoani kohtaa jokaisesta lapsesta.
Sitä aikaa ei tule että miehellesi tulisi vauvakuume kun noin käyttäytyy.
Itsekkyys itsekkyys lisääntyy paremmin kuin ihminen.
Ero ja uusi lastarakastava työssäkäyvä mies...siinä masli sulle...hali ja onnea

On helppo sanoa että eroa ja etsi uusi mies... Ei niitä itselle sopivia vapaita lasta haluavia miehiä ole välttämättä helppoa löytää. Ja kuka hullu alkaa lasta hankkimaan ennen kuin tuntee toisen kunnolla (mielestäni seurustelua min 2 vuotta ja lisäksi kokemusta yhteisestä arjesta)? Tai no onhan niitä poikkeuksia mutta harvoin ne liitot kauaa sitten kestää...

Jos parisuhde muuten toimii kannattaa miettiä onko lapsi niin tärkeä että on valmis eroon varsinkin kun siitä voi jäädä lopulta ns. luu käteen.

Menkää parisuhdelerille ja keskustelkaa auki kaikki asiat.
On tärkeää tietää, miten toinen suhtautuu perheeseen.

oma mies oli ekaks mukana, mutta raskaus aikana tuli vastusta.
mutta sanoin että sinun tulee päättää
oletko mukanan tai et. Hoidan lapsen sitten yksin, jos et ole mukana, aborttia en tee.
mietti aikansa, ja on ollut omistautuva isä lapsille. en koskaan hyökännyt sanoilla hänen vastustusta vastaan, mutta kerroin oman suoran kantani ja annoin asiaan aikaa kypsyä.

itselläkin oli kuukaudenaika raskauden aikana, joilloin näin vain itkeviä lapsia,
oli aika kasvaa lapsen itkuunkin.

puhu. rukoile Jeesusta johdattamaan teitä.
Laita hyvää ruokaa, ruokaa josta pidätte molemmat,
kerro etukäteen että toivot keskustelua.
harjoittele sanomaan tärkeät asiat niin rakkaudellisesti ja suoraan kuin osaat,
35v on jo hyvä aika puhua lapsista, jos niitä haluaa.
harjoittele kunnioittavaa asennetta, mutta ole totuudellinen omista toiveistasi

Mä olen neljän lapsen isä, ja minusta se on tosi mukavaa. En haluaisi olla lapseton. Alussa vapaa-aika vähenee melkein nollaan, mutta neli-viisi-vuotiaan kanssa voi jo kaikkea tehdä ja se hoitaa omat syömiset, pukeutumiset, peseytymiset. Itse veikkaisin, että miehesi haluaa kypsytellä asiaa, onhan se iso muutos, jos ei lapset ole olleet mielessä ennen. Täytyy pohtia, mitä se muuttaa ja tuo tilalle. Älä rupea heti eroamaan, mutta vaadi, että tästä puhutaan ennen kuin asia nousee liian isoksi seinäksi teidän väliinne. Päätöksen tekemiseen pitää antaa aikaa, jotta hätäinen ratkaisu ei ala harmittamaan.

No ompa ihmeellistä ettei halua lasta , kokonaisen ikäni olen etsinyt vaimoa ja olisin rakentanut perheen , vaan eipä löytynyt . Onko elämäni siis mennyt hu7kkaan..

arvosta itseäsi.ansa

ei kannta tehdä lasta.

Se lapsen teko on kuin saunaolut juominen on hauskaa. Mutta krapula ei = lapsen elättäminen ottaa voimille näinä epävarmoissa aikoina. 😎

Kyllä tuo ikä alkaa olla jo sellainen käännepiste tuon raskautumisen suhteen..
Vielä ei ole myöhäistä, mutta raskautuminen saattaa jo ottaa aikaa ja odotuttaa itseään.

Monet naiset ovat tuossa tilanteessa. Lapsia pitäisi tehdä, mutta joko mies ei halua tai sperma on huonoa siittämiseen ja raskautumiseen, mutta toisaalta ei haluta erotakkaan.
Toisaalta eron jälkeen menisi pitkään löytää sopiva uusi kumppani ja kun ihmiset eivät suinpäin yleensä halua niitä lapsiakaan heti tekemään uudessa suhteessaan.

Tässä kohtaa joutuu miettimään ns. "kylänmiehen" apua raskautumiseen.
Tarkoittaa sitä, että voit jatkaa mahdollisesti parisuhteessasi ja alkaa yrittää lasta "apumiehen" kanssa ja jos tärppää niin sitten se on oma asiasi miten jatkat..Otatko eron ja jatkat yksinhuoltajana, vai hyväksyykö miehesi toisen siittämän lapsen ja jatkatte yhdessä.
Tai sitten otat ensin eron ja alat välittömästi yrittää lasta apumiehen kanssa.

Minulle voi kirjoitella mikäli siitosapua joku olisi vailla ns. anonyymilta pohjalta.. Minä en tuomitse, minä en arvostele. Voi kirjoitella rehellisesti tilanteestaan.
Ymmärrän, että elämäntilanteita on monenlaisia.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/201804112200870435

Olisko se ratkaisu tässä? 🥰

Näissä lapsettomuusasioissa kannattaa kysyä neuvoa alan ammattilaisilta, kuten esim. postinkantajalta, putkimieheltä tai vaikkapa huoltomieheltä. Heidän neuvoillaan on usein autettu lapsettomuudesta kärsiviä rouvia.

Vielä unohdit sen tärkeimmän, rekkamies ajaa kelillä, kun kelillä. Ilmatkin on jo kesäisiä pitää varoa fillaroidessa ettei tussu kumi pilaa urheiluharrastusta. 😜

Lisäksi parturissa käydessä pitää kysäistä olisko sopivia ukkoja näkynyt, jos on oikein ystävällinen ja tarmokas niin antaa varauskirjastaan myös puhelinnumeron mukaan! 🙄

Mies ei halua lasta?Sinä haluat lapsen?
Ei muuta kuin laita äijä kierrätykseen.

Onko se kierrätys aina ratkaisu? Voi saada kiihkeän ukon monessakin mielessä. Mutta saattaa olla juoppo ja väkivaltainen. Useammasta sellaisesta tapauksesta olen kuullut. 🤨

Ilmeisesti jälleen läski muija joka luulee että on hehkeä vielä ja saa pidettyä ukon väkipakolla kun tekee kersan,eikä sen jälkeen tartte välittää enää olemuksestaan kun saa ukon nalkkiin....viisas ukko lähtee saman tien omille poluilleen. Jos avioliitto toiminut ilman räkänokka rasitetta niin miksei toimisi edelleen?