Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    miten suhtaudun Häneen?

    Niin,

    Miten suhtautua entiseen "Elämäsi"-naiseen, joka kylmästi jätti ja petti? Kun rakastan kai vieläkin, 4kk. jälkeen...

    Ollako katkera ja hakea siitä voimaa? Ehkä osan siitä ansaitseekin, mutta miksi kuraan peittää kaikkia yhteisiä vuosia, jos viimeiset kuukaudet ne olivat paskaa..

    Vai murheella surkutella, kauniissa muistoissa itseään uittaa?

    Eilen ymmärsin, että olen tähän päivään asti ajatellut kaikkea vielä "me" asenteella.
    Häntä miettinyt, mieleni muistoissa elossa pitänyt. Kun on aina aatoksissa, on aina vierellä.
    Ja siinä olen häntä pitänyt, valintaansa ihmetellyt, kysellyt ja salaa jutellut.

    Mutta tosiasiassa hän on minulle jo vieras ihminen. Kaukaisempi kuin kaverini, kylmempi kuin naapurini.

    Paska.

    Ex-tyttöystäväni? Kauhea sana, ruma. Tarvitseeko nimeä, määritelmää, sillä sydämmessäni tunnen hänet aina, rakkaana.

    Niin..

    Että kuinka katsoa tulevaisuuteen, jotta näkisi siellä valoa? Voisi toisen hyväksyä ja ymmärtää maailmaa. Oman elämän heittelyä, kaikkea sitä tuskaa joka nyt valuu päälleni.

    -Kiitos
    1747
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 1

    Vanhimmat

    Itse ajattelin aina etten koskaan enää rakasta ketään niin paljon kuin entistä miestäni, mutta olen saanut kokea että pystynkin rakastamaan jotain toista. Jos joskun on kokenut että joku ihminen on se elämänkumppani, niin totta kai hänellä on erityinen paikka sydämessäsi ikuisesti, ainakin minä uskon niin.

    Kaikista suurin on rakkaus.
    Toivottavasti tulet vielä onnelliseksi.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    kkkk kirjoitti:

    Niin,

    Miten suhtautua entiseen "Elämäsi"-naiseen, joka kylmästi jätti ja petti? Kun rakastan kai vieläkin, 4kk. jälkeen...

    Ollako katkera ja hakea siitä voimaa? Ehkä osan siitä ansaitseekin, mutta miksi kuraan peittää kaikkia yhteisiä vuosia, jos viimeiset kuukaudet ne olivat paskaa..

    Vai murheella surkutella, kauniissa muistoissa itseään uittaa?

    Eilen ymmärsin, että olen tähän päivään asti ajatellut kaikkea vielä "me" asenteella.
    Häntä miettinyt, mieleni muistoissa elossa pitänyt. Kun on aina aatoksissa, on aina vierellä.
    Ja siinä olen häntä pitänyt, valintaansa ihmetellyt, kysellyt ja salaa jutellut.

    Mutta tosiasiassa hän on minulle jo vieras ihminen. Kaukaisempi kuin kaverini, kylmempi kuin naapurini.

    Paska.

    Ex-tyttöystäväni? Kauhea sana, ruma. Tarvitseeko nimeä, määritelmää, sillä sydämmessäni tunnen hänet aina, rakkaana.

    Niin..

    Että kuinka katsoa tulevaisuuteen, jotta näkisi siellä valoa? Voisi toisen hyväksyä ja ymmärtää maailmaa. Oman elämän heittelyä, kaikkea sitä tuskaa joka nyt valuu päälleni.

    -Kiitos

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu