joo...oon seurustellu poikakaverini kans vuoden.puhuttiin yhteisestä tulevaisuudesta(muutettiin yhteen...) oltiin menos kihloihin...ja nyt n.3 viikkoa sitte se lähti mun elämästä...ilman kummempaa syytä.viel päivää ennen eroa puhuttiin just kihloista ja se sano rakastavansa mua...se välitti.
No sit se tosiaan otti eron minusta,sano viikkoa myöhemmin ettei halua seurustella.haki viime viikolla tavaransa ja oli niinku meitä ei olis koskaan ollutkaan.
tuntuu oudolta että joku voi ihan yhtäkkiä tehdä noin..en siis halua uskoa asiaa todeksi kun kuitenkin se välil soittelee ja yrittää tehdä mua mustasukkaseksi..ooon yrittäny puhua sen kans mut se vaan sanoo ettei kiinnosta..
sillä on uus akka...tai ainaki 2 mun tietääkseni ja se on alkanu juoda melko paljon. hän on kohta 22 ja mä 21..tiedän että oon vielä nuori..
Haluan hänet takas mut en tiedä miten se onnistuu,onnistuuko mitenkään..puhuakaan sille ei auta. Jotenki tuntuu et se yrittää vaan koetella rajojansa...mut ku en tiedä mitä se sit ajattelee..ajatteleeko mitään..
voisiko joku siis kertoa kokemuksia tai neuvoja mitä mun kannattaisi tehdä tämän suhteen...haluaisin kuitenki kultani takas.kun tuntuu et kaikki jäi jotenki kesken..
ahdistaa oikeasti ihan kamalan paljon. auttakaa
No sit se tosiaan otti eron minusta,sano viikkoa myöhemmin ettei halua seurustella.haki viime viikolla tavaransa ja oli niinku meitä ei olis koskaan ollutkaan.
tuntuu oudolta että joku voi ihan yhtäkkiä tehdä noin..en siis halua uskoa asiaa todeksi kun kuitenkin se välil soittelee ja yrittää tehdä mua mustasukkaseksi..ooon yrittäny puhua sen kans mut se vaan sanoo ettei kiinnosta..
sillä on uus akka...tai ainaki 2 mun tietääkseni ja se on alkanu juoda melko paljon. hän on kohta 22 ja mä 21..tiedän että oon vielä nuori..
Haluan hänet takas mut en tiedä miten se onnistuu,onnistuuko mitenkään..puhuakaan sille ei auta. Jotenki tuntuu et se yrittää vaan koetella rajojansa...mut ku en tiedä mitä se sit ajattelee..ajatteleeko mitään..
voisiko joku siis kertoa kokemuksia tai neuvoja mitä mun kannattaisi tehdä tämän suhteen...haluaisin kuitenki kultani takas.kun tuntuu et kaikki jäi jotenki kesken..
ahdistaa oikeasti ihan kamalan paljon. auttakaa
Vastaukset 18
Vanhimmat
Olen kovin pahoillani tilanteesta. Olen kanssasi suurinpiirtein samassa jamassa, sillä erolla, ettemme poikaystäväni kanssa asuneet yhdessä.
Kaksi vuotta ehdimme seurustella. Kaksi kaunista vuotta täynnä rakkautta, erimielisyyksiä ja ihanaa yhdessäoloa.
Suunnittelimme muuttavamme kesällä yhteen, mutta sitten maailmani romahti kun viime viikolla elämäni rakkaus sanoi, että ei enää rakasta minua mielestään tarpeeksi. Eroa ei edeltänyt riitoja, pettämistä ym. tuskallista. Kaikki vain hiipui kasaan kun arki astui kuvioihin.
Minäkin haluan mieheni takaisin. Enemmän kuin mitään muuta. Olemme jutelleet, mistä asiat mättivät ja olen todella valmis yrittämään rakentaa meille tulevaisuutta missä kumpikin viihdymme tasavertaisesti. Olen ymmärtänyt, että olen takertunut mieheeni liikaa, ahdistanut enkä ole antanut hänelle tarpeeksi tilaa. Olen syyllistänyt ja saanut pahan olon aikaan motkotuksellani ja sillä, että mökötin pienistäkin asioista.
Kuitenkin toivon, että mieheni "tajuaisi" rakastavansa minua yhä. Vielä kuukausi sitten hän rakasti ja suunnitteli yhteistä tulevaisuutta. Sitten kaikki romahti ja nyt olen tyhjän päällä.
Jos hän antaa meille uuden tilaisuuden, käytän sen huolella ja sitten jos ei homma toimi, niin voin ainakin katsoa itseäni peiliin hyvillä mielin ja sanoa tehneeni kaiken.
Voimia sinulle! Tiedän tunteen, kun sydäntä raastaa kaikki ne tekemättömät teot ja sanomattomat sanat. Toivottavasti meille kummallekkin annetaan mahdollisuus tehdä ne tekemättömät asiat.
Sellaisen neuvon haluaisin antaa, että anna rakkaallesi aikaa. Viikko, kuukausi, ihan niin kauan kuin hän tarvitsee. Ahdistamalla ja roikkumalla vain pahentaa tilannetta..
joo....näköjään samassa tilanteessa ollaan...mut haluaisin keskustella meidän tilanteista lisää sun kans et olisko sul vaikka sähköpostia tai onko tääl mitään keskustelu paikkaa mis vois puhua...siis jos sustaki tuntuu et on kiva vaihtaa tapahtumia sellasen ihmisen kans jolle on käynyt samoin...
Kokemuksesta voin kertoa etta unohda,unohda ja vielä kerran unohda!Ihan turhaan sä etit täältä sympatiaa ja kanssatovereita,se naurettavaa ja lähinnä säälittävää.Vielä pahempi on haikailla takaisin mennyttä,mee mielummin eteenpäin ja hanki uusi suhde,so simple as that!
Tiedän että mielesi tekee nyt kieriskellä itsesäälissä ja mutustella kilokaupalla suklaata,mutta ihan turhaan siinä aikaasi hukkaat..elämä on iha liian lyhyt sellaiseen kultaseni.
oon kokenu tällasen aiemminki ja suremiseen meni puolitoista vuotta!!
olisipa se niin helppoa jatkaa vaan eteenpäin ja unohtaa menneet,MUTTAKUN SE EI OLE!!!!!!
voi kun murheet voisikin hukuttaa edes siihen suklaan syömiseen.....mut ku ei mitään saata edes syödä.
ei kävis pienimmässäkään mielessä yrittää pästä toisesta irti olemalla jonku toisen kans,ja sitäpaitsi kuka tollo haluaa suhteeseen missä toinen miettii ja murehtii toista...en minä ainakaan..se on jo säälittävää.
miksei ihminen sais omaa pahaaoloa puhua kertoa missä vaan??eikö nämä keskustelupalstat juuri sitä varten oo...HOX HOX!!
mä todellakin tiedän että turhaa tää on mut parempihan asioista on puhua,vaikkakin ventovieraiden!!!!!!!!!
nii et silleen!!
Sure rauhassa niin kauan kuin siltä tuntuu...
huuda niin lujaa kun haluat...
ja kiroa vaikka koko maailma...ja elämä...
Mutta älä lannistu tälläisten minä-tiedän-kaikesta-kaiken-ja-kuinka-toimia-viestien vuoksi!!
Unohatminen ja eteenpäin jaksaminen ei ole helppoa, tiedän kokemuksesta, vieläkin pyörin samassa surussa jo kolmatta kuukautta...
Juu, oikea kunnon suru vie ruokahalun, eikä todellakaan mene niinku elokuvis että mässäilee jääteköä ja suklaata :)
Ja olet todella fiksu, kun ajatellet ettei "pelastusrengas"suhteista ole mitään hyötyä!!
ja aina on parempi puhua kuin olla hiljaa, minä olin aluksi hiljaa, ja olinkin sitten jo niin kuopassa että luulin etten koskaan pääse sieltä ylös, nyt kun olen monien kanssa jakanut asioita ja neuvoja ja mielipiteitä, alkaa hieman verran helpottamaan, vaikka ei olekaan vieläkään voittaja fiilikset!!
Mutta tsemppiä ja jaksamista! ja jatka ihmeessä kirjoittamista!!
en mä vois kuvitellakaan satuttavani jotain toista sellasella..jos niin kävis itelle...tulis varmaan melko hyväksikäytetty olo...
ahdistaa vaan et nyt joutuu meneen meidn yhteiseen kotiin ja keräämään kaikki tavarat pois ja muuttaa...se se pahimmalta tuntuu..kaikki on sitte jotenki lopullista..mut sen jälkeenhän se ainaki toivottavasti helpottaa ku voi alottaa uudessa paikassa puhtaalta pöydältä..yksin.
niin se kuitenkin paras on.
mä en voi antaa laurille sitä iloa enää et se näkis mun kärsivän,et se näkis kuin muhun sattuu..vaik sitä se yrittää kokoajan..niinku nytki..
siis miksi muutat?
On varmasti helpompi tosiaan muuttaa ja alottaa aivan uudessa kodissa alusta..
Meillä yhteinen koti, josta mies muuttaa, täs alkukuusta pitäisi tavaransa tulla hakemaan pois, ja minä jään niiden muistojen sekaan...mutta kun omistusasunto, eikä voi vielä myydä...:(
Millalailla hän yrittää että sinuun sattuisi, siis muuten kuin jättämällä, oletteko yhteydessä?
Tuota aloitus kirjettäsi lukiessani tuli mieleen että tämä juopottelu ja naisia "joka sormelle" on aika tyypillinen miesten tapa surra, eikä niinkään että hän vapaudesta nauttisi, vaan johonkin yrittää turruuttaa kipunsa...en toki voi varmaksi sanoa kun en tunne miestä, mutta tuo on aika yleistä...naiset puhuvat, jakavat suruansa, miehet ovat tuppisuuna ja etsivät syity juoda, koska viinaan on helppo hukuttaa surunsa...onko oikein, no ehkä ei, mutta pitää muistaa että naiset ja miehet kokevat surun kokemisen aika erillalailla...
Anna miehelle aikaa ja itsellesi..en usko että hänen rakkautensa mihinkään hävisi ykskaks, se on vain hukassa, saattaa löytyä ajan kanssa, tai sitten ei, mutta aika vain näyttää sen.
Hänelle saattoi tulla paniikki, hukkasin elämän punaisen langasn...ja nyt on vain kaikesta ihan pihalla...
Seurustelin tyttöystäväni kanssa pari vuotta. Erosta on nyt 4 päivää. Vielä pari päivää ennen luulin kaiken olevan hyvin ja olin korviani myöten rakastunut. Haistoin kuitenkin jotain ja sitten hän ilmoittikin että haluaa jotain enemmän ja kokea muuta, lisäksi hän huonompi ihminen mitä olen hänestä luullut. Ryyppäilee salaa ym ym...
Itse olen 21 ja tyttö vasta 17 joten teidän mielestä tää menee näihin typeriä teinipelleilyjä juttuihin. Saattaa olla että ikäero oli osasyy eroon. Ajattelin kuitenkin että meillä on yhteinen ja ihana tulevaisuus.
En tiennyt että tää voi olla näin kivuliasta. Tuntuu niin pahalta ettei osaa sanoin kuvailla, ruoka ei maistu ja tuska valtaa koko kehon. Miksi joku voi unohtaa toisen tosta vaan kaikkien hetkien jälkeen? Kun ajattelen kaikkia yhteisiä hetkiä, niitä hetkiä jotka jäi viettämättä ja sitä että hän viettääkin ne mieluummin jonkun toisen kanssa, tekisi vaan mieli itkeä ja huutaa, mutta ei jaksa enää...
Voin jutella mieluusti muiden kohtalotovereiden kanssa jos siltä tuntuu.
meillä oli omakotitalo vuokralla...muutettiin siihen vuoden vaihteessa...hänen idea,halus välttämättä mun kans sellasen..
no sillä tavalla se yrittää saada mustasukkaseksi et esim eilen se yhtäkkiä soitti ja kysy onko mulla juna-aikatauluja ku oli kuulemma menos helsinkii...se tiesi ettei mul sellasia ole ku en oo junalla kulkenukkaa.olin sille niinku en olis välittäny.
no äsken se pisti viestin et: mitäs eukko,missä oot.mie oon menos junal hesaan,vähä tylsää.
Laitoin sille vasiten samalla mitalla takas et:oon menos kultani luo.(toivottavasti se ei tajua etten
ollu tosissaa) mut sit se pisti et hajoa sinä sit sinne ja viel hymiö peräs...enpä laittanu enää mitää takas.
siis niinku tota tarkotan,mitä ihmettä ja minkä takia se mulle mitään sanoo ja ilmottaa mitä tekee kerta se ei mulle kuulu?! mä en keksi muuta syytä ku sen et se yrittää tehdä mut mustasukkaseksi ku en oo ite pitäny siihen yhteyttä,enkä näyttäny enkä sanonu et välitän ja et sattuu.
poika saa nyt maistella omaa lääkettään ja miettiä
tekikö se nyt aivan oikein...
niin...mitä tähän voi muuta sanoa ku et elämä on...välillä kohtalon iva on julmaa,mut toisaalta..kaiken tarkotushan on vaan vahvistaa meitä.
aika kyl parantaa haavat,jäljellä joskus on vain pieni kaunis muisto,mut aikaahan se vie,joskus vuosia.
sattuuhan se niin helvetisti,se on selvä.
koskaanhan ei voi tietää miten loppujen lopuksi käy..tulevaisuus sen näyttää.
mut mä tein sen ratkasun,etten ota entiseeni mitään yhteyttä...se on alkanu ottaa jonki verran muhun..ja toisaalta toivon..et joku kaunis päivä lauri tulis ja sanois mulle ettei voi elää ilman mua..hyvin epätodennäköistähän se on...mut jossain tuolla on se pienen pieni toivon kipinä...
voimia sulle ja jaksamista,kyl se aurinko joskus paistaa risukasaanki.:)
Tiedän juuri tämä kuvion...itse olet hiljaa, ja ykskaks mies laittakin viestiä muka muuten vaan...siitä tulee juuri tuo fiilis et"pidä pumppus, perkele" (jos tiedätte sen vitsin)...
Mutta ehkä oisi parempi vastailla niitä näitä takaisin, ei lähteä heittään mitään valheita...koska saattaa olla aivan tosiaankin vain halu miehellä pitää yhteyttä ja kuulla toisesta..koska niinku ennemmin laitoin hän saattaa olla aivan pihalla koko elämässään...paniikissa, ja paniikissa tehdyt päätökset ennemmin tai myöhemmin alkavat kaduttaa...
Meillä menee suurinpiirtein samoja kuviota, ja me ollaan jo melki kolmikymppisiä...:)
Ok, mustasukkaiseksi miehen varmasti sait, siitä kertoo hänen "pirullinen" vastaus, mutta jos sama jatkuu, mies voi katkeroitua, ja siitä on vaikea enää saada mitään hyvää aikaan...
Jos teodella rakastat miestä, laitat hänelle viestin missä pyydät anteeksi viestiäsi ja turhaa "huudatusta" ja toivotat hyvää matkaa ja toivot että pitää hauskaa, mutta ei liiaan hauskaa :)
Mutta tämä oli vain minun mielipiteeni, tottakai teet niin kun itsestäsi tuntuu!!
Ei koskaan todellinen rakkaus ole mitään teini pelleilyä, älä sellaista pelkää!
Ikäero valitettavasti saattaa olla osa syy...mutta tuskin se tärkein..
Ei sitä hetkessä voikaan unohtaa, se vie paljon aikaa ja paljon voimia...
Älä ajattele että hän viettää aikaa jonkun muun kanssa mielummin, sillä satutat itseäsi vain lisää ja se ei kannata!
Koita jaksaa, vaikka vaikeaa onkin!
Ja itke ja huuda, niin paljon kun tekee mieli, se rauhottaa yllättävän paljon :)
mut eikö tosiasia ole se et jos se mut takas haluaa niin se alkaa pitää enemmä yhteyttä..ettei menettäs mua toiselle koska tähän asti se on pitänyt itsestäänselvyytenä et se saa mut takas millon vaan.
halusin nyt saada sen miettimään et ehkä en odotakaan sitä maailman loppuun. toisaalta,ehkä sä oot oikeessa...jos mä tällasilla valehteluilla vaan pilaan kaikki...paitsi et seki kyl yrittää saada mut mustasukkaseksi. mä oon ihan sekasi...koska kuitenki haluan saada sen takas mut silleen etten näytä sille sitä..ymmärrätkö mitä tarkoitan?!
kaikista helpoin olis jos se ite sanois mulle,puhuis tunteistaan et mikä sil on..mut ku ei,se mies on kyl vaikeimmasta päästä...
voisin mä illalla lähettää sille viestin et pidä hauskaa...mut toisaalta en tiedä kannattaako mun.
se olis voinu mulle sanoa jos se haluaa miettiä elämää ja sitä mitä se haluaa,mut ei.ja nyt mä oon ihan pihalla et mite mun pitäs käyttäytyä.
APUA!!
Kyllä ymmärrän täysin, mitä ajat takaa...mutta näin täältä kaukaa on niin helppo neuvoa, itse samassa tilanteessa varmaan toiminu samoin :)
Vähemmästäki ihminen sekasin menee, nou hätä..
Nyt rauhotut ja edelleen sitä mieltä että laitat ihan asiallisen viestin vielä perään...koska valehtelulla on yleensä aika lykkäset jäljet, ja miehelle saattaa vaan alkaa ottaa päähän kiero peli, eiks niin...
Sillä saattaa tulla nyt olo, et just joo, et ole sitten siellä kun haluat kerta olla...miehet ovat niin yksinkertasia, ettei pysty aatteleen että kaiken tämän takana sinulla ajatus että haluat hänet takaisin...
Laita viesti, ja jää "oottamaan" pallo on silloon miehellä, mutta jos hän jatkaa edelleen viestittelyä, nii kyllä se mun mielestä on selvä merkki että on kiinnostunut aina vain, mutta ei nyt vain ole oikein tasapainossa asioittensa kanssa.
Ei kukaan, ei todellakaan kukaan, laita viestiä exälle huvin ja urheilun kannalta!
Varsinkaan kun viestit tuollaisia "jokapäiväsiä" eikä mitään sänkyyn ruinaamista tai sellaista...
no joo...niinpä tietysti!!!
no pistin sille viestin jotai et ei jaksa alkaa vihotteleen...ja tällai...no se sit sano et ei ni...ja nyt ollaan viestailtu koko ajan mlnta monituista viestiä...kaikkee pöhköä...äh...ja nyt on nii helvetinmoinen ikävä sitä et järki lähtee....paska!!!
se on niiiiiiiiiiinnnn iiiihhhhhaaaaaannnnaaaaa!!!!!!
nyt se ympäripyöreästi puhuu jostain et ei voi mitään ku en enää haluu sitä...vissiin tarkoittaen seksiä...ku se meinas et saa multa millon haluaa..etten kaiken jälkeen mihinkää seksisuhteeseen ala...se vaan sanoo et ei sit ku et enää haluu mua....
voi ku joku tajuais sitä...
no aika näyttää...
No niin, kiva, et sä nyt ainakaan kovin yhdentekevä hänelle olet...kukaan ei jaksa viestillä exälle muuten vaan..
siis puhuko mies suoraan seksistä??
siis sanoko suoraan et haluaa sulta koska vain?
nii...enpä tiedä...ku se alko viestittelee ja tekstailtii sit siit reissusta ja kaikesta...niin mä sit laitoin sille sellasen viestin ensin et "et sä niin hyvää tyttöä sielt löydä ku mä...hehheh..." niin se sit alko et ai en vai..must tuntuu et löydän.mä vaan laitoin sille et pöhkö,ei täs maailmas oo muita nii ihania tyttöjä ku mä.sit se laitto et ai ei vai.no laitoin sit sille et jaa no sinähän sen tiedät...noh se sit laitto heti perään et "no ei ole;)mut kato meni miten meni" mä en tajunnu mitä se tarkotti eikä se alkanu sanoon..
no mä sit laitoin sille sellasen andy mccoyn sanonnan et "sun täytyy tietää mitä sä haluut,sillä sä todella voit saada sen" se laitto et meinaatko etten mä tiiä et saan mitä haluun.. mä laitoin sille et ethä sä saanu multa pimppiäkään enää vaik oisit halunnu..no se vaan et ai en muka sulta sais..mä sit sanoin että et todellakaan.et mä en ala kaiken jälkeen mitä meil on ollu niin mihinkään seksisuhteeseen...se vaan et no ei voi pakottaa jos mua et enää halua:( ja sit se jankkas sitä ja mä sanoin sille sit et sä kuule saat sitä pimppiä muualtaki etmä en sellaseen ala vaik haluaisinki...ni sit se sano et ei väkisten,ei voi pakottaa... nonih...eli sellasta viestittelyä...
aika outo mies kyl...mitähän ihmettä se ajattelee ja meinaa...luuleeko se et voi vaan tulla mua panemaan jos siltä tuntuu...voi kyl poika uskoa unelmiin.. ei voi tajuta ihmistä...vaikea tapaus..on kyl outo et se viestitteli...vai mitähän se mun kans pelleilee...
:( kenpä tietäis sen
mä kyl olen sen kans oikeesti kokonaan tai en ollenkaan..se on varma et saa ne seksisuhteet tunkea mun puolesta vaikka per....een..miten se edes kehtaa ehdottaa sellast...vai mitähän se meinas..jaa-a...
kai se sit multa seksiä haluaa kerta se tollasta jo puhuu..ehki sen teinitytöt ei olekaan niin hyviä...no...onhan se totta et mä se parhaiten tiedän mistä se tykkää...mut mut...kusipää se on ku se noin puhuu..
joo...mä pistin sille jotain viestiä nyt vähän aikaa sitte...eikä mitään tullu takas,ei siis yhtää mitää. siel se varmaan nauraa nyt mulle siel jossai et kui tyhmä mä oon..aivan sama.
mulla menee hermot ku ensin se lähettelee viestejä ja nyt sit ku sille pistää ite ensin jonku viestin niin SE EI PISTÄ MITÄÄN TAKAS!!
tämä raastaa mun hermoja oikeesti niin paljon et tuun hulluksi!!!!
mut ku mä sen yksinkertasesti haluan.piste.ei kai mahda mitään...sitä on vaan niin tyhmä kun kuvittelee et jotain mahdollisuuksia ois...ku niit ei kai kuitenkaa ole.
ei mahda mitää...taas saa itkeä silmät turvoksiin,pyöriä sängyssä kun uni ei tuu..miettiä vaan elämää...mun kultaani...on tää aika säälittävää.
vois se silti lopettaa tuon perkeleen pelleilemisen.