Palstalla on ollut jonkun verran keskustelua siitä, kuinka vaikeaa voi olla pyytää kiinnostavaa ihmistä treffeille. Jollekin se vaikeus syntyy siitä, ettei ole edetty kiinnostuksen kohteen kanssa vielä edes niin pitkälle, että oltaisi tuttavia, jollekin vaikeus syntyy siitä että pelätään vastapuolen kieltäytymistä. Varmasti monia muitakin syitä löytyy, mutta isolta osalta syyt johtuvat siitä, että ei ole olemassa toimivaa keskusteluyhteyttä.
On olemassa ihmisiä joilta "iskeminen" sujuu, ja nämä ihmiset saavat sovittua treffejä melko vaivattomasti jopa yllättävissäkin tilanteissa. Tuo ryhmä on kuitenkin todella pieni, ja iso osa ihmisistä eteneekin suhteeseen pitkän kaavan mukaan, eli kumppani löytyy omasta elämänpiiristä. Väittäisin että pitkä kaava on ainoa keino ihmiselle joka ei osaa "iskea", sillä se mahdollistaa omien vahvuuksien esiin tuomisen vuorovaikutuksessa.
Jotta tuo kumppanin löytyminen omasta elämänpiiristä olisi mahdollista, se vaatii sosiaalisia taitoja, pitää osata keskustella ja saada ihmiset viihtymään lähellään. Jos mietitään sitä hetkeä milloin olisi sopivaa pyytää omassa elämänpiirissäsi olevaa kiinnostavaa ihmistä treffeille, niin se on oikeasti vasta silloin kun se tuntuu luontevalta. Jos sinusta tuntuu koko ajan siltä, että se treffikutsun esittäminen on vaikeaa ja vaatii erillisiä ponnisteluja, niin todennäköisesti syy on se, ettei aika ole siihen kypsä.
Seurustelu jos mikä, on sosiaalista kanssakäymistä, ja se vaatii alusta asti sitä että keskusteluyhteys toimii. Oikeastaan seurustelusuhdetta voi edes harkita vasta siinä vaiheessa, kun huomataan että toinen viehättää ja hänen kanssaan on helppo jutella.
Kannattaisi ensin tutustua vastakkaiseen sukupuoleen avoimin mielin, ja luoda ensin keskusteluyhteys. Vasta tuon keskusteluyhteyden jälkeen on realistista odottaa treffejä.
Oikea hetki pyytää treffeille
26
144
Vastaukset
Juu järkevää, mutta taas..entäs jos on jo ihastunut ja mitä pidempään ikään kuin kasvattaa ihastumistaan pitkittäen käymällä lisää vaan keskusteluja. Sitten kun on se itsevarma olo kysyä, onkin pettymysten pettymys kun hehkui ja hekumoi keräillen rohkeutta.
Ja vastaus on tyly, ei.
Jos hyvin käy, kuvailemasi tilanne ja tapa on ideaali. Mut jos on ihastuja mites se turruttaa niitä laukalle lähteneitä tuntemuksiaan, niin että etenis järkevästi ja isommin pasmoja sekoittamatta jatkoa ajatellen, jos lopputulos ei ole mieleinen?Vaikka tunteet olisi kuinka laukalla, niin kommunikointitaitojen tulisi pelata. Ajattele jos mies etenisi suhteeseen, rakkaus sotkisi pään eikä järki pelaisi...luulen että tilanne olisi naiselle kauhistus.
Mitä sitten tulee pelkoon pakeista, niin urheilupsykologiassa samansuuntainen ongelma teettää paljon työtä. Siellä puhutaan voittamisen pelosta.
Ihminen joka ei ole sinut häviämisen kanssa, on kykenemätön ottamaan riskejä joita voittaminen edellyttää.
- kyskyskyselen
Pitää ymmärtää, myös kielteinen lopputulos, siis torjutuksi tuleminen, kun vastaus on selkeä. Päläpälä vaikuttaa tietävän jo, vaan luule pakottamalla etenevänsä. Kannatta suunnata ajatukset muualle, ettei riko itseään täydellisesti. Toista ei voi syyttää pahasta olostaan, jos ei ymmärrä omaa toimintaansa. Hajoittaa mielen lopullisesti.
Että mitä? En määkään ymmärrä mitä sä koetat sanoa?
Pakottamalla, syyttämällä omasta pahasta olosta, hajoittaa mielen lopullisesti??? Siis mitä?
Tää on kuin nippu irrallisia asioita mitkä ei liity mitenkään itse asiaan.
Pitää vain ajatella "meni syteen tai saveen"-tyylisesti. Eli olettamuksena voi vaikka olla, että todennäköisesti saan pakit, mutta yritetään kumminkin.
Itsellä oli teini-iässä ja nuorena aikuisena tapana pitää silmäpeliä pitkiä aikoja, jopa vuosia jonkun ihastuksen kohteen kanssa. Jossain vaiheessa tuli sitten niitä oikeita seurustelusuhteita, mutta ei koskaan näiden silmäpeli-ihastusten kanssa. Eräässä vaiheessa tajusin, että silmäpelejä ei ylipäätään ole järkevää pitää. Jos tuntee kiinnostusta johonkuhun, pitää hakeutua juttelemaan mahdollisimman pian. Silmäpelit ja haaveilut vain kasvattavat kynnystä lähestyä, molempien taholta. Joskus kun silmäpelien jälkeen jompi kumpi lähestyi, tilanne oli niin jännittynyt, että vähintään toinen töksäytti jotakin tyhmää ja antoi torjuvan kuvan toiselle. Ainakin se oli helppo tulkita niin, koska odotukset olivat niin ylimitoitetut molempien mielessä.
Eli minusta on luontevampaa lähestyä vastakkaista sukupuolta vähän kuin kaverimielessä. Treffiit syntyvät kuin itsestään, kun löytyy joku yhteinen kiinnostuksen kohde. Voi mennä yhdessä katsomaan jotain kiinnostavaa elokuvaa tai bändiä, vaikkapa. Aika sama, kumpi sitä ehdottaa, mies vai nainen, mutta naiset ehkä odottavat useammin, että mies. Se, muuttuvatko ne treffit sitten romanttiseksi vai ei, on molempien tuntemuksista kiinni.- NörttiMies
Sovitaan treffit virtuaalimaailmassa, vaikkapa jossain verkkopelissä omilla käyttäjätunnuksilla.
Silloin voi olla treffeillä kumpikin omassa kodissa ja treffit tapahtuu virtuaalimaailmassa.
Naisellakin on turvallinen olo, kun ei tarvitse olla miehen kanssa samassa tilassa. Lähestyminen ei ole missään tilanteessa luontevaa. Vieraisiin kontaktin luominen on aina luonnottoman tuntuista.
Tätä just meinasin, että kun kauan kasvatellaan painetta se voinolla liikaa..varsinkin jos käy ettei mee ihan putkeen.
Nopeesti piikki lihasta, niin se ehtii vielä paranemaankin.Päläpälä kirjoitti:
Tätä just meinasin, että kun kauan kasvatellaan painetta se voinolla liikaa..varsinkin jos käy ettei mee ihan putkeen.
Nopeesti piikki lihasta, niin se ehtii vielä paranemaankin.Tulikin varmaan tuosta sun aiemmasta kommentista mieleen, tuo silmäpelikuvio:)
yksinkertainen.blondi kirjoitti:
Tulikin varmaan tuosta sun aiemmasta kommentista mieleen, tuo silmäpelikuvio:)
Aika rajoittavaa parinhakua jos rajaa ulkopuolelle ne ihmiset joiden kanssa on kipinää.
Kukin silti tyylillään.Iku-Turso kirjoitti:
Aika rajoittavaa parinhakua jos rajaa ulkopuolelle ne ihmiset joiden kanssa on kipinää.
Kukin silti tyylillään.Täh, ei kun nimenomaan lähestyy niitä heti, eikä jätä sitä silmäpelikuviota päälle.
yksinkertainen.blondi kirjoitti:
Täh, ei kun nimenomaan lähestyy niitä heti, eikä jätä sitä silmäpelikuviota päälle.
Mjaaaa....
Eli ensin silmäpeliä (lyhyesti), sitten kiinni saaliiseen kiiruusti?- Epkp
Aivan hirveää kyllä jos joku sanoo ei. Mielummin vaikka kolmas maailmansota. Vai onko lähtökohta se että kyllä on ainoa oikea vastaus kyllä/ei kysymykseen. Jos kaveria pyytää kylään, onko se katastrofi jos vastaus on ettei pääse. Herätyyys.
Iku-Turso kirjoitti:
Mjaaaa....
Eli ensin silmäpeliä (lyhyesti), sitten kiinni saaliiseen kiiruusti?Ei niinkään saaliiseen, vaan ottaa sellaisen kaverillisen näkökulman ensin ihmiseen. Jos se ei siitä läheisemmäksi muutu, niin sitten se ei ollut tarkoitettukaan muuksi. Eihän pelkän ulkonäön ja katseiden perusteella voi päätellä, onko sitä kipinää vai ei, kyllä se jutteluakin vaatii.
Epkp kirjoitti:
Aivan hirveää kyllä jos joku sanoo ei. Mielummin vaikka kolmas maailmansota. Vai onko lähtökohta se että kyllä on ainoa oikea vastaus kyllä/ei kysymykseen. Jos kaveria pyytää kylään, onko se katastrofi jos vastaus on ettei pääse. Herätyyys.
Oikeasti vai? Ei minusta. Ei on vain ei. Sitten vaan ajatellaan; okei, next.. Elämä jatkuu.
yksinkertainen.blondi kirjoitti:
Ei niinkään saaliiseen, vaan ottaa sellaisen kaverillisen näkökulman ensin ihmiseen. Jos se ei siitä läheisemmäksi muutu, niin sitten se ei ollut tarkoitettukaan muuksi. Eihän pelkän ulkonäön ja katseiden perusteella voi päätellä, onko sitä kipinää vai ei, kyllä se jutteluakin vaatii.
Kukin tavallaan.
Ulkonäkö ja katseet sytyttävät minut. En edes vaivaudu tutustumaan ihmiseen joka ei herätä kiinnostustani.Iku-Turso kirjoitti:
Kukin tavallaan.
Ulkonäkö ja katseet sytyttävät minut. En edes vaivaudu tutustumaan ihmiseen joka ei herätä kiinnostustani.Sama juttu, ulkonäkö ja katseet ovat tärkeitä, eikä niitä ilman synny kiinnostusta, mutta kysyit aloituksessa, koska on oikea aika pyytää treffeille. Se on minulle: katseet kiinnostus-> nopeasti juttelemaan->treffeille pyyntö, kun/jos juttelu on edennyt sille asteelle, että jotain yhteistä löytyy.
Jos jää ekaan vaiheeseen jumittamaan, toka vaihe on paljon vaikeampi ja saattaa jäädä onnistumatta, kolmannesta puhumattakaan.yksinkertainen.blondi kirjoitti:
Sama juttu, ulkonäkö ja katseet ovat tärkeitä, eikä niitä ilman synny kiinnostusta, mutta kysyit aloituksessa, koska on oikea aika pyytää treffeille. Se on minulle: katseet kiinnostus-> nopeasti juttelemaan->treffeille pyyntö, kun/jos juttelu on edennyt sille asteelle, että jotain yhteistä löytyy.
Jos jää ekaan vaiheeseen jumittamaan, toka vaihe on paljon vaikeampi ja saattaa jäädä onnistumatta, kolmannesta puhumattakaan.Minua naurattaa tuo saivartelu joka jatkuu eri nikeillä samasta pikku yksityiskohdasta. Joskus käy mielessäni että kirjoittajia on oikeastikin paljon vähemmän kuin nikkejä.
Iku-Turso kirjoitti:
Minua naurattaa tuo saivartelu joka jatkuu eri nikeillä samasta pikku yksityiskohdasta. Joskus käy mielessäni että kirjoittajia on oikeastikin paljon vähemmän kuin nikkejä.
Mikäs se yksityiskohta on ? Haistoinkin että tässä on taas joku koira haudattuna, kun muka normaalisti mun kanssa keskustelit. Anna mä arvaan, olen varmaan Päläpälä, kun meillä oli yhteneväinen näkemys tässä ketjussa. Tai taas joku obelix-vartaloinen palstapoika.
Mulla ei ole todellakaan kiinnostusta eikä aikaa kirjoitella monella nikillä. Siinä menee koko tänne kirjoittelun idea. Tänään on hitusen tylsä sunnuntai, niin siksi vaivauduin tänne:) Mutta taidan jatkaa pääsiäisjuttuja, se on palkitsevampaa.
Olipa hieno avaus.
- eioohelppoa
Jaa no ite aloin seurustelemaan exemännän kanssa, kuka samalla muutti asumaan kanssani, ensimmäisellä livetapaamisella. Toki olimme viestitelleet jonkin aikaa ennen sitä.
Tuon takia ei osaa edes asennoitua mihinkään deittailuun koska se tuntuu turhalta vaivalta, kun on nähnyt että voi mennä helpomminkin. - Viinamies
Suomalaiset on sosiaalisia vain kännissä. Viinaa pitää juoda jotta miehet uskaltaa naisia lähestyä ja pyytää treffeille. Niin se oli 20 vuotta sitten ja on yhä. Harva uskaltaa jossain kadulla pyytää naista treffeille tai kaupassa tai töissä jos siellä on joku hyvännäköinen nainen niin miehet on tuppisuuna ja sitten työpaikan pikkujouluissa kun on juotu viinaa niin mies uskaltaa lähestyä naisia.
- kyllä-setä
Yritätkö aloituksellasi "opettaa" jotakin? Ei tainnut oikein onnistua.
- Anonyymi
On vaikeaa löytää partrnia suomesta, kun on asunnut ruotsissa aika kauan, ja haluaa eläkeiässä muuttaa suomeen takasin, ja Savonlinnaan, tai lähelle. Auto on, ja jos ei ole niin ostetaan.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 928385
- 926475
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon586314Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme344981Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo593440- 453351
- 503295
- 442889
- 562852
Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per512836