Onko menneisyys olemassa?

Hölynpölyä. Aika-avaruutta tutkimalla pääset eroon tuosta harhaluulosta.
Eri paikoissa avaruutta eletään täysin eri ajoissa. Jostakin kaukaa voidaan periaatteessa katsella kaukoputkella kuinka dinosaurukset tallustavat maan päällä. Vastaavasti täältä kun katsotaan kauas, niin nähdään kauas menneisyyteen. Avaruus ei siis ole tällä hetkellä sellainen kuin miltä se näyttää, vaan tietomme siitä on hyvin vanhaa. Valon pitäisi kulkea nopeammin, jotta voisimme edes teoreettiseti sanoa, että on vain tämä hetki.

Näin se menee. Aika on suhteellista.Menneisyys on olemassa tietyssä aika-avaruuden pisteessä, ja jokaisella pisteellä tai koordinaatilla on oma aika. Universumissa ei ole mitään universaalia aikaa, joten tulevaisuuskin voi olla olemassa. Jos asiaa tarkastellaan massan näkökulmasta, niin jokaisella massakeskittymällä aika kulkee massan koosta riippuen eri nopeudella ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta katsottuna. Maapallolla aika kulkee tunnetulla nopeudella, mutta meidän näkökulmasta mustan aukon aika on lähes pysähtynyt.

Joten aika on kaikkea muuta kuin lineaarinen, vaikka ihmisen aivot muuta kertovat.

Anonyymi kirjoitti:

Näin se menee. Aika on suhteellista.Menneisyys on olemassa tietyssä aika-avaruuden pisteessä, ja jokaisella pisteellä tai koordinaatilla on oma aika. Universumissa ei ole mitään universaalia aikaa, joten tulevaisuuskin voi olla olemassa. Jos asiaa tarkastellaan massan näkökulmasta, niin jokaisella massakeskittymällä aika kulkee massan koosta riippuen eri nopeudella ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta katsottuna. Maapallolla aika kulkee tunnetulla nopeudella, mutta meidän näkökulmasta mustan aukon aika on lähes pysähtynyt.

Joten aika on kaikkea muuta kuin lineaarinen, vaikka ihmisen aivot muuta kertovat.

Lue lisää

Jos tulevaisuus olisi olemassa etukäteen niin kaikki olisi ennalta määrättyä.

Kun valon nopeuden rajallisuus estää meitä nimeämästä hetkeä "nyt" yksikäsitteisesti muualla kuin yhdessä pisteessä kerrallaan niin ongelmaa ei ole. Hetki "nyt" etenee valon nopeudella pallon pintana siellä missä avaruus on suoraa muuttaen muotoaan mielenkiintoisilla tavoilla siellä, missä avaruus kaareutuu esimerkiksi mustan aukon ympärillä.

Anonyymi kirjoitti:

Näin se menee. Aika on suhteellista.Menneisyys on olemassa tietyssä aika-avaruuden pisteessä, ja jokaisella pisteellä tai koordinaatilla on oma aika. Universumissa ei ole mitään universaalia aikaa, joten tulevaisuuskin voi olla olemassa. Jos asiaa tarkastellaan massan näkökulmasta, niin jokaisella massakeskittymällä aika kulkee massan koosta riippuen eri nopeudella ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta katsottuna. Maapallolla aika kulkee tunnetulla nopeudella, mutta meidän näkökulmasta mustan aukon aika on lähes pysähtynyt.

Joten aika on kaikkea muuta kuin lineaarinen, vaikka ihmisen aivot muuta kertovat.

Lue lisää

".Menneisyys on olemassa tietyssä aika-avaruuden pisteessä, ja jokaisella pisteellä tai koordinaatilla on oma aika."

Väärin. Yleinen suhteellisuusteoria esittää, että jokaisessa pisteessä aika-avaruudessa on oma nykyhetki. Ei se ole menneisyyttä, vaikka aika kulkeekin eri paikoissa eri tahtiin.

Se, että kaukoputkella voidaan katsoa kauas avaruuteen, jolloin näemme kauan sitten lähteneen valon, ei myöskään ole menneisyyttä. Kaikki tuollainen tapahtuu nykyhetkessä. Syy havaintoihin on valonnopeuden rajallisuus suhteessa aika-avaruuden suuriin etäisyyksiin.

"Jostakin kaukaa voidaan periaatteessa katsella kaukoputkella kuinka dinosaurukset tallustavat maan päällä."

Tämä on hölynpölyä, koska et ymmärrä edes kirjoittamaasi. Dinosauruksia ei ole maapallolla olemassa, joten ei ole olemassa mitään sellaista menneisyyttäkään. Se, että kaukaa maapallon ulkopuolelta voisi niitä nähdä, johtuu vain valonnopeuden suhteesta etäisyyteen. Voi siis nähdä menneisyyden, jota ei ole olemassa missään.

Olet täysin väärässä. Aika on suhteellista. Taidat vaan provoilla.

Anonyymi kirjoitti:

Olet täysin väärässä. Aika on suhteellista. Taidat vaan provoilla.

Aika on suhteellista, mutta kukaan ei silti elä menneisyydessä. Ei tässä ole mitään vaikeaa!!

Subjektiivisen aikakäsityksen (Augustinus) mukaan menneen nykyisyys on muisti, nykyisen nykyisyys on havainto ja tulevan nykyisyys on odotus.

Kyllä. Mutta kirjoittamasi ei liity menneisyyteen mitenkään.

Tarkoitit varmaankin, että lentäisit lähes valonnopeudella kauas pois ja tulisit takaisin. Elät sen matkan koko ajan nykyhetkessä. Ja maapallolle jääneet elävät myös nykyhetkessä.

Sekä matkailijalla ja tänne jääneellä olisi oma aikansa, jota he elävät. Valonnopeutta lähestyvän aika olisi kulunut vain paljon vähemmän kuin maapallolla.

Ja kyllä massa vaikuttaa ajankulkuun. Erittäin tarkasta kellosta voisi huomata, että pöydällä oleva kello käy eri aikaa kuin lattialla oleva kello. Silti kumpikaan niistä ei siirry menneisyyteen!!

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä. Mutta kirjoittamasi ei liity menneisyyteen mitenkään.

Tarkoitit varmaankin, että lentäisit lähes valonnopeudella kauas pois ja tulisit takaisin. Elät sen matkan koko ajan nykyhetkessä. Ja maapallolle jääneet elävät myös nykyhetkessä.

Sekä matkailijalla ja tänne jääneellä olisi oma aikansa, jota he elävät. Valonnopeutta lähestyvän aika olisi kulunut vain paljon vähemmän kuin maapallolla.

Ja kyllä massa vaikuttaa ajankulkuun. Erittäin tarkasta kellosta voisi huomata, että pöydällä oleva kello käy eri aikaa kuin lattialla oleva kello. Silti kumpikaan niistä ei siirry menneisyyteen!!

Lue lisää

Jos voit nähdä menneisyyteen, niin kyllä se liittyy aika vahvasti siihen menneisyyteen. Olet nyt täysin jumissa tässä hetkessä.

Menneisyydessä olevaa fotonia ei voi nähdä. Fotoni on nykyhetkessä osuessaan silmän reseptoreihin.
Matkan varrella fotoni on myös muuttunut verrattuna millainen se oli lähtöhetkellä, ja silmä näkee ainoastaan rapistuneen kuvan menneisyydestä, kuin katsoisi haalistunutta vanhaa valokuvaa.
Jos menneisyyttä voisi suoraan katsoa, kuva ei olisi haalistunut ja punasiirtynyt.

Anonyymi kirjoitti:

Menneisyydessä olevaa fotonia ei voi nähdä. Fotoni on nykyhetkessä osuessaan silmän reseptoreihin.
Matkan varrella fotoni on myös muuttunut verrattuna millainen se oli lähtöhetkellä, ja silmä näkee ainoastaan rapistuneen kuvan menneisyydestä, kuin katsoisi haalistunutta vanhaa valokuvaa.
Jos menneisyyttä voisi suoraan katsoa, kuva ei olisi haalistunut ja punasiirtynyt.

Lue lisää

Fotoni on aina nykyhetkessä, eikä fotonia voi nähdä yleensäkään. Koska fotonin matka lähteestä/kohteesta kestää sitä kauemmin, mitä kauempaa se lähti, niin sen antamassa informaatiossa voi olla sekunnin murto-osien mittaisesta viiveestä miljardienkin vuosien viiveeseen. "Aikamatkustus" tähän liittyen on kielikuva, joka johtuu viiveestä.

Temporal vicinity.

Avaruusohjelmissa ja sarjoissa mm. Star Trek-sarjat on paljon näitä aikajuttuja :)
Kun pitää mielessä sen että joku Star Trek ei ole dokumentti, jotta pää ei sekoile :)

Viittaat [elokuva Päiväni murmelina] ilmeisesti siihen, että jos olisimme takaisinkytkeytyvässä todellisuudessa, emme tietäisi siitä? Vanhenisimmeko silti? Ilmiö loskisi ilmeisesti kaikkia (vrt joukkopsykoosi), eli käytännösä täytyisi olla universaali ilmiö?

Onko mielestäsi aikajanan pituudella merkitystä? Eli nk. sykkivä maailmankaikkeus- teoria lähinnä tuli mieleen.. merkityksessä loppu on paluu alkuun, sama uudelleen ilman informaatiotakaisinkytkentää (oppivaa/kehittyvää) tai sen kanssa, kuten elokuvassa (elokuvassa tosin vain yksi huomasi paluun alkuun).

Mielestäni viittamasi potentiaalisen lähitulevaisuuden olemassaolo tarkoittaisi väistämättä myös potentiaalisen kaukaisen tulevaisuuden olemassaoloa, eli käytännössä potentiaalista determinismiä. Menneisyyden voisi ajatella olevan aktuaalinen jos se olisi objektivinen.

Mutta potentiaalisuus ei tee tulevaisuudesta aktuaalista tai olevaa, ehkä emergentin, mutta silloinkin jos potentiaalinen tai emergentti, ei sillä mielestäni ole mitään merkitystä kuitenkaan. Koska aina voi sanoa "no ei sitten", jos menikin erilailla, kuten joskus sääennustukset. Ja emergenttisyydestä, kun ei olla systeemin ainoa muuttuja eikä välttämättä milläänlailla merkittäväkään, se mitä muualla tapahtuu määrää mitä täällä tapahtuu, poislukien ne paikalliset asiat, joihin itse voimme vaikuttaa, kuten vaikka Hubble- teleskoopin rakentaminen tiedon keräämiseen muusta maailmasta, vaikka sekin havainnoi vain sitä mitä pystyy havainnoimaan (informaation leviämisen rajoitteet).

Ei-fyysinen matkustaminen, tässä taas mielestäni nk. sielu/vast digitaalinen/analoginen tallenne/kopio siitä ei yksinään ole mitään (koska informaatio ei ole toimija), vaan tarvitsisi jonkinlaisen fyysisen sopivan kohteen joko tulevaisuuteen/menneisyyteen (ja ehkä tavan kommunikoida takaisin, ellei se olisi jonkinsortin taide tai kirjallisuus tai musiikki, joka voisi säilyä jälkipolville). Ja jos se onnistuisi, keneen hyöty kohdistuisi, jos paluukanava/kommunikointi vaatisi jonkinlaisen lähettimen takaisin, jota menneisyydestä tuskin löytyisi, ellei sellaista pystyisi rakentamaan? Hyöty olisi pelkästään itselle? Tai vain yksisuuntainen tie mahdollinen?

- planeetta ei.jaksa.kirjautua

Anonyymi kirjoitti:

Viittaat [elokuva Päiväni murmelina] ilmeisesti siihen, että jos olisimme takaisinkytkeytyvässä todellisuudessa, emme tietäisi siitä? Vanhenisimmeko silti? Ilmiö loskisi ilmeisesti kaikkia (vrt joukkopsykoosi), eli käytännösä täytyisi olla universaali ilmiö?

Onko mielestäsi aikajanan pituudella merkitystä? Eli nk. sykkivä maailmankaikkeus- teoria lähinnä tuli mieleen.. merkityksessä loppu on paluu alkuun, sama uudelleen ilman informaatiotakaisinkytkentää (oppivaa/kehittyvää) tai sen kanssa, kuten elokuvassa (elokuvassa tosin vain yksi huomasi paluun alkuun).

Mielestäni viittamasi potentiaalisen lähitulevaisuuden olemassaolo tarkoittaisi väistämättä myös potentiaalisen kaukaisen tulevaisuuden olemassaoloa, eli käytännössä potentiaalista determinismiä. Menneisyyden voisi ajatella olevan aktuaalinen jos se olisi objektivinen.

Mutta potentiaalisuus ei tee tulevaisuudesta aktuaalista tai olevaa, ehkä emergentin, mutta silloinkin jos potentiaalinen tai emergentti, ei sillä mielestäni ole mitään merkitystä kuitenkaan. Koska aina voi sanoa "no ei sitten", jos menikin erilailla, kuten joskus sääennustukset. Ja emergenttisyydestä, kun ei olla systeemin ainoa muuttuja eikä välttämättä milläänlailla merkittäväkään, se mitä muualla tapahtuu määrää mitä täällä tapahtuu, poislukien ne paikalliset asiat, joihin itse voimme vaikuttaa, kuten vaikka Hubble- teleskoopin rakentaminen tiedon keräämiseen muusta maailmasta, vaikka sekin havainnoi vain sitä mitä pystyy havainnoimaan (informaation leviämisen rajoitteet).

Ei-fyysinen matkustaminen, tässä taas mielestäni nk. sielu/vast digitaalinen/analoginen tallenne/kopio siitä ei yksinään ole mitään (koska informaatio ei ole toimija), vaan tarvitsisi jonkinlaisen fyysisen sopivan kohteen joko tulevaisuuteen/menneisyyteen (ja ehkä tavan kommunikoida takaisin, ellei se olisi jonkinsortin taide tai kirjallisuus tai musiikki, joka voisi säilyä jälkipolville). Ja jos se onnistuisi, keneen hyöty kohdistuisi, jos paluukanava/kommunikointi vaatisi jonkinlaisen lähettimen takaisin, jota menneisyydestä tuskin löytyisi, ellei sellaista pystyisi rakentamaan? Hyöty olisi pelkästään itselle? Tai vain yksisuuntainen tie mahdollinen?

- planeetta ei.jaksa.kirjautua

Lue lisää

"jos olisimme takaisinkytkeytyvässä todellisuudessa, emme tietäisi siitä? "

Minun mielestäni elämme takaisinkytkeytyvässä todellisuudessa jossa ns. tietoisuus jatkuvasti takaisinkytkeytyy ns. aineen kanssa. Ns. aine ja ns. tietoisuus ovat taas toistensa käsitteellisiä vastakohtia joita ei todellisuudessa edes ole vaan kaikki on sekä ainetta että tietoisuutta mutta eri suhteissa eri hierarkkisilla kompleksitasoilla.

"Vanhenisimmeko silti?"

Kaikki kehon solut uusiutuvat jatkuvasti eli meillä ei ole varmaan ainuttakaan samaa solua kuin syntyessämme. Vanheneminen koko organismin tasolla lienee koodattu jo geeneihin tai sitten siihen että vanhetessa useimmat yksilöt jäävät omien tapojensa luuppiin josta kuolema on ainoa ulospääsy.

"Ilmiö loskisi ilmeisesti kaikkia (vrt joukkopsykoosi), eli käytännösä täytyisi olla universaali ilmiö? "

Ilmiö koskee kaikkea alkeishiukkasista galakseihin mutta sen sen sijaan että pyörittäisiin koko ajan samassa luupissa kehää niin ollaan joko entropiaa lisäävässä spiraalissa tai vastaavasti entropiaa vähentävässä spiraalissa.

"Onko mielestäsi aikajanan pituudella merkitystä? "

Atomien ja molekyylien värähtely määrittelee atomien aikajanan pituuden joka on hyvin lyhyt eli edestakaista heiluriliikettä aktuaalisesta potentiaaliseen ja takaisin. Organismeilla (joihin periaatteessa lasken myös galaksit, tähdet ja planeetat) värähtelysykli voi olla miljardeja vuosia.

"Eli nk. sykkivä maailmankaikkeus- teoria lähinnä tuli mieleen"

Kaikki maailmankaikkeuden oliot atomeista galakseihin ovat avoimia systeemeitä. Maailmankaikkeuden (joka on lähinnä vain abstrakti nimitys kaiken kokonaisuudelle) suhteen jätän asian avoimeksi.

" loppu on paluu alkuun, sama uudelleen ilman informaatiotakaisinkytkentää (oppivaa/kehittyvää) tai sen kanssa, kuten elokuvassa (elokuvassa tosin vain yksi huomasi paluun alkuun). "

Se informaation takaisinkykentä on se olennaisin asia ja yksilön tapauksessa (elokuva) kuvattiin taas sitä että jotkut yksilöt kykenevät ainakin ajoittain huomaamaan että joutuvat omien persoonallisten ominaisuuksiensa takia aina uudestaan ja uudestaan samantapaisiin tilanteisiin ja ongelmiin ja jotkut kykenevät oppimaan niin etteivät enää joudu ainakaan samoihin ongelmiin uudestaan kun tarpeeksi monta kertaa on iteroitu tilannetta elämän kuluessa.


"Mielestäni viittamasi potentiaalisen lähitulevaisuuden olemassaolo tarkoittaisi väistämättä myös potentiaalisen kaukaisen tulevaisuuden olemassaoloa, eli käytännössä potentiaalista determinismiä."

Potentiaalinen lähitulevaisuus on usein ennustettavissa mutta kaukainen taas ei ole koska mikään ei toistu täsmälleen samanlaisena uudestaan (siis yksilön kannalta). Atomien ja molekyylien tapauksessa on niin vähän epävarmuutta että kyseessä on melkein determinismi lyhyen aikajanan suhteen mutta pidemmällä ajalla ei tulevaisuutta eikä menneisyyttä voi määritellä nykyhetken perusteella. BB-malli luo toimivuuden illuusion koska suhtikset ovat deterministisiä malleja ja kvanttifysiikka taas ei ole.


"Menneisyyden voisi ajatella olevan aktuaalinen jos se olisi objektivinen. "

Objektiivisuus on illuusio joka syntyy lähinnä matematiikan ja logiikan apuvälineiden käytöstä -ja ne matem-loogiset metodit toimivat aika hyvin biologiaan asti.

"Mutta potentiaalisuus ei tee tulevaisuudesta aktuaalista tai olevaa, ehkä emergentin, mutta silloinkin jos potentiaalinen tai emergentti, ei sillä mielestäni ole mitään merkitystä kuitenkaan. "
Matemaaattis-looginen tiede toimii hyvin niin kauan kuin tietoisuus ei ole vaikuttamassa tilanteeseen. Potentiaalisuudesta syntyy aktuaalinen vain tietoisuuden valinnan kautta - muilta osin kaikki on vain todennäköisyysjakaumaa. Se aktuaalinenkin pysyy aktuaalisena vain niin kauan kuin informaatio ko. tapahtumasta on saatavilla.

Asian tarkempi selvittely vaatisi ihan oman ketjunsa.

Hauskaa vappua!

Belisario

Tuo on ns. 4-dimensionalistinen käsitys jota kutsutaan myös matoteoriaksi, eli objektit ovat aina 4-uloteisia matoja. Sitä teoriaa aika harva kannattaa. Valtaosa tiedemiehistä kannattaa ikivanhaa buddhalaista näkemystä eli presentationismia, jonka mukaan ainoastaan nykyhetki on olemassa ja objektit eivät ole matoja.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on ns. 4-dimensionalistinen käsitys jota kutsutaan myös matoteoriaksi, eli objektit ovat aina 4-uloteisia matoja. Sitä teoriaa aika harva kannattaa. Valtaosa tiedemiehistä kannattaa ikivanhaa buddhalaista näkemystä eli presentationismia, jonka mukaan ainoastaan nykyhetki on olemassa ja objektit eivät ole matoja.

Lue lisää

Valtaosalla ihmisiä on tuo sitkeä illuusio siitä, että on vain tämä hetki.
Tilanne on sama kuin silloin kun väitettiin, että Maa on kaiken keskipiste.
Ääretön määrä hetkiä selittää hyvin senkin, että miksi ei näy niitä alieneitä.
Pieni ero ajassa ja se on mahdotonta.

Anonyymi kirjoitti:

Valtaosalla ihmisiä on tuo sitkeä illuusio siitä, että on vain tämä hetki.
Tilanne on sama kuin silloin kun väitettiin, että Maa on kaiken keskipiste.
Ääretön määrä hetkiä selittää hyvin senkin, että miksi ei näy niitä alieneitä.
Pieni ero ajassa ja se on mahdotonta.

Lue lisää

Planckin ajan pituista aikaeroa ei voi jakaa enää pienemmiksi ajanhetkiksi, joten vaikuttaisi että ajanhetkiä on äärellinen määrä. Ei äärettömästi kuten suhteellisuusteoria sanoo.
Lisäksi energian säilymislaki edellyttää että energia tulee vanhasta ajanhetkestä ja siirtyy uuteen ajanhetkeen. Muussa tapauksessa joka hetki syntyisi universumin verran lisää energiaa tyhjästä, jos kaikki energia jäisi vanhaan ajanhetkeen eikä siirtyisi uuteen.

"On. Kaikki hetket ovat olemassa. Se kuuluu avaruusajan luonteeseen. "

Ei ole. Mitään hetkiä, aikamuotoja yms. ei ole kuin käsitteinä ja määritelminä, sekä kokemuksina. Ihmismielen ulkopuolella ei ole aikaa. Ei missään muodossa. "Aika" on käsite, määritelmä, mittari jne. jotka on kehitetty ihmismielen ominaisuudesta olla tietoinen samanaikaisesti menneistä tapahtumista, parasta aikaa tapahtuvista, sekä ennustamisen ja arvioimisen merkeissä tulevasta.

Anonyymi kirjoitti:

Planckin ajan pituista aikaeroa ei voi jakaa enää pienemmiksi ajanhetkiksi, joten vaikuttaisi että ajanhetkiä on äärellinen määrä. Ei äärettömästi kuten suhteellisuusteoria sanoo.
Lisäksi energian säilymislaki edellyttää että energia tulee vanhasta ajanhetkestä ja siirtyy uuteen ajanhetkeen. Muussa tapauksessa joka hetki syntyisi universumin verran lisää energiaa tyhjästä, jos kaikki energia jäisi vanhaan ajanhetkeen eikä siirtyisi uuteen.

Lue lisää

"Planckin ajan pituista aikaeroa ei voi jakaa enää pienemmiksi ajanhetkiksi,"

Jos inflaatioteoria pitää paikkaansa, on olemassa vielä lyhempi aikaväli, inflatoniplanckin aika. Se on aika jossa inflatonihiukkanen, tai inflaatio etenee planckin pituuden.

Yhteen planckin aikaan periaatteessa mahtuu syntymään ja tuhoutumaan kokonaisia universumeja, jotka koostuvat inflatoneista ja inflatonimaailman hiukkasista. Näitä muodostui ja tuhoutui jo planckin epookin aikana universumin ensimmäisellä alkuhetkellä.

Kaukoputkella voi havaita ainoastaan sellaisia fotoneita, jotka hetki sitten olivat ihan lähellä kaukoputkea.