NDE-knoppi

Anonyymi

Milloin NDE tapahtuu?

1. Silloin, kun tietoisuus alkaa hiipua
2. Silloin, kun laitteet ei enää rekisteröi aivotoimintaa
3. Silloin, kun tietoisuus alkaa palata

...ja miksi juuri silloin?

27

53

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Aivan tarkkaa, poissulkevaa rajaa ei voida vetää, mutta suurimmalta osaltaan NDE:n tapahtuma-aika on kohta 2.

      Kohta 1 eli ulkoisen tajunnan menettäminen koetaan esim. pyörtymisen kaltaisena tunteena. Jos ollaan loukkaannuttu, kivut voivat olla suuret. Tämä vaihe on useimmiten hyvin lyhyt, ja siihen voi liittyä hetkellinen kognition sumenemisen tunne. Siten kognitiivisesti selkeä ja kivuton NDE-vaihe ei voi selittyä tämän vaiheen kautta.

      siirtymä --> ruumiista irtautuminen

      Kohta 2 on vaihe, jossa henkilöt saattavat kehonsa ulkopuolisesta perspektiivistä nähdä, kuinka heitä elvytetään, jolleivät he siirry suoraan toisille olemassaolon tasoille. He voivat nähdä ja tarkasti jälkikäteen kuvata mittareita, jotka esim. näyttivät suoraa viivaa. Kognitio on täysin kirkas, usein toimivampi kuin milloinkaan syntymän jälkeen. Ruumiilliset kivut ovat poissa.

      siirtymä --> ruumiiseen palaaminen

      Kohta 3 on vaihe, jolloin ollaan palattu kuolemasta takaisin. Palaamisen hetkellä palaavat myös kivut. Edellisen vaiheen kognitiivisesti kirkas vaihe on takana päin, ja henkilö on usein aivan tokkurainen. Kognitio on normaaliin arkitajuntaankin verrattuna vajaa, koska ollaan takaisin aivoissa, jotka ovat täysin jumissa. Tätä stupified-vaihetta voi kestää tuntikaupalla, ennen kuin aivotoiminta on palannut normaaliksi. Siten kognitiivisesti selkeä ja kivuton NDE ei voi selittyä tämän vaiheen kautta.

      Pääpiirteissään siis näin. Mutta joskus NDE ruumiistairtautumisineen alkaa jo ennen aivotoiminnan sammumista. Esim. eräs tapaus näki ruumiinsa ulkopuolelta, kuinka hänen aivotoimintaansa monitoroinut EEG meni suoraksi viivaksi. Hauskasti hän halusi siinä vaiheessa takaisin kehoonsa voidakseen kertoa ihmisille, että "hei! meidän olemassaolo tosiaan jatkuu!"

      Lähes aina kokemus on täysi paketti, jossa koetaan kaikki vaiheet: irtaantuminen kehosta, poissa kehosta olemisen jakso, ja kehoon palaaminen. Kokemus on yhtenäinen ja katkeamaton, ja muistikuvat sisältävät kaikissa vaiheissaan ulkopuolisten vahvistettavissa olevia tapahtumia, esim. "viimeiset sanat ennen kuolemaa" (kehossa olevana), "kaikkien puheet kuoleman aikana" (kehosta poissa), ja "ensimmäiset sanat kuoleman jälkeen" (kehossa olevana). Ei tässä näyttäisi olevan mitään estettä kertomusten ottamiseen sellaisina kuin he ne kertovat.

      Tässä tuo edellä mainittu tapaus selvittää kokemustaan, johon sisältyy kaikki vaiheet kehosta irtautumisesta kehoon palaamiseen, ja suurin osa on sitä vaihetta 2.

      https://www.youtube.com/watch?v=ZcPRg7USiTk (alkaen kohdasta 23:33)

      • Anonyymi

        Millaisia pysyviä vammoja tästä jää, kykeneekö irtautunut luottelemaan kuukaudet
        väärinpäin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Millaisia pysyviä vammoja tästä jää, kykeneekö irtautunut luottelemaan kuukaudet
        väärinpäin.

        Uskonasioihin en ota kantaa mutta tässä kysyjälle joitain faktoja:

        Akuutin aivoverenkiertohäiriön eli aivohalvauksen alettua aivosoluja alkaa kuolla noin 12 miljoonan kappaleen minuuttivauhdilla.

        Tautiin sairastuu vuosittain noin 15 000 suomalaista, 38 joka päivä. Heistä kaksi kolmasosaa on yli 64-vuotiaita ja kolmannes työikäisiä. Väestön ikääntyminen voi lisätä sairastuneiden määrää. Aivohalvaus on Suomessa kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Siihen menehtyy vuosittain noin 5 500 henkeä. Aivohalvaus on myös merkittävin aikuisiän vammaisuutta aiheuttava sairaus. Jopa kolmannes yli puoli vuotta sairastumisen jälkeen elossa selvinneistä jää päivittäisissä toiminnoissaan muista riippuvaiseksi. Suuri osa tarvitsee päivittäisiä tukitoimia ja kuntoutusta. 15 prosenttia jää pysyvään laitoshoitoon.


    • Anonyymi

      Jollakin oli kait aika pitkäkestoinen NDE, kun saapasteli ympäriinsä aitassa jossa nukuin eräänä kesäyönä ja heräsin siihen käyskentelyyn aamuyöstä. Aitta joka oli aika vanha 1800-luvulta peräsin.

    • Anonyymi

      NDE:n tapahtuma-ajankohdasta ei ole mitään tietoa, koska ei ole olemassa keinoja, joilla se voidaan todeta tai mitata. Esim. EEG-laite mittaa aivokuoren aktiivisuutta. Ts. kun laite piirtää suoraa, syvimmät aivotoiminnat voivat edelleen olla aktiivisena ja ylläpitää tietoisuutta jollain tasolla. Vielä ei edes tiedetä tietoisuuden syntytapaa tai sen olemusta, eikä kukaan ole koskaan nähnyt sielua, joten johtopäätöksiä on hankala vetää mihinkään suuntaan. Tiedetään vain perusteet. Ja uskomukset. Tieteellisesti voidaan toki päätellä, että jos ihminen kokee jotain, hänen tietoisuutensa täytyy olla aktiivisena jollain tasolla. Onhan sekin tiedossa, että kuuloaisti on toiminut edelleen, vaikka ihminen on todettu ulkopuolisin silmin "kuolleeksi".

      Ruumiistapoistumisesta ei ole edelleenkään todisteita. Valitettavasti.

      • Anonyymi

        Jos henkilö kertoo olleensa ruumiin ulkopuolella ja nähneensä mittarien vetävän suoraa viivaa silloin, kun hän myös lääkärien mielestä on kliinisesti kuollut, ja jos hän vielä vakuudeksi kertoa pläjäyttää tuona ajankohtana käydyt keskustelut huoneessa, niin mikä siinä on niin vaikeaa uskoa, että kokemus on tapahtunut silloin?

        Vai eikö vaikeutena olekaan uskoa sitä, että kokemus on tapahtunut tuona ajankohtana, jonka tapahtumista potilas myös kertoo, vaan kieltämisen syy onkin vain dogmaattinen takertuminen siihen, että homma ei näyttäisi selittyvän aivotoiminnan kautta? Tämä tietenkin voi johtaa kahteenlaiseen eri taktiikkaan, joista molemmat ajautuvat tiettyihin ongelmiin: (1) kielletään ajankohta ja mainitaan jotakin epämääräistä onnenkantamoisista ja yhteensattumista, piittaamatta lainkaan siitä, että nämä "onnenkantamoiset yhteensattumat" ovat NDE-tapauksissa sääntö, ei jokin harvinainen tilastopoikkeus, tai (2) myönnetään ajankohta, mutta vedotaan härkäpäisesti "piilossa olevaan aivotoimintaan", joka jää piiloon mittareilta. Tämä ihmeellinen piiloaivotoiminta on sellaista, että se kuulee käydyt henkilökunnan käymät keskustelut tarkasti mutta ei sadan desibelin pauhua, jota korviin teipatut tulpat syöttävät korviin aivotoiminnan monitoroimiseksi ja aivotoiminnan olemattomuuden varmistamiseksi leikkauksen aikana. Samoin tämä sala-aivotoiminta näkee tarkasti henkilökunnan suorittamat toimenpiteet ja ulkonäön, vaikka potilaalle on teipattu laput silmille ja pään ja henkilökunnan väliin on asetettu verho.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos henkilö kertoo olleensa ruumiin ulkopuolella ja nähneensä mittarien vetävän suoraa viivaa silloin, kun hän myös lääkärien mielestä on kliinisesti kuollut, ja jos hän vielä vakuudeksi kertoa pläjäyttää tuona ajankohtana käydyt keskustelut huoneessa, niin mikä siinä on niin vaikeaa uskoa, että kokemus on tapahtunut silloin?

        Vai eikö vaikeutena olekaan uskoa sitä, että kokemus on tapahtunut tuona ajankohtana, jonka tapahtumista potilas myös kertoo, vaan kieltämisen syy onkin vain dogmaattinen takertuminen siihen, että homma ei näyttäisi selittyvän aivotoiminnan kautta? Tämä tietenkin voi johtaa kahteenlaiseen eri taktiikkaan, joista molemmat ajautuvat tiettyihin ongelmiin: (1) kielletään ajankohta ja mainitaan jotakin epämääräistä onnenkantamoisista ja yhteensattumista, piittaamatta lainkaan siitä, että nämä "onnenkantamoiset yhteensattumat" ovat NDE-tapauksissa sääntö, ei jokin harvinainen tilastopoikkeus, tai (2) myönnetään ajankohta, mutta vedotaan härkäpäisesti "piilossa olevaan aivotoimintaan", joka jää piiloon mittareilta. Tämä ihmeellinen piiloaivotoiminta on sellaista, että se kuulee käydyt henkilökunnan käymät keskustelut tarkasti mutta ei sadan desibelin pauhua, jota korviin teipatut tulpat syöttävät korviin aivotoiminnan monitoroimiseksi ja aivotoiminnan olemattomuuden varmistamiseksi leikkauksen aikana. Samoin tämä sala-aivotoiminta näkee tarkasti henkilökunnan suorittamat toimenpiteet ja ulkonäön, vaikka potilaalle on teipattu laput silmille ja pään ja henkilökunnan väliin on asetettu verho.

        Se on kertomus. Voitko vahvistaa sen todeksi? Vai oletko päättänyt uskoa sen todeksi?

        Se ei ole vakuus, että kertoo, mitä huoneessa on keskusteltu. Se kertoo vain sen, että ko. henkilö on kuullut keskusteluita. Tiedämme jo, että kuuloaisti sammuu viimeisenä. Äänien kuuleminen ei vaadi "ruumiista poistumista".

        Minullakin on outo kokemus, kun oli teini-ikäinen. Sain pahan aivotärähdyksen ja olin tajuttomana muutaman tunnin. Sinä aikana koin jonkun oudon visuaalisen kokemuksen, joka tuntui paitsi olossa, yhtäaikaa myös fyysisenä. Liu'uin pitkin loppumatonta lakanaa. Yläpuolella oli jotain pumpulilta muistuttavaa. Vähän väliä se muuttui strasselimaiseksi hötöksi ja silloin muistan kokeneeni sen oudon tunteen, joka tuntui yhtäaikaa sekä olossa että fyysisesti. Samaan ilmiöön kuuluu myös vanhempieni puhe, sekä joitain vieraita ääniä, sekä surinaa ja suht kovaäänisiä kolahduksia. Taisi olla mri-laite, kun kolahteli. Mistään muusta en muista olleeni tietoinen, kuin siitä valkohohtoisesta lakanan, pumpulin ja strasselin muodostamasta ympäristöstä, sekä äänistä. Kun aivoissa tapahtuu jotain poikkeavaa, hapenpuute, isku tms., niin tietoisuuden ja aistimisen tasot vaihtelee. Se ole mikään yksi kaavamainen tapahtuma, joka "todistaa kaiken" niille, jotka haluaa uskoa.

        Unohdat sen, että ihminen pystyy kuvittelemaan/visualisoimaan asioita pelkän kuulon avulla, koska hän tunnistaa äänien lähteet. Jos ihminen kuulee lääkärien puheita ja laitteitten piipitystä yms., hän voi mielessään luoda mielikuvan sairaalan EA-huoneesta tai leikkaussalista ja sitten myöhemmin kertoo "nähneensä", vaikka EKG "piirsi suoraa".

        Vaikka tarinoita on monen kirjavia ja uskottavankin kuuloisia, joista puhutaan että "tää on ihan totta", niin edelleenkin ongelmana on se, että mitään ei pystytä näyttämään toteen, eikä vahvistamaan. Jos pystyisi, niin olisimme olleet jo suht pitkään joko tietoisia sielun olemassaolosta, tai vaihtoehtoisesti sielun olemattomuudesta. Koska mitään ei pystytä näyttämään toteen, olemme siksi edelleenkin tilanteessa, jossa joudumme päättämään uskommeko jonkin tarinan vai emme. Kaikkein realistisin suhtautuminen näihin on, että 'me emme vielä tiedä'.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se on kertomus. Voitko vahvistaa sen todeksi? Vai oletko päättänyt uskoa sen todeksi?

        Se ei ole vakuus, että kertoo, mitä huoneessa on keskusteltu. Se kertoo vain sen, että ko. henkilö on kuullut keskusteluita. Tiedämme jo, että kuuloaisti sammuu viimeisenä. Äänien kuuleminen ei vaadi "ruumiista poistumista".

        Minullakin on outo kokemus, kun oli teini-ikäinen. Sain pahan aivotärähdyksen ja olin tajuttomana muutaman tunnin. Sinä aikana koin jonkun oudon visuaalisen kokemuksen, joka tuntui paitsi olossa, yhtäaikaa myös fyysisenä. Liu'uin pitkin loppumatonta lakanaa. Yläpuolella oli jotain pumpulilta muistuttavaa. Vähän väliä se muuttui strasselimaiseksi hötöksi ja silloin muistan kokeneeni sen oudon tunteen, joka tuntui yhtäaikaa sekä olossa että fyysisesti. Samaan ilmiöön kuuluu myös vanhempieni puhe, sekä joitain vieraita ääniä, sekä surinaa ja suht kovaäänisiä kolahduksia. Taisi olla mri-laite, kun kolahteli. Mistään muusta en muista olleeni tietoinen, kuin siitä valkohohtoisesta lakanan, pumpulin ja strasselin muodostamasta ympäristöstä, sekä äänistä. Kun aivoissa tapahtuu jotain poikkeavaa, hapenpuute, isku tms., niin tietoisuuden ja aistimisen tasot vaihtelee. Se ole mikään yksi kaavamainen tapahtuma, joka "todistaa kaiken" niille, jotka haluaa uskoa.

        Unohdat sen, että ihminen pystyy kuvittelemaan/visualisoimaan asioita pelkän kuulon avulla, koska hän tunnistaa äänien lähteet. Jos ihminen kuulee lääkärien puheita ja laitteitten piipitystä yms., hän voi mielessään luoda mielikuvan sairaalan EA-huoneesta tai leikkaussalista ja sitten myöhemmin kertoo "nähneensä", vaikka EKG "piirsi suoraa".

        Vaikka tarinoita on monen kirjavia ja uskottavankin kuuloisia, joista puhutaan että "tää on ihan totta", niin edelleenkin ongelmana on se, että mitään ei pystytä näyttämään toteen, eikä vahvistamaan. Jos pystyisi, niin olisimme olleet jo suht pitkään joko tietoisia sielun olemassaolosta, tai vaihtoehtoisesti sielun olemattomuudesta. Koska mitään ei pystytä näyttämään toteen, olemme siksi edelleenkin tilanteessa, jossa joudumme päättämään uskommeko jonkin tarinan vai emme. Kaikkein realistisin suhtautuminen näihin on, että 'me emme vielä tiedä'.

        Jos joku puhuu "mittarista joka näyttäää suoraa viivaa" niin on aina syytä kysyä että mistä mittarista olikaan tarkalleen kysymys.

        Elektroenkefalografiassa (EEG) eli aivosähkökäyrätutkimuksessa mitataan aivojen sähköistä toimintaa päänahkaan kiinnitettävien elektrodien avulla. Tätä mittausta tehdään tyypillisesti kun selvitetään kohtauksellisia oireita tai tehdään unitutkimusta. Nukutusleikkauksessa EEG:llä saatetaan valvoa anestesian syvyyttä.

        Sydänsähkökäyrä eli elektrokardiogrammi (EKG) on monesti käytössä ensiaputilanteissa. Sillä seurataan sydänelvytyksen edistymistä. Tässä on huomattava, että tavallinen puhallus-paineluelvytys kierrättää hapekasta verta aivovaltimoihin vaikka sydän olisikin pysähtynyt - eli potilas on lääketieteellisin termein sanottuna kliinisesti kuollut. Parhaimmissa tapauksissa potilas saattaa alkaa näyttää palaavan tajuihinsa vaikkei sydänsähkötoimintaa ole. Näitä CPR-Induced Consciousness (CPR-IC) tapauksia on elvytystapauksissa kymmenisen prosenttia. Eli suunnilleen sama määrä kuin NDE-tapauksiakin. Tästä tiedosta NDE:hen uskovat mielellään vaikenevat :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on kertomus. Voitko vahvistaa sen todeksi? Vai oletko päättänyt uskoa sen todeksi?

        Se ei ole vakuus, että kertoo, mitä huoneessa on keskusteltu. Se kertoo vain sen, että ko. henkilö on kuullut keskusteluita. Tiedämme jo, että kuuloaisti sammuu viimeisenä. Äänien kuuleminen ei vaadi "ruumiista poistumista".

        Minullakin on outo kokemus, kun oli teini-ikäinen. Sain pahan aivotärähdyksen ja olin tajuttomana muutaman tunnin. Sinä aikana koin jonkun oudon visuaalisen kokemuksen, joka tuntui paitsi olossa, yhtäaikaa myös fyysisenä. Liu'uin pitkin loppumatonta lakanaa. Yläpuolella oli jotain pumpulilta muistuttavaa. Vähän väliä se muuttui strasselimaiseksi hötöksi ja silloin muistan kokeneeni sen oudon tunteen, joka tuntui yhtäaikaa sekä olossa että fyysisesti. Samaan ilmiöön kuuluu myös vanhempieni puhe, sekä joitain vieraita ääniä, sekä surinaa ja suht kovaäänisiä kolahduksia. Taisi olla mri-laite, kun kolahteli. Mistään muusta en muista olleeni tietoinen, kuin siitä valkohohtoisesta lakanan, pumpulin ja strasselin muodostamasta ympäristöstä, sekä äänistä. Kun aivoissa tapahtuu jotain poikkeavaa, hapenpuute, isku tms., niin tietoisuuden ja aistimisen tasot vaihtelee. Se ole mikään yksi kaavamainen tapahtuma, joka "todistaa kaiken" niille, jotka haluaa uskoa.

        Unohdat sen, että ihminen pystyy kuvittelemaan/visualisoimaan asioita pelkän kuulon avulla, koska hän tunnistaa äänien lähteet. Jos ihminen kuulee lääkärien puheita ja laitteitten piipitystä yms., hän voi mielessään luoda mielikuvan sairaalan EA-huoneesta tai leikkaussalista ja sitten myöhemmin kertoo "nähneensä", vaikka EKG "piirsi suoraa".

        Vaikka tarinoita on monen kirjavia ja uskottavankin kuuloisia, joista puhutaan että "tää on ihan totta", niin edelleenkin ongelmana on se, että mitään ei pystytä näyttämään toteen, eikä vahvistamaan. Jos pystyisi, niin olisimme olleet jo suht pitkään joko tietoisia sielun olemassaolosta, tai vaihtoehtoisesti sielun olemattomuudesta. Koska mitään ei pystytä näyttämään toteen, olemme siksi edelleenkin tilanteessa, jossa joudumme päättämään uskommeko jonkin tarinan vai emme. Kaikkein realistisin suhtautuminen näihin on, että 'me emme vielä tiedä'.

        "Tiedämme jo, että kuuloaisti sammuu viimeisenä."

        Niinkö tosiaan tiedämme? Kun googletin tätä, niin kyseessä näyttää olevan sellainen "varma tieto", jota ei ole millään tutkimuksella milloinkaan osoitettu. Artikkeleissa enimmäkseen mainitaan, että kuulon uskotaan sammuvan viimeisenä. Mutta jotta voisit osoittaa tietosi olevan jotakin muuta kuin uskoa – ilmeisestikin päinvastoin kuin ne asiat, joita vastaan argumentoit - niin linkkaapa tietosi lähde tännekin.

        Mutta tämä on tosiasiassa toisarvoinen asia. Vaikka kuuloaisti sammuisi viimeisenä, niin siltikin mittareiden havaintokynnyksen alapuolelle jäävä sala-aivotoiminta olisi luonteeltaan sellaista, että se kuulisi tarkasti keskustelut mutta ei pihaustakaan siitä sadan desibelin pauhusta korvassa, jonka läpi on lähes mahdotonta kuulla mitään, varsinkaan tarkasti. Lisäksi tämä täysin arvoituksellinen piiloaivotoiminta näkisi teipattujen silmälappujen ja verhojen läpi. Eli se ylittäisi kyvyiltään tavanomaisen aivotoiminnan kyvyt mennen tullen. Vajaaksi se jäisi aistimuksissaan ainoastaan siinä, että se ei tuntisi lainkaan kipua, kun kehoa auotaan veitsillä ja porataan porilla. Todella kummallista aivotoimintaa.

        Kyllähän sellaiseen aivotoiminnan mahdollisuuteen voi kuka tahansa halukas vetäytyä uskomaan, kun ei niin millään haluta uskoa mahdolliseksi sitä vaihtoehtoa, jonka kokijat itse kertovat. Se vaihtoehto selittää myös sen, miksi nämä potilaat eivät tunne kipua ja miksi he kaikilla muilla aisteillaan havaitsevat, vaikka ruumiin aistikanavat on tukittu ja kaikin puolin eliminoitu. Ja tämä kokijoiden antama kuvaus on: He ovat poissa kehostaan.

        Ainoastaan tämä selitys – he todellakin ovat poissa kehostaan – voi ilman mitään kommervenkkejä vastata kysymykseen, kuinka he pystyvät antamaan oikeaksi vahvistettuja kuvauksia asioista ja kuvakulmista, joihin heidän normaaleilla aistikanavillaan ei ole pääsyä. Eli asioista, joita he siksi eivät voisi ruumiissa ollessaan havaita edes, vaikka aivot toimisivat täysin normaalisti.


      • Anonyymi
        tieteentuloksia kirjoitti:

        Jos joku puhuu "mittarista joka näyttäää suoraa viivaa" niin on aina syytä kysyä että mistä mittarista olikaan tarkalleen kysymys.

        Elektroenkefalografiassa (EEG) eli aivosähkökäyrätutkimuksessa mitataan aivojen sähköistä toimintaa päänahkaan kiinnitettävien elektrodien avulla. Tätä mittausta tehdään tyypillisesti kun selvitetään kohtauksellisia oireita tai tehdään unitutkimusta. Nukutusleikkauksessa EEG:llä saatetaan valvoa anestesian syvyyttä.

        Sydänsähkökäyrä eli elektrokardiogrammi (EKG) on monesti käytössä ensiaputilanteissa. Sillä seurataan sydänelvytyksen edistymistä. Tässä on huomattava, että tavallinen puhallus-paineluelvytys kierrättää hapekasta verta aivovaltimoihin vaikka sydän olisikin pysähtynyt - eli potilas on lääketieteellisin termein sanottuna kliinisesti kuollut. Parhaimmissa tapauksissa potilas saattaa alkaa näyttää palaavan tajuihinsa vaikkei sydänsähkötoimintaa ole. Näitä CPR-Induced Consciousness (CPR-IC) tapauksia on elvytystapauksissa kymmenisen prosenttia. Eli suunnilleen sama määrä kuin NDE-tapauksiakin. Tästä tiedosta NDE:hen uskovat mielellään vaikenevat :)

        "Näitä CPR-Induced Consciousness (CPR-IC) tapauksia on elvytystapauksissa kymmenisen prosenttia. Eli suunnilleen sama määrä kuin NDE-tapauksiakin. Tästä tiedosta NDE:hen uskovat mielellään vaikenevat :)"

        Löytyykö linkkiä tuohon CPR-IC:n vallitsevuuteen? Pikagoogletuksella tuollaista tietoa ei löytynyt. Viimeksi kun asiasta luin jotakin, niin ilmiötä pidettiin hyvin harvinaisena. Tutkimuksessa löydetty vallitsevuus oli vain 0.67%, ei 10%.

        https://www.totalem.org/emergency-professionals/podcast-80-awake-and-dead-or-cpr-ic

        Mutta edes vaikka luvut olisivat samat tai jopa CPR-IC:n eduksi, niin voidaan todeta, että ilmiöt eivät juuri koskaan näytä liittyvän samoihin potilaisiin. NDE-tapauksissa potilaat ovat olleet reporankana, syvässä koomassa, ilman aivorefleksejä, ja silti he kuvaavat tarkasti tapahtumia. CPR-IC:n tapauksessa taas nämä potilaat ovat olleet motorisesti niin aktiivisia, että heitä on pitänyt jopa pidellä paikoillaan tai "köyttää kiinni", koska he ovat liikehtineet ahkerasti, käyneet instrumenttien kimppuun ja myös puhuneet. Joten tuskinpa nämä siis ovat olleet ilman aivotoimintaa tai aivorefleksejä. Vai esitätkö, että ovat olleet? Ja jos niin esität, niin miten se edistää millään tavoin aivoperusta-asiaa, että hoitotoimenpiteiden vastustamiseen ja puhumiseenkaan ei tarvita aivoja?

        Toistaiseksi ainakaan tänne saakka ei ole kuulunut kertomuksia CPR-IC-tapausten antamista tarkoista kuvauksista huoneessa tapahtuneista asioista ja kuvakulmista, joihin heidän normaaleilla aistikanavillaan ei ole ollut pääsyä. Luultavasti kuitenkin jonakin päivänä ilmaantuu tapaus, jossa on ilmennyt sekä CPR-IC että OBE, eli henkilö on ollut välillä ruumiissaan ja välillä ruumiin ulkopuolella. Silloin hän luultavasti myös raportoi asian havaintonsa mukaan, ja havainto voi olla jopa jakautunut. Sellaisiahan on ilmennyt jopa lääketieteellisesti vähemmän dramaattisissa tilanteissa: yhtenä hetkenä ihminen näkee ruumiinsa ruumiin ulkopuolelta, ja seuraavana hetkenä hän havaitsee ruumiinsa sijainnista kehon ulkopuolisen itsensä tarkkailevan itseään siinä samassa paikassa, josta hän edellisen havaintonsa teki. Jos uskomukset ovat kovin materialistisia ja asia ei mahdu järkeen, niin tämä tilanne voi saada henkilön niin pois tolaltaan, että hän hyppää jopa ikkunasta ulos, kuten eräs tapaus Itävallassa teki.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Näitä CPR-Induced Consciousness (CPR-IC) tapauksia on elvytystapauksissa kymmenisen prosenttia. Eli suunnilleen sama määrä kuin NDE-tapauksiakin. Tästä tiedosta NDE:hen uskovat mielellään vaikenevat :)"

        Löytyykö linkkiä tuohon CPR-IC:n vallitsevuuteen? Pikagoogletuksella tuollaista tietoa ei löytynyt. Viimeksi kun asiasta luin jotakin, niin ilmiötä pidettiin hyvin harvinaisena. Tutkimuksessa löydetty vallitsevuus oli vain 0.67%, ei 10%.

        https://www.totalem.org/emergency-professionals/podcast-80-awake-and-dead-or-cpr-ic

        Mutta edes vaikka luvut olisivat samat tai jopa CPR-IC:n eduksi, niin voidaan todeta, että ilmiöt eivät juuri koskaan näytä liittyvän samoihin potilaisiin. NDE-tapauksissa potilaat ovat olleet reporankana, syvässä koomassa, ilman aivorefleksejä, ja silti he kuvaavat tarkasti tapahtumia. CPR-IC:n tapauksessa taas nämä potilaat ovat olleet motorisesti niin aktiivisia, että heitä on pitänyt jopa pidellä paikoillaan tai "köyttää kiinni", koska he ovat liikehtineet ahkerasti, käyneet instrumenttien kimppuun ja myös puhuneet. Joten tuskinpa nämä siis ovat olleet ilman aivotoimintaa tai aivorefleksejä. Vai esitätkö, että ovat olleet? Ja jos niin esität, niin miten se edistää millään tavoin aivoperusta-asiaa, että hoitotoimenpiteiden vastustamiseen ja puhumiseenkaan ei tarvita aivoja?

        Toistaiseksi ainakaan tänne saakka ei ole kuulunut kertomuksia CPR-IC-tapausten antamista tarkoista kuvauksista huoneessa tapahtuneista asioista ja kuvakulmista, joihin heidän normaaleilla aistikanavillaan ei ole ollut pääsyä. Luultavasti kuitenkin jonakin päivänä ilmaantuu tapaus, jossa on ilmennyt sekä CPR-IC että OBE, eli henkilö on ollut välillä ruumiissaan ja välillä ruumiin ulkopuolella. Silloin hän luultavasti myös raportoi asian havaintonsa mukaan, ja havainto voi olla jopa jakautunut. Sellaisiahan on ilmennyt jopa lääketieteellisesti vähemmän dramaattisissa tilanteissa: yhtenä hetkenä ihminen näkee ruumiinsa ruumiin ulkopuolelta, ja seuraavana hetkenä hän havaitsee ruumiinsa sijainnista kehon ulkopuolisen itsensä tarkkailevan itseään siinä samassa paikassa, josta hän edellisen havaintonsa teki. Jos uskomukset ovat kovin materialistisia ja asia ei mahdu järkeen, niin tämä tilanne voi saada henkilön niin pois tolaltaan, että hän hyppää jopa ikkunasta ulos, kuten eräs tapaus Itävallassa teki.

        "Löytyykö linkkiä tuohon CPR-IC:n vallitsevuuteen?"

        Löysit kyllä linkin, mutta liturgiaansa papukaijana toistava pikagooglettaja ei sen pitemmälle pääsekään :)

        Kun on kredentiaalit lukea tiedeartikkeleita kokonaisuudessaan niin CPR-IC:n yleisyydelle löytyy sellainen luku kuin 11%


      • Anonyymi
        tieteentuloksia kirjoitti:

        "Löytyykö linkkiä tuohon CPR-IC:n vallitsevuuteen?"

        Löysit kyllä linkin, mutta liturgiaansa papukaijana toistava pikagooglettaja ei sen pitemmälle pääsekään :)

        Kun on kredentiaalit lukea tiedeartikkeleita kokonaisuudessaan niin CPR-IC:n yleisyydelle löytyy sellainen luku kuin 11%

        OK, laitapa näkyviin lainaus ja linkki, jos se on jossain eri osoitteessa. Laitan tähän lainauksen mainitsemastani 0.67 prosentista, ja linkkihän oli tämä https://www.totalem.org/emergency-professionals/podcast-80-awake-and-dead-or-cpr-ic :

        ... study published in 2017 using data from Victoria, Australia with encounters from January 2008 to December 2014 found 112 cases of CPR-IC among a listed 16,558 patients (0.67% total).

        Victoriasta kerätyn datan perusteella yleisyys oli vuosien 2008-2014 välisenä aikana 0.67%.


      • Anonyymi
        tieteentuloksia kirjoitti:

        "Löytyykö linkkiä tuohon CPR-IC:n vallitsevuuteen?"

        Löysit kyllä linkin, mutta liturgiaansa papukaijana toistava pikagooglettaja ei sen pitemmälle pääsekään :)

        Kun on kredentiaalit lukea tiedeartikkeleita kokonaisuudessaan niin CPR-IC:n yleisyydelle löytyy sellainen luku kuin 11%

        Ei siis vieläkään mitään vinkkiä siitä, miten 0.67 prosenttia muuttui 10:ksi prosentiksi ja 11:ksi prosentiksi? Luulisi, että tieto olisi varma ja näytettävissä, kun siihen useampaankin kertaan salaperäisesti vihjaillaan, jopa kommentin kanssa: "Tästä tiedosta NDE:hen uskovat mielellään vaikenevat :)" Todellakin kaikki ovat siitä vaienneet, kun missään muualla sellaista tietoa ei ole nähty kuin skribentin tieteentuloksia tulo(stu)ksissa.


    • Mittaatko tietoisuutta, eikö kysymys ole kehon ja aivotoiminnan mittaamisesta. Onko keho ja aivotoiminta yhtä kuin tietoisuus?

      Miksi sikiö voidaan poistaa kohdusta väittämällä ettei siinä ole vielä tietoisuutta.

      • Anonyymi

        Mietitään tuo tieteellisestä näkökulmasta: mieti tilannetta, että sun aivoista poistetaan kaikki sinne tallentunut tieto, eli kaikki ne kokemukset, opit yms., joita olet aistiesi kautta saanut samalla poistetaan silmät, korvat, nenä ja puudutetaan tuntoaisti. Mitä silloin aivosi lukee, jos mitään informaatiota ei ole, ja mitä aivosi rekisteröi, jos aistimesi on poistettu? Eli jos ei ole tietoa, mitä lukea ja kokea, eikö tietoisuuden voisi päätellä olevan silloin ihan blankko? Tiedon tallentuminen/tallennetun tiedon lukeminen/uuden informaation jatkuva vastaanottaminen/asioiden tunnistaminen = tietoisuus. Vertaa keskenään sanoja 'tieto' ja 'tietoisuus'. Ilman yhtä ei ole toista.

        Jos sikiöllä olisi tietoisuus, sinäkin muistaisit mitä ajattelit kohdussa. Et kuitenkaan muista edes syntymääsi, etkä tiettyyn pisteeseen muitakaan tapahtumia syntymän jälkeen. Kun lapsi syntyy, aivosoluja ja uusia yhteyksiä syntyy nopeasti. Aivoihin alkaa tallentua ympäristöstä saatavaa tietoa = tietoisuus alkaa kehittyä, ja syntyy muistoja, alkaa oppiminen, tunnistaminen jne. Kun sikiöllä ei ole vielä tietoa mistään, niin mitä se voisi silloin tiedostaa? Ei se ymmärrä olevansa kohdussa, eikä ymmärrä mitä tapahtuu, kun se poistetaan sieltä.

        Tietenkin voidaan päätellä, että aivotoiminta = tietoisuus: tietoisuus muuttuu, kun aivotoiminta muuttuu: kaatokännit, hallusinogeenit, aivovaurio, muistisairaudet, uni... Jos aivot ei muodosta tietoisuutta, niin silloin esim. luodin ampuminen päähän ei pitäisi vaikuttaa tietoisuuteen. Näiden ilkeiden faktojen vuoksi on uskomus, että aivot toimii sielun "radiona", jotta se voi olla yhteydessä tähän "ulottuvuuteen". Kuulostaahan se aika hullulta, että nyt kun olemme elossa, emme aisti sitä "sielun omaa ulottuvuutta", mutta heti kun "radio" lakkaa toimimasta, niin maagisesti ykskaks olemmekin toisessa ulottuvuudessa.

        Jos sielu on totta, miksi esim. NDE-tapahtumassa ihminen kokee jotain uutta, joka mullistaa sen elämän? Eikö sielun pitäisi tunnistaa heti "lämpimät valot", "valotunnelit", "Jeesus" yms. tutuiksi, arkipäiväisiksi asioiksi, jotka tuntee jo pitkältä ajalta? Vai tapahtuuko sielun tiedolle jokin resetointi, kun se "siirtyy" uuteen kehoon? Tämähän on vain rationaalista päättelyä, joka voidaan aina kumota jollain uskomuksella, tai kuittaamalla, että "sä et vaan halua uskoa". No en niin. Haluan tietää. Uskomuksiin heittäytyminen ei ole tietoa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mietitään tuo tieteellisestä näkökulmasta: mieti tilannetta, että sun aivoista poistetaan kaikki sinne tallentunut tieto, eli kaikki ne kokemukset, opit yms., joita olet aistiesi kautta saanut samalla poistetaan silmät, korvat, nenä ja puudutetaan tuntoaisti. Mitä silloin aivosi lukee, jos mitään informaatiota ei ole, ja mitä aivosi rekisteröi, jos aistimesi on poistettu? Eli jos ei ole tietoa, mitä lukea ja kokea, eikö tietoisuuden voisi päätellä olevan silloin ihan blankko? Tiedon tallentuminen/tallennetun tiedon lukeminen/uuden informaation jatkuva vastaanottaminen/asioiden tunnistaminen = tietoisuus. Vertaa keskenään sanoja 'tieto' ja 'tietoisuus'. Ilman yhtä ei ole toista.

        Jos sikiöllä olisi tietoisuus, sinäkin muistaisit mitä ajattelit kohdussa. Et kuitenkaan muista edes syntymääsi, etkä tiettyyn pisteeseen muitakaan tapahtumia syntymän jälkeen. Kun lapsi syntyy, aivosoluja ja uusia yhteyksiä syntyy nopeasti. Aivoihin alkaa tallentua ympäristöstä saatavaa tietoa = tietoisuus alkaa kehittyä, ja syntyy muistoja, alkaa oppiminen, tunnistaminen jne. Kun sikiöllä ei ole vielä tietoa mistään, niin mitä se voisi silloin tiedostaa? Ei se ymmärrä olevansa kohdussa, eikä ymmärrä mitä tapahtuu, kun se poistetaan sieltä.

        Tietenkin voidaan päätellä, että aivotoiminta = tietoisuus: tietoisuus muuttuu, kun aivotoiminta muuttuu: kaatokännit, hallusinogeenit, aivovaurio, muistisairaudet, uni... Jos aivot ei muodosta tietoisuutta, niin silloin esim. luodin ampuminen päähän ei pitäisi vaikuttaa tietoisuuteen. Näiden ilkeiden faktojen vuoksi on uskomus, että aivot toimii sielun "radiona", jotta se voi olla yhteydessä tähän "ulottuvuuteen". Kuulostaahan se aika hullulta, että nyt kun olemme elossa, emme aisti sitä "sielun omaa ulottuvuutta", mutta heti kun "radio" lakkaa toimimasta, niin maagisesti ykskaks olemmekin toisessa ulottuvuudessa.

        Jos sielu on totta, miksi esim. NDE-tapahtumassa ihminen kokee jotain uutta, joka mullistaa sen elämän? Eikö sielun pitäisi tunnistaa heti "lämpimät valot", "valotunnelit", "Jeesus" yms. tutuiksi, arkipäiväisiksi asioiksi, jotka tuntee jo pitkältä ajalta? Vai tapahtuuko sielun tiedolle jokin resetointi, kun se "siirtyy" uuteen kehoon? Tämähän on vain rationaalista päättelyä, joka voidaan aina kumota jollain uskomuksella, tai kuittaamalla, että "sä et vaan halua uskoa". No en niin. Haluan tietää. Uskomuksiin heittäytyminen ei ole tietoa.

        Juuri näin ja vasta kun meillä on tieto on vain uskomuksia.

        Keksijät ovat ihmisiä jotka pystyvät irrottautumaan ainakin hetkeksi aiemmista uskomuksista. eihän muuten voisi mitään uutta ikinä löytyä. Oma uskomukseni on että jokaisessa meissä on keksijää, jonka aivotoiminta pystyy ottamaan käsittelyyn jotain aiemmin "käsittämätöntä"
        Keksintö ei lähtöisin ole aivioista, vain kesinnön seuraukset osoittavat että jotain on keksitty. Onko mitään yksimielistä kaavaa selittämään miksi mapallon eri puolilla on tehty miltei sama keksintö miltei samaan aikaan.
        Minulle ei riitä sattuma selitykseksi kaikelle tapahtumiselle.

        Kaikki maailman ihmiset saavat ajatella että aivot luovat maailman ja sen ilmiöt, onko myös henki, - ihminen - aivojen luomus, Minussa on jotain enemmän kuin aivoni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mietitään tuo tieteellisestä näkökulmasta: mieti tilannetta, että sun aivoista poistetaan kaikki sinne tallentunut tieto, eli kaikki ne kokemukset, opit yms., joita olet aistiesi kautta saanut samalla poistetaan silmät, korvat, nenä ja puudutetaan tuntoaisti. Mitä silloin aivosi lukee, jos mitään informaatiota ei ole, ja mitä aivosi rekisteröi, jos aistimesi on poistettu? Eli jos ei ole tietoa, mitä lukea ja kokea, eikö tietoisuuden voisi päätellä olevan silloin ihan blankko? Tiedon tallentuminen/tallennetun tiedon lukeminen/uuden informaation jatkuva vastaanottaminen/asioiden tunnistaminen = tietoisuus. Vertaa keskenään sanoja 'tieto' ja 'tietoisuus'. Ilman yhtä ei ole toista.

        Jos sikiöllä olisi tietoisuus, sinäkin muistaisit mitä ajattelit kohdussa. Et kuitenkaan muista edes syntymääsi, etkä tiettyyn pisteeseen muitakaan tapahtumia syntymän jälkeen. Kun lapsi syntyy, aivosoluja ja uusia yhteyksiä syntyy nopeasti. Aivoihin alkaa tallentua ympäristöstä saatavaa tietoa = tietoisuus alkaa kehittyä, ja syntyy muistoja, alkaa oppiminen, tunnistaminen jne. Kun sikiöllä ei ole vielä tietoa mistään, niin mitä se voisi silloin tiedostaa? Ei se ymmärrä olevansa kohdussa, eikä ymmärrä mitä tapahtuu, kun se poistetaan sieltä.

        Tietenkin voidaan päätellä, että aivotoiminta = tietoisuus: tietoisuus muuttuu, kun aivotoiminta muuttuu: kaatokännit, hallusinogeenit, aivovaurio, muistisairaudet, uni... Jos aivot ei muodosta tietoisuutta, niin silloin esim. luodin ampuminen päähän ei pitäisi vaikuttaa tietoisuuteen. Näiden ilkeiden faktojen vuoksi on uskomus, että aivot toimii sielun "radiona", jotta se voi olla yhteydessä tähän "ulottuvuuteen". Kuulostaahan se aika hullulta, että nyt kun olemme elossa, emme aisti sitä "sielun omaa ulottuvuutta", mutta heti kun "radio" lakkaa toimimasta, niin maagisesti ykskaks olemmekin toisessa ulottuvuudessa.

        Jos sielu on totta, miksi esim. NDE-tapahtumassa ihminen kokee jotain uutta, joka mullistaa sen elämän? Eikö sielun pitäisi tunnistaa heti "lämpimät valot", "valotunnelit", "Jeesus" yms. tutuiksi, arkipäiväisiksi asioiksi, jotka tuntee jo pitkältä ajalta? Vai tapahtuuko sielun tiedolle jokin resetointi, kun se "siirtyy" uuteen kehoon? Tämähän on vain rationaalista päättelyä, joka voidaan aina kumota jollain uskomuksella, tai kuittaamalla, että "sä et vaan halua uskoa". No en niin. Haluan tietää. Uskomuksiin heittäytyminen ei ole tietoa.

        ”Jos sikiöllä olisi tietoisuus, sinäkin muistaisit mitä ajattelit kohdussa. ”

        Tuota johtopäätöstä ei seuraa loogisesti. Se vaatisi (totuudenvastaisen) lisäoletuksen, että emme milloinkaan unohda mitään.

        Usein ihmiset eivät muista paljoakaan varhaislapsuudestaan: https://en.wikipedia.org/wiki/Childhood_amnesia . Jotkut eivät muista juuri mitään alle viisivuotiaan elämästään. Mielenkiintoista, että varhaislapsuuden amnesian myötä myös mahdolliset muistot edellisestä elämästä katoavat samalla kuin muutkin muistot. Tämä on täysin yhteensopivaa käsityksen kanssa, jonka mukaan aivot ovat tietoisuuden suodatin: aivot alkavat neuraalisten muutosten myötä suodattaa asioita ja muistoja uudella tavalla.

        ”Jos aivot ei muodosta tietoisuutta, niin silloin esim. luodin ampuminen päähän ei pitäisi vaikuttaa tietoisuuteen.”

        Tämä seuraa samalla vakaudella kuin: ”Jos auto ei muodosta kuskia, niin kolarin ei pitäisi millään tavoin vaikuttaa kuskiin”.

        ”Jos sielu on totta, miksi esim. NDE-tapahtumassa ihminen kokee jotain uutta, joka mullistaa sen elämän?”

        Esim. vallinneen muistinmenetyksen kautta. Mutta tosiasiassa kokemukset usein sisältävätkin muistiin palautumisen elementin: ”Tietenkin. Tietenkin. Kuinka olen voinut unohtaa tämän kaiken?”


    • Anonyymi

      Miksi avoit generoi aina samalaisia hallusinaatioita NDE:ssä? Näkee valon, kuolleita sukulaisia, miksi ei koskaan näe elossa olevia sukulaisia NDE:ssä? Miksi joku ääni sanoo että "ei vielä", "sinun pitää palata takas" jne?

      Minkälaista huumetta aivot generoi NDE:ssä, onko tätä voitu testata kokeella, että laittaa vaikka sokeripalaan tätä eristettyä NDE-huumetta ja siten sitä imeskelemällä alkaa näkemään valoa, kuolleita sukulaisia ja lopuksi kun huumeen vaikutus alkaa lakkaamaan, ääni sanoo että sinun pitää palata takas, ei vielä?

      • Anonyymi

        Toimimattomat aivot eivät voi generoida mitään (paitsi ehkä se havaitsemattomissa oleva sala-aivotoiminta, joka näkee silmälappujenkin läpi.)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toimimattomat aivot eivät voi generoida mitään (paitsi ehkä se havaitsemattomissa oleva sala-aivotoiminta, joka näkee silmälappujenkin läpi.)

        Toimimattomat aivot eivät generoi NDE:tä.


      • Anonyymi

        Sitä on tutkittu ja on koettu samanlaiaia ilmiöitä, joita NDE:n kokeneet ovat kertoneet. Kyse on DMT:stä, eli hormonista, jota aivot vapauttaa kuoleman hetkellä. Sillä hetkellä vapautuu myös endorfiineja. Nämä kaksi "huumetta" voi selittää hallusinaatiot ja levollisen ja rauhallisen tunteen, joita NDE:n kokeneista useimmat kertovat kokeneensa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitä on tutkittu ja on koettu samanlaiaia ilmiöitä, joita NDE:n kokeneet ovat kertoneet. Kyse on DMT:stä, eli hormonista, jota aivot vapauttaa kuoleman hetkellä. Sillä hetkellä vapautuu myös endorfiineja. Nämä kaksi "huumetta" voi selittää hallusinaatiot ja levollisen ja rauhallisen tunteen, joita NDE:n kokeneista useimmat kertovat kokeneensa.

        DMT:n roolista NDE:ssä vain ei ole olemassa minkäänlaista näyttöä. Strassman vain esitti sellaisen hypoteesin, mutta tuo hypoteesi lähti leviämään välittömästi varmana totuutena, kuten tällaisissa tapauksissa aina käy.

        Faktaa on se, että ihmiskehosta on löydetty hyvin pieniä määriä DMT:tä, mutta nuo määrät eivät ole lähellekään riittäviä, jotta ne voisivat aikaansaada kokemuksellisen tripin. Käpyrauhanen, jonka on ajateltu tuottavan DMT:tä ja joka painaa itse 0.2 grammaa, pystyy tuottamaan melatoniiniakin vain 30 mikrogrammaa vuorokaudessa. Jotta se voisi tuottaa äkillisen DMT-tripin, sen pitäisi pystyä hyvin lyhyessä ajassa tuottamaan 25 mikrogrammaa DMT:tä. Psykedeelitutkija David E. Nichols, joka on kemiallisen biologian ja lääketieteellisen kemian professori Pohjois-Carolinan yliopistossa, sanoo:

        'Rationaalinen tiedemies huomaa, että käpyrauhasen on yksinkertaisesti mahdotonta suorittaa sellaista biokemiallista sankaritekoa.'

        Lisäksi Nichols huomauttaa, että DMT hajoaa hyvin nopeasti monoamiinioksidaasiksi, ja ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, että se voisi luonnollisesti varastoitua aivoihin.

        https://www.psypost.org/2018/01/no-reason-believe-pineal-gland-alters-consciousness-secreting-dmt-psychedelic-researcher-says-50609

        Jotkut ovat kyllä yrittäneet ajaa läpi DMT-mallia kuolemanrajakokemuksesta, mutta vailla menestystä. Vaikka DMT:n käytöllä voidaankin avata tiettyjä henkisten ja mystisten kokemusten piirteitä, niin tietyt piirteet jäävät toteutumatta (esim. kysyjän kysymät kysymykset äänestä joka sanoo "ei vielä", "sinun on palattava takaisin", ja kuolleiden omaisten näkemisestä, sekä myös rajan kohtaamisesta ja elämän katselmuksesta). Tietyt keskeiset piirteet NDE:stä jäävät toteutumatta DMT-kokemuksista, joten NDE:tä ei voida redusoida DMT-kokemukseen.

        https://www.psychologytoday.com/intl/blog/out-the-darkness/201810/near-death-experiences-and-dmt

        Lisäksi tässä on huomattava sekin seikka, että vaikka käyttämällä DMT:tä (kuten myös psilosybiiniä, LSD:tä, ketamiinia yms) voidaan tosiaan päästä syvienkin mystisten kokemusten äärelle, niin mitään näyttöä ei ole siitä, että nämä aineet jotenkin synnyttäisivät kokemuksen jostakin olemattomasta. Mahdollista sen sijaan on, että ne voivat kenties lamauttaa aivotoimintaa siinä määrin, että tapahtuu tietoisuuden osittainen vapautuminen aivojen tuotosten otteesta, jotka normaalisti vaativat jatkuvan huomiomme. Kun aivotoiminta ansiottomasti jonkin aineen avustuksella hiljenee huomattavasti, voidaan syviä mystisiä ulottuvuuksia alkaa kokea ennenaikaisesti, ennen kuin siihen ollaan varsinaisesti henkisesti kypsiä.

        Tästä aivojen lamaantumisesta psykedeelien käytön yhteydessä on tutkimusnäyttöäkin. Ennen vuotta 2012 oletettiin, että psykedeelit lisäävät aivojen aktiviteettia valtavasti, minkä ansiosta voidaan kokea noita intensiivisiä kokemuksia. Mutta vuonna 2012 tehty tutkimus psylosybiinillä osoitti tutkijoiden suureksi hämmästykseksi, että aivot käytännössä menevät hiljaisiksi. Intensiiviset universaalit kokemukset liittyvätkin aivojen hiljenemiseen eikä lisääntyneeseen aivoaktiviteettiin. Tämän vuoksi ei olekaan ihme, että aivotoiminnan täydellinen lakkaaminen on se kaikkein suurin "psykedeelinen" kokemus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        DMT:n roolista NDE:ssä vain ei ole olemassa minkäänlaista näyttöä. Strassman vain esitti sellaisen hypoteesin, mutta tuo hypoteesi lähti leviämään välittömästi varmana totuutena, kuten tällaisissa tapauksissa aina käy.

        Faktaa on se, että ihmiskehosta on löydetty hyvin pieniä määriä DMT:tä, mutta nuo määrät eivät ole lähellekään riittäviä, jotta ne voisivat aikaansaada kokemuksellisen tripin. Käpyrauhanen, jonka on ajateltu tuottavan DMT:tä ja joka painaa itse 0.2 grammaa, pystyy tuottamaan melatoniiniakin vain 30 mikrogrammaa vuorokaudessa. Jotta se voisi tuottaa äkillisen DMT-tripin, sen pitäisi pystyä hyvin lyhyessä ajassa tuottamaan 25 mikrogrammaa DMT:tä. Psykedeelitutkija David E. Nichols, joka on kemiallisen biologian ja lääketieteellisen kemian professori Pohjois-Carolinan yliopistossa, sanoo:

        'Rationaalinen tiedemies huomaa, että käpyrauhasen on yksinkertaisesti mahdotonta suorittaa sellaista biokemiallista sankaritekoa.'

        Lisäksi Nichols huomauttaa, että DMT hajoaa hyvin nopeasti monoamiinioksidaasiksi, ja ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, että se voisi luonnollisesti varastoitua aivoihin.

        https://www.psypost.org/2018/01/no-reason-believe-pineal-gland-alters-consciousness-secreting-dmt-psychedelic-researcher-says-50609

        Jotkut ovat kyllä yrittäneet ajaa läpi DMT-mallia kuolemanrajakokemuksesta, mutta vailla menestystä. Vaikka DMT:n käytöllä voidaankin avata tiettyjä henkisten ja mystisten kokemusten piirteitä, niin tietyt piirteet jäävät toteutumatta (esim. kysyjän kysymät kysymykset äänestä joka sanoo "ei vielä", "sinun on palattava takaisin", ja kuolleiden omaisten näkemisestä, sekä myös rajan kohtaamisesta ja elämän katselmuksesta). Tietyt keskeiset piirteet NDE:stä jäävät toteutumatta DMT-kokemuksista, joten NDE:tä ei voida redusoida DMT-kokemukseen.

        https://www.psychologytoday.com/intl/blog/out-the-darkness/201810/near-death-experiences-and-dmt

        Lisäksi tässä on huomattava sekin seikka, että vaikka käyttämällä DMT:tä (kuten myös psilosybiiniä, LSD:tä, ketamiinia yms) voidaan tosiaan päästä syvienkin mystisten kokemusten äärelle, niin mitään näyttöä ei ole siitä, että nämä aineet jotenkin synnyttäisivät kokemuksen jostakin olemattomasta. Mahdollista sen sijaan on, että ne voivat kenties lamauttaa aivotoimintaa siinä määrin, että tapahtuu tietoisuuden osittainen vapautuminen aivojen tuotosten otteesta, jotka normaalisti vaativat jatkuvan huomiomme. Kun aivotoiminta ansiottomasti jonkin aineen avustuksella hiljenee huomattavasti, voidaan syviä mystisiä ulottuvuuksia alkaa kokea ennenaikaisesti, ennen kuin siihen ollaan varsinaisesti henkisesti kypsiä.

        Tästä aivojen lamaantumisesta psykedeelien käytön yhteydessä on tutkimusnäyttöäkin. Ennen vuotta 2012 oletettiin, että psykedeelit lisäävät aivojen aktiviteettia valtavasti, minkä ansiosta voidaan kokea noita intensiivisiä kokemuksia. Mutta vuonna 2012 tehty tutkimus psylosybiinillä osoitti tutkijoiden suureksi hämmästykseksi, että aivot käytännössä menevät hiljaisiksi. Intensiiviset universaalit kokemukset liittyvätkin aivojen hiljenemiseen eikä lisääntyneeseen aivoaktiviteettiin. Tämän vuoksi ei olekaan ihme, että aivotoiminnan täydellinen lakkaaminen on se kaikkein suurin "psykedeelinen" kokemus.

        DMT endorfiinit hapenpuute aivotoiminnan lasku/tietoisuuden lasku/muutos muut mahdolliset biologiset tapahtumat. Eli DMT ei yksin ole vaikuttamassa. Kun kuolemassa aivojen aktiivisuus on pientä ja rajoittuu suppealle alueelle, pienempikin DMT määrä voi vaikuttaa vahvasti. Kun tähän lisätään muut biologiset tekijät, niin on täysin loogista, että NDE koetaan selkeäksi ja todentuntuiseksi tapahtumaksi.

        Tietenkään tämä alue ei ole vielä läpikotaisin tutkittu, että voidaan sanoa mitään täysin varmaksi, mutta kyllä tiedemiehet on silti jo päässeet eteenpäin. Sieluolennon olemassaolosta jokatapauksessa ei ole mitään näyttöä. Kun huomioidaan tietoisuuteen vaikuttavat fyysiset asiat, niin tämän perusteella on helppo tehdä päätelmä, että tietoisuus on aivojen aikaansaama fyysinen ilmiö, eikä suinkaan "hengellinen".

        "A DMT trip 'feels like dying' - and scientists now agree.
        A new scientific study suggests strong similarities between near death experiences and the psychedelic drug."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        DMT endorfiinit hapenpuute aivotoiminnan lasku/tietoisuuden lasku/muutos muut mahdolliset biologiset tapahtumat. Eli DMT ei yksin ole vaikuttamassa. Kun kuolemassa aivojen aktiivisuus on pientä ja rajoittuu suppealle alueelle, pienempikin DMT määrä voi vaikuttaa vahvasti. Kun tähän lisätään muut biologiset tekijät, niin on täysin loogista, että NDE koetaan selkeäksi ja todentuntuiseksi tapahtumaksi.

        Tietenkään tämä alue ei ole vielä läpikotaisin tutkittu, että voidaan sanoa mitään täysin varmaksi, mutta kyllä tiedemiehet on silti jo päässeet eteenpäin. Sieluolennon olemassaolosta jokatapauksessa ei ole mitään näyttöä. Kun huomioidaan tietoisuuteen vaikuttavat fyysiset asiat, niin tämän perusteella on helppo tehdä päätelmä, että tietoisuus on aivojen aikaansaama fyysinen ilmiö, eikä suinkaan "hengellinen".

        "A DMT trip 'feels like dying' - and scientists now agree.
        A new scientific study suggests strong similarities between near death experiences and the psychedelic drug."

        "DMT endorfiinit hapenpuute aivotoiminnan lasku/tietoisuuden lasku/muutos muut mahdolliset biologiset tapahtumat. Eli DMT ei yksin ole vaikuttamassa."

        Aivotoiminnan lasku on näistä itse asiassa ainoa, mikä on jokaisessa "psykedeelisessä" kokemuksessa / NDE:ssä mukana. Hapenpuutekin on riittävä syy kuolemakokemukselle ainoastaan jos hapenpuute on niin suuri, että se johtaa sydänpysähdykseen ja sitä kautta aivotoiminnan lakkaamiseen. Muissa tapauksissa veren alhaisen happitason ja NDE:n välillä ei ole minkäänlaista yhteyttä. Myöskään endorfiinien ja NDE:n yhteydestä ei ole olemassa minkäänlaista näyttöä. Tässäkin joku vain aikoinaan keksi jonkin aivoissa esiintyvän aineen, joka jossain määrin korreloi jonkinlaisen hyvänolon tunteen kanssa arkielämässä, ja saattoi tämän yleiseen tietoisuuteen NDE:n "tieteellisenä" poisselityksenä täysin ilman minkäänlaista tieteellistä näyttöä.

        Näitä yrityksiä poisselittää nämä kokemukset tavalla tai toisella on olemassa pilvin pimein, mutta niistä mikään ei yksinään eikä yhdessä riitä selittämään NDE:n koko ilmiökenttää. Vaikka oletettaisiin, että jotkut aineet voisivat saada aikaan massiivisia harhoja, ne eivät pysty poisselittämään havaintoja, joita ihmiset tekevät näissä tilanteissa. Aivotoiminta on monitoroidusti poissa ja aistikanavat on tukittu niin, että he eivät voisi havaita kertomiaan aistikanaviensa välityksellä edes, vaikka aivot olisivat täydessä toiminnassa.

        Mutta materialistit sivuuttavat nämä säännönmukaisesti niin kuin niitä ei olisi olemassakaan, koska ne ovat ristiriidassa materialistisen maailmankuvan kanssa. Tämän vuoksi he jatkavat puuhasteluaan aina vain kokemusten sellaisten piirteiden kanssa, joissa jollakin aineellisella tekijällä voisi olla sana sanottavana. Esimerkkinä "happivajaus aiheuttaa tunnelinäköä", "synnytyksessä tullaan tunnelista", jne. En nyt ala tässä kohden kritisoimaan näitä kaikkein avuttomimpia räpistelyjä; jokainen voi ajatella tykönään, miksi ne ovat ilmiön poisselityksenä niin huonoja. Mutta ne on esitetty aivan tosissaan.

        ”Kun kuolemassa aivojen aktiivisuus on pientä ja rajoittuu suppealle alueelle, pienempikin DMT määrä voi vaikuttaa vahvasti.”

        Jahas, ja DMT niinkuin hyppää kaikkialta muualta kehosta luomaan vahvaa kokemusta siihen oletettuun pieneen pisteeseen, jossa on jotakin neuraalista pihinää, ja silloin koetaan muutaman neuronin voimalla kaikkein intensiivisin ja elämää muuttavin kokemus mitä on milloinkaan tässä nahkaolennossa koettu?

        "Kun tähän lisätään muut biologiset tekijät, niin on täysin loogista, että NDE koetaan selkeäksi ja todentuntuiseksi tapahtumaksi. "

        Höpsistä. Materialistinen neurotiede selitti aikoinaan täysin johdonmukaisesti intensiiviset psykedeeliset kokemukset intensiivisellä aivotoiminnalla, ja siksi esim. psykedeelitutkimus vuonna 2012 oli niin iso yllätys. "Muut biologiset tekijät" liittyvät lähinnä kriisiin, kipuun, aivotoiminnan hiipumiseen ja kuolemaan, joiden ei yhtä lailla johdonmukaisesti luulisi johtavan mihinkään kuvittelemattomissa olevaan autuuteen, ja entistä selkeämpään kognitioon. Mutta kerro lisää, jos haluat täsmentää tätä mainitsemaasi johdonmukaisuutta. Tietenkin tee se mielellään todisteiden kanssa, varsinkin jos mukana on jokin uusi hypoteesi. Pelkkiä keksittyjä ja todistamattomaksi jääneitä satuja on kyllä jo kuultu.

        ”Tietenkään tämä alue ei ole vielä läpikotaisin tutkittu, että voidaan sanoa mitään täysin varmaksi, mutta kyllä tiedemiehet on silti jo päässeet eteenpäin.”

        Jos tarkoitat ”tiedemiehillä” niitä, jotka puuhailevat vain materialististen poisselitysten kanssa, niin he eivät ole päässeet mihinkään. Kuten sanottu, materialistit askartelevat vain yhden tai kahden kapean osa-alueen kanssa kerrallaan, ja sellainen saattaa näyttää jossain määrin aivan pätevältäkin, jos unohdetaan itse ilmiö ja sen kaikki piirteet. Osa NDE:n piirteistä on sellaisia, että materialismi ei tarjoa mitään keinoja edes alkaa yrittää selittää niitä pois, joten ne vain sivuutetaan niinkuin niitä ei olisikaan.

        ”Sieluolennon olemassaolosta jokatapauksessa ei ole mitään näyttöä.”

        Sellaiselle, jolle mikään todiste ei milloinkaan tule kelpaamaan, ei tietenkään ole olemassa mitään näyttöä. Mutta kiistatonta on, että ihmiset ovat tehneet ja jatkuvasti tekevät oikeaksi vahvistettuja havaintoja ajalta, jolloin aivotoiminta on havaittavasti lakannut aivorefleksejä myöten (ja aivorefleksit lakkaavat vasta muun aivotoiminnan jälkeen). He ovat tehneet niitä myös asioista ja kuvakulmista, joihin edes heidän normaaleilla aisteillaan ei olisi ollut pääsyä, vaikka ne olisivat toimineet normaalisti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        DMT endorfiinit hapenpuute aivotoiminnan lasku/tietoisuuden lasku/muutos muut mahdolliset biologiset tapahtumat. Eli DMT ei yksin ole vaikuttamassa. Kun kuolemassa aivojen aktiivisuus on pientä ja rajoittuu suppealle alueelle, pienempikin DMT määrä voi vaikuttaa vahvasti. Kun tähän lisätään muut biologiset tekijät, niin on täysin loogista, että NDE koetaan selkeäksi ja todentuntuiseksi tapahtumaksi.

        Tietenkään tämä alue ei ole vielä läpikotaisin tutkittu, että voidaan sanoa mitään täysin varmaksi, mutta kyllä tiedemiehet on silti jo päässeet eteenpäin. Sieluolennon olemassaolosta jokatapauksessa ei ole mitään näyttöä. Kun huomioidaan tietoisuuteen vaikuttavat fyysiset asiat, niin tämän perusteella on helppo tehdä päätelmä, että tietoisuus on aivojen aikaansaama fyysinen ilmiö, eikä suinkaan "hengellinen".

        "A DMT trip 'feels like dying' - and scientists now agree.
        A new scientific study suggests strong similarities between near death experiences and the psychedelic drug."

        ”Kun huomioidaan tietoisuuteen vaikuttavat fyysiset asiat, niin tämän perusteella on helppo tehdä päätelmä, että tietoisuus on aivojen aikaansaama fyysinen ilmiö, eikä suinkaan "hengellinen".” 

        Kun huomioidaan, että kognitio on kaikkein intensiivisimmillään ja tajuisimmillaan silloin, kun aivot eivät toimi lainkaan, on vaikeaa nähdä, miten aivot olisivat jokin tietoisuuden luoja. Neurologisia satuja ja tarinoita on kyllä esitetty, mutta vailla ainoatakaan todistetta.

        ”"A DMT trip 'feels like dying' - and scientists now agree.
        A new scientific study suggests strong similarities between near death experiences and the psychedelic drug." ”

        Ja tämä DMT-poisselityshän jo todettiin riittämättömäksi edes vaikka DMT:tä tulvisi aivoihin kuoleman hetkellä – jollaisesta tulvasta tosin ei ole mitään todisteita.


    • Tämän vuoksi ei olekaan ihme, että aivotoiminnan täydellinen lakkaaminen on se kaikkein suurin "psykedeelinen" kokemus.

      Tämä on hyvä päätelmä, ymmärtääkseni juuri tähän tilaan meditaatiolla pyritään ja päästään ilman suun kautta nautittuja kemaillisia ....

      Aivotoiminta on ego joka vaatii mulle kaikki heti ja vain se on totta minkä ymmärrän ja tiedän. Eli kaipuu ja pyrkimys omistaa ja muistaa, tarkoittaa kaiken uuden kieltämistä ja hiljaisuuden pelkoa.

      Hiljaisuus on kuuntelun hyväksymistä, oman tietämisen ja selittämisen kustannuksella

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Cynthia Woods

      😋😍😋😍😋😍😋😍😋 💋 ­­­N­­y­m­­­f­o­­m­­a­­a­­­n­i -> https://x18.fun/girl04372247#CynthiaWoods 🔞💋❤️💋❤️💋🔞�
      YIT-Yhtymä
      2
      14861
    2. Aimee Dvorak

      😍😋😍😋😍😋😍😋😍 💋 ­­N­­­y­­­m­­f­o­m­a­a­n­­­i -> https://x18.fun/girl02740429#AimeeDvorak 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋
      0
      3059
    3. Molly Graham

      😍😋😍😋😍😋😍😋😍 😍 ­­N­­­y­­m­­­f­­­o­­m­­a­a­n­i -> https://x18.fun/girl02277975#MollyGraham 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️
      Puhelimet
      0
      3055
    4. Rachelle Reynolds

      😋😍😋😍😋😍😋😍😋 🔞 ­N­­­y­­m­f­­­o­­m­­­a­­a­n­i -> https://x18.fun/girl03175674#RachelleReynolds 🔞❤️💋❤️💋❤️
      Etelä-Savo
      0
      3055
    5. Becky Steele

      🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑 💋 ­­N­y­­­m­­f­­­o­­­m­­a­a­­­n­­i -> https://x18.fun/girl05250014#BeckySteele 🔞❤️💋❤️
      Arkkitehtuuri
      0
      3055
    6. Pamela Orr

      😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 🍒 ­­­N­y­­m­f­­o­­­m­a­­­a­­­n­­­i -> https://x18.fun/girl06055581#PamelaOrr 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
      Star Wars
      0
      3054
    7. Lakeisha Coleman

      🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑 💋 ­­N­y­­­m­f­­o­­m­a­­­a­n­­i -> https://x18.fun/girl08105348#LakeishaColeman 🔞💋❤️💋❤️💋🔞
      Synnytys
      0
      3050
    8. Stephanie Love

      😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 ❤️ ­­N­y­­­m­f­­o­­m­­­a­a­­n­­­i -> https://x18.fun/girl01692207#StephanieLove 🔞❤️💋❤️💋❤️
      Lappi
      0
      3046
    9. Allison Queen

      🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒 ❤️ ­N­­­y­m­­­f­­­o­­m­a­a­­­n­­­i -> https://x18.fun/girl07854217#AllisonQueen 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞
      Vedonlyönti
      0
      3044
    10. Nancy Taylor

      😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍 ❤️ ­­­N­­­y­m­­­f­o­m­­­a­­­a­n­­­i -> https://x18.fun/girl01560856#NancyTaylor 🔞💋❤️💋❤️💋
      Kauris
      0
      3044
    Aihe