Olen ollut au pairina nelja kuukautta, ja mina en enaa tata hommaa jaksa.
Ma en kesta olla tassa perheessa.
Perheen isa on niin luotaantyotava virallisella seipaannielleella olemuksellaan. Yhtaan ystavallista sanaa tai eletta en ole hanelta saanut. Suurin osa kommunikointimme sisallosta liittyy siihen, etta tyydyttaako siivoamiseni hanta.
Perheen aiti on ihan mukava, mutta siihen se sitten jaakin. Pelkkaan kohteliaisuuden tasolle jota vieraalle annetaan.
Lapsia en enaa kesta. Heilla ei ole minkaanlaista kunnioitusta minua kohtaan tai minun tapojani kohtaan. Jos teen jotain eritavalla kuin he, niin heti tulee haukkumista tyhmaksi. Jos en ymmarra heita, niin haukutaan hitaaksi.
Joka paiva he saavat tappelun aikaiseksi keskenaan. Mikaan ei auta mita teen.
Mitaan ei tehda mita pyydan tekemaan.
Silla ei ole mitaan valia milta minusta tuntuu. Eihan se ole heidan vikansa. Huonolle ja torkealle kaytokselle loytyy aina joku tekosyy.
Minun huoneeni ja etenkaan minun tavarani eivat ole pyhia. Kannykkani haviaa vahan valia poydalta ja silla soitellaan kavereille tai isille.
hiuslaitteitani napistellaan.
Huoneeseeni rynnataan vapaapaivinani vaikka ovin on kiinni, ja olen mielestani tehnyt selvaksi ,etta kun ovi on kiinni, se tarkoittaa etta sinne ei menna.
Halu palata kotiin on usein niin vahva. Kun on kova ikava kotia ja ystavia. Sitten valilla sita haluaa taas jaada tanne. Mutta en perheen takia, vaan muiden au pair ystavieni takia, ja sen takia etta voin kokea taalla kaikkea kivaa ja nahda kivoja paikkoja.
Mietin vain kokoajan, etta riittaako se?
Ma en kesta olla tassa perheessa.
Perheen isa on niin luotaantyotava virallisella seipaannielleella olemuksellaan. Yhtaan ystavallista sanaa tai eletta en ole hanelta saanut. Suurin osa kommunikointimme sisallosta liittyy siihen, etta tyydyttaako siivoamiseni hanta.
Perheen aiti on ihan mukava, mutta siihen se sitten jaakin. Pelkkaan kohteliaisuuden tasolle jota vieraalle annetaan.
Lapsia en enaa kesta. Heilla ei ole minkaanlaista kunnioitusta minua kohtaan tai minun tapojani kohtaan. Jos teen jotain eritavalla kuin he, niin heti tulee haukkumista tyhmaksi. Jos en ymmarra heita, niin haukutaan hitaaksi.
Joka paiva he saavat tappelun aikaiseksi keskenaan. Mikaan ei auta mita teen.
Mitaan ei tehda mita pyydan tekemaan.
Silla ei ole mitaan valia milta minusta tuntuu. Eihan se ole heidan vikansa. Huonolle ja torkealle kaytokselle loytyy aina joku tekosyy.
Minun huoneeni ja etenkaan minun tavarani eivat ole pyhia. Kannykkani haviaa vahan valia poydalta ja silla soitellaan kavereille tai isille.
hiuslaitteitani napistellaan.
Huoneeseeni rynnataan vapaapaivinani vaikka ovin on kiinni, ja olen mielestani tehnyt selvaksi ,etta kun ovi on kiinni, se tarkoittaa etta sinne ei menna.
Halu palata kotiin on usein niin vahva. Kun on kova ikava kotia ja ystavia. Sitten valilla sita haluaa taas jaada tanne. Mutta en perheen takia, vaan muiden au pair ystavieni takia, ja sen takia etta voin kokea taalla kaikkea kivaa ja nahda kivoja paikkoja.
Mietin vain kokoajan, etta riittaako se?
Vastaukset 6
Vanhimmat
No mutta kai sinä voit vaihtaa perhettä,ota yhteyttä sinne aupair-järjestöön,tai mikä se nyt onkaan,ja kysele neuvoa...Toisaalta jos muuten haluaisit jäädä niin..tai kysy joltain toiselta aupairilta neuvoa..
vaihda ihmeessä perhettä! Jos tosiaan siellä on noin kauheaa miltä kuulostaa, niin heti etsimään vain uutta perhettä! Et ole mitenkään velvoitettu kestämään ihan mitä vain! idä puolesi! Sanoit että perheen äiti on ihan ok, puhu sille! Kerro, että et enää jaksa, kerro ettet viihdy heidän luonaan, ehkä hän saa puhutuksi järkeä miehelleen ja lapsilleen ja jos ei niin sitten lähdet pois heiltä takaisin kotiin tai kokeilet uutt perhettä. Itse olen lähdössä kesällä ja juuri tollaiset negatiiviset kokemukset pelottaa, mutta sulle mä vaan sanon, että pidä hyvä ihminen puolesi! Älä alistu mihinkään, et ole mikään orja!
Tsemmppiä kovasti ja toivottavasti asiasi järjestyvät pian! Onneksi sinulla on ystäviä tukenasi, ettet ole ihan yksin!
Koita pärjätä!
Vaihda vain sitä perhettä, vaikka se vaikealta tuntuukin. Itse päädyin samaan, vaikka välillä tunsinkin vaahtoavani ihan olemattomista asioista, jotka siinä perheessä ärsytti..! Pitää vain olla itselleen rehellinen ja lähteä, jos ahdistaa. Ihan sama onko ne syyt kovin järkeviä, vaikka sun kohalla ne sitä kyllä ovat!!
Kiitos tukevista kommenteista.
En ihan viela tieda, etta aionko vaihtaa perhetta vai tulla kotiin.
Mutta sen olen paattanyt, etta tahan perheeseen en enaa kauemmaksi aikaa jaa, ja perheen kanssa asiasta on sovittu.
Heidan mielestaan kaikki sujui hyvin ja he kummastelivat sita etta eivat nyt heidan lapsensa noin kauheita voi olla!
Kyllahan ne nyt aina aitia tottelevat.. Mutta enhan mina se aiti olekaan..
jokatapauksessa, nain ovat nyt asiat.
Toivottavasti muilla menee vahan paremmin kuin oma kokemukseni tahan asti.
hyvä, että teit tilanteelle jotakin. nyt kannattaa vain tehdä niin, mikä sinusta itsestäsi tuntuu parhaalta, mutta kannattaa harkita isäntäperheen vaihtamista, ettei koko aupairajasta jää huono maku suuhun..
Paljon terkkuja sinulle!!!
Missa pain maailmaa olet?