Jeesus eli Galileassa

Totta. Tää kuuluu satupalstalle. Maakunnan nimi on haGalil eli al-Jaleel. Galilea on silkkaa mielikuvituspaikka jossa sadut tapahtuu eikä sitä voida sijoittaa maailmankartalle, mutta mitäpä sitä muutakaan odottaisi ihmisen mielikuvituksen tuotteelta.

Anonyymi kirjoitti:

Totta. Tää kuuluu satupalstalle. Maakunnan nimi on haGalil eli al-Jaleel. Galilea on silkkaa mielikuvituspaikka jossa sadut tapahtuu eikä sitä voida sijoittaa maailmankartalle, mutta mitäpä sitä muutakaan odottaisi ihmisen mielikuvituksen tuotteelta.

Lue lisää

Ennemmin käyttäisin nimenomaan nimeä al-Jaleel sillä haGalil on siionistien proganda hapatusta.

Anonyymi kirjoitti:

Totta. Tää kuuluu satupalstalle. Maakunnan nimi on haGalil eli al-Jaleel. Galilea on silkkaa mielikuvituspaikka jossa sadut tapahtuu eikä sitä voida sijoittaa maailmankartalle, mutta mitäpä sitä muutakaan odottaisi ihmisen mielikuvituksen tuotteelta.

Lue lisää

Kuules hihu, Galileahan on suomeksi juuri tämä paikan nimi.

Uskova ei koskaan tajua sitä, että minulle on täysin merkityksetöntä onko joskus elänut joku Buddha, Jeesus, Kungfutse, Zarathustra, Muhammed tai Laotse. Kun silti kaikki todisteet mistään jumalista ovat edelleenkin tasan nolla. Tasan nolla.

Se onko vaiko eikö ole joskus elänyt joku profeetta Muhamed tai Jeesus tai Kungfutse tai Siddhartha Gautama tai Laotse kiinnostaa kaikki minua tasan yhtä paljon, eli ei yhtään. Koska kyseisten uskontojen väitetyistä "totuuksista" tämä kertoo ja todistaa tasan yhtä paljon, eli ei mitään. Ei niin yhtään mitään.

Mutta jos tuon elämisen siis katsotaan todistavan jotakin, niin silloinhan islamin täytyy olla totta, koska jossain eli joskus joku profeetta Muhammed ja buddahalaisuuden täytyy myös olla totta, koska jossain eli joskus joku Siddhartha Gautama. Mutta koska uskovat ovat kyvyttömiä tekemään loogisia päätelmiä, niin he eivät koskaan ymmärrä mikä tuossa säälittävän typerässä todistelussa on niin täysin pielessä, eikä tosiaankaan todista yhtään mitään.

Voin antaa montakin todistetta: Uuden testamentin ja kirkkoisien kirjoitukset. Myös apokryfit kertovat samasta henkilöstä.

Raamatun ulkopuolella on vain vähän mainintoja Jeesuksesta, mutta miksi pitäisi olla paljon? Jeesus oli merkitykseltään mitätön lahkolaissaarnaaja ja kansanparantaja, joka ei suuremmin historioitsijoita kiinnostanut.

On silti yksi varteenotettava teksti Tacitukselta:

"...Kristus, jolta heidän nimensä oli peräisin, kärsi ankarimman [kuoleman] rangaistuksen Tiberiuksen hallituskaudella meidän maaherramme Pontius Pilatuksen käsissä, ja mitä vahingollisin taikausko, joka hoidettiin sillä kertaa pois, puhkesi uudestaan eikä vain Juudeassa, mistä kaikki paha ensin alkaa, vaan myös Roomassa, jonne kaikki inhottava ja häpeällinen kaikista maanosista löytää tiensä ja tulee suosituksi siellä."

Tacitus, the Annals, 15:44.

Vaikka Jeesuksen nimeä ei mainita, niin yhdistettynä kristittyjen perimätietoon voimme olla varmoja siitä, että Kristuksella tarkoitettiin Nasaretilaista Jeesusta.

Täällä mainittu Josefus Flaviuksen maininta Jeesuksesta teoksessa "Juutalaisten antiikkiaika 3:3" on tutkijoiden mukaan katolisten kristittyjen myöhemmin tekemä väärennös, joten sitä ei tulisi käyttää todisteena Jeesuksen historiallisuudesta.

G4G kirjoitti:

Voin antaa montakin todistetta: Uuden testamentin ja kirkkoisien kirjoitukset. Myös apokryfit kertovat samasta henkilöstä.

Raamatun ulkopuolella on vain vähän mainintoja Jeesuksesta, mutta miksi pitäisi olla paljon? Jeesus oli merkitykseltään mitätön lahkolaissaarnaaja ja kansanparantaja, joka ei suuremmin historioitsijoita kiinnostanut.

On silti yksi varteenotettava teksti Tacitukselta:

"...Kristus, jolta heidän nimensä oli peräisin, kärsi ankarimman [kuoleman] rangaistuksen Tiberiuksen hallituskaudella meidän maaherramme Pontius Pilatuksen käsissä, ja mitä vahingollisin taikausko, joka hoidettiin sillä kertaa pois, puhkesi uudestaan eikä vain Juudeassa, mistä kaikki paha ensin alkaa, vaan myös Roomassa, jonne kaikki inhottava ja häpeällinen kaikista maanosista löytää tiensä ja tulee suosituksi siellä."

Tacitus, the Annals, 15:44.

Vaikka Jeesuksen nimeä ei mainita, niin yhdistettynä kristittyjen perimätietoon voimme olla varmoja siitä, että Kristuksella tarkoitettiin Nasaretilaista Jeesusta.

Täällä mainittu Josefus Flaviuksen maininta Jeesuksesta teoksessa "Juutalaisten antiikkiaika 3:3" on tutkijoiden mukaan katolisten kristittyjen myöhemmin tekemä väärennös, joten sitä ei tulisi käyttää todisteena Jeesuksen historiallisuudesta.

Lue lisää

Tacitus syntyi 25 vuotta väitetyn jeesushahmon väitetyn kuoleman jälkeen.

Flavius mainitsi jeesusmyytin vuonna 93-94 jaa.

Kuulopuhetta kirjattuna ylös ja sinä esität ne todisteena jeesuksesta?

Niin mistä Tacitus tietäisi tämän? Ei ainakaan viranomaislähteistä. Hallituskoneiston arkistot ovat nimittäin poltettu kahdesti siinä välissä, ensiksi Neron toimesta ja myöhemmin Tituksen toimesta.

Kristittyjen väärennöstä samalla tavalla kuin Testimonium Flavianum.

Jeesuksesta puuttuu edelleen se ensimmäinen historiallinen todiste.

he-ma kirjoitti:

Tacitus syntyi 25 vuotta väitetyn jeesushahmon väitetyn kuoleman jälkeen.

Flavius mainitsi jeesusmyytin vuonna 93-94 jaa.

Kuulopuhetta kirjattuna ylös ja sinä esität ne todisteena jeesuksesta?

Lue lisää

Mitä sillä on tekemistä todistusvoiman kanssa, että joku historioitsija on kirjoittanut aiheesta vuosikymmeniä myöhemmin?

Moni ihminen ei olisi ollut olemassa, jos jokaisesta pitäisi kirjoittaa aikalaisten historioitsijoiden kynällä. Otetaan esim. Sokrates. Häneltä itseltään ei ole säilynyt mitään kirjallista tuotantoa ja hänet tunnetaan vain seuraajiensa teksteistä (Platon). Tästä huolimatta yksikään ateisti ei epäile Sokrateen historiallisuutta ja aika harva Muhammadin tai Sidhartha Gautaman eli Buddhan, vaikka näistäkin on vain heidän seuraajiensa "todistuksia" ja tekstejä "todisteena". Mistä johtuu moinen puolueellisuus: todisteita Jeesuksesta ja muista Raamatun henkilöistä ei hyväksytä, vaikka ne ovat yhtä vahvat kuin näiden muiden?

Josefus Flaviuksesta sanoinkin, että se on katolisten tekemä väärennös tutkijoiden mukaan, joten sitä ei tulisi käyttää todisteena.

Sainpahan hyvän kuvan sinusta, vaikka tiesin jo entuudestaan sen, millainen valehtelija ja saasta sinä ihmisenä olet.

G4G kirjoitti:

Voin antaa montakin todistetta: Uuden testamentin ja kirkkoisien kirjoitukset. Myös apokryfit kertovat samasta henkilöstä.

Raamatun ulkopuolella on vain vähän mainintoja Jeesuksesta, mutta miksi pitäisi olla paljon? Jeesus oli merkitykseltään mitätön lahkolaissaarnaaja ja kansanparantaja, joka ei suuremmin historioitsijoita kiinnostanut.

On silti yksi varteenotettava teksti Tacitukselta:

"...Kristus, jolta heidän nimensä oli peräisin, kärsi ankarimman [kuoleman] rangaistuksen Tiberiuksen hallituskaudella meidän maaherramme Pontius Pilatuksen käsissä, ja mitä vahingollisin taikausko, joka hoidettiin sillä kertaa pois, puhkesi uudestaan eikä vain Juudeassa, mistä kaikki paha ensin alkaa, vaan myös Roomassa, jonne kaikki inhottava ja häpeällinen kaikista maanosista löytää tiensä ja tulee suosituksi siellä."

Tacitus, the Annals, 15:44.

Vaikka Jeesuksen nimeä ei mainita, niin yhdistettynä kristittyjen perimätietoon voimme olla varmoja siitä, että Kristuksella tarkoitettiin Nasaretilaista Jeesusta.

Täällä mainittu Josefus Flaviuksen maininta Jeesuksesta teoksessa "Juutalaisten antiikkiaika 3:3" on tutkijoiden mukaan katolisten kristittyjen myöhemmin tekemä väärennös, joten sitä ei tulisi käyttää todisteena Jeesuksen historiallisuudesta.

Lue lisää

Anteeksi nyt, mutta ensimmäinen evankeliumi vasta 35 vuotta ns. tapahtumien jälkeen? Viimeinen 70 vuotta tapahtumista.

Mitähän ihminen muistaa noin kauan tapahtumista? Jokainen silloin kuollut virkamieskin kun haudattiin, "taivas repesi" ja "salamat löi".

Tämä "Immanuel" sanoi, että "täällä on paikalla joitakin, jotka näkevät kun tulen takaisin (tarkoittaen ikää, etä eivät ole vielä kuolleet). Jeesuksia oli useita. Juutalaisten ennustukset olivat tuttuja. Kuitenkaan juutalaiset eivät pitäneet jeesusta "Jeesuksena". Moni "jeesus" ristiinnaulittiin, paitsi, että EI. Tapana oli asettaa heidät paaluun. Mitään ristiä ei siis ollutkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Anteeksi nyt, mutta ensimmäinen evankeliumi vasta 35 vuotta ns. tapahtumien jälkeen? Viimeinen 70 vuotta tapahtumista.

Mitähän ihminen muistaa noin kauan tapahtumista? Jokainen silloin kuollut virkamieskin kun haudattiin, "taivas repesi" ja "salamat löi".

Tämä "Immanuel" sanoi, että "täällä on paikalla joitakin, jotka näkevät kun tulen takaisin (tarkoittaen ikää, etä eivät ole vielä kuolleet). Jeesuksia oli useita. Juutalaisten ennustukset olivat tuttuja. Kuitenkaan juutalaiset eivät pitäneet jeesusta "Jeesuksena". Moni "jeesus" ristiinnaulittiin, paitsi, että EI. Tapana oli asettaa heidät paaluun. Mitään ristiä ei siis ollutkaan.

Lue lisää

Vanhimmat Paavalin kirjeet ajoitetaan perinteisesti 50-luvulle, samoin Markuksen ja Matteuksen evankeliumien ensimmäiset versiot. Ne kirjoitettiin siis tämän mukaan yli 20 vuotta Jeesuksen väitetyn kuoleman jälkeen (kuoli noin 30 jaa). Luukkaan evankeliumi on perinteisen ajoituksen mukaan kirjoitettu noin vuonna 59-61 jaa. Loput Paavalin nimiin pannuista kirjeistä on kirjoitettu vuosina 60-65, samoin Jaakobin kirje, Pietarin kirjeet ja Apostolien teot.

Aikamäärityksistä on tietysti myös eriäviä mielipiteitä ja erityisesti ei-uskovaiset tutkijat ajoittavat ne kaikki myöhempään ajankohtaan eli 70-luvulle tai sen jälkeen.

On selvää, että kirjoittajat eivät ole voineet muistaa yksityiskohtaisen tarkasti kaikkia tapahtumia, tapahtumajärjestystä, aikoja, nimiä, henkilöiden sanoja, jne. vaikka olisivat olleet niitä itse todistamassa, mutta pääpiirteittäin ne on mahdollista muistaa vielä 20-30 vuotta itse tapahtumien jälkeen. Ainakaan kaikki kirjoittajat eivät ole kuitenkaan olleet itse näkemässä niitä tapahtumia, joten he ovat turvautuneet silminnäkijöiden todistuksiin (esim. Luukas).

Evankeliumien ristiriidat johtuvat joko muistivirheistä tai siitä, että liikkeellä on ollut jo alunperin useita eri versioita tapahtumien kulusta. Vaikka näitä ristiriitoja ja asiavirheitä on havaittavasti olemassa, ei se vielä yksin riitä todistamaan kaikkia kertomuksia keksityiksi. Nehän selittyvät huonolla muistilla ja siten, että "todistajia" on ollut monia ja suullinen perimätieto on voinut muuttua ennen kuin se kirjoitettiin ylös. On tietysti mahdollista, että suurin osa kertomuksista on kokonaan tai osaksi fiktiivisiä, mutta tuskin sentään kaikki.

Tulkitsijan usko ja maailmankuva vaikuttavat hyvin paljon siihen, millä tavalla hän Uutta testamenttia ja niiden ulkopuolisia apokryfeja tulkitsee. Ennakko-oletukset ja luulot johtavat valitettavan usein vääriin johtopäätöksiin ja virhetulkintoihin, mistä syystä paras tulkitsija on uskosta kokonaan vapaa agnostikko (henkilö, joka pitää mahdollisena järkevät vaihtoehdot uskosta riippumatta puolueettomasti tulkittuna.

Niinpä ateistit ja muut uskovaiset ovat muita tutkijoita puolueellisempia ja agnostikoilla on paras mahdollisuus löytää mahdollisimman totuudenmukainen tulkinta näistä asioista.

G4G kirjoitti:

Vanhimmat Paavalin kirjeet ajoitetaan perinteisesti 50-luvulle, samoin Markuksen ja Matteuksen evankeliumien ensimmäiset versiot. Ne kirjoitettiin siis tämän mukaan yli 20 vuotta Jeesuksen väitetyn kuoleman jälkeen (kuoli noin 30 jaa). Luukkaan evankeliumi on perinteisen ajoituksen mukaan kirjoitettu noin vuonna 59-61 jaa. Loput Paavalin nimiin pannuista kirjeistä on kirjoitettu vuosina 60-65, samoin Jaakobin kirje, Pietarin kirjeet ja Apostolien teot.

Aikamäärityksistä on tietysti myös eriäviä mielipiteitä ja erityisesti ei-uskovaiset tutkijat ajoittavat ne kaikki myöhempään ajankohtaan eli 70-luvulle tai sen jälkeen.

On selvää, että kirjoittajat eivät ole voineet muistaa yksityiskohtaisen tarkasti kaikkia tapahtumia, tapahtumajärjestystä, aikoja, nimiä, henkilöiden sanoja, jne. vaikka olisivat olleet niitä itse todistamassa, mutta pääpiirteittäin ne on mahdollista muistaa vielä 20-30 vuotta itse tapahtumien jälkeen. Ainakaan kaikki kirjoittajat eivät ole kuitenkaan olleet itse näkemässä niitä tapahtumia, joten he ovat turvautuneet silminnäkijöiden todistuksiin (esim. Luukas).

Evankeliumien ristiriidat johtuvat joko muistivirheistä tai siitä, että liikkeellä on ollut jo alunperin useita eri versioita tapahtumien kulusta. Vaikka näitä ristiriitoja ja asiavirheitä on havaittavasti olemassa, ei se vielä yksin riitä todistamaan kaikkia kertomuksia keksityiksi. Nehän selittyvät huonolla muistilla ja siten, että "todistajia" on ollut monia ja suullinen perimätieto on voinut muuttua ennen kuin se kirjoitettiin ylös. On tietysti mahdollista, että suurin osa kertomuksista on kokonaan tai osaksi fiktiivisiä, mutta tuskin sentään kaikki.

Tulkitsijan usko ja maailmankuva vaikuttavat hyvin paljon siihen, millä tavalla hän Uutta testamenttia ja niiden ulkopuolisia apokryfeja tulkitsee. Ennakko-oletukset ja luulot johtavat valitettavan usein vääriin johtopäätöksiin ja virhetulkintoihin, mistä syystä paras tulkitsija on uskosta kokonaan vapaa agnostikko (henkilö, joka pitää mahdollisena järkevät vaihtoehdot uskosta riippumatta puolueettomasti tulkittuna.

Niinpä ateistit ja muut uskovaiset ovat muita tutkijoita puolueellisempia ja agnostikoilla on paras mahdollisuus löytää mahdollisimman totuudenmukainen tulkinta näistä asioista.

Lue lisää

Kun puhun ensimmäisistä versioista, niin tarkoitan niillä niitä käsikirjoituksia, jotka ovat sittemmin kadonneet, mutta jotka kirjoittajat ovat alunperin kirjoittaneet (esim. Paavali kirjoitti todellisille seurakunnille ja siellä vaikuttaneille henkilöille sen sijaan, että olisi keksinyt nämäkin omasta päästään).

Tiedän sen, että yhtään alkuperäistä käsikirjoitusta ei ole säilynyt: kaikki ovat kopioiden kopioiden jne. kopioita. Kopioidessa alkuperäisiin kirjoituksiin on tehty muutoksia joko tarkoituksella tai vahingossa, mikä voidaan nähdä erilaisista säilyneistä käsikirjoituksista: niiden sisältämistä pienistä eroista.

Alkuperäisten kirjoitusten ajankohta on pystytty päättelemään siitä, mitä aikaa kirjoitukset kuvaavat ja mitä tapahtumia ne kirjoitukset kuvaavat. Tämän perusteella on päätelty kuolleen noin vuonna 30 ja ensimmäisten Paavalin kirjeiden sekä evankeliumien tulleen kirjoitetuiksi 50-luvulla. Jotkut tutkijat eivät hyväksy näitä ajoituksia, mutta syy siihen on heidän ateistinen uskonsa ja maailmankuvansa, ei todistusaineiston antama puolueeton kuva ja havainnot.

G4G kirjoitti:

Kun puhun ensimmäisistä versioista, niin tarkoitan niillä niitä käsikirjoituksia, jotka ovat sittemmin kadonneet, mutta jotka kirjoittajat ovat alunperin kirjoittaneet (esim. Paavali kirjoitti todellisille seurakunnille ja siellä vaikuttaneille henkilöille sen sijaan, että olisi keksinyt nämäkin omasta päästään).

Tiedän sen, että yhtään alkuperäistä käsikirjoitusta ei ole säilynyt: kaikki ovat kopioiden kopioiden jne. kopioita. Kopioidessa alkuperäisiin kirjoituksiin on tehty muutoksia joko tarkoituksella tai vahingossa, mikä voidaan nähdä erilaisista säilyneistä käsikirjoituksista: niiden sisältämistä pienistä eroista.

Alkuperäisten kirjoitusten ajankohta on pystytty päättelemään siitä, mitä aikaa kirjoitukset kuvaavat ja mitä tapahtumia ne kirjoitukset kuvaavat. Tämän perusteella on päätelty kuolleen noin vuonna 30 ja ensimmäisten Paavalin kirjeiden sekä evankeliumien tulleen kirjoitetuiksi 50-luvulla. Jotkut tutkijat eivät hyväksy näitä ajoituksia, mutta syy siihen on heidän ateistinen uskonsa ja maailmankuvansa, ei todistusaineiston antama puolueeton kuva ja havainnot.

Lue lisää

...on päätelty JEESUKSEN kuolleen noin vuonna 30...

korjaus.

G4G kirjoitti:

Vanhimmat Paavalin kirjeet ajoitetaan perinteisesti 50-luvulle, samoin Markuksen ja Matteuksen evankeliumien ensimmäiset versiot. Ne kirjoitettiin siis tämän mukaan yli 20 vuotta Jeesuksen väitetyn kuoleman jälkeen (kuoli noin 30 jaa). Luukkaan evankeliumi on perinteisen ajoituksen mukaan kirjoitettu noin vuonna 59-61 jaa. Loput Paavalin nimiin pannuista kirjeistä on kirjoitettu vuosina 60-65, samoin Jaakobin kirje, Pietarin kirjeet ja Apostolien teot.

Aikamäärityksistä on tietysti myös eriäviä mielipiteitä ja erityisesti ei-uskovaiset tutkijat ajoittavat ne kaikki myöhempään ajankohtaan eli 70-luvulle tai sen jälkeen.

On selvää, että kirjoittajat eivät ole voineet muistaa yksityiskohtaisen tarkasti kaikkia tapahtumia, tapahtumajärjestystä, aikoja, nimiä, henkilöiden sanoja, jne. vaikka olisivat olleet niitä itse todistamassa, mutta pääpiirteittäin ne on mahdollista muistaa vielä 20-30 vuotta itse tapahtumien jälkeen. Ainakaan kaikki kirjoittajat eivät ole kuitenkaan olleet itse näkemässä niitä tapahtumia, joten he ovat turvautuneet silminnäkijöiden todistuksiin (esim. Luukas).

Evankeliumien ristiriidat johtuvat joko muistivirheistä tai siitä, että liikkeellä on ollut jo alunperin useita eri versioita tapahtumien kulusta. Vaikka näitä ristiriitoja ja asiavirheitä on havaittavasti olemassa, ei se vielä yksin riitä todistamaan kaikkia kertomuksia keksityiksi. Nehän selittyvät huonolla muistilla ja siten, että "todistajia" on ollut monia ja suullinen perimätieto on voinut muuttua ennen kuin se kirjoitettiin ylös. On tietysti mahdollista, että suurin osa kertomuksista on kokonaan tai osaksi fiktiivisiä, mutta tuskin sentään kaikki.

Tulkitsijan usko ja maailmankuva vaikuttavat hyvin paljon siihen, millä tavalla hän Uutta testamenttia ja niiden ulkopuolisia apokryfeja tulkitsee. Ennakko-oletukset ja luulot johtavat valitettavan usein vääriin johtopäätöksiin ja virhetulkintoihin, mistä syystä paras tulkitsija on uskosta kokonaan vapaa agnostikko (henkilö, joka pitää mahdollisena järkevät vaihtoehdot uskosta riippumatta puolueettomasti tulkittuna.

Niinpä ateistit ja muut uskovaiset ovat muita tutkijoita puolueellisempia ja agnostikoilla on paras mahdollisuus löytää mahdollisimman totuudenmukainen tulkinta näistä asioista.

Lue lisää

Paavali on ensimmäinen, joka Jeesuksesta kirjoittaa. Hänkään ei kohdannut fyysistä Jeesusta, vain ilmestyksen. Hän myös sairasti ohimolohkoepilepsiaa, joka saa aikaan näkyjä. Siksi on ihan perusteita sanoa, että Jeesus saattoi olla vain Paavalin mielikuvituksen tuote.

Kaktuaari kirjoitti:

Paavali on ensimmäinen, joka Jeesuksesta kirjoittaa. Hänkään ei kohdannut fyysistä Jeesusta, vain ilmestyksen. Hän myös sairasti ohimolohkoepilepsiaa, joka saa aikaan näkyjä. Siksi on ihan perusteita sanoa, että Jeesus saattoi olla vain Paavalin mielikuvituksen tuote.

Lue lisää

Ei Paavali ollut ainoa, joka todisti Jeesuksesta. Jos Jeesus oli mielikuvituksen tuote, niin aika moni häneen jo Paavalin aikana uskoi. Jos seurakuntia ei ollut tuolloin vielä olemassa ja Paavali keksi nekin omasta päästään, niin on omituista, että hänen kirjeitään luettiin niissä ja tehtiin niistä kopioita muille seurakunnille. Ja miksi myös muut kirjoittivat ihmisestä, jonka vain Paavali olisi nähnyt ja keksinyt sairaassa mielessään?

Kaktuaari kirjoitti:

Paavali on ensimmäinen, joka Jeesuksesta kirjoittaa. Hänkään ei kohdannut fyysistä Jeesusta, vain ilmestyksen. Hän myös sairasti ohimolohkoepilepsiaa, joka saa aikaan näkyjä. Siksi on ihan perusteita sanoa, että Jeesus saattoi olla vain Paavalin mielikuvituksen tuote.

Lue lisää

"Paavali on ensimmäinen, joka Jeesuksesta kirjoittaa. Hänkään ei kohdannut fyysistä Jeesusta, vain ilmestyksen. "

Tämä on yksi vahvistava tekijä myyttiteorialle. Paavali ei koskaan kohdannut Jeesus, ei vaikka Paavali asui koko nuoruutensa Jerusalemissa eli olisi pitänyt olla paikalla kun väitetty temppelimellakka ja ristiinnaulitseminen tapahtui. Se ettei Paavali ei koskaan nähnyt Jeesusta eikä ollut kuulut tästä ennennäitä ilmestyksiä todistaa sen puoleste ettei mitään Jeesusta ole koskaan lllutkaan. Muuten Paavali silminnäikijänä tottakai kertoisi siitä. Sen sijaan Paavali höpisee kuun takana asuvasta enkelistä jonka Saatana ristiinnaulitsi, mutta nousi sitten kuolleista ja palasi takaisin Jumalaksi.

Anonyymi kirjoitti:

"Paavali on ensimmäinen, joka Jeesuksesta kirjoittaa. Hänkään ei kohdannut fyysistä Jeesusta, vain ilmestyksen. "

Tämä on yksi vahvistava tekijä myyttiteorialle. Paavali ei koskaan kohdannut Jeesus, ei vaikka Paavali asui koko nuoruutensa Jerusalemissa eli olisi pitänyt olla paikalla kun väitetty temppelimellakka ja ristiinnaulitseminen tapahtui. Se ettei Paavali ei koskaan nähnyt Jeesusta eikä ollut kuulut tästä ennennäitä ilmestyksiä todistaa sen puoleste ettei mitään Jeesusta ole koskaan lllutkaan. Muuten Paavali silminnäikijänä tottakai kertoisi siitä. Sen sijaan Paavali höpisee kuun takana asuvasta enkelistä jonka Saatana ristiinnaulitsi, mutta nousi sitten kuolleista ja palasi takaisin Jumalaksi.

Lue lisää

Mistä tiedät, että Paavali ei ollut kuullut Jeesuksesta ennen kuin kohtasi kirkastetun herran Damaskoon johtavalla tiellä?

Tuo väite on itse asiassa hyvin typerä, sillä Paavali oli matkalla vangitsemaan Jeesuksen opetuslapsia! Hän tiesi siis sen, että Jeesus oli vaikuttanut Israelissa ja kuollut ristillä.

Se, että Paavali ei ollut tavannut Jeesusta eläessään, ei todista sitä, että Jeesus ei olisi käynyt muutaman kerran elämänsä aikana Jerusalemissa. Niin - Jeesus ei asunut Jerusalemissa vaan kävi siellä muutaman kerran vain juhlien aikana. Silloin kaupungissa oli kymmeniätuhansia juutalaisia muualta maailmasta, joten miten ihmeessä Paavalin olisi pitänyt nähdä Jeesus siinä väkijoukossa tai muuten Jeesus ei ole olemassa?

Jeesuksen elämässä oli siis vain muutama kerta, kun hän oli oletusten mukaan yhtä aikaa Jerusalemissa Paavalin kanssa. Fariseukset vihasivat Jeesusta ja tavoittelivat häntä saadakseen tappaa hänet (tai vähintään vangita). Ei liene ihme, että Jeesus karttoi fariseusten seuraa? Luuletko, että Jeesus olisi kohdannut ilomielin Paavalin ja oikein etsinyt häntä käsiinsä, jotta tämä olisi saanut vangita hänet ja viedä tapettavaksi "ennen kuin aika oli täyttynyt"?

On teillä perustelut!

Ei ihme, että kristityt pitävät kiinni uskostaan, kun "vastustajat" perustelevat omaa kantaansa noin surkealla tavalla.

G4G kirjoitti:

Mistä tiedät, että Paavali ei ollut kuullut Jeesuksesta ennen kuin kohtasi kirkastetun herran Damaskoon johtavalla tiellä?

Tuo väite on itse asiassa hyvin typerä, sillä Paavali oli matkalla vangitsemaan Jeesuksen opetuslapsia! Hän tiesi siis sen, että Jeesus oli vaikuttanut Israelissa ja kuollut ristillä.

Se, että Paavali ei ollut tavannut Jeesusta eläessään, ei todista sitä, että Jeesus ei olisi käynyt muutaman kerran elämänsä aikana Jerusalemissa. Niin - Jeesus ei asunut Jerusalemissa vaan kävi siellä muutaman kerran vain juhlien aikana. Silloin kaupungissa oli kymmeniätuhansia juutalaisia muualta maailmasta, joten miten ihmeessä Paavalin olisi pitänyt nähdä Jeesus siinä väkijoukossa tai muuten Jeesus ei ole olemassa?

Jeesuksen elämässä oli siis vain muutama kerta, kun hän oli oletusten mukaan yhtä aikaa Jerusalemissa Paavalin kanssa. Fariseukset vihasivat Jeesusta ja tavoittelivat häntä saadakseen tappaa hänet (tai vähintään vangita). Ei liene ihme, että Jeesus karttoi fariseusten seuraa? Luuletko, että Jeesus olisi kohdannut ilomielin Paavalin ja oikein etsinyt häntä käsiinsä, jotta tämä olisi saanut vangita hänet ja viedä tapettavaksi "ennen kuin aika oli täyttynyt"?

On teillä perustelut!

Ei ihme, että kristityt pitävät kiinni uskostaan, kun "vastustajat" perustelevat omaa kantaansa noin surkealla tavalla.

Lue lisää

Hurskaat juutalaiset kävivät kllmesti vuodessa Jerusalemissa suurten juhlien aikaan. Nämä olivat pääsiäinen, helluntai ja lehtimajajuhla. Mooseksen laissa myös säädetään ettei näitä juhlia saa viettää missään muualla kuin siellä minkä Israelin Jumala on "valinnut" asuinsijakseen . Raamatussa evankeliumit väittää että Jeesus olisi käynyt jo lapsesta lähtien joka vuosi Jerusalemissa ainakin pääsiäisjuhlaa, ei vain muutamaa satunnaista kertaa elämänsä loppuvaiheessa jos tekstiin on uskomista. On myös epäuskottavaa että Jeesus olisi muista juutalaisista poiketen jättänyt juutalaisille tärkeitä juhlia viettämättä, siitä olisi viimeistään pitänyt huolen fariseukset joilla vaikutusvaltaa kansan keskuudessa.

G4G kirjoitti:

Mistä tiedät, että Paavali ei ollut kuullut Jeesuksesta ennen kuin kohtasi kirkastetun herran Damaskoon johtavalla tiellä?

Tuo väite on itse asiassa hyvin typerä, sillä Paavali oli matkalla vangitsemaan Jeesuksen opetuslapsia! Hän tiesi siis sen, että Jeesus oli vaikuttanut Israelissa ja kuollut ristillä.

Se, että Paavali ei ollut tavannut Jeesusta eläessään, ei todista sitä, että Jeesus ei olisi käynyt muutaman kerran elämänsä aikana Jerusalemissa. Niin - Jeesus ei asunut Jerusalemissa vaan kävi siellä muutaman kerran vain juhlien aikana. Silloin kaupungissa oli kymmeniätuhansia juutalaisia muualta maailmasta, joten miten ihmeessä Paavalin olisi pitänyt nähdä Jeesus siinä väkijoukossa tai muuten Jeesus ei ole olemassa?

Jeesuksen elämässä oli siis vain muutama kerta, kun hän oli oletusten mukaan yhtä aikaa Jerusalemissa Paavalin kanssa. Fariseukset vihasivat Jeesusta ja tavoittelivat häntä saadakseen tappaa hänet (tai vähintään vangita). Ei liene ihme, että Jeesus karttoi fariseusten seuraa? Luuletko, että Jeesus olisi kohdannut ilomielin Paavalin ja oikein etsinyt häntä käsiinsä, jotta tämä olisi saanut vangita hänet ja viedä tapettavaksi "ennen kuin aika oli täyttynyt"?

On teillä perustelut!

Ei ihme, että kristityt pitävät kiinni uskostaan, kun "vastustajat" perustelevat omaa kantaansa noin surkealla tavalla.

Lue lisää

"Ei liene ihme, että Jeesus karttoi fariseusten seuraa?"

Raamatussa evankeliumit kuvaa että ellei fariseukset etsiytyneet Jeesuksen luokse niin väitetään että Jeesus meni aterioille fariseusten luokse ja vaikka Jeesus varoittaakin ottamasta mallia fariseuksista ja varoittaa tekopyhyydestä, niin evankeliumien mukaan silti kehottaa kuulijoitaan ja opetuslapsiaan elämään kuten fariseukset opettaa. Tämän lisäksi evankeliumit antavat myös paljon myötätuntoa fariseuksille, nämä esimerkiksi evankeliumeissa tulevat varoittamaan Jeesusta Herodeksesta ja väitetään että he myös pyysivät Pilatukselta Jeesuksen ruumista pannakseen sen yksityiseen hautaan.

Anonyymi kirjoitti:

Hurskaat juutalaiset kävivät kllmesti vuodessa Jerusalemissa suurten juhlien aikaan. Nämä olivat pääsiäinen, helluntai ja lehtimajajuhla. Mooseksen laissa myös säädetään ettei näitä juhlia saa viettää missään muualla kuin siellä minkä Israelin Jumala on "valinnut" asuinsijakseen . Raamatussa evankeliumit väittää että Jeesus olisi käynyt jo lapsesta lähtien joka vuosi Jerusalemissa ainakin pääsiäisjuhlaa, ei vain muutamaa satunnaista kertaa elämänsä loppuvaiheessa jos tekstiin on uskomista. On myös epäuskottavaa että Jeesus olisi muista juutalaisista poiketen jättänyt juutalaisille tärkeitä juhlia viettämättä, siitä olisi viimeistään pitänyt huolen fariseukset joilla vaikutusvaltaa kansan keskuudessa.

Lue lisää

Miksi Paavali olisi tuntenut Jeesuksen ennen hänen julkisen toimintansa alkua?

Vaikka Jeesus olisi käynyt 30*3 kertaa Jerusalemissa ennen kastettaan ja julkista toimintaansa, niin Paavali tai muut fariseukset eivät olisi kiinnittäneet häneen mitään huomiota: hän oli ihan tavallinen juutalainen poika ja nuori mies muiden joukossa.

Jeesuksen julkinen toiminta kesti yleisten arvioiden mukaan 3,5 vuotta. Jeesus ehti sinä aikana käydä Jerusalemissa juhlien aikana ehkä noin yhdeksän kertaa. Ut:ssa ei ole mainintaa kuin muutamasta juhlasta, joten muilla juhlilla ei ole ilmeisesti tapahtunut mitään merkittävää. Miksi Paavalin olisi pitänyt tavata Jeesus niiden juhlien aikana?

Jeesus ajoi temppelistä rahanvaihtajat ja kyyhkysten myyjät kertomusten mukaan vasta tullessaan viimeisen kerran Jerusalemiin. Hänet otettiin silloin vastaan kuin kuningas (toki vain osa kansasta ylisti häntä toisten etsiessä tilaisuutta saadakseen hänet kiinni ja tappaakseen hänet). Koska fariseukset - joiden joukossa Paavali oli - vihasivat Jeesusta ja tavoittelivat häntä ottaakseen hänet kiinni, niin on ymmärrettävää, että hän ei antanut itseään ilmi heille ennen kuin aika oli täyttynyt.

No, miksi Paavali ei sitten nähnyt sitä, mitä Jeesukselle tapahtui?

- Tähän on olemassa monta mahdollista ja järkevää vaihtoehtoista vastausta.

Miksi Paavali ei ollut läsnä, kun Jeesusta kuulusteltiin ylimmäisen papin ja hänen appensa tai Herodeksen luona?

- Hän ei kuulunut juutalaisten neuvostoon (Sanhedrin).

Miksi Paavali ei ollut paikalla, kun Pontius Pilatus puhui kansalle, joka vaati Jeesusta ristiinnaulittavaksi?

- Miksi olisi pitänyt olla? Hänellä oli ehkä muuta tekemistä tai hän oli sairas tms. On kohtuutonta vaatia, että jokaisen fariseuksen olisi pitänyt olla läsnä siinä tapahtumassa.

Miksi Paavali ei ollut ristin luona ilkkumassa Jeesukselle, kun tämä kärsi ja kuoli?

- Miksi olisi pitänyt olla? Eivät siellä olleet kaikki ylimmäisen papillisen sukua olevat miehetkään tai Sanhedrinin jäsenet, joten miksi juuri Paavalin olisi pitänyt olla siellä paikalla?

Todistaako se, että Jeesus ei ollut olemassa eikä hän kuollut ristillä, koska Paavali ei tavannut häntä eläessään eikä nähnyt hänen viimeisiä vaiheitaan?

- Ei tietenkään. Paavali päinvastoin todistaa kirjeissään ja Luukas Apostolien teoissa, että Paavali oli tietoinen Jeesuksen elämästä, kärsimyksestä ja kuolemasta! Paavali siis todistaa Jeesuksen historiallisuuden puolesta eikä sitä vastaan!

On teilla erikoiset perustelut, se täytyy sanoa! Ei ihme, että kristityt pitävät kiinni uskostaan, kun ateistien perustelut ovat tuota tasoa! Surkeaa!

G4G kirjoitti:

Miksi Paavali olisi tuntenut Jeesuksen ennen hänen julkisen toimintansa alkua?

Vaikka Jeesus olisi käynyt 30*3 kertaa Jerusalemissa ennen kastettaan ja julkista toimintaansa, niin Paavali tai muut fariseukset eivät olisi kiinnittäneet häneen mitään huomiota: hän oli ihan tavallinen juutalainen poika ja nuori mies muiden joukossa.

Jeesuksen julkinen toiminta kesti yleisten arvioiden mukaan 3,5 vuotta. Jeesus ehti sinä aikana käydä Jerusalemissa juhlien aikana ehkä noin yhdeksän kertaa. Ut:ssa ei ole mainintaa kuin muutamasta juhlasta, joten muilla juhlilla ei ole ilmeisesti tapahtunut mitään merkittävää. Miksi Paavalin olisi pitänyt tavata Jeesus niiden juhlien aikana?

Jeesus ajoi temppelistä rahanvaihtajat ja kyyhkysten myyjät kertomusten mukaan vasta tullessaan viimeisen kerran Jerusalemiin. Hänet otettiin silloin vastaan kuin kuningas (toki vain osa kansasta ylisti häntä toisten etsiessä tilaisuutta saadakseen hänet kiinni ja tappaakseen hänet). Koska fariseukset - joiden joukossa Paavali oli - vihasivat Jeesusta ja tavoittelivat häntä ottaakseen hänet kiinni, niin on ymmärrettävää, että hän ei antanut itseään ilmi heille ennen kuin aika oli täyttynyt.

No, miksi Paavali ei sitten nähnyt sitä, mitä Jeesukselle tapahtui?

- Tähän on olemassa monta mahdollista ja järkevää vaihtoehtoista vastausta.

Miksi Paavali ei ollut läsnä, kun Jeesusta kuulusteltiin ylimmäisen papin ja hänen appensa tai Herodeksen luona?

- Hän ei kuulunut juutalaisten neuvostoon (Sanhedrin).

Miksi Paavali ei ollut paikalla, kun Pontius Pilatus puhui kansalle, joka vaati Jeesusta ristiinnaulittavaksi?

- Miksi olisi pitänyt olla? Hänellä oli ehkä muuta tekemistä tai hän oli sairas tms. On kohtuutonta vaatia, että jokaisen fariseuksen olisi pitänyt olla läsnä siinä tapahtumassa.

Miksi Paavali ei ollut ristin luona ilkkumassa Jeesukselle, kun tämä kärsi ja kuoli?

- Miksi olisi pitänyt olla? Eivät siellä olleet kaikki ylimmäisen papillisen sukua olevat miehetkään tai Sanhedrinin jäsenet, joten miksi juuri Paavalin olisi pitänyt olla siellä paikalla?

Todistaako se, että Jeesus ei ollut olemassa eikä hän kuollut ristillä, koska Paavali ei tavannut häntä eläessään eikä nähnyt hänen viimeisiä vaiheitaan?

- Ei tietenkään. Paavali päinvastoin todistaa kirjeissään ja Luukas Apostolien teoissa, että Paavali oli tietoinen Jeesuksen elämästä, kärsimyksestä ja kuolemasta! Paavali siis todistaa Jeesuksen historiallisuuden puolesta eikä sitä vastaan!

On teilla erikoiset perustelut, se täytyy sanoa! Ei ihme, että kristityt pitävät kiinni uskostaan, kun ateistien perustelut ovat tuota tasoa! Surkeaa!

Lue lisää

Jeesuksen aikalaisten keskuudessa (juutalaiset) oli arvatenkin kolmenlaista suhtautumista häneen:

1. Ei kiinnostanut lainkaan (Jeesus ei ollut merkittävä henkilö ja hänen kannattajiaan oli vähän).

2. Harvalukuinen opetuslasten joukko seurasi Jeesusta ja piti häntä Kristuksena ja Israelille luvattuna ikuisena kuninkaana tai vähintään pelastajana, joka vapautta kansan Rooman vallasta.

3. Kansan uskonnolliset johtajat ja monet heidän seuraajansa vastustivat ja vihasivat jeesusta, niin että yrittivät ottaa hänet kiinni ja surmata hänet jo ennen viimeistä pääsiäistä.

Ateisti saattaa väittää, että Jeesus oli suuri johtaja jo eläessään ja tuhannet ihmiset seurasivat häntä ja kannattivat häntä, mutta tämä ei ole totta. On totta, että häntä tuli kuulemaan ja parantumaan sairauksistaan ja vaivoistaan tuhansia ihmisiä monilla eri paikkakunnilla ja monissa eri paikoissa, mutta hänen seuraajiensa joukko oli hyvin vähäinen: ensin 12 apostolia ja sitten 70 opetuslasta. Johanneksen evankeliumin kuudennen luvun mukaan niistä tuhansista, jotka saivat ihmeen kautta leipää ja kalaa syödäkseen, vain muutamat seurasivat Jeesusta hänen kovan puheensa jälkeen. (Joh 6:66 pedon luku)

Olipa kyse mistä tahansa uskontoon ja uskoviin liittyvästä asiasta, niin voimme olla varmoja siitä, että ateistit tulkitsevat väärin ja johtavat harhaan: vääristelevät totuutta ja valehtelevat minkä kerkiävät. Epärehellisempiä ja kierompia ihmisiä saa hakea kuin ateistit eikä sittenkään löydä. Tämä on tieteellisesti todistettu fakta btw. :)

Anonyymi kirjoitti:

"Ei liene ihme, että Jeesus karttoi fariseusten seuraa?"

Raamatussa evankeliumit kuvaa että ellei fariseukset etsiytyneet Jeesuksen luokse niin väitetään että Jeesus meni aterioille fariseusten luokse ja vaikka Jeesus varoittaakin ottamasta mallia fariseuksista ja varoittaa tekopyhyydestä, niin evankeliumien mukaan silti kehottaa kuulijoitaan ja opetuslapsiaan elämään kuten fariseukset opettaa. Tämän lisäksi evankeliumit antavat myös paljon myötätuntoa fariseuksille, nämä esimerkiksi evankeliumeissa tulevat varoittamaan Jeesusta Herodeksesta ja väitetään että he myös pyysivät Pilatukselta Jeesuksen ruumista pannakseen sen yksityiseen hautaan.

Lue lisää

Taas valheiden suma, mutta myös vähän totuutta valheiden joukossa. Puretaanpa tämä viesti osiin:

"Raamatussa evankeliumit kuvaa että ellei fariseukset etsiytyneet Jeesuksen luokse niin väitetään että Jeesus meni aterioille fariseusten luokse ja vaikka Jeesus varoittaakin ottamasta mallia fariseuksista ja varoittaa tekopyhyydestä, niin evankeliumien mukaan silti kehottaa kuulijoitaan ja opetuslapsiaan elämään kuten fariseukset opettaa."

Väärää ja harhaanjohtavaa yleistystä! Fariseukset etsivät usein Jeesusta, mutta heidän motiivinsa olivat vihamieliset, eivät ystävälliset. Muistaakseni vain Luukas mainitsee yhden fariseuksen, jonka luona Jeesus aterioitsi, ja siinäkin kertomuksessa Jeesus nuhtelee fariseuksia. (Luuk 7:30-50) Kun luet tuon pätkän, niin huomaat fariseusten ja lainoppineiden olleen siinäkin Jeesusta vastaan eikä hänen puolellaan.

Jeesus moitti fariseuksia tekopyhyydestä sen vuoksi, että he rikkoivat lain käskyjä ja tekivät syntiä monin eri tavoin: vaihtoivat vaimoa milloin mistäkin syystä, myivät rahasta avioeroon oikeuttavia todistuksia miehille, jotka hylkäsivät vaimonsa mistä syytä tahansa, olivat rahanhimoisia ja ahneita, oman kunnian tavoittelijoita ja rakkaudettomia. Jeesus käski opetuslapsiaan kavahtamaan fariseusten tapaa pitää huoli ruumiin puhtaudesta, mutta saastuttaa sisäinen ihminen (sydän) kaikella synnillä ja saastalla, jota fariseukset tekivät. He kyllä opettivat Moosesta (lakia) oikein ja kertoivat muille, miten lain mukaan tuli elää, mutta rikkoivat itse sitä lakia vastaan. Tämä ei tehnyt Jeesuksesta ja fariseuksista ystäviä vaan päinvastoin: he vastustivat toisiaan jopa niin paljon, että fariseukset uhkasivat tappaa Jeesuksen ja Jeesus uhkasi heitä kovemmalla tuomiolla Gehennan tulessa. (esim. Matt 23 ja rinnakkaisevankeliumit)

"Tämän lisäksi evankeliumit antavat myös paljon myötätuntoa fariseuksille, nämä esimerkiksi evankeliumeissa tulevat varoittamaan Jeesusta Herodeksesta ja väitetään että he myös pyysivät Pilatukselta Jeesuksen ruumista pannakseen sen yksityiseen hautaan. "

Tulivat varoittamaan Jeesusta Herodeksesta. Viittaat tähän kohtaan: Luuk 13:31-35. Tässä mainitaan "muutama fariseus", jotka sanoivat Herodeksen aikovan tappaa hänet. Muutama poikkeus vahvistaa säännön: suurin osa Ut:ssa mainituista fariseuksista vastusti Jeesusta eivätkä he uskonet hänen olevan Kristus ja luvattu kuningas, vapahtaja. Muutama uskoi jo tuolloin eikä myöhemminkään uskovien fariseusten lukumäärä taivaisiin asti noussut.

Joosef Arimatialainen oli kertomusten mukaan Sanhedrinin jäsen, mutta hänen ei sanota olleen fariseus. Saddukeukset pitivät valtaa juutalaisten neuvostossa ja olivat ylimystöä, joten hän oli mahdollisesti saddukeus tai sitten ei kumpaakaan. Joosef toimitti yhdessä Nikodeemuksen (myös hallituksen jäsen, Joh 3 jne.) kanssa Jeesuksen hautaamisen edellisen omaan hautaan. Joosefista ei tiedetä muuten varmuudella sitä, oliko hän todellinen historian henkilö vai ei, mutta samaahan ateistiset tutkijat sanovat kaikista Raamatun henkilöistä, jopa Paavalista?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Joosef_Arimatialainen

Kun luet Ut:sta kaikki kohdat, joissa mainitaan fariseukset, niin huomaat, että suurin osa niistä kertoo näiden ja Jeesuksen välisestä skismasta. Vasta Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen mainitaan muutamia fariseuksia, jotka olivat tulleet uskoon. (Apt 15) Sitä ennen fariseukset Paavali etunenässä olivat vainonneet Jeesusta ja hänen seuraajiaan: vastustaneet heitä kaikin voimin ja keinoin, jopa tappamalla heitä tai ainakin hyväksymällä esim. Stefanuksen tappamisen.

https://www.koivuniemi.com/raamattu?tila=pikahaku&hakuehto=fariseu&kirjat=ut

Olet väsyttävä valehtelija ja totuuden vääristelijä. Voi olla, että en jaksa tai pidä aiheellisena vastata valheisiisi enempää, mutta aika näyttää. On muutakin tekemistä...

G4G kirjoitti:

Miksi Paavali olisi tuntenut Jeesuksen ennen hänen julkisen toimintansa alkua?

Vaikka Jeesus olisi käynyt 30*3 kertaa Jerusalemissa ennen kastettaan ja julkista toimintaansa, niin Paavali tai muut fariseukset eivät olisi kiinnittäneet häneen mitään huomiota: hän oli ihan tavallinen juutalainen poika ja nuori mies muiden joukossa.

Jeesuksen julkinen toiminta kesti yleisten arvioiden mukaan 3,5 vuotta. Jeesus ehti sinä aikana käydä Jerusalemissa juhlien aikana ehkä noin yhdeksän kertaa. Ut:ssa ei ole mainintaa kuin muutamasta juhlasta, joten muilla juhlilla ei ole ilmeisesti tapahtunut mitään merkittävää. Miksi Paavalin olisi pitänyt tavata Jeesus niiden juhlien aikana?

Jeesus ajoi temppelistä rahanvaihtajat ja kyyhkysten myyjät kertomusten mukaan vasta tullessaan viimeisen kerran Jerusalemiin. Hänet otettiin silloin vastaan kuin kuningas (toki vain osa kansasta ylisti häntä toisten etsiessä tilaisuutta saadakseen hänet kiinni ja tappaakseen hänet). Koska fariseukset - joiden joukossa Paavali oli - vihasivat Jeesusta ja tavoittelivat häntä ottaakseen hänet kiinni, niin on ymmärrettävää, että hän ei antanut itseään ilmi heille ennen kuin aika oli täyttynyt.

No, miksi Paavali ei sitten nähnyt sitä, mitä Jeesukselle tapahtui?

- Tähän on olemassa monta mahdollista ja järkevää vaihtoehtoista vastausta.

Miksi Paavali ei ollut läsnä, kun Jeesusta kuulusteltiin ylimmäisen papin ja hänen appensa tai Herodeksen luona?

- Hän ei kuulunut juutalaisten neuvostoon (Sanhedrin).

Miksi Paavali ei ollut paikalla, kun Pontius Pilatus puhui kansalle, joka vaati Jeesusta ristiinnaulittavaksi?

- Miksi olisi pitänyt olla? Hänellä oli ehkä muuta tekemistä tai hän oli sairas tms. On kohtuutonta vaatia, että jokaisen fariseuksen olisi pitänyt olla läsnä siinä tapahtumassa.

Miksi Paavali ei ollut ristin luona ilkkumassa Jeesukselle, kun tämä kärsi ja kuoli?

- Miksi olisi pitänyt olla? Eivät siellä olleet kaikki ylimmäisen papillisen sukua olevat miehetkään tai Sanhedrinin jäsenet, joten miksi juuri Paavalin olisi pitänyt olla siellä paikalla?

Todistaako se, että Jeesus ei ollut olemassa eikä hän kuollut ristillä, koska Paavali ei tavannut häntä eläessään eikä nähnyt hänen viimeisiä vaiheitaan?

- Ei tietenkään. Paavali päinvastoin todistaa kirjeissään ja Luukas Apostolien teoissa, että Paavali oli tietoinen Jeesuksen elämästä, kärsimyksestä ja kuolemasta! Paavali siis todistaa Jeesuksen historiallisuuden puolesta eikä sitä vastaan!

On teilla erikoiset perustelut, se täytyy sanoa! Ei ihme, että kristityt pitävät kiinni uskostaan, kun ateistien perustelut ovat tuota tasoa! Surkeaa!

Lue lisää

"Hänet otettiin silloin vastaan kuin kuningas (toki vain osa kansasta ylisti häntä toisten etsiessä tilaisuutta saadakseen hänet kiinni ja tappaakseen hänet)."

Höpsis. Evankeliumit selkeästi kuvaavat että ainoat jotka Jeesus ylisti kuninkaaksi oli Jeesuksen omat opetuslapset. Jeesus oli selkeästi kaupungissa nobody ja kannattaja oiirit rajautui pieneen galilealaiseen ryhmään. Jeesuksen saapuminen "rauhankuninkaana" aasilla ratastaen ja opetuslasten ylistys saivat kuitenkin Jerusalemin kiihdyksiin ja fariseukset käskivät Jeesusta vaimentamaan oppilaansa. Jeesuksen saapuminen Jerusaleminen ei tuottanut toivottua tulosta eikä valkoisen lipun liehutus -- siis se aadilla köröttely, profeetallinen oerformanssi -- tuonut pelastusta "kohtalolta". Ja kun Jeesus oli aiemmin käynyt Jerusalemissa, niin evankeliumi kertoo kuinka hänet haluttiin tappaa ja yritettiin useita kertoja kivittää.

G4G kirjoitti:

Taas valheiden suma, mutta myös vähän totuutta valheiden joukossa. Puretaanpa tämä viesti osiin:

"Raamatussa evankeliumit kuvaa että ellei fariseukset etsiytyneet Jeesuksen luokse niin väitetään että Jeesus meni aterioille fariseusten luokse ja vaikka Jeesus varoittaakin ottamasta mallia fariseuksista ja varoittaa tekopyhyydestä, niin evankeliumien mukaan silti kehottaa kuulijoitaan ja opetuslapsiaan elämään kuten fariseukset opettaa."

Väärää ja harhaanjohtavaa yleistystä! Fariseukset etsivät usein Jeesusta, mutta heidän motiivinsa olivat vihamieliset, eivät ystävälliset. Muistaakseni vain Luukas mainitsee yhden fariseuksen, jonka luona Jeesus aterioitsi, ja siinäkin kertomuksessa Jeesus nuhtelee fariseuksia. (Luuk 7:30-50) Kun luet tuon pätkän, niin huomaat fariseusten ja lainoppineiden olleen siinäkin Jeesusta vastaan eikä hänen puolellaan.

Jeesus moitti fariseuksia tekopyhyydestä sen vuoksi, että he rikkoivat lain käskyjä ja tekivät syntiä monin eri tavoin: vaihtoivat vaimoa milloin mistäkin syystä, myivät rahasta avioeroon oikeuttavia todistuksia miehille, jotka hylkäsivät vaimonsa mistä syytä tahansa, olivat rahanhimoisia ja ahneita, oman kunnian tavoittelijoita ja rakkaudettomia. Jeesus käski opetuslapsiaan kavahtamaan fariseusten tapaa pitää huoli ruumiin puhtaudesta, mutta saastuttaa sisäinen ihminen (sydän) kaikella synnillä ja saastalla, jota fariseukset tekivät. He kyllä opettivat Moosesta (lakia) oikein ja kertoivat muille, miten lain mukaan tuli elää, mutta rikkoivat itse sitä lakia vastaan. Tämä ei tehnyt Jeesuksesta ja fariseuksista ystäviä vaan päinvastoin: he vastustivat toisiaan jopa niin paljon, että fariseukset uhkasivat tappaa Jeesuksen ja Jeesus uhkasi heitä kovemmalla tuomiolla Gehennan tulessa. (esim. Matt 23 ja rinnakkaisevankeliumit)

"Tämän lisäksi evankeliumit antavat myös paljon myötätuntoa fariseuksille, nämä esimerkiksi evankeliumeissa tulevat varoittamaan Jeesusta Herodeksesta ja väitetään että he myös pyysivät Pilatukselta Jeesuksen ruumista pannakseen sen yksityiseen hautaan. "

Tulivat varoittamaan Jeesusta Herodeksesta. Viittaat tähän kohtaan: Luuk 13:31-35. Tässä mainitaan "muutama fariseus", jotka sanoivat Herodeksen aikovan tappaa hänet. Muutama poikkeus vahvistaa säännön: suurin osa Ut:ssa mainituista fariseuksista vastusti Jeesusta eivätkä he uskonet hänen olevan Kristus ja luvattu kuningas, vapahtaja. Muutama uskoi jo tuolloin eikä myöhemminkään uskovien fariseusten lukumäärä taivaisiin asti noussut.

Joosef Arimatialainen oli kertomusten mukaan Sanhedrinin jäsen, mutta hänen ei sanota olleen fariseus. Saddukeukset pitivät valtaa juutalaisten neuvostossa ja olivat ylimystöä, joten hän oli mahdollisesti saddukeus tai sitten ei kumpaakaan. Joosef toimitti yhdessä Nikodeemuksen (myös hallituksen jäsen, Joh 3 jne.) kanssa Jeesuksen hautaamisen edellisen omaan hautaan. Joosefista ei tiedetä muuten varmuudella sitä, oliko hän todellinen historian henkilö vai ei, mutta samaahan ateistiset tutkijat sanovat kaikista Raamatun henkilöistä, jopa Paavalista?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Joosef_Arimatialainen

Kun luet Ut:sta kaikki kohdat, joissa mainitaan fariseukset, niin huomaat, että suurin osa niistä kertoo näiden ja Jeesuksen välisestä skismasta. Vasta Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen mainitaan muutamia fariseuksia, jotka olivat tulleet uskoon. (Apt 15) Sitä ennen fariseukset Paavali etunenässä olivat vainonneet Jeesusta ja hänen seuraajiaan: vastustaneet heitä kaikin voimin ja keinoin, jopa tappamalla heitä tai ainakin hyväksymällä esim. Stefanuksen tappamisen.

https://www.koivuniemi.com/raamattu?tila=pikahaku&hakuehto=fariseu&kirjat=ut

Olet väsyttävä valehtelija ja totuuden vääristelijä. Voi olla, että en jaksa tai pidä aiheellisena vastata valheisiisi enempää, mutta aika näyttää. On muutakin tekemistä...

Lue lisää

"Kun luet Ut:sta kaikki kohdat, joissa mainitaan fariseukset, niin huomaat, että suurin osa niistä kertoo näiden ja Jeesuksen välisestä skismasta. "

Tiesitkö ette farisealaisilla lainopettajilla oli tapana väitellä keskenään. Väittely tai debatti on formaali, interaktiivinen argumentointimenetelmä. Tutkijoiden mukaan Jeesuksen ja farisealaisten välinen keskustelu ei edes kielellisesti eroa tälläisestä tavallisesta debantista ollenkaan. Se että kyseessä olisi skismaa on seljeää liioittelua ja ylitulkintaa. Vääristynyt kuva syntyy siitä että Jeesus pyörii paljon juuri fariseusten kanssa joita evankeliumeissa suorastaan kuhisee Jeesuksen ympärillä nähden siihen miten vähän fariseuksia Jeesuksen aikaan on arveltu olleen. Evankeliumien Jeesus on hyvin fariseus myöteinen, ainakin mitä juutalaiset teologit ovat sanoneet. Nämä ovat tutkineet Jeesuksrn opetuksia juutalaisessa valossa ja cerrannut Jeesusta muihin oman aika sa koulukuntiin. Sen perusteella on tultu päätökseen että Jeesus oli lähimpänä tätä hyperbolalla* ulkokultaiseksi haukuttua ryhmää kuin mitään muuta ryhmittymää ellei jopa itse farisealainen.

*Hyperbola tarkoittaa liioittelua sanallisena tehokeinina, esimerkiksi Paavali käyttää myös paljon hyperbolaa argumentoidessaan kirjeissään.

Anonyymi kirjoitti:

"Kun luet Ut:sta kaikki kohdat, joissa mainitaan fariseukset, niin huomaat, että suurin osa niistä kertoo näiden ja Jeesuksen välisestä skismasta. "

Tiesitkö ette farisealaisilla lainopettajilla oli tapana väitellä keskenään. Väittely tai debatti on formaali, interaktiivinen argumentointimenetelmä. Tutkijoiden mukaan Jeesuksen ja farisealaisten välinen keskustelu ei edes kielellisesti eroa tälläisestä tavallisesta debantista ollenkaan. Se että kyseessä olisi skismaa on seljeää liioittelua ja ylitulkintaa. Vääristynyt kuva syntyy siitä että Jeesus pyörii paljon juuri fariseusten kanssa joita evankeliumeissa suorastaan kuhisee Jeesuksen ympärillä nähden siihen miten vähän fariseuksia Jeesuksen aikaan on arveltu olleen. Evankeliumien Jeesus on hyvin fariseus myöteinen, ainakin mitä juutalaiset teologit ovat sanoneet. Nämä ovat tutkineet Jeesuksrn opetuksia juutalaisessa valossa ja cerrannut Jeesusta muihin oman aika sa koulukuntiin. Sen perusteella on tultu päätökseen että Jeesus oli lähimpänä tätä hyperbolalla* ulkokultaiseksi haukuttua ryhmää kuin mitään muuta ryhmittymää ellei jopa itse farisealainen.

*Hyperbola tarkoittaa liioittelua sanallisena tehokeinina, esimerkiksi Paavali käyttää myös paljon hyperbolaa argumentoidessaan kirjeissään.

Lue lisää

Tiedän ja tunnen juutalaisten innon väitellä uskonnollisista asioista jopa kiivaasti, mutta silloin vain asiat riitelevät ja väittelijät pysyvät ystävällisinä toisiaan kohtaan.

Luepa kuitenkin Ut:n kaikki kohdat, joissa Jeesus ja fariseukset kohtaavat toisensa, niin olet joko trolli tai ymmärtämätön, jos pidät sitä samanlaisena ystävällismielisenä väittelynä kuin mihin näitä kohtauksia vertaat.

https://www.koivuniemi.com/raamattu?tila=pikahaku&hakuehto=fariseu&kirjat=ut

Ystävällismielisessä väittelyssä ei ole tavoitteena tappaa toista fyysisesti tai tehdä hänelle muuta pahaa, esim. langettaa ansoja sanallisesti saadakseen siten pilkata tai vähätellä sitä toista. Niin fariseukset kuitenkin pyrkivät Jeesukselle jatkuvasti tekemään. Tässä muutama esimerkki:

Matteus
9:34 Mutta fariseukset sanoivat: "Riivaajain päämiehen voimalla hän ajaa ulos riivaajia."
12:14 Niin fariseukset lähtivät ulos ja pitivät neuvoa häntä vastaan, surmataksensa hänet.
23:13 Mutta voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun suljette taivasten valtakunnan ihmisiltä! Sillä itse te ette mene sisälle, ettekä salli meneväisten sisälle mennä.
23:15 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te kierrätte meret ja mantereet tehdäksenne yhden käännynnäisen; ja kun joku on siksi tullut, niin teette hänestä helvetin lapsen, kahta vertaa pahemman, kuin te itse olette!
23:23 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te annatte kymmenykset mintuista ja tilleistä ja kuminoista, mutta jätätte sikseen sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeuden ja laupeuden ja uskollisuuden! Näitä tulisi noudattaa, eikä noitakaan sikseen jättää.
23:25 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisältä ne ovat täynnä ryöstöä ja hillittömyyttä!
23:26 Sinä sokea fariseus, puhdista ensin maljan sisus, että sen ulkopuolikin tulisi puhtaaksi!
23:27 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te olette valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia: ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa!
23:29 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te rakennatte profeettain hautoja ja kaunistatte vanhurskasten hautakammioita,

Samaa todistavat muut evankeliumit. Jeesus sanoi kovat sanat fariseuksille ja loukkasi heitä sanoillaan, mutta fariseukset eivät olleet yhtään parempia vaan päinvastoin pahempia, kun tahtoivat tappaa Jeesuksen.

Anonyymi kirjoitti:

"Kun luet Ut:sta kaikki kohdat, joissa mainitaan fariseukset, niin huomaat, että suurin osa niistä kertoo näiden ja Jeesuksen välisestä skismasta. "

Tiesitkö ette farisealaisilla lainopettajilla oli tapana väitellä keskenään. Väittely tai debatti on formaali, interaktiivinen argumentointimenetelmä. Tutkijoiden mukaan Jeesuksen ja farisealaisten välinen keskustelu ei edes kielellisesti eroa tälläisestä tavallisesta debantista ollenkaan. Se että kyseessä olisi skismaa on seljeää liioittelua ja ylitulkintaa. Vääristynyt kuva syntyy siitä että Jeesus pyörii paljon juuri fariseusten kanssa joita evankeliumeissa suorastaan kuhisee Jeesuksen ympärillä nähden siihen miten vähän fariseuksia Jeesuksen aikaan on arveltu olleen. Evankeliumien Jeesus on hyvin fariseus myöteinen, ainakin mitä juutalaiset teologit ovat sanoneet. Nämä ovat tutkineet Jeesuksrn opetuksia juutalaisessa valossa ja cerrannut Jeesusta muihin oman aika sa koulukuntiin. Sen perusteella on tultu päätökseen että Jeesus oli lähimpänä tätä hyperbolalla* ulkokultaiseksi haukuttua ryhmää kuin mitään muuta ryhmittymää ellei jopa itse farisealainen.

*Hyperbola tarkoittaa liioittelua sanallisena tehokeinina, esimerkiksi Paavali käyttää myös paljon hyperbolaa argumentoidessaan kirjeissään.

Lue lisää

Luepa tämä teksti Paavalin henkilöhistoriasta.

https://www.sti.fi/index.php/uusi-testamentti/uuden-testamentin-johdanto-oppi/397-9-paavalin-henkilohistoriasta

Siinä vahvistetaan Ut:n sanoilla se, millainen Paavali oli fariseuksena. Hän tavoitteli Jeesukseen uskovia vangitakseen heidät ja antoi äänensä heidän surmaamisensa puolesta. Paavali vainosi Jumalan seurakuntaa ja piti sen vuoksi itseään syntisistä suurimpana, kun ymmärsi jäljestäpäin apostolina aiemmat pahat tekonsa. Eikä hän ollut poikkeus fariseusten joukossa... se, mitä he tahtoivat tehdä Jeesukselle, sen he tekivät hänen seuraajilleen!

G4G kirjoitti:

Luepa tämä teksti Paavalin henkilöhistoriasta.

https://www.sti.fi/index.php/uusi-testamentti/uuden-testamentin-johdanto-oppi/397-9-paavalin-henkilohistoriasta

Siinä vahvistetaan Ut:n sanoilla se, millainen Paavali oli fariseuksena. Hän tavoitteli Jeesukseen uskovia vangitakseen heidät ja antoi äänensä heidän surmaamisensa puolesta. Paavali vainosi Jumalan seurakuntaa ja piti sen vuoksi itseään syntisistä suurimpana, kun ymmärsi jäljestäpäin apostolina aiemmat pahat tekonsa. Eikä hän ollut poikkeus fariseusten joukossa... se, mitä he tahtoivat tehdä Jeesukselle, sen he tekivät hänen seuraajilleen!

Lue lisää

Miksi valehtelit ensin olevasi ateisti ja sitten että olisit agnostikko, kun olet selvästi teisti?

Niin - on myös sellaisia tutkijoita, jotka eivät pidä Jeesusta historiallisena henkilönä. Heidän mielestään Jeesus on sepitetty kuvitteellinen hahmo. Näin useimmat ateistit ja agnostikot havaintoja ja todistusaineistoa tulkitsevat, mutta he ovat vähemmistössä.

Viestini sanoma on lainausta radio-ohjelman otsikosta.

https://areena.yle.fi/1-50068635

En ottanut avausviestissä kantaa otsikon totuudellisuuteen. Se ei ole totta, sillä vain selvä enemmistö tutkijoista on sitä mieltä vähemmistön ollessa eri mieltä. Jos nyt sovellettaisiin ateistien tapaa pitää luonnontieteissä enemmistön kantaa totuutena, niin eikö silloin tässäkin tapauksessa enemmistö olisi oikeassa? Ei tietenkään, koska ateisti tulkitsee asiat useimmiten oman uskonsa levittämisen kannalta suotuisella tavalla ja tarvittaessa vaikka valehtelee!

G4G kirjoitti:

Niin - on myös sellaisia tutkijoita, jotka eivät pidä Jeesusta historiallisena henkilönä. Heidän mielestään Jeesus on sepitetty kuvitteellinen hahmo. Näin useimmat ateistit ja agnostikot havaintoja ja todistusaineistoa tulkitsevat, mutta he ovat vähemmistössä.

Viestini sanoma on lainausta radio-ohjelman otsikosta.

https://areena.yle.fi/1-50068635

En ottanut avausviestissä kantaa otsikon totuudellisuuteen. Se ei ole totta, sillä vain selvä enemmistö tutkijoista on sitä mieltä vähemmistön ollessa eri mieltä. Jos nyt sovellettaisiin ateistien tapaa pitää luonnontieteissä enemmistön kantaa totuutena, niin eikö silloin tässäkin tapauksessa enemmistö olisi oikeassa? Ei tietenkään, koska ateisti tulkitsee asiat useimmiten oman uskonsa levittämisen kannalta suotuisella tavalla ja tarvittaessa vaikka valehtelee!

Lue lisää

Ja taas juttusi voidaan pitää pelkkänä paskan jauhantana, koska ateismi ei edellenkään ole uskonto.

Vai voitko todistaa toisin?

G4G kirjoitti:

Niin - on myös sellaisia tutkijoita, jotka eivät pidä Jeesusta historiallisena henkilönä. Heidän mielestään Jeesus on sepitetty kuvitteellinen hahmo. Näin useimmat ateistit ja agnostikot havaintoja ja todistusaineistoa tulkitsevat, mutta he ovat vähemmistössä.

Viestini sanoma on lainausta radio-ohjelman otsikosta.

https://areena.yle.fi/1-50068635

En ottanut avausviestissä kantaa otsikon totuudellisuuteen. Se ei ole totta, sillä vain selvä enemmistö tutkijoista on sitä mieltä vähemmistön ollessa eri mieltä. Jos nyt sovellettaisiin ateistien tapaa pitää luonnontieteissä enemmistön kantaa totuutena, niin eikö silloin tässäkin tapauksessa enemmistö olisi oikeassa? Ei tietenkään, koska ateisti tulkitsee asiat useimmiten oman uskonsa levittämisen kannalta suotuisella tavalla ja tarvittaessa vaikka valehtelee!

Lue lisää

juuri näin. 2000 vuotta sitten takapajuisten ja jälkeenjääneiden luku-, lasku-, ja kirjoitustaidottomien vammaisten kamelikuskien ja vuohennussijoiden maassa tuskin eli yhtaan ainutta Jeesusta, Jesua, Joosua, Jeshuaa ja Jehoshuaa yhtään missään muodossa. pelkkää tarua ja perättömiä tarinoita, mutta juuri sellaisia suusta suuhun kulkevat huhupuheet ja legendat juurikin ovat.

G4G kirjoitti:

Niin - on myös sellaisia tutkijoita, jotka eivät pidä Jeesusta historiallisena henkilönä. Heidän mielestään Jeesus on sepitetty kuvitteellinen hahmo. Näin useimmat ateistit ja agnostikot havaintoja ja todistusaineistoa tulkitsevat, mutta he ovat vähemmistössä.

Viestini sanoma on lainausta radio-ohjelman otsikosta.

https://areena.yle.fi/1-50068635

En ottanut avausviestissä kantaa otsikon totuudellisuuteen. Se ei ole totta, sillä vain selvä enemmistö tutkijoista on sitä mieltä vähemmistön ollessa eri mieltä. Jos nyt sovellettaisiin ateistien tapaa pitää luonnontieteissä enemmistön kantaa totuutena, niin eikö silloin tässäkin tapauksessa enemmistö olisi oikeassa? Ei tietenkään, koska ateisti tulkitsee asiat useimmiten oman uskonsa levittämisen kannalta suotuisella tavalla ja tarvittaessa vaikka valehtelee!

Lue lisää

Itse uskon Jeesukseen, joskaan en ylösnousemukseen. Sillä ei ole kovin merkitystä uskooko vai ei, kunhan kohtelee kaikkia hyvin ja suhtautuu elämään positiivisesti!

Ja kun vielä ajatellaan niitä ihmeitä joita Jeesuksen liitetään. Esim hänen kuollessaan maa järisi ja kuolleita nousi haudoistaan kävelemään Jerusalemin kaduille. Roomalaiset olivat hyviä dokumentoimaan pieniäkin asioita, mikseivät he merkinneet tätä ylös?

Kaktuaari kirjoitti:

Ja kun vielä ajatellaan niitä ihmeitä joita Jeesuksen liitetään. Esim hänen kuollessaan maa järisi ja kuolleita nousi haudoistaan kävelemään Jerusalemin kaduille. Roomalaiset olivat hyviä dokumentoimaan pieniäkin asioita, mikseivät he merkinneet tätä ylös?

Lue lisää

Mainitut ihmeet ovat mahdollisesti keksittyjä sankaritaruja, jotka on liitetty jäljestäpäin Jeesuksen elämään ja pyritty tekemään hänestä pakanoiden silmissä heidän jumaltarujensa arvoinen tai jopa korkeampi jumal-olento (Jumala).

G4G kirjoitti:

Mainitut ihmeet ovat mahdollisesti keksittyjä sankaritaruja, jotka on liitetty jäljestäpäin Jeesuksen elämään ja pyritty tekemään hänestä pakanoiden silmissä heidän jumaltarujensa arvoinen tai jopa korkeampi jumal-olento (Jumala).

Lue lisää

Onko ylösnousemus-ihmekin tällainen keksitty sankaritaru? Silloinhan kristittyjen usko on turhaa.

Kaktuaari kirjoitti:

Onko ylösnousemus-ihmekin tällainen keksitty sankaritaru? Silloinhan kristittyjen usko on turhaa.

Kristittyjen usko on turhaa vain silloin jos Jeesus olisi jäänyt hautaamaan. Mutta hauta oli tyhjä ja se merkitsi että ruumiiden ylösnousemuksen aika on alkanut ja että Jeesus on ylösnousemuksessa ensimmäinen. Siksi hauta oli tyhjä.

Anonyymi kirjoitti:

Kristittyjen usko on turhaa vain silloin jos Jeesus olisi jäänyt hautaamaan. Mutta hauta oli tyhjä ja se merkitsi että ruumiiden ylösnousemuksen aika on alkanut ja että Jeesus on ylösnousemuksessa ensimmäinen. Siksi hauta oli tyhjä.

Lue lisää

Ylösnousemuksella tarkoitetaan kuolemassa hajonneen ihmisruumiin ennalleen palaamista ja sen jälleenyhdistymistä sielun kanssa uuteen iankaikkiseen elämään. Kuitenkaan ylösnousemuksessa kuollut ruumis ei nouse haudasta, vaan ainoastaan sielu. Usko ylösnousemukseen eli tuonpuoleiseen elämään on yleinen parsilaisuudessa, zarahustralaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa sekä muinaisessa Egyptissä. Kristinuskossa Jeesuksen ylösnousemuksella on keskeinen merkitys, mutta kristityille se tarkoittaa myös koko ihmiskunnan ylösnousemusta tuomiopäivänä. Tämän jälkeen ylösnousseet astuvat Jumalan eteen joka punnitsee heidän sydämensä ja päättää kuka pääsee ikuiseen elämään paratiisissa ja kuka annihiloituu helvetissä.

Anonyymi kirjoitti:

Ylösnousemuksella tarkoitetaan kuolemassa hajonneen ihmisruumiin ennalleen palaamista ja sen jälleenyhdistymistä sielun kanssa uuteen iankaikkiseen elämään. Kuitenkaan ylösnousemuksessa kuollut ruumis ei nouse haudasta, vaan ainoastaan sielu. Usko ylösnousemukseen eli tuonpuoleiseen elämään on yleinen parsilaisuudessa, zarahustralaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa sekä muinaisessa Egyptissä. Kristinuskossa Jeesuksen ylösnousemuksella on keskeinen merkitys, mutta kristityille se tarkoittaa myös koko ihmiskunnan ylösnousemusta tuomiopäivänä. Tämän jälkeen ylösnousseet astuvat Jumalan eteen joka punnitsee heidän sydämensä ja päättää kuka pääsee ikuiseen elämään paratiisissa ja kuka annihiloituu helvetissä.

Lue lisää

Ylösnousemuksen suhteen kristityt ovat olleet hyvin vähäpukeisia ja enemmän vihjailevia, mutta jos haluaa tutustua aiheeseen ja perehtyä ylösnousemukseen paremmin suosittelen lukemaan egyptiläistä Kuolleiden kirjaa jossa sielun matka jumalten eteen punnittavaksi kuvataan hyvin yksityiskohtaisesti.

Egyptiläisen mytologian tavoin myöskin juutalaisten uskomuksissa vaeltavat sielut puhdistuvat kiirastulen läpi ja kulkevat tuonpuoleiseen Sheol -kammioon hyvin pitkälti kirjan kuvauksia pelkistäen. Tosin egyptiläisiä ja juutalaisilla oli vain yksi tuonpuoleinen. Tätä oppia lopulta kehittivät eteenpäin myöhempinä vuosina mm. Platon ja Vergilius joiden oppi sielun ikuisesta kärsimyksestä Haadeksessa ja Tartaroksessa Autuaiden saarten ja Elysionin kenttien onnen sijaan adoptoitiin kristinuskoon.

Kaktuaari kirjoitti:

Onko ylösnousemus-ihmekin tällainen keksitty sankaritaru? Silloinhan kristittyjen usko on turhaa.

Kyllä, se on mahdollista, että Jeesuksen kuolleista herääminen on keksitty taru tai jopa tarkoituksellinen valhe. Tietää sitä ei näin jälkikäteen voida, mutta mahdollista ovat molemmat vaihtoehdot:

Jumala herätti Jeesuksen kuolleista tai sitten se on keksitty taru.

On vielä kolmaskin vaihtoehto ja kenties useampiakin - se voi olla opetuslasten harha-aistimus (kollektiivisia ja yksittäisiä hallusinaatioita), mielisairaudesta johtuvaa tai pahojen henkien loihtima näky tai ilmestys ja siten myös valhetta.

Kukaan ei voi tietää totuutta tässä asiassa ainakaan tieteellisen tutkimuksen kautta, mutta toki Jumala on voinut ilmoittaa sen "valituille" palvelijoilleen, jos on olemassa ja on se sama jumala, joka Jeesuksen kuolleista herätti.

Jos Jumalaa tai jumalia ei ole olemassa, niin sitten kyse on tietysti fiktiosta, mutta koska emme voi tietää totuutta, niin ei kannata uskoa mitään vaihtoehtoa. Mahdollisena voidaan pitää, mutta uskoa ei tarvitse!

Anonyymi kirjoitti:

Kristittyjen usko on turhaa vain silloin jos Jeesus olisi jäänyt hautaamaan. Mutta hauta oli tyhjä ja se merkitsi että ruumiiden ylösnousemuksen aika on alkanut ja että Jeesus on ylösnousemuksessa ensimmäinen. Siksi hauta oli tyhjä.

Lue lisää

Meillä ei ole varmaa tietoa siitä, että evankeliumit ovat historiallisesti tosia sen suhteen, mitä Jeesuksesta sanotaan. On hyvin todennäköistä, että mainitut ihmeet ovat keksittyjä tarinoita, joiden avulla on saatu pakanat helpommin kääntymään kristityiksi.

Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien kaksi ensimmäistä lukua pitävät sisällään asiavirheitä ja todennäköisesti epätosia legendoja (itämaan tietäjät, Herodeksen lasten surma, neitseestä syntyminen, paimenten todistus jouluevankeliumissa, Kyrenius maaherrana, jne.)

Johanneksen evankeliumi poikkeaa kristologialtaan ja sisällöltään hyvin paljon synoptisista evankeliumeista. On varmaa, että se ei ole apostolin itsensä kirjoittama, mutta voi sisältää joitakin hänen muistelmiaan ja sanojaan.

Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta kertovat kohdat ovat keskenään ristiriitaisia ja osa vaikuttaa keksityiltä (esim. kuolleiden herääminen ja ilmestyminen Jerusalemissa, kallioiden järkkyminen ja pimeys, jota kesti kolme tuntia, jne.).

Ajatus ruumiillisesta ylösnousemuksesta ja ruumiin siirtymistä jonnekin pilviverhon takana olevaan avaruuteen "Jumalan taivaaseen" on lähes järjetön. Jos Jeesus muuttui matkalla henkiolennoksi, niin miksi hänen yleensä piti herätä ruumiillisesti kuolleista? Järjetön on myös ajatus ihmisestä, joka elää henkenä Jumalan lasten sydämissä (Jeesus on ihminen, ei Jumala).

Järjetön on ajatus puolueettomasta tuomarista ja vapahtajasta, joka on kuitenkin puolueellinen ja tuomitsee mielivaltaisesti ihmisiä ikuisella tuomiolla.

Mieletön on vaatimus pitää totena epätosia taruja, myyttejä, legendoja ja asiavirheitä historiallisessa kerronnassa sen ehtona, että voisi saada synnit anteeksi ja pelastua. Niin UT tekee!

Ja niin edelleen.

G4G kirjoitti:

Meillä ei ole varmaa tietoa siitä, että evankeliumit ovat historiallisesti tosia sen suhteen, mitä Jeesuksesta sanotaan. On hyvin todennäköistä, että mainitut ihmeet ovat keksittyjä tarinoita, joiden avulla on saatu pakanat helpommin kääntymään kristityiksi.

Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien kaksi ensimmäistä lukua pitävät sisällään asiavirheitä ja todennäköisesti epätosia legendoja (itämaan tietäjät, Herodeksen lasten surma, neitseestä syntyminen, paimenten todistus jouluevankeliumissa, Kyrenius maaherrana, jne.)

Johanneksen evankeliumi poikkeaa kristologialtaan ja sisällöltään hyvin paljon synoptisista evankeliumeista. On varmaa, että se ei ole apostolin itsensä kirjoittama, mutta voi sisältää joitakin hänen muistelmiaan ja sanojaan.

Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta kertovat kohdat ovat keskenään ristiriitaisia ja osa vaikuttaa keksityiltä (esim. kuolleiden herääminen ja ilmestyminen Jerusalemissa, kallioiden järkkyminen ja pimeys, jota kesti kolme tuntia, jne.).

Ajatus ruumiillisesta ylösnousemuksesta ja ruumiin siirtymistä jonnekin pilviverhon takana olevaan avaruuteen "Jumalan taivaaseen" on lähes järjetön. Jos Jeesus muuttui matkalla henkiolennoksi, niin miksi hänen yleensä piti herätä ruumiillisesti kuolleista? Järjetön on myös ajatus ihmisestä, joka elää henkenä Jumalan lasten sydämissä (Jeesus on ihminen, ei Jumala).

Järjetön on ajatus puolueettomasta tuomarista ja vapahtajasta, joka on kuitenkin puolueellinen ja tuomitsee mielivaltaisesti ihmisiä ikuisella tuomiolla.

Mieletön on vaatimus pitää totena epätosia taruja, myyttejä, legendoja ja asiavirheitä historiallisessa kerronnassa sen ehtona, että voisi saada synnit anteeksi ja pelastua. Niin UT tekee!

Ja niin edelleen.

Lue lisää

Evankeliumit kuvaavat ylösnousemusta hyvin vähäsanaisesti. Jos asiaa haluaa kristittyjen kannalta lukea niin Paavali käsittelee aihetta kirjeessään roomalaisille 8:1-39 ja kirjeessään Korinttilaisille 15:1-58. Mutta yksityiskohtaisin kuvaus sielun vaelluksesta kiirastulen läpi todellakin löytyy egyptiläisestä kuolleiden kirjasta.

Anonyymi kirjoitti:

Evankeliumit kuvaavat ylösnousemusta hyvin vähäsanaisesti. Jos asiaa haluaa kristittyjen kannalta lukea niin Paavali käsittelee aihetta kirjeessään roomalaisille 8:1-39 ja kirjeessään Korinttilaisille 15:1-58. Mutta yksityiskohtaisin kuvaus sielun vaelluksesta kiirastulen läpi todellakin löytyy egyptiläisestä kuolleiden kirjasta.

Lue lisää

Miksi ihmeessä spämmäät ja tyrkytät Kuolleiden kirjaa tänne kun se ei liity mitenkään aiheeseen? Painu hornantuuttiin ja vie kirja mukanas.

Anonyymi kirjoitti:

Egyptiläisen mytologian tavoin myöskin juutalaisten uskomuksissa vaeltavat sielut puhdistuvat kiirastulen läpi ja kulkevat tuonpuoleiseen Sheol -kammioon hyvin pitkälti kirjan kuvauksia pelkistäen. Tosin egyptiläisiä ja juutalaisilla oli vain yksi tuonpuoleinen. Tätä oppia lopulta kehittivät eteenpäin myöhempinä vuosina mm. Platon ja Vergilius joiden oppi sielun ikuisesta kärsimyksestä Haadeksessa ja Tartaroksessa Autuaiden saarten ja Elysionin kenttien onnen sijaan adoptoitiin kristinuskoon.

Lue lisää

Kyllä.

Helvetin historia on tunnettu jo kauan.

Se sai alkunsa muinaisesta Babyloniasta yli 4000 vuotta sitten. Gilgamesh eepos ja Inannan manalanmatka kertovat ihmisen elämän jatkumisesta kuolleiden valtakunnassa maan alla.

Oppi ihmisen elämän (sielu tai henki) jatkumisesta ruumiin kuoleman jälkeen kulkeutui Egyptiin ja siellä sitä kehitettiin edelleen.

Seuraavaksi oppi siirtyi Kreikkalaiseen filosofiaan (Platon) ja mytologiaan (Homeros).

Oppia muokattiin ja kehitettiin kussakin kulttuurissa. Juutalaisten omaksuma versio 500-luvulta eaa. Babylonian pakkosiirtolaisuudessa muistuttaa paljon Persian zarathustralaisuutta. Juutalaisilla oli lisäksi Raamatun ulkopuolisia myyttejä, joissa tätä pakanoilta opittua taikauskoa on muokattu edelleen. Jeesuksen ajan fariseukset edustivat sitä muotoa helvettiopista, joka siirtyi jälleen muunneltuna lopulta katoliseen kirkkoon ja sitä kautta lähes koko kristikuntaan.

Lähteitä mm.

Alan E. Bernstein, The Formation of Hell: Death and Retribution in the Ancient and Early Christian Worlds, 1993.

Gilgamesh eepos (suomeksi kääntänyt Jaakko Hämeen-Anttila)

Inannan manalanmatka

Encyclopædia Britannica, Carol Zaleski, Hell RELIGION.

Muinaisegyptiläinen Kuolleiden kirja

Wikipedia (englanniksi): Hell

Kari Kuula, Helvetin historia.

G4G kirjoitti:

Kyllä.

Helvetin historia on tunnettu jo kauan.

Se sai alkunsa muinaisesta Babyloniasta yli 4000 vuotta sitten. Gilgamesh eepos ja Inannan manalanmatka kertovat ihmisen elämän jatkumisesta kuolleiden valtakunnassa maan alla.

Oppi ihmisen elämän (sielu tai henki) jatkumisesta ruumiin kuoleman jälkeen kulkeutui Egyptiin ja siellä sitä kehitettiin edelleen.

Seuraavaksi oppi siirtyi Kreikkalaiseen filosofiaan (Platon) ja mytologiaan (Homeros).

Oppia muokattiin ja kehitettiin kussakin kulttuurissa. Juutalaisten omaksuma versio 500-luvulta eaa. Babylonian pakkosiirtolaisuudessa muistuttaa paljon Persian zarathustralaisuutta. Juutalaisilla oli lisäksi Raamatun ulkopuolisia myyttejä, joissa tätä pakanoilta opittua taikauskoa on muokattu edelleen. Jeesuksen ajan fariseukset edustivat sitä muotoa helvettiopista, joka siirtyi jälleen muunneltuna lopulta katoliseen kirkkoon ja sitä kautta lähes koko kristikuntaan.

Lähteitä mm.

Alan E. Bernstein, The Formation of Hell: Death and Retribution in the Ancient and Early Christian Worlds, 1993.

Gilgamesh eepos (suomeksi kääntänyt Jaakko Hämeen-Anttila)

Inannan manalanmatka

Encyclopædia Britannica, Carol Zaleski, Hell RELIGION.

Muinaisegyptiläinen Kuolleiden kirja

Wikipedia (englanniksi): Hell

Kari Kuula, Helvetin historia.

Lue lisää

Kari Kuula tekee kolme kohtalokasta virhetgä. Ensinnäkään hän on kysyttäessä myötänyt itse ettei tunne egyptiläistä mytologiaa ja vielä huonommin kanaanilaista mytologiaa. Kari Kujlalta puuttuu myös juutalaisen mytologian tuntemus. Kuulan tutkimus keskittyi nimenomaan vakn ainoastaan kristilliseen mytologiaan, Raamattuun ja mesopotamian mytologiaan ja on siksi virheellinen edelöä esitettyjen puutteiden aiheuttamien vääristymien vuoksi. Juutalais-kristillinen mytologia on selkeästi lähempänä kanaanilais-egyptiläistä mytologiaa kun babylonialaista perinnettä. Toinen huomio on myyttikerrostumat. Esimerkiksi arkeologisten löytöjen perusteella vedenpaisumusmyytti tunnettiin Levantin ja Egyptin alueilla jo kauan ennen kuin Juudaa ja Israel joutuivat pakkosiirtolaisuuteen. On siis täysin järjenvastaista että juutalaisten muinaiset paimentolaisesi-isät olisivat eläneet noin 1500 vuotta alueella kuulematta myyttiä vaikka jakoivat muuten samat kertomukset ja jumalat kuin ympäröivät kansat. Tyhjiöitä EI OLE OLEMASSA. Sama koskee myös tuonpuoleista. Egyptiläisen kuoleiden kirjan kuvaus sielun vaelluksesta kiirastulen läpi jumalten punnittavaksi ja tuomittavaksi ei juurikaan eroa juutalais-kristillisestä versiosta. Ensimmäisellä vuosisadalla myyttien ja oppien tulkintaa alkoi vaikuttamaan sittemmin platonismi ja niitä katsottiin sen läpi uudessa valossa esimerkiksi Filon Alexandrialainen etunenässä. Yksi merkittäviä muutoksia oli, että sielusta tuli kuolematon ja ruumiista irrallinen. Aiemmin kun uskottiin että sielu katoaa ruumiinmikana kun ruumiit hävitetään vaikka juutalaisilla jo toki ennen hellenismiä esiintyi usko tuonpuoleiseen. Juutalainen tuonpuoleinen eli Sheol on heidän mytologiassaan suuri maan alainen kammio joka on yhtä taivaan päällisen paratiisin kanssa. Tälläiseen luolamaiseen tuonpuoleiseen uskottiin yleisesti kaikkialla Lähi-Idässä joe ennen pakkosiirtolaisuutta. Kari Kuula ei kuitenkaa ottanut näistä mitään huomkoon.

Anonyymi kirjoitti:

Kari Kuula tekee kolme kohtalokasta virhetgä. Ensinnäkään hän on kysyttäessä myötänyt itse ettei tunne egyptiläistä mytologiaa ja vielä huonommin kanaanilaista mytologiaa. Kari Kujlalta puuttuu myös juutalaisen mytologian tuntemus. Kuulan tutkimus keskittyi nimenomaan vakn ainoastaan kristilliseen mytologiaan, Raamattuun ja mesopotamian mytologiaan ja on siksi virheellinen edelöä esitettyjen puutteiden aiheuttamien vääristymien vuoksi. Juutalais-kristillinen mytologia on selkeästi lähempänä kanaanilais-egyptiläistä mytologiaa kun babylonialaista perinnettä. Toinen huomio on myyttikerrostumat. Esimerkiksi arkeologisten löytöjen perusteella vedenpaisumusmyytti tunnettiin Levantin ja Egyptin alueilla jo kauan ennen kuin Juudaa ja Israel joutuivat pakkosiirtolaisuuteen. On siis täysin järjenvastaista että juutalaisten muinaiset paimentolaisesi-isät olisivat eläneet noin 1500 vuotta alueella kuulematta myyttiä vaikka jakoivat muuten samat kertomukset ja jumalat kuin ympäröivät kansat. Tyhjiöitä EI OLE OLEMASSA. Sama koskee myös tuonpuoleista. Egyptiläisen kuoleiden kirjan kuvaus sielun vaelluksesta kiirastulen läpi jumalten punnittavaksi ja tuomittavaksi ei juurikaan eroa juutalais-kristillisestä versiosta. Ensimmäisellä vuosisadalla myyttien ja oppien tulkintaa alkoi vaikuttamaan sittemmin platonismi ja niitä katsottiin sen läpi uudessa valossa esimerkiksi Filon Alexandrialainen etunenässä. Yksi merkittäviä muutoksia oli, että sielusta tuli kuolematon ja ruumiista irrallinen. Aiemmin kun uskottiin että sielu katoaa ruumiinmikana kun ruumiit hävitetään vaikka juutalaisilla jo toki ennen hellenismiä esiintyi usko tuonpuoleiseen. Juutalainen tuonpuoleinen eli Sheol on heidän mytologiassaan suuri maan alainen kammio joka on yhtä taivaan päällisen paratiisin kanssa. Tälläiseen luolamaiseen tuonpuoleiseen uskottiin yleisesti kaikkialla Lähi-Idässä joe ennen pakkosiirtolaisuutta. Kari Kuula ei kuitenkaa ottanut näistä mitään huomkoon.

Lue lisää

Oletko jo joku alan tutkija? Ammattilainen? Kari Kuula on sentään teologian tohtori ja Helsingin yliopiston dosentti, joten tuskin hän rehtyy.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko jo joku alan tutkija? Ammattilainen? Kari Kuula on sentään teologian tohtori ja Helsingin yliopiston dosentti, joten tuskin hän rehtyy.

Vaikka en olekkaan mikään tutkija enkä tohtori, niin kai saan kritisoida ja sanoa jos joku toinen on väärässä. Enemmän olen ollut ihmeissäni että mistälähtien asiantuntijat ovat olleet jotain ihmeen yli-ihmisiä jotka eivät tee virheitä ja erehdy koskaan.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka en olekkaan mikään tutkija enkä tohtori, niin kai saan kritisoida ja sanoa jos joku toinen on väärässä. Enemmän olen ollut ihmeissäni että mistälähtien asiantuntijat ovat olleet jotain ihmeen yli-ihmisiä jotka eivät tee virheitä ja erehdy koskaan.

Lue lisää

Kari Kuula kyllä tietää mitä tekee. Hän on sentään ammattilainen toisin kuin sinä. En usko että hän on erehtynyt. Yrität vain tehdä Kuulan naurunalaiseksi perättömillä väitteilläsi. Levantkn ja Egyptin myyteillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa jos Kuula niin on sanonut.

Anonyymi kirjoitti:

Kari Kuula kyllä tietää mitä tekee. Hän on sentään ammattilainen toisin kuin sinä. En usko että hän on erehtynyt. Yrität vain tehdä Kuulan naurunalaiseksi perättömillä väitteilläsi. Levantkn ja Egyptin myyteillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa jos Kuula niin on sanonut.

Lue lisää

Joidenkin asioiden huomiotta jättäminen vaikuttaa kuitenkin aina lopputulokseen. Mutta antaa olla jos tahdot vain väitellä asiasta.

Anonyymi kirjoitti:

Kari Kuula tekee kolme kohtalokasta virhetgä. Ensinnäkään hän on kysyttäessä myötänyt itse ettei tunne egyptiläistä mytologiaa ja vielä huonommin kanaanilaista mytologiaa. Kari Kujlalta puuttuu myös juutalaisen mytologian tuntemus. Kuulan tutkimus keskittyi nimenomaan vakn ainoastaan kristilliseen mytologiaan, Raamattuun ja mesopotamian mytologiaan ja on siksi virheellinen edelöä esitettyjen puutteiden aiheuttamien vääristymien vuoksi. Juutalais-kristillinen mytologia on selkeästi lähempänä kanaanilais-egyptiläistä mytologiaa kun babylonialaista perinnettä. Toinen huomio on myyttikerrostumat. Esimerkiksi arkeologisten löytöjen perusteella vedenpaisumusmyytti tunnettiin Levantin ja Egyptin alueilla jo kauan ennen kuin Juudaa ja Israel joutuivat pakkosiirtolaisuuteen. On siis täysin järjenvastaista että juutalaisten muinaiset paimentolaisesi-isät olisivat eläneet noin 1500 vuotta alueella kuulematta myyttiä vaikka jakoivat muuten samat kertomukset ja jumalat kuin ympäröivät kansat. Tyhjiöitä EI OLE OLEMASSA. Sama koskee myös tuonpuoleista. Egyptiläisen kuoleiden kirjan kuvaus sielun vaelluksesta kiirastulen läpi jumalten punnittavaksi ja tuomittavaksi ei juurikaan eroa juutalais-kristillisestä versiosta. Ensimmäisellä vuosisadalla myyttien ja oppien tulkintaa alkoi vaikuttamaan sittemmin platonismi ja niitä katsottiin sen läpi uudessa valossa esimerkiksi Filon Alexandrialainen etunenässä. Yksi merkittäviä muutoksia oli, että sielusta tuli kuolematon ja ruumiista irrallinen. Aiemmin kun uskottiin että sielu katoaa ruumiinmikana kun ruumiit hävitetään vaikka juutalaisilla jo toki ennen hellenismiä esiintyi usko tuonpuoleiseen. Juutalainen tuonpuoleinen eli Sheol on heidän mytologiassaan suuri maan alainen kammio joka on yhtä taivaan päällisen paratiisin kanssa. Tälläiseen luolamaiseen tuonpuoleiseen uskottiin yleisesti kaikkialla Lähi-Idässä joe ennen pakkosiirtolaisuutta. Kari Kuula ei kuitenkaa ottanut näistä mitään huomkoon.

Lue lisää

"...Juutalais-kristillinen mytologia on selkeästi lähempänä kanaanilais-egyptiläistä mytologiaa kun babylonialaista perinnettä..."

Tietysti näin, koska Babylonialainen traditio on vanhinta ja muut ovat kehittyneet sen jälkeen siitä. Juutalaiset saivat oletuksen mukaan ensimmäiset vaikutteet Egyptistä, toiset Assyriasta, kolmannet Babyloniasta, neljännet Kreikasta, viidennet Meedo-Persiasta ja tämä ihan heidän käymiensä sotien perusteella sikäli kuin niitä on käyty - toki Israelilla on ollut myös muita yhteyksiä Egyptiin kuin sotia ja faraoiden aikana Israelin alue kuuluikin pitkälti Egyptin hallinta-alueeseen.

Muinaisen Babylonian aikaiset näkemykset tuonpuoleisesta poikkeavat selvästi kaikista muista ja ovat alkeellisempia, koska muut kehittyivät niistä. (Babylonian mysteeriuskonto tunnetaan yli 4000 vuotta sitten alkaneena ja vaikka Egyptin korkeakulttuuri ajoitetaan vielä kauemmaksi, niin "tuonelaoppi" on selvästi kehittynyt alkaen Babyloniasta ja kehittynyt Egyptissä ja edelleen Kreikassa ja edelleen Persiassa ja edelleen juutalaisten käsissä ja katolisessa kirkossa sen jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko jo joku alan tutkija? Ammattilainen? Kari Kuula on sentään teologian tohtori ja Helsingin yliopiston dosentti, joten tuskin hän rehtyy.

Kyllä ne tohtoritkin erehtyvät ja tekevät virheitä... errare humanum est.

On vain yksi ihmisryhmä, joka ei tee koskaan virheitä eikä ole ikinä väärässä: ateistit.

G4G kirjoitti:

Kyllä ne tohtoritkin erehtyvät ja tekevät virheitä... errare humanum est.

On vain yksi ihmisryhmä, joka ei tee koskaan virheitä eikä ole ikinä väärässä: ateistit.

Lue lisää

ja ne ateistitkin vain omasta mielestään...

G4G kirjoitti:

"...Juutalais-kristillinen mytologia on selkeästi lähempänä kanaanilais-egyptiläistä mytologiaa kun babylonialaista perinnettä..."

Tietysti näin, koska Babylonialainen traditio on vanhinta ja muut ovat kehittyneet sen jälkeen siitä. Juutalaiset saivat oletuksen mukaan ensimmäiset vaikutteet Egyptistä, toiset Assyriasta, kolmannet Babyloniasta, neljännet Kreikasta, viidennet Meedo-Persiasta ja tämä ihan heidän käymiensä sotien perusteella sikäli kuin niitä on käyty - toki Israelilla on ollut myös muita yhteyksiä Egyptiin kuin sotia ja faraoiden aikana Israelin alue kuuluikin pitkälti Egyptin hallinta-alueeseen.

Muinaisen Babylonian aikaiset näkemykset tuonpuoleisesta poikkeavat selvästi kaikista muista ja ovat alkeellisempia, koska muut kehittyivät niistä. (Babylonian mysteeriuskonto tunnetaan yli 4000 vuotta sitten alkaneena ja vaikka Egyptin korkeakulttuuri ajoitetaan vielä kauemmaksi, niin "tuonelaoppi" on selvästi kehittynyt alkaen Babyloniasta ja kehittynyt Egyptissä ja edelleen Kreikassa ja edelleen Persiassa ja edelleen juutalaisten käsissä ja katolisessa kirkossa sen jälkeen.

Lue lisää

Mihin Egyptissä (2686-30 eaa) uskottiin enne kuin he plagioivat laittomasti ja luvatta Babylonian (1792-616 eaa) uskonnon? Olivatko he ateisteja?

Anonyymi kirjoitti:

Mihin Egyptissä (2686-30 eaa) uskottiin enne kuin he plagioivat laittomasti ja luvatta Babylonian (1792-616 eaa) uskonnon? Olivatko he ateisteja?

Eivät olleet ateisteja. Hieroglyfeistä osataan jo lukea paljon. Sieltä on monet uskonnot lähtöisin.

Anonyymi kirjoitti:

Mihin Egyptissä (2686-30 eaa) uskottiin enne kuin he plagioivat laittomasti ja luvatta Babylonian (1792-616 eaa) uskonnon? Olivatko he ateisteja?

Tarkoitan Babylonialla Kaksoisvirtain maata ja etenkin sen eteläistä osaa kulttuurin kehtona. Käytän sanaa Babylonia tarkoituksella sen vuoksi, että oppi ikuisesta piinahelvetistä on Raamatun yhden tulkintalinjan mukaan nykyisen katolisuuden varaan rakentuvan uskonnon tärkeitä opinkohtia, samoin kuin oppi kolmiyhteisestä jumalasta, joka on myös peräisin muinaisen Babylonian mysteeriuskonnosta. Tämä muinainen "Babylon" oli tunnettu kulttuuri jo yli 4000 vuotta sitten, mutta historioitsijat käyttävät siitä nimiä Sumer ja Akkad.

Gilgamesh eepoksen vanhimmat versiot ovat peräisin noin 2100 eaa. Kertomuksen päähenkilön Gilgameshin elämä ajoittuu 2000-luvulle, joidenkin arvioiden mukaan 2700-luvulle.

Inannaa palvottiin arviolta jo 4000-3100 eaa.

Mainitsin nämä molemmat helvettiopin alkulähteenä tai ne ovat ainakin vanhimpia lähteitä ihmisen elämän jatkumisen uskolle ruumiin kuoleman jälkeen.

Niinpä Babylon (oik. Sumer ja Akkad) on helvettiopin alkulähde nykytietämyksen mukaan sen sijaan, että se olisi saanut alkunsa Vanhan testamentin patriarkoilta ja Kanaanin maasta.

Helvettioppi ei ollut suinkaan valmis muinaisessa "Babyloniassa" vaan se kehittyi vähän kerrallaan matkatessaan eri kulttuureihin ja kansoihin. Egyptiläiset omaksuivat ajatuksen kuoleman jälkeisestä elämästä muinaisilta sumerilaisilta ja akkadilaisilta. He kehittivät tarinoita ja uskontoa edelleen (myös "Babylonissa" oli uskonto, jossa pidettiin totena näitä asioita). Sen jälkeen sitä kehittivät kreikkalaiset ja persialaiset, joilta juutalaiset omaksuivat sen lisäten tarinoihin omat mausteensa (tarunsa). Juutalaisten fariseusten taikausko siirtyi sitten katoliseen kirkkoon, mutta sielläkin kehitettiin helvettioppia edelleen.

G4G kirjoitti:

Tarkoitan Babylonialla Kaksoisvirtain maata ja etenkin sen eteläistä osaa kulttuurin kehtona. Käytän sanaa Babylonia tarkoituksella sen vuoksi, että oppi ikuisesta piinahelvetistä on Raamatun yhden tulkintalinjan mukaan nykyisen katolisuuden varaan rakentuvan uskonnon tärkeitä opinkohtia, samoin kuin oppi kolmiyhteisestä jumalasta, joka on myös peräisin muinaisen Babylonian mysteeriuskonnosta. Tämä muinainen "Babylon" oli tunnettu kulttuuri jo yli 4000 vuotta sitten, mutta historioitsijat käyttävät siitä nimiä Sumer ja Akkad.

Gilgamesh eepoksen vanhimmat versiot ovat peräisin noin 2100 eaa. Kertomuksen päähenkilön Gilgameshin elämä ajoittuu 2000-luvulle, joidenkin arvioiden mukaan 2700-luvulle.

Inannaa palvottiin arviolta jo 4000-3100 eaa.

Mainitsin nämä molemmat helvettiopin alkulähteenä tai ne ovat ainakin vanhimpia lähteitä ihmisen elämän jatkumisen uskolle ruumiin kuoleman jälkeen.

Niinpä Babylon (oik. Sumer ja Akkad) on helvettiopin alkulähde nykytietämyksen mukaan sen sijaan, että se olisi saanut alkunsa Vanhan testamentin patriarkoilta ja Kanaanin maasta.

Helvettioppi ei ollut suinkaan valmis muinaisessa "Babyloniassa" vaan se kehittyi vähän kerrallaan matkatessaan eri kulttuureihin ja kansoihin. Egyptiläiset omaksuivat ajatuksen kuoleman jälkeisestä elämästä muinaisilta sumerilaisilta ja akkadilaisilta. He kehittivät tarinoita ja uskontoa edelleen (myös "Babylonissa" oli uskonto, jossa pidettiin totena näitä asioita). Sen jälkeen sitä kehittivät kreikkalaiset ja persialaiset, joilta juutalaiset omaksuivat sen lisäten tarinoihin omat mausteensa (tarunsa). Juutalaisten fariseusten taikausko siirtyi sitten katoliseen kirkkoon, mutta sielläkin kehitettiin helvettioppia edelleen.

Lue lisää

Aina voidaan myös väitellä onko Gehenna piinahelvetti ikuisella tulella vai kertakaikkinen hävitys eli annihilaatio. Se mitä kirjoittaja on alunperin halunnut tsrkoittaa on unohdettu aikoja sitten ja meillä vain enää jäljellä se mitä kirkko tulkitsee ja opettaa.

G4G kirjoitti:

Tarkoitan Babylonialla Kaksoisvirtain maata ja etenkin sen eteläistä osaa kulttuurin kehtona. Käytän sanaa Babylonia tarkoituksella sen vuoksi, että oppi ikuisesta piinahelvetistä on Raamatun yhden tulkintalinjan mukaan nykyisen katolisuuden varaan rakentuvan uskonnon tärkeitä opinkohtia, samoin kuin oppi kolmiyhteisestä jumalasta, joka on myös peräisin muinaisen Babylonian mysteeriuskonnosta. Tämä muinainen "Babylon" oli tunnettu kulttuuri jo yli 4000 vuotta sitten, mutta historioitsijat käyttävät siitä nimiä Sumer ja Akkad.

Gilgamesh eepoksen vanhimmat versiot ovat peräisin noin 2100 eaa. Kertomuksen päähenkilön Gilgameshin elämä ajoittuu 2000-luvulle, joidenkin arvioiden mukaan 2700-luvulle.

Inannaa palvottiin arviolta jo 4000-3100 eaa.

Mainitsin nämä molemmat helvettiopin alkulähteenä tai ne ovat ainakin vanhimpia lähteitä ihmisen elämän jatkumisen uskolle ruumiin kuoleman jälkeen.

Niinpä Babylon (oik. Sumer ja Akkad) on helvettiopin alkulähde nykytietämyksen mukaan sen sijaan, että se olisi saanut alkunsa Vanhan testamentin patriarkoilta ja Kanaanin maasta.

Helvettioppi ei ollut suinkaan valmis muinaisessa "Babyloniassa" vaan se kehittyi vähän kerrallaan matkatessaan eri kulttuureihin ja kansoihin. Egyptiläiset omaksuivat ajatuksen kuoleman jälkeisestä elämästä muinaisilta sumerilaisilta ja akkadilaisilta. He kehittivät tarinoita ja uskontoa edelleen (myös "Babylonissa" oli uskonto, jossa pidettiin totena näitä asioita). Sen jälkeen sitä kehittivät kreikkalaiset ja persialaiset, joilta juutalaiset omaksuivat sen lisäten tarinoihin omat mausteensa (tarunsa). Juutalaisten fariseusten taikausko siirtyi sitten katoliseen kirkkoon, mutta sielläkin kehitettiin helvettioppia edelleen.

Lue lisää

"Helvettioppi ei ollut suinkaan valmis muinaisessa "Babyloniassa" vaan se kehittyi vähän kerrallaan matkatessaan eri kulttuureihin ja kansoihin. Egyptiläiset omaksuivat ajatuksen kuoleman jälkeisestä elämästä muinaisilta sumerilaisilta ja akkadilaisilta. He kehittivät tarinoita ja uskontoa edelleen..."

Mesopotamian Babypamperssit varastivat helvettioppinsa muinaisilta Neanderthalilaisilta, jotka hautasivat vainajien mukaan aseita ja ruokaa. Arkeologit uskovat että rituaalihautaus osoittaa neandertalin ihmisten uskoneen tuonpuoleiseen. Toki mesopotamian asukkaat eivät olleet ainoita, vaan myöskin Çatal Hüyükin rauniot Turkissa kertovat kuinka ihmiset kirjaimellisesti elivät esi-isiensä kanssa, sillä nämä haudattiin rakennusten sisälle makuualustojen alle. Mikään ei kuitenkaan selitä miten Mayat, Asteekit, Inkat, Tolteekit ja jne mesoamerikkailaiset korkeakulttuurit lainasivat ajatuksen tuonpuoleisesta babylonialaisilta, purjehtivatko he kenties meren yli Lähi-Itään asti kyselemään uskonnollisia oppeja ja neuvoja mesopotamian poppamiehiltä?

Anonyymi kirjoitti:

"Helvettioppi ei ollut suinkaan valmis muinaisessa "Babyloniassa" vaan se kehittyi vähän kerrallaan matkatessaan eri kulttuureihin ja kansoihin. Egyptiläiset omaksuivat ajatuksen kuoleman jälkeisestä elämästä muinaisilta sumerilaisilta ja akkadilaisilta. He kehittivät tarinoita ja uskontoa edelleen..."

Mesopotamian Babypamperssit varastivat helvettioppinsa muinaisilta Neanderthalilaisilta, jotka hautasivat vainajien mukaan aseita ja ruokaa. Arkeologit uskovat että rituaalihautaus osoittaa neandertalin ihmisten uskoneen tuonpuoleiseen. Toki mesopotamian asukkaat eivät olleet ainoita, vaan myöskin Çatal Hüyükin rauniot Turkissa kertovat kuinka ihmiset kirjaimellisesti elivät esi-isiensä kanssa, sillä nämä haudattiin rakennusten sisälle makuualustojen alle. Mikään ei kuitenkaan selitä miten Mayat, Asteekit, Inkat, Tolteekit ja jne mesoamerikkailaiset korkeakulttuurit lainasivat ajatuksen tuonpuoleisesta babylonialaisilta, purjehtivatko he kenties meren yli Lähi-Itään asti kyselemään uskonnollisia oppeja ja neuvoja mesopotamian poppamiehiltä?

Lue lisää

Tarkennan vielä että rituaalihautaamisessa kyse on usein ruumiin tarkasta asettelusta hautaa ja siitä että ruumiin kamssa haudattiin usein esineitä kuten aseita, koruja, vaatteita, kukkia ja erittäin usein runsaasti ruokaa. Mikäli kyseessä olisi vain pelkkä ruumiin suojaaminen pedoilta olisi näiden tavaroiden asettaminen vainajan kanssa hyvin epäkäytännöllistä resurssien tuhlaamista. Muutenkin ruumiin hautaamiseen on nähty järjettömän paljon vaivaa.

Anonyymi kirjoitti:

Aina voidaan myös väitellä onko Gehenna piinahelvetti ikuisella tulella vai kertakaikkinen hävitys eli annihilaatio. Se mitä kirjoittaja on alunperin halunnut tsrkoittaa on unohdettu aikoja sitten ja meillä vain enää jäljellä se mitä kirkko tulkitsee ja opettaa.

Lue lisää

Juuri näin.

On hyvin mahdollista, että Raamatun kirjoittajat ja päähenkilöt eivät olleet itsekään samaa mieltä tästä asiasta. Heillä on ollut ainakin erimielisyyksiä sen suhteen, jatkaako ihminen tietoista elämää ruumiin kuoleman jälkeen henkenä tai sieluna vai nukkuuko hän tiedotonta kuolonunta ja tulee takaisin elämään vasta ruumiin ylösnousemuksessa.

Katolisen kirkon päästyä valtaan on oppi sielun kuolemattomuudesta ja ikuisesta piinahelvetistä levinnyt lähes kaikkialle kristikuntaan. Se on niin syvään juurtunut oppi, että vain harvat siihen uskoneet ovat uskaltaneet kyseenalaistaa sen ja tutkia sitä oppia tarkemmin. Jos he rakastaisivat totuutta, niin nykyään on kohtalaisen helppoa löytää tietoa helvettiopin historiasta ja päästä siitä eroon.

Sangen ikävä oppi kaiken kaikkiaan ja se on aiheuttanut paljon pahaa maailmassa.

G4G kirjoitti:

Juuri näin.

On hyvin mahdollista, että Raamatun kirjoittajat ja päähenkilöt eivät olleet itsekään samaa mieltä tästä asiasta. Heillä on ollut ainakin erimielisyyksiä sen suhteen, jatkaako ihminen tietoista elämää ruumiin kuoleman jälkeen henkenä tai sieluna vai nukkuuko hän tiedotonta kuolonunta ja tulee takaisin elämään vasta ruumiin ylösnousemuksessa.

Katolisen kirkon päästyä valtaan on oppi sielun kuolemattomuudesta ja ikuisesta piinahelvetistä levinnyt lähes kaikkialle kristikuntaan. Se on niin syvään juurtunut oppi, että vain harvat siihen uskoneet ovat uskaltaneet kyseenalaistaa sen ja tutkia sitä oppia tarkemmin. Jos he rakastaisivat totuutta, niin nykyään on kohtalaisen helppoa löytää tietoa helvettiopin historiasta ja päästä siitä eroon.

Sangen ikävä oppi kaiken kaikkiaan ja se on aiheuttanut paljon pahaa maailmassa.

Lue lisää

Piti vielä sanomani, että myös määräaikainen tuska ja kärsimys ennen lopullista ikuista kuolemaa on mahdollinen tulkinta ja Raamatun henkilöiden (etenkin Jeesus) opetus.

Juutalaisten näkemys Gehennan tulesta oli heidän omien lähteidensä mukaan se, että kärsimys sen tulessa kestää korkeintaan 12 kuukautta. Sen vuoksi oli mahdollista saada kovempi tuomio ja sillä Jeesus vastustajiaan uhkasi. Jos kaikkien kärsimys ja tuska olisi ikuista Gehennassa, niin kovemmalla tuomiolla ei olisi tarvinnut vastustajia pelotella.

Gehennan tulella pelottelu ja uhkailu on siis Jeesukselta opittu tapa, joten se voidaan hyvin ymmärtää ja kenties anteeksikin antaa... sen pelottelun ja uhkailun avulla on hallittu uskovaista kansaa ja saatu se pysymään alamaisena papistolle ja valtaapitäville "kristityille"...

Anonyymi kirjoitti:

"Helvettioppi ei ollut suinkaan valmis muinaisessa "Babyloniassa" vaan se kehittyi vähän kerrallaan matkatessaan eri kulttuureihin ja kansoihin. Egyptiläiset omaksuivat ajatuksen kuoleman jälkeisestä elämästä muinaisilta sumerilaisilta ja akkadilaisilta. He kehittivät tarinoita ja uskontoa edelleen..."

Mesopotamian Babypamperssit varastivat helvettioppinsa muinaisilta Neanderthalilaisilta, jotka hautasivat vainajien mukaan aseita ja ruokaa. Arkeologit uskovat että rituaalihautaus osoittaa neandertalin ihmisten uskoneen tuonpuoleiseen. Toki mesopotamian asukkaat eivät olleet ainoita, vaan myöskin Çatal Hüyükin rauniot Turkissa kertovat kuinka ihmiset kirjaimellisesti elivät esi-isiensä kanssa, sillä nämä haudattiin rakennusten sisälle makuualustojen alle. Mikään ei kuitenkaan selitä miten Mayat, Asteekit, Inkat, Tolteekit ja jne mesoamerikkailaiset korkeakulttuurit lainasivat ajatuksen tuonpuoleisesta babylonialaisilta, purjehtivatko he kenties meren yli Lähi-Itään asti kyselemään uskonnollisia oppeja ja neuvoja mesopotamian poppamiehiltä?

Lue lisää

Yhden tulkinnan mukaan Amerikan asuttivat ensin muinaiset foinikialaiset noin 1000 vuotta eaa. Jos tämä pitää paikkansa, niin sitten he ovat olleet tietoisia muinaisten babylonialaisten uskonnosta ja "tuonelaopista".

Lähde: Peter Salemi, The Plain Truth About Islam.

Vaikka Amerikkaan olisi tullut ihmisiä jo ennen 1000-lukua eaa., mutta sinne purjehti myös foinikialaisia (nykyisen Libanonin alueelta), niin se selittäisi "tiedon" kulun Babyloniasta sinne.

On tietysti mahdollista, että tämä on virheellinen tulkinta samoin kuin se, että nämä uskomukset olisivat syntyneet sumerilaisten ja akkadilaisten kulttuureissa 4000 eaa. ja kehittyneet sen jälkeen.

Historian tutkimus on vaikeaa ja siinä tehdään helposti virheitä ja tutkijat ovat keskenään usein eri mieltä oikeista ajoituksista ja tulkinnoista.

Anonyymi kirjoitti:

"Helvettioppi ei ollut suinkaan valmis muinaisessa "Babyloniassa" vaan se kehittyi vähän kerrallaan matkatessaan eri kulttuureihin ja kansoihin. Egyptiläiset omaksuivat ajatuksen kuoleman jälkeisestä elämästä muinaisilta sumerilaisilta ja akkadilaisilta. He kehittivät tarinoita ja uskontoa edelleen..."

Mesopotamian Babypamperssit varastivat helvettioppinsa muinaisilta Neanderthalilaisilta, jotka hautasivat vainajien mukaan aseita ja ruokaa. Arkeologit uskovat että rituaalihautaus osoittaa neandertalin ihmisten uskoneen tuonpuoleiseen. Toki mesopotamian asukkaat eivät olleet ainoita, vaan myöskin Çatal Hüyükin rauniot Turkissa kertovat kuinka ihmiset kirjaimellisesti elivät esi-isiensä kanssa, sillä nämä haudattiin rakennusten sisälle makuualustojen alle. Mikään ei kuitenkaan selitä miten Mayat, Asteekit, Inkat, Tolteekit ja jne mesoamerikkailaiset korkeakulttuurit lainasivat ajatuksen tuonpuoleisesta babylonialaisilta, purjehtivatko he kenties meren yli Lähi-Itään asti kyselemään uskonnollisia oppeja ja neuvoja mesopotamian poppamiehiltä?

Lue lisää

Mistä olet saanut kuulla sen, että Neandertalin ihmiset ja babylonialaiset (tai sumerilaiset ja akkadialaiset) olisivat olleet tekemisissä toistensa kanssa?

Tutkijat taitavat olla melko yksimielisiä sen suhteen, että nämä elivät eri aikakausina ja eri paikoissa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Neanderthal

https://en.wikipedia.org/wiki/Sumer

Neandertalin ihmistä ei pidetä muuten edes ihmisen ja apinaihmisten välimuotona.

G4G kirjoitti:

Mistä olet saanut kuulla sen, että Neandertalin ihmiset ja babylonialaiset (tai sumerilaiset ja akkadialaiset) olisivat olleet tekemisissä toistensa kanssa?

Tutkijat taitavat olla melko yksimielisiä sen suhteen, että nämä elivät eri aikakausina ja eri paikoissa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Neanderthal

https://en.wikipedia.org/wiki/Sumer

Neandertalin ihmistä ei pidetä muuten edes ihmisen ja apinaihmisten välimuotona.

Lue lisää

neandertalin ihmiset pitivät rituaalihautajaisia, uhrin mukana haudaattiin aseita, kukkia ja kohtuuton määrä ruokaa. kirjallisia lähteitä neanderthalin ihmisten uskomuksista ei ole mutta arkeologien mukaan tämä kielii uskosta tuonpuoleiseen. jos kyse olisis ollut vain käytännöllisestä ruumiiden kätkemistä pedoilta, niin tuskin arvokkaita resursseja olisi haaskattu vainajan hautaamisessa. neanderthalin igmiset ovat vanhin ihmislaji jonka tiedetään harjoittaneen selkeästi tietoista rituaalihautausta ennen nykyihmistä. ja ennen mesopotamialaisia. kyse oli tästä joten älä yritä harhauttaa ja vaihtaa puheenaihetta.

G4G kirjoitti:

Yhden tulkinnan mukaan Amerikan asuttivat ensin muinaiset foinikialaiset noin 1000 vuotta eaa. Jos tämä pitää paikkansa, niin sitten he ovat olleet tietoisia muinaisten babylonialaisten uskonnosta ja "tuonelaopista".

Lähde: Peter Salemi, The Plain Truth About Islam.

Vaikka Amerikkaan olisi tullut ihmisiä jo ennen 1000-lukua eaa., mutta sinne purjehti myös foinikialaisia (nykyisen Libanonin alueelta), niin se selittäisi "tiedon" kulun Babyloniasta sinne.

On tietysti mahdollista, että tämä on virheellinen tulkinta samoin kuin se, että nämä uskomukset olisivat syntyneet sumerilaisten ja akkadilaisten kulttuureissa 4000 eaa. ja kehittyneet sen jälkeen.

Historian tutkimus on vaikeaa ja siinä tehdään helposti virheitä ja tutkijat ovat keskenään usein eri mieltä oikeista ajoituksista ja tulkinnoista.

Lue lisää

Peter Salemi viittaa puolestaan pseudotieteellisinä pidettyihin arkeologisiin tutkimuksiin, jotka on tehnyt Barry Fell.

https://en.wikipedia.org/wiki/Barry_Fell

Toinen arkeologi viitteenä on Steven Collins.

https://en.wikipedia.org/wiki/Steven_Collins_(archaeologist)

Niin - näitä pidetään pseudotieteellisten julkaisujen esittäjinä, mutta tulipahan tämäkin mainittua "muistin sopukoista" ja vanhoja lähteitä hetken pengottuani.

Anonyymi kirjoitti:

neandertalin ihmiset pitivät rituaalihautajaisia, uhrin mukana haudaattiin aseita, kukkia ja kohtuuton määrä ruokaa. kirjallisia lähteitä neanderthalin ihmisten uskomuksista ei ole mutta arkeologien mukaan tämä kielii uskosta tuonpuoleiseen. jos kyse olisis ollut vain käytännöllisestä ruumiiden kätkemistä pedoilta, niin tuskin arvokkaita resursseja olisi haaskattu vainajan hautaamisessa. neanderthalin igmiset ovat vanhin ihmislaji jonka tiedetään harjoittaneen selkeästi tietoista rituaalihautausta ennen nykyihmistä. ja ennen mesopotamialaisia. kyse oli tästä joten älä yritä harhauttaa ja vaihtaa puheenaihetta.

Lue lisää

Miten niin harhauttaa?

Puheenaihe on vaihtunut avausviestin aiheesta jo aikoja sitten. Vastasin ihan asiallisesti viestiisi, joka sisälsi mitä ilmeisimmin virhepäätelmän, mutta en ymmärrä sitä, miksi siihen huomiooni piti suhtautua tuolla tavalla?

Etkö kestä asiallista palautetta ja kritiikkiä?

G4G kirjoitti:

Yhden tulkinnan mukaan Amerikan asuttivat ensin muinaiset foinikialaiset noin 1000 vuotta eaa. Jos tämä pitää paikkansa, niin sitten he ovat olleet tietoisia muinaisten babylonialaisten uskonnosta ja "tuonelaopista".

Lähde: Peter Salemi, The Plain Truth About Islam.

Vaikka Amerikkaan olisi tullut ihmisiä jo ennen 1000-lukua eaa., mutta sinne purjehti myös foinikialaisia (nykyisen Libanonin alueelta), niin se selittäisi "tiedon" kulun Babyloniasta sinne.

On tietysti mahdollista, että tämä on virheellinen tulkinta samoin kuin se, että nämä uskomukset olisivat syntyneet sumerilaisten ja akkadilaisten kulttuureissa 4000 eaa. ja kehittyneet sen jälkeen.

Historian tutkimus on vaikeaa ja siinä tehdään helposti virheitä ja tutkijat ovat keskenään usein eri mieltä oikeista ajoituksista ja tulkinnoista.

Lue lisää

"Yhden tulkinnan mukaan Amerikan asuttivat ensin muinaiset foinikialaiset noin 1000 vuotta eaa."

Kaikkeen hölmöön sinäkin raukka uskot. Ensimmäiset länsimaiset ihmiset olivat viikinkejä jotka asettuivat siirtokunnaksi Amerikan pohjoisosiin nykyisen Newfoundlandin alueelle 1000- luvulla. Foinikialaisia Amerikassa ei ole käynyt koskaan .

Anonyymi kirjoitti:

"Yhden tulkinnan mukaan Amerikan asuttivat ensin muinaiset foinikialaiset noin 1000 vuotta eaa."

Kaikkeen hölmöön sinäkin raukka uskot. Ensimmäiset länsimaiset ihmiset olivat viikinkejä jotka asettuivat siirtokunnaksi Amerikan pohjoisosiin nykyisen Newfoundlandin alueelle 1000- luvulla. Foinikialaisia Amerikassa ei ole käynyt koskaan .

Lue lisää

En minä usko noita väitteitä. Olen tietoinen niistä ja toin asian esille yhtenä vaihtoehtoisena selityksenä. Mainitsin heti perään sen, että noiden väitteiden esittäneitä arkeologeja pidetään yleisesti pseudotieteellisten julkaisujen tekijöinä.

t. raukka agnostikko, joka ei usko mitään sellaista, jota ei tiedä tai voi todistaa

Anonyymi kirjoitti:

Kristittyjen usko on turhaa vain silloin jos Jeesus olisi jäänyt hautaamaan. Mutta hauta oli tyhjä ja se merkitsi että ruumiiden ylösnousemuksen aika on alkanut ja että Jeesus on ylösnousemuksessa ensimmäinen. Siksi hauta oli tyhjä.

Lue lisää

"Mutta hauta oli tyhjä ja se merkitsi että ruumiiden ylösnousemuksen aika on alkanut ja että Jeesus on ylösnousemuksessa ensimmäinen."

Kun menin enoni hautajaisiin löysinkin tyhjän arkun. Tarkoittaako tämä sitä, että enoni oli noussut takaisin eloon taikavoiman avulla? Arkkuhan oli tyhjä!

Anonyymi kirjoitti:

"Mutta hauta oli tyhjä ja se merkitsi että ruumiiden ylösnousemuksen aika on alkanut ja että Jeesus on ylösnousemuksessa ensimmäinen."

Kun menin enoni hautajaisiin löysinkin tyhjän arkun. Tarkoittaako tämä sitä, että enoni oli noussut takaisin eloon taikavoiman avulla? Arkkuhan oli tyhjä!

Lue lisää

Kertomus perustuu Jeesuksen seuraajien kokemukseen tapahtuneesta. Henkilökohtainen kokemus ja selittämättä tyhjä hauta tulkittiin juutalaisen uskonnon kautta. Monessa evankeliumissa mainitaan että tämän jälkeen opetuslapset lähtivät etsimään Jeesus Galileasta. Tavallaan Jeesus ilmestyi heille ja he löysivät Jeesuksen, mutta siis tulee todella muistaa että kyseessä ihmisten omiin kokemuksiin ja tuntemuksiin perustuvaa puhetta eikä tieteellinen tarkka raportti tapahtuneesta.

G4G kirjoitti:

Tarkoitan Babylonialla Kaksoisvirtain maata ja etenkin sen eteläistä osaa kulttuurin kehtona. Käytän sanaa Babylonia tarkoituksella sen vuoksi, että oppi ikuisesta piinahelvetistä on Raamatun yhden tulkintalinjan mukaan nykyisen katolisuuden varaan rakentuvan uskonnon tärkeitä opinkohtia, samoin kuin oppi kolmiyhteisestä jumalasta, joka on myös peräisin muinaisen Babylonian mysteeriuskonnosta. Tämä muinainen "Babylon" oli tunnettu kulttuuri jo yli 4000 vuotta sitten, mutta historioitsijat käyttävät siitä nimiä Sumer ja Akkad.

Gilgamesh eepoksen vanhimmat versiot ovat peräisin noin 2100 eaa. Kertomuksen päähenkilön Gilgameshin elämä ajoittuu 2000-luvulle, joidenkin arvioiden mukaan 2700-luvulle.

Inannaa palvottiin arviolta jo 4000-3100 eaa.

Mainitsin nämä molemmat helvettiopin alkulähteenä tai ne ovat ainakin vanhimpia lähteitä ihmisen elämän jatkumisen uskolle ruumiin kuoleman jälkeen.

Niinpä Babylon (oik. Sumer ja Akkad) on helvettiopin alkulähde nykytietämyksen mukaan sen sijaan, että se olisi saanut alkunsa Vanhan testamentin patriarkoilta ja Kanaanin maasta.

Helvettioppi ei ollut suinkaan valmis muinaisessa "Babyloniassa" vaan se kehittyi vähän kerrallaan matkatessaan eri kulttuureihin ja kansoihin. Egyptiläiset omaksuivat ajatuksen kuoleman jälkeisestä elämästä muinaisilta sumerilaisilta ja akkadilaisilta. He kehittivät tarinoita ja uskontoa edelleen (myös "Babylonissa" oli uskonto, jossa pidettiin totena näitä asioita). Sen jälkeen sitä kehittivät kreikkalaiset ja persialaiset, joilta juutalaiset omaksuivat sen lisäten tarinoihin omat mausteensa (tarunsa). Juutalaisten fariseusten taikausko siirtyi sitten katoliseen kirkkoon, mutta sielläkin kehitettiin helvettioppia edelleen.

Lue lisää

Inanna eli taivaan kuningatar oli mesopotamilainen kasvun ja hedelmällisyyden jumala, häntä vastaavia seemiläisiä jumalia olivat Aztartu, Ištar, Astarte ja Astoret. Inannaa pidettiin myös rakkauden jumalana, tämän vuoksi kreikkalaiset samastuvat tämän Afroditeen ja Roomalaiset Venukseen. Kyseessä ei siis ollut kuoleman eikä tuonpuoleisen jumala. Mesopotamialaisilla tuonpuoleisesta vastasivat jumala Nergan ja tämän puoliso Ereshkigal. kanaanin seemiläisillä vastaavat oli Mot (Mowat, Mutu) ja tämän pojat Arafel, Horon, Melkart . Kanaanilaiset uskoivat, että fyysisen kuoleman jälkeen npš (sielu) lähti kehosta Motin (kuoleman) maahan, jolle heprealaiset paimentolaiset antoivat nimen Šeol (hauta) ja Abaddon (rauniot). Kuollut haudattiin usein tavaroiden kanssa, kuolleille tarjottiin ruokaa ja juomaa, jotta heillä olisi tarvittavaa tuonpuoleisessa elämässä. Kuolleita sukulaisia myös kunnioitettiin ja joskus heiltä pyydettiin haudan takaa apua. Ei ole kuitenkaan varmaa miten paljon noin 2000 -luvulla eaa. saapuneiden mesopotamialaisten uudisasukksiden ja paikalla jo eläneiden ryhmien perinteet sekottuivat.

Anonyymi kirjoitti:

Inanna eli taivaan kuningatar oli mesopotamilainen kasvun ja hedelmällisyyden jumala, häntä vastaavia seemiläisiä jumalia olivat Aztartu, Ištar, Astarte ja Astoret. Inannaa pidettiin myös rakkauden jumalana, tämän vuoksi kreikkalaiset samastuvat tämän Afroditeen ja Roomalaiset Venukseen. Kyseessä ei siis ollut kuoleman eikä tuonpuoleisen jumala. Mesopotamialaisilla tuonpuoleisesta vastasivat jumala Nergan ja tämän puoliso Ereshkigal. kanaanin seemiläisillä vastaavat oli Mot (Mowat, Mutu) ja tämän pojat Arafel, Horon, Melkart . Kanaanilaiset uskoivat, että fyysisen kuoleman jälkeen npš (sielu) lähti kehosta Motin (kuoleman) maahan, jolle heprealaiset paimentolaiset antoivat nimen Šeol (hauta) ja Abaddon (rauniot). Kuollut haudattiin usein tavaroiden kanssa, kuolleille tarjottiin ruokaa ja juomaa, jotta heillä olisi tarvittavaa tuonpuoleisessa elämässä. Kuolleita sukulaisia myös kunnioitettiin ja joskus heiltä pyydettiin haudan takaa apua. Ei ole kuitenkaan varmaa miten paljon noin 2000 -luvulla eaa. saapuneiden mesopotamialaisten uudisasukksiden ja paikalla jo eläneiden ryhmien perinteet sekottuivat.

Lue lisää

"uudisasukksiden ja paikalla jo eläneiden ryhmien perinteet sekottuivat"

Tarkoitat varmaan Ghassul- (4400 - 3500 eaa.) ja Yarmuk- (6400 - 6000 eaa.) kulttuureita. Näiden kulttuurien perintöä ovat esimerkiksi ossuarit eli luuarkut johon vainajien luut laitettiin sen jälkeen kun liha niiden ympäriltä oli mädäntynyt pois. Vasta noin vuoden 2000 eaa. paikkeilla seudulle saapui seemiläisiä kieliä puhuneita paimentolaisheimoja idästä ja Arabiasta jotka asettuivat Levantin seudulle pieniksi hajanaisiksi heimoiksi. Ensimmäinen paikallinen "valtio" oli Ebla 3000 - 2400 eaa. vaikka heimoja ja kaupunkeja johtivat edelleen pääliköt joita virheellisesti kutsuttiin kuninkaiksi.

Anonyymi kirjoitti:

"uudisasukksiden ja paikalla jo eläneiden ryhmien perinteet sekottuivat"

Tarkoitat varmaan Ghassul- (4400 - 3500 eaa.) ja Yarmuk- (6400 - 6000 eaa.) kulttuureita. Näiden kulttuurien perintöä ovat esimerkiksi ossuarit eli luuarkut johon vainajien luut laitettiin sen jälkeen kun liha niiden ympäriltä oli mädäntynyt pois. Vasta noin vuoden 2000 eaa. paikkeilla seudulle saapui seemiläisiä kieliä puhuneita paimentolaisheimoja idästä ja Arabiasta jotka asettuivat Levantin seudulle pieniksi hajanaisiksi heimoiksi. Ensimmäinen paikallinen "valtio" oli Ebla 3000 - 2400 eaa. vaikka heimoja ja kaupunkeja johtivat edelleen pääliköt joita virheellisesti kutsuttiin kuninkaiksi.

Lue lisää

Tästä oikeastaan sitten tulemmekin siihen kuinka maperäinen Jeesus on. Muotokritiikkien kuten erilaisuuskritiikin, autenttisuuskritiikin, redaktiokritiikin, tarkoitus on karsia pois kaikki sellainen joka on jonkun muun sanomaa mutta sittemmin siiretty Jeesuksen suuhun eli ei-omaperäistä. Näillä keinoilla pyritään selvittämään mitä Jeesus on todella sanonut ja luomaan näin kuva siitä oikeasta alkuperäisestä Jeesuksesta joka on piilossa siellä uskonnollisten kerrosten alla. Esimerkiksi Jumalan kutsuminen Isäksi, käärmeen sikiöksi haukkuminen, Jumalan valtakunta, Ihmisen poika, Shema -tunnustus, kultainen sääntö ja monet muut lyhyet opetukset eivät täytä tätä kritiikkiä ja niitä pidetäänkin nykyisin jopa tarkoituksen hakuisina adaptaatioina.

Evankeliumit ovat samalla viivalla Harry Potterin kanssa kun vertaillaan Jeesuksen tai Harryn historiallisuutta. Ne kaikki ovat fiktiivistä kertomakirjallisuutta. Niissä kaikissa on yleiskuvausta omasta ajastaan mutta evankeliumit epäonnistuvat enemmän oman aikansa kuvauksessa. Joka itsessään on surkuhupaisaa.

Jeesuksen kaltaisia puolijumaluuksia tunnetaan useita ja niitä kaikkia pidetään keksittyinä myytteinä, miksi Jeesus poikkeaisi joukostaan?

Paavalia ei pidetä yliluonnollisena entiteettinä vaan tavallisena ihmisenä eikä hänen historiallisuuttaan epäillä. Paavali oli yksi johtajista protokristittyjen parissa mutta tässä vaiheessa kultin käsitys Jeesuksesta oli ilmeisemmin sellainen millainen Filon Aleksandrialainen kuvaa heidän olleen. Jeesuksen tarina siirrettiin Jerusalemin temppelin tuhon jälkeen omaan lähihistoriaan, jolloin kultin sisällä ratkaistiin omalla tavalla temppelin tuhon aiheuttama ongelma uhrauksesta.

Koko Jeesus/Barabbas tarina on suora yksi yhteen allegoria Jom Kippurista ja Jeesuksen uhri oli ratkaisu temppelin tuhoon. Se samalla ratkaisi juutalaisten perinteisen messiaan odotuksen ongelman, kun messias ja uusi valtakunta siirrettiin juutalaisittain uuteen ideaan tuonpuoleisesta elämästä. Koko taivas/helvetti idea on lainattu suoraan alueen suurimmasta ja levinneimmästä ideologiasta eli zarathustralaisuudesta. Eikä ne lainat loppuneet tietenkään tähänkään vaan kyseessä on trendi, jossa aikansa valtavirtaa edustava kulttuuri vaikuttaa pienempään.

Kristinusko ja sen kirjat ovat fiktiota. Jeesus on oman aikansa keksitty sankari. Robert M. Price tekeekin varsin hyvän vertauksen, kun hän kuvaa antiikin ajan keksittyjä mysteerijumaluuksia nykyajan sarjakuvasankareihin. Näillä kaikilla sankareilla on paljon samoja attribuutteja mutta kukaan ei ole täysin samanlainen, silti ne ovat kaikki tunnistettavissa mielikuvituksen tuotteeksi.