Vinssit luistaa

Anonyymi

20v vanhat Harket vinssit, ei itse lukittuva, luistavat. Voiko niille tehdä jotain muuta kuin ostaa uudet?

36

888

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Yksi kierros lisää, eli neljäs?

    • Anonyymi

      Voi tehdä.
      Ensin pitäisi kuitenkin tietää mikä niissä on vikana.
      Mikä luistaa?
      Köysi rummulla, vai tarkoitatko että vinssin rumpu pyörii vapaasti molempiin suuntiin?

      Mitä tarkoittaa itse lukittuva?
      Kyseessä on itse keksimäsi termi, jota vinsseistä puhuttaessa ei käytetä. Ei sellaista löydy uusien vinssien esitteistä, käyttöohjeista eikä mainoksistakaan.

      Voit myös halutessasi ostaa uudet ja lahjoittaa vanhat minulle. Voin laittaa ne kuntoon ja tehdä voittoa myymällä ne.

      • Anonyymi

        Kuulostaa että näsäviisastelultasi et osaa edes itsejalustavaa vinssiä kirjoittaa. Kaltaisesi besserwisseri nauretaan saunasta jokaisessa satamassa ulos, sitten tulet tänne viisastelemaan lisää että saisit nukuttua :DDD


      • Anonyymi

        3 vuotta ja 1 päivä oli viiveesi kun vastasit kyselijälle. Mukava olisi tietää, että alkoiko kyselijälle vinssit pelittää, vai ns luistaako hihna isomminkin. Joku ratkaisu kai on tehty 3 vuodessa?


      • Anonyymi

        Vinssit luistaa kannella eteenpäin, kun köysi vinssiä siihen suuntaan kiskoo.
        Pitäis saada vinssi pysymän kannella tarkoituksenmukaisella paikallaan, vaikkla vetoa olisi enemmänkin. Olen kokeillut sikaflexiä, muttei auttanut.
        Olisiko ihan oikeita ehdotuksia miten ongelma ratkaistaan, vaiko tulleko taas pelkkää viisastelua?
        Ei-Itselukittuvalla tarkoitan, että jos vinssistä vetää koko ajan kädellä tarpeeksi kovaa vastaan, niin vinssi ei luista. Itse-lukittuva pysyisi luistamatta silloinkin kun kättä ei tuohon tarkoitukseen käytetä.


    • Anonyymi

      Harkenin Radialiin normaalisti 3 kierrosta ja tavalliseen karhennettuun rumpuun 4 kierrosta köyttä pitää rummulla varmasti. Jos ei ole ST eli self tailing niin joutuu käyttämään knaapia tai lukkoa, mikä ei voi luistaa. Tarinassa on aloittajalla jotain outoa.
      seppomartti

      • Anonyymi

        Ei ole aivan poikkeuksellista, että kierroksia tarvitaan enemmän. Riippuu paljon köydestä sekä tietysti miten kovaa on tarpeen vetää. Vinssille joutunut rasva tai vaha vaikuttaa myös. Köysien kastelu yleensä auttaa. Samoin tietysti riittävä veto vapaasta päästä, kun ei ole ST.

        2-6 kierrosta on ollut hajonta viime vuosina käyttämissäni vinsseissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole aivan poikkeuksellista, että kierroksia tarvitaan enemmän. Riippuu paljon köydestä sekä tietysti miten kovaa on tarpeen vetää. Vinssille joutunut rasva tai vaha vaikuttaa myös. Köysien kastelu yleensä auttaa. Samoin tietysti riittävä veto vapaasta päästä, kun ei ole ST.

        2-6 kierrosta on ollut hajonta viime vuosina käyttämissäni vinsseissä.

        "Ei ole aivan poikkeuksellista, että kierroksia tarvitaan enemmän". Kyse oli Harkenista. Rummun tuottama kitka vaihtelee eri merkeillä mutta 5-6 kierrosta tai ankaroliina ovat kaikki hyvin hyvin poikkeuksellisia toimintoja.. 10-14mm käydet tai ankaroliina eivät mahdu 30, 40 tai 44 Harkenin rummulle tuolla kierrosmäärällä ja köysien sotkeentuminen voi olla seurauksena. Mainituilla 3 ja 4 kierrosmäärillä olen selvinnyt riippuen Harkenin rummun mallista kaikilla falleilla ja skuuteilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ei ole aivan poikkeuksellista, että kierroksia tarvitaan enemmän". Kyse oli Harkenista. Rummun tuottama kitka vaihtelee eri merkeillä mutta 5-6 kierrosta tai ankaroliina ovat kaikki hyvin hyvin poikkeuksellisia toimintoja.. 10-14mm käydet tai ankaroliina eivät mahdu 30, 40 tai 44 Harkenin rummulle tuolla kierrosmäärällä ja köysien sotkeentuminen voi olla seurauksena. Mainituilla 3 ja 4 kierrosmäärillä olen selvinnyt riippuen Harkenin rummun mallista kaikilla falleilla ja skuuteilla.

        Ei Harken ole mitenkään loistanut lehtien testeissä tai omissa kokemuksissani. Omassa veneessäni on Lewmarin 40 ja 10 mm skuutti. Kevyessä kelissä riitttää 2 kierrosta, kovassa voi joskus luistaa neljälläkin ellei hiukan avita ST:tä. Mutta silloin siis vedän 10" kammella niin kovaa kuin jaksan.

        Tuo 6 kierrosta on kaverin veneessä, jossa taitaa ko. vinssi olla Harkenin. Spinnuskuutti taitaa olla 8 mm, ei kauhean kiva käsille varsin kovanakin vielä. Sitä laitetaan niin paljon kun vinssille mahtuu skuutin toimiessa gaijana. 6 kierrosta aivan minimi. Vinssin kokoa en muista, mutta lienee 30-40 välillä. Samassa veneessä toiset vinssit ovat Anderssenin. Ne pitävät selvästi paremmin kuin Harkenit. 2 kierrosta (nyt fokan skuuttia) riittää aika pitkälle ja kolme lähes aina. Tuotakin väännetään kovaa.

        Toisen kaverin veneessä taitaa olla 48 Harkenit. Fokan skuutit varmaankin 10 mm. Uusilla ja liukkailla skuuteilla vaadittiin kovemmalla kelillä jopa 5 kierrosta. Taas sai vääntää niin kovaa kuin jaksaa. Karheammilla skuuteilla kyllä piti 4:llä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei Harken ole mitenkään loistanut lehtien testeissä tai omissa kokemuksissani. Omassa veneessäni on Lewmarin 40 ja 10 mm skuutti. Kevyessä kelissä riitttää 2 kierrosta, kovassa voi joskus luistaa neljälläkin ellei hiukan avita ST:tä. Mutta silloin siis vedän 10" kammella niin kovaa kuin jaksan.

        Tuo 6 kierrosta on kaverin veneessä, jossa taitaa ko. vinssi olla Harkenin. Spinnuskuutti taitaa olla 8 mm, ei kauhean kiva käsille varsin kovanakin vielä. Sitä laitetaan niin paljon kun vinssille mahtuu skuutin toimiessa gaijana. 6 kierrosta aivan minimi. Vinssin kokoa en muista, mutta lienee 30-40 välillä. Samassa veneessä toiset vinssit ovat Anderssenin. Ne pitävät selvästi paremmin kuin Harkenit. 2 kierrosta (nyt fokan skuuttia) riittää aika pitkälle ja kolme lähes aina. Tuotakin väännetään kovaa.

        Toisen kaverin veneessä taitaa olla 48 Harkenit. Fokan skuutit varmaankin 10 mm. Uusilla ja liukkailla skuuteilla vaadittiin kovemmalla kelillä jopa 5 kierrosta. Taas sai vääntää niin kovaa kuin jaksaa. Karheammilla skuuteilla kyllä piti 4:llä.

        Kaverilla tarvitaan 6 kierrosta aivan miniminä kun vinssi " taitaa olla Harken" ja köysi "taitaa olla 8mm"? Ei ole normaalitoimintaa, jotain on pielessä. En ole koskaan tarvinnut kuin 3-4 eikä Harkenin 40 vinssiin minun muistikuvan mukaan mahdu kuin 4 kierrosta 10-12 mm köyttä. 44:een ehkä 5. Edellisen veneen Lewmar 43 ja pienemmät Lewmarit alkavat painua unholaan muttei rummun karhennus ollut mitenkään mieleenpainuva.
        Andersen pärjäsi Yachtin 40 sarjan vinssien testissä hyvin rummun luistamattomuudessa. Lewmar huonosti, Harkenia ei saatu koko testiin vaikka kovasti oli yritysta.. Voittaja oli Antal. Pontoksen 4-vaihteiset plivat kitkan kannalta huonoimmat. Luulen muistavani oikein, halukkaat voi etsiä parin vuoden takaa testitulokset.
        Harkenin Radial- malli matkii Andersenin ideaa rummun epätasaisuudessa. Pitää paljon paremmin kuin tavallinen karhennettu rumpu. Minusta spinnuvinssinä liiankin kitkainen.
        Sepppmartti


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaverilla tarvitaan 6 kierrosta aivan miniminä kun vinssi " taitaa olla Harken" ja köysi "taitaa olla 8mm"? Ei ole normaalitoimintaa, jotain on pielessä. En ole koskaan tarvinnut kuin 3-4 eikä Harkenin 40 vinssiin minun muistikuvan mukaan mahdu kuin 4 kierrosta 10-12 mm köyttä. 44:een ehkä 5. Edellisen veneen Lewmar 43 ja pienemmät Lewmarit alkavat painua unholaan muttei rummun karhennus ollut mitenkään mieleenpainuva.
        Andersen pärjäsi Yachtin 40 sarjan vinssien testissä hyvin rummun luistamattomuudessa. Lewmar huonosti, Harkenia ei saatu koko testiin vaikka kovasti oli yritysta.. Voittaja oli Antal. Pontoksen 4-vaihteiset plivat kitkan kannalta huonoimmat. Luulen muistavani oikein, halukkaat voi etsiä parin vuoden takaa testitulokset.
        Harkenin Radial- malli matkii Andersenin ideaa rummun epätasaisuudessa. Pitää paljon paremmin kuin tavallinen karhennettu rumpu. Minusta spinnuvinssinä liiankin kitkainen.
        Sepppmartti

        4 kierrosta 12 mm köydellä vaatii 48 mm tilaa korkeussuunnassa rummulla. Jos siihen tilaa löytyy, niin silloin 8 mm köydellä mahtuu 6 kierrosta, koska se vaatii ihan saman 48 mm tilan, eikä yhtään enempää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaverilla tarvitaan 6 kierrosta aivan miniminä kun vinssi " taitaa olla Harken" ja köysi "taitaa olla 8mm"? Ei ole normaalitoimintaa, jotain on pielessä. En ole koskaan tarvinnut kuin 3-4 eikä Harkenin 40 vinssiin minun muistikuvan mukaan mahdu kuin 4 kierrosta 10-12 mm köyttä. 44:een ehkä 5. Edellisen veneen Lewmar 43 ja pienemmät Lewmarit alkavat painua unholaan muttei rummun karhennus ollut mitenkään mieleenpainuva.
        Andersen pärjäsi Yachtin 40 sarjan vinssien testissä hyvin rummun luistamattomuudessa. Lewmar huonosti, Harkenia ei saatu koko testiin vaikka kovasti oli yritysta.. Voittaja oli Antal. Pontoksen 4-vaihteiset plivat kitkan kannalta huonoimmat. Luulen muistavani oikein, halukkaat voi etsiä parin vuoden takaa testitulokset.
        Harkenin Radial- malli matkii Andersenin ideaa rummun epätasaisuudessa. Pitää paljon paremmin kuin tavallinen karhennettu rumpu. Minusta spinnuvinssinä liiankin kitkainen.
        Sepppmartti

        Yksi kierros 10 mm köyttä vie tietysti 10 mm korkeutta rummulta. Et kai nyt oikeasti väitä, että 40:n vinssin keskiosa olisi vain 4-5 cm korkea? Kyllä se taitaa olla 10 cm suuruusluokkaa, jolloin kierroksia mahtuu siis tuplasti tuon 4-5 verran.

        Erityisen kova dyneemaköysi ei tietysti ole kovinkaan tavanomainen vinssillä tai spinnuskuuttaajan kädessä. 8 mm on myös ikävän ohut kun spinnu on kuitenkin yli 70 m2. 8 mm köydellä 6 kierrosta ei ole kuin 5 cm.

        Noita 4-5 kierrosta vaativia tapauksia on tullut vastaan todella runsaasti. Tuo 6 on poikkeus. Huomenna voin katsoa mikä vinssi oli kyseessä, mutta melko varma olen, että se on Harken. Ei ole Radial, sillä se tuli vasta myöhemmin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksi kierros 10 mm köyttä vie tietysti 10 mm korkeutta rummulta. Et kai nyt oikeasti väitä, että 40:n vinssin keskiosa olisi vain 4-5 cm korkea? Kyllä se taitaa olla 10 cm suuruusluokkaa, jolloin kierroksia mahtuu siis tuplasti tuon 4-5 verran.

        Erityisen kova dyneemaköysi ei tietysti ole kovinkaan tavanomainen vinssillä tai spinnuskuuttaajan kädessä. 8 mm on myös ikävän ohut kun spinnu on kuitenkin yli 70 m2. 8 mm köydellä 6 kierrosta ei ole kuin 5 cm.

        Noita 4-5 kierrosta vaativia tapauksia on tullut vastaan todella runsaasti. Tuo 6 on poikkeus. Huomenna voin katsoa mikä vinssi oli kyseessä, mutta melko varma olen, että se on Harken. Ei ole Radial, sillä se tuli vasta myöhemmin.

        Totuus on ehkä tuosta välistä. Katsoin Lewmar 40:n CAD-kuvaa, kun mittoja ei oikein ole kuin koko höskän korkeudesta (173 mm). Pienimmän säteen alue n. 55 mm ja siitä kaareutuu niin, että ehkä 75 mm on aivan maksimi mitä tuohon voi saada köyttä tungettua. 10 mm köyttä siis menee ainakin 6 kierrosta.

        Harkenin mainoskuvassa näyttää olevan 7 kierrosta: https://www.harken.com/article.aspx?id=12821

        Tiedä sitten mikä tuossa on vinssin ja köyden koko, mutta ihan toisiinsa sopivalta näyttävät. Kyllä tuohon saisi vielä ainakin yhden kierroksen lisää ongelmitta.

        Kierroksen määritelmäkin tietysti on vähän epämääräinen, kun harvoin vinssillä on täsmällinen määrä kierroksia. Yleensä köyden tulo ja lukon tai ST:n asennosta johtuen vaikkapa fokan skuutissa toisella puolella on puolisen kierrosta enemmän "samoilla" kierroksilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        4 kierrosta 12 mm köydellä vaatii 48 mm tilaa korkeussuunnassa rummulla. Jos siihen tilaa löytyy, niin silloin 8 mm köydellä mahtuu 6 kierrosta, koska se vaatii ihan saman 48 mm tilan, eikä yhtään enempää.

        Väärin laskettu. Yksi kierros vaatii tilaa tupla halkaisijan verran.
        1 kierros vinssillä tarkoittaa, että tuleva ja lähtevä osa köydestä on päällekkäin kiinni toisissaan, siitä se tupla tilantarve tulee.
        Eli 8mm köydellä mm, ja 12 millin köydellä mm.
        48 milliin mahtuu joko 5 kirrosta 8 millist köyttä, taikka 3 kierrosta 12 millistä.


    • Anonyymi

      Pitää myös varmistua, että köysi on "oikeanlaista" ja -paksuista. Liian kova tai liukas köysi ei pidä. Ankaroliinakaan ei normikierroksin pidä.

    • Anonyymi

      vedit vahat innoissasi vinsseille?
      ehkä myös kulkukansille

      • Anonyymi

        Täytyyhän niiden vinssien ja veneen kannen kiiltää!


    • Anonyymi

      Jos luistaa tarkoittaa että pyörii tyhjää niin auki vaan ja rasvaa niin alkaa taas toimimaan. Jäykistyy niin rasvat ettei toimi lukitus vaan pyörii molempiin suuntiin tyhjää. Jos sisällä osia mennyt, ne voi vaihtaa.

      • Anonyymi

        Räikkälukkojen jousien kuoleentuminen tai hajoaminen lienee yleisin syy valmistajasta riippumatta. Vaihtaminen uusiin auttaa, rasvasta ei ole asiassa mitään iloa.


      • Anonyymi

        Itselläni kokemus, että rasva jähmettynyt ja siksi ei toimi. Kun pesee paksun rasvan ja laittaa uuden notkean, toimii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itselläni kokemus, että rasva jähmettynyt ja siksi ei toimi. Kun pesee paksun rasvan ja laittaa uuden notkean, toimii.

        Räikkäpalojen voiteluun nimike "rasva" on väärä, ne voidellaan öljyllä. Eikä öljykään saa olla kovin paksua. Jos palat jumittavat, ovat käsivarren luut vaarassa kammen pyörähtäessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itselläni kokemus, että rasva jähmettynyt ja siksi ei toimi. Kun pesee paksun rasvan ja laittaa uuden notkean, toimii.

        Niin, kuten totesin rasvasta väärässä paikassa ei ole mitään iloa. En väittänyt ettei siitä voisi olla haittaa.
        Katso esim seldenin vinssin huolto-ohjeesta sivulta 22/24, minne rasvaa laitetaan ja minne sitä ei todellakaan pidä laittaa: http://www.seldenmast.com/files/1496822935/595-658-E.pdf
        Tuskin muissakaan vinsseissä väärän pyörimissuunnan lukituksen osiin kuuluu rasvaa laittaa.
        Pese siis se rasva pois, mutta älä jatkossa laita uutta tilalle vääriin paikkoihin.


    • Anonyymi

      Nythän ei ollut kyseessä Harken-vinssit!!

    • Anonyymi

      "Katsoin Lewmar 40:n CAD-kuvaa, kun mittoja ei oikein ole kuin koko höskän korkeudesta (173 mm). Pienimmän säteen alue n. 55 mm ja siitä kaareutuu niin, että ehkä 75 mm on aivan maksimi mitä tuohon voi saada köyttä tungettua. 10 mm köyttä siis menee ainakin 6 kierrosta."
      Kiitos mittausvaivasta. Mitta on parempi kuin mielikuva. 40-sarjan vinssit ovat yleisiä, siis käytämme noita arvoja ajatuharjoitteluun. Kerroin käyttäväni 3 kierrosta 10-14mm köyttä Harkenin radialiin ja 4 kierrosta karhennettuun vinssirumpuun ja pidän sitä normaalitoimintana. Rummun 55 mm on käytettävissä mutta 75 mm ei. Tunkemalla myös kaareva osa täyteen köyttä saadaan aikaiseksi override/ ueberläufer/"engelsmanni " (mikä olisi suomeksi hyvä termi?). Silloin on hyvä osata nopeasti Klemheist- solmu vinssin vapauttamiseksi. Kukin voi sitten köyden paksuudella jakaa 55mm ja päätellä 5,6 tai suuremmat kierrosmäärät. Ohuet köydet pitää huonommin kuin paksummat. 8 mm spinnugaijaa en ole vuosikymmeniin käyttänyt mutta on osa selitystä, jos tarvitsee suuria kierrosmääriä.
      seppomartti

      • Anonyymi

        Koko 75 mm ei ole järkevästi käytettävissä, mutta enemmän kuin 55 mm on. Ainakin CAD-kuvassa säde kasvaa varsin loivasti aluksi.

        Oman kokemuksen mukaan köyden pinnalla ja kovuudella on hyvin suuri merkitys. Tuo spinnuskuutti on tuossa poikkeuksellisen huono, mutta samalla kevyt ja erittäin vähän venyvä. Edellisessä veneessä oli vain 6 mm skuutit fokalla. Pitivät oikein hienosti 30:llä Lewmarilla. 2 tai 3 kierrosta riitti. 17 m2 fokasta ei tietysti valtavaa vetoa tullut. Venettä ostaessa ajattelin skuuttien olevan aivan liian ohuet, mutta kokeiltuani totesin ne erinomaisiksi.

        Tässä vielä kuva Lewmarin vinsseistä (sivun alareuna): https://www.jamestowndistributors.com/userportal/document.do?docId=627

        Todella paksun näköistä köyttä 4 kierrosta. Näyttisi vielä mahtuvan kierros tarvittaessa. Mutta köysi vaikuttaa jo liian paksulta ST-mekanismiin.

        En tiedä mikä vinssi tuokaan on, mutta se Ocean 40 ST, jonka CADistä mittasin kerrotaan sopivan 8-12 mm köydelle. Uskoisin tuohon menevän 5 kierrosta 12 mm ja 8 kierrosta 8 mm, jos tarve on. Itse käytän tuolla pahimmillaan 5 kierrosta, joka on aina riittänyt.

        Myös Harken Radial 40 ST:lle ilmoitetaan köyden suurimmaksi kooksi 12 mm.


      • Anonyymi

        Piti vielä kaivaa tuo Yachtin testi 8/2016. Siinä tosiaan harmillisesti ei ollut Harkenia lainkaan. Testin voitti Antal XT40. Ylivoimaisesti paras pito oli kuitenkin Seldenin vinssiparilla, joilla saatiin jo kolmella kierroksella lähes 700 daN voima eikä neljäs kierros lisännyt voimaa. Seldenit menettivät pisteitä huollettavuudesta ja hinnasta. Muut vinssit pitivät kolmella kierroksella vain 150-300 daN. Huonoin oli Lewmar Evo ja Adersen paras Seldenien perässä, mutta siis kaukana jäljessä. Tasaisessa ryhmässä n. 250 daN:ssä oli Lewmar Ocean, molemmat Antalit ja molemmat Pontokset.

        Neljällä kierroksella Pontokset ja Antal XT menivät ohi Andersenistä ja pääsivät 600 daN paikkeille, siis edelleen Seldenin kolmea kierrosta huonommaksi. Andersen 550 daN, Antal W 450, Lewmar Ocean 400 ja Evo 300 daN.

        Lewmar Evo oli siis selvästi huonoin. Pitää kuitenkin muistaa, että vinssejä saa monilla viimeistelyillä, mikä saattaa pahastikin muuttaa tilannetta. Tuossa testissä Andresen, toinen Selden ja Lewmarit olivat kiiltäviä, muut harmaita. Rumpumateriaalina oli ruostumaton Andersen ja toinen Selden, Lewmarit pronssia (kromattu?) ja muut alumiinia.

        Omassa veneessä Lewmarit ovat harmaita. Alumiinia?

        Rumpujen halkaisijoissa oli myös eroja. Lewmar vain 74 mm, Andersen 76, Antal 80, Pontos 84 ja Selden 90 mm.

        Hyötysuhteessa pienellä voimalla Antal, Andersen ja Lewmar Evo olivat kärjessä 75% paikkeilla, Pontos trimmer 50%, muut 65%. Kovalla vedolla Andersen ja Selden R40 pääsivät 80% paikkeille, Selden S40 vajaat 75%, Pontos Trimmer 50% ja muut tasoissa 70% paikkeilla.

        Trimmerin 113 välitys ei siis voimasuhteeltaan ole kuin 70-80, kun huomio hyötysuhde-eron muihin.

        Testit tehtiin Regatta 2000 köydellä, mutta halkaisijaa en löytänyt. Tuossa on dyneemaydin ja polyesterikuori.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Piti vielä kaivaa tuo Yachtin testi 8/2016. Siinä tosiaan harmillisesti ei ollut Harkenia lainkaan. Testin voitti Antal XT40. Ylivoimaisesti paras pito oli kuitenkin Seldenin vinssiparilla, joilla saatiin jo kolmella kierroksella lähes 700 daN voima eikä neljäs kierros lisännyt voimaa. Seldenit menettivät pisteitä huollettavuudesta ja hinnasta. Muut vinssit pitivät kolmella kierroksella vain 150-300 daN. Huonoin oli Lewmar Evo ja Adersen paras Seldenien perässä, mutta siis kaukana jäljessä. Tasaisessa ryhmässä n. 250 daN:ssä oli Lewmar Ocean, molemmat Antalit ja molemmat Pontokset.

        Neljällä kierroksella Pontokset ja Antal XT menivät ohi Andersenistä ja pääsivät 600 daN paikkeille, siis edelleen Seldenin kolmea kierrosta huonommaksi. Andersen 550 daN, Antal W 450, Lewmar Ocean 400 ja Evo 300 daN.

        Lewmar Evo oli siis selvästi huonoin. Pitää kuitenkin muistaa, että vinssejä saa monilla viimeistelyillä, mikä saattaa pahastikin muuttaa tilannetta. Tuossa testissä Andresen, toinen Selden ja Lewmarit olivat kiiltäviä, muut harmaita. Rumpumateriaalina oli ruostumaton Andersen ja toinen Selden, Lewmarit pronssia (kromattu?) ja muut alumiinia.

        Omassa veneessä Lewmarit ovat harmaita. Alumiinia?

        Rumpujen halkaisijoissa oli myös eroja. Lewmar vain 74 mm, Andersen 76, Antal 80, Pontos 84 ja Selden 90 mm.

        Hyötysuhteessa pienellä voimalla Antal, Andersen ja Lewmar Evo olivat kärjessä 75% paikkeilla, Pontos trimmer 50%, muut 65%. Kovalla vedolla Andersen ja Selden R40 pääsivät 80% paikkeille, Selden S40 vajaat 75%, Pontos Trimmer 50% ja muut tasoissa 70% paikkeilla.

        Trimmerin 113 välitys ei siis voimasuhteeltaan ole kuin 70-80, kun huomio hyötysuhde-eron muihin.

        Testit tehtiin Regatta 2000 köydellä, mutta halkaisijaa en löytänyt. Tuossa on dyneemaydin ja polyesterikuori.

        Kiitos testin laajasta referoinnista. Muistini vielä toimi aika oikein.
        Rummun karheus , kuviointi ja halkaisija vaikuttavat tietenkin, samoin kuin köyden laatu ja halkaisija. Vetolujuutta saa ohueeseenkin köyteen riittävästi mutta käsittely ja pito vinssillä ja lukoilla huononee. Vaikka rummulle mahtuisi 8 kierrosta ei tulisi mieleenikään toimia niin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Piti vielä kaivaa tuo Yachtin testi 8/2016. Siinä tosiaan harmillisesti ei ollut Harkenia lainkaan. Testin voitti Antal XT40. Ylivoimaisesti paras pito oli kuitenkin Seldenin vinssiparilla, joilla saatiin jo kolmella kierroksella lähes 700 daN voima eikä neljäs kierros lisännyt voimaa. Seldenit menettivät pisteitä huollettavuudesta ja hinnasta. Muut vinssit pitivät kolmella kierroksella vain 150-300 daN. Huonoin oli Lewmar Evo ja Adersen paras Seldenien perässä, mutta siis kaukana jäljessä. Tasaisessa ryhmässä n. 250 daN:ssä oli Lewmar Ocean, molemmat Antalit ja molemmat Pontokset.

        Neljällä kierroksella Pontokset ja Antal XT menivät ohi Andersenistä ja pääsivät 600 daN paikkeille, siis edelleen Seldenin kolmea kierrosta huonommaksi. Andersen 550 daN, Antal W 450, Lewmar Ocean 400 ja Evo 300 daN.

        Lewmar Evo oli siis selvästi huonoin. Pitää kuitenkin muistaa, että vinssejä saa monilla viimeistelyillä, mikä saattaa pahastikin muuttaa tilannetta. Tuossa testissä Andresen, toinen Selden ja Lewmarit olivat kiiltäviä, muut harmaita. Rumpumateriaalina oli ruostumaton Andersen ja toinen Selden, Lewmarit pronssia (kromattu?) ja muut alumiinia.

        Omassa veneessä Lewmarit ovat harmaita. Alumiinia?

        Rumpujen halkaisijoissa oli myös eroja. Lewmar vain 74 mm, Andersen 76, Antal 80, Pontos 84 ja Selden 90 mm.

        Hyötysuhteessa pienellä voimalla Antal, Andersen ja Lewmar Evo olivat kärjessä 75% paikkeilla, Pontos trimmer 50%, muut 65%. Kovalla vedolla Andersen ja Selden R40 pääsivät 80% paikkeille, Selden S40 vajaat 75%, Pontos Trimmer 50% ja muut tasoissa 70% paikkeilla.

        Trimmerin 113 välitys ei siis voimasuhteeltaan ole kuin 70-80, kun huomio hyötysuhde-eron muihin.

        Testit tehtiin Regatta 2000 köydellä, mutta halkaisijaa en löytänyt. Tuossa on dyneemaydin ja polyesterikuori.

        Kun insinöörin silmin katselee vinssejä sisäpuolelta, on oma valintani Antal. Eikä käyttökokemuksetkaan niistä huonoja ole.

        Harmaat ja mustat ovat alumiinia. En muista toisaalta alumiinisia muun värisenä nähneenikään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos testin laajasta referoinnista. Muistini vielä toimi aika oikein.
        Rummun karheus , kuviointi ja halkaisija vaikuttavat tietenkin, samoin kuin köyden laatu ja halkaisija. Vetolujuutta saa ohueeseenkin köyteen riittävästi mutta käsittely ja pito vinssillä ja lukoilla huononee. Vaikka rummulle mahtuisi 8 kierrosta ei tulisi mieleenikään toimia niin

        Rummun karhennus vaikuttaa pitoa lisäävästi, mutta hyötysuhdetta alentavasti. Köysihän liukuu rumpua pitkin ylöspäin oman halkaisijansa verran jokaisella rummun kierroksella, jolloin liukukitka karheaa pintaa vasten hukkaa energiaa. Sen suhteellinen määrä vähenee kun rummun halkaisija kasvaa, koska silloin kelattaessa köyttä sisään sama matka, tarvitaan vähemmän kierroksia. Tässä selden varmasti veti kaulaa muihin. Ja jos andersenissa edelleen on sileä rumpu pystysuorilla rivoilla kuten aiemmin, niin rummun pinnan alhaisempi liukukitka paransi vinssin hyötysuhdetta, mikä näkyy testituloksessa.


    • Anonyymi

      Yksi näkökohta vinssien kanssa toimiessa on käsittelemättä, nimittäin LÖYSÄYS. Ei vinssin käyttö ole jatkuvaa kiristämista. Purjeiden trimmaus on paitsi kiristämistä myös yhtä.monta löysäystä. Rummun köyttä täyteen ängennyt tai 6 kierrosta tekee löysäyksen vaikeaksi. Oikea toiminta on kämmenellä rumpua vasyen puristaminen ja kääntäminen. Silloin 2-3 senttiä kerrallaan voi 3 x 10-12 mm köyttä löysätä purkamatta touveja.
      seppomartti

      • Anonyymi

        Tuo 6 kierrosta spinnuskuutilla vaatinut vinssi oli Harken 44. Musta "sileä" eli ei Radial ja 10 vuotta vanha nyt. Kun kierroksia on riittävästi kiristämiseen, onnistuu päästäminen hallitusti kierroksia purkamatta. Jos kuitenkin veto köydessä alenee oleellisesti, on kierroksia purettava.

        Esimerkiksi tuossa spinnuskuutissa säätö toimi hienosti 6:lla kierroksella köyden toimiessa gaijana ja tuulen ollessa reipasta tai sivulta. Jiipissä tai tuulen keventyessä kierroksia piti purkaa. Sama juttu fokan skuutissa. Kovalla tuulella 4 tai 5 kierrosta toimii sellaisenaan sekä kiristämisessä että löystämisessä trimmimielessä. Vendassa ei toimi eli kierroksia joutuu purkamaan. Fokan voi yleensä vedata 2 tai 3 kierrosta vinssillä, kunhan työntää köyttä vinssille nin, ettei siihen tule lainkaan vetoa. Kovalla tuulella sitten voi kiristää nopeasti tuolla 2-3 kierroksella fokan puolittain ja laittaa lisäkierroksia, jotta pitoa riittää kunnon kiristykseen. On tietysti venekohtaista miten suuri veto skuuttiin tulee. Korkea ja kapea fokka vaatii pinta-alaansa nähden aivan eriluokan vedon kuin genua tai matalampi fokka.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo 6 kierrosta spinnuskuutilla vaatinut vinssi oli Harken 44. Musta "sileä" eli ei Radial ja 10 vuotta vanha nyt. Kun kierroksia on riittävästi kiristämiseen, onnistuu päästäminen hallitusti kierroksia purkamatta. Jos kuitenkin veto köydessä alenee oleellisesti, on kierroksia purettava.

        Esimerkiksi tuossa spinnuskuutissa säätö toimi hienosti 6:lla kierroksella köyden toimiessa gaijana ja tuulen ollessa reipasta tai sivulta. Jiipissä tai tuulen keventyessä kierroksia piti purkaa. Sama juttu fokan skuutissa. Kovalla tuulella 4 tai 5 kierrosta toimii sellaisenaan sekä kiristämisessä että löystämisessä trimmimielessä. Vendassa ei toimi eli kierroksia joutuu purkamaan. Fokan voi yleensä vedata 2 tai 3 kierrosta vinssillä, kunhan työntää köyttä vinssille nin, ettei siihen tule lainkaan vetoa. Kovalla tuulella sitten voi kiristää nopeasti tuolla 2-3 kierroksella fokan puolittain ja laittaa lisäkierroksia, jotta pitoa riittää kunnon kiristykseen. On tietysti venekohtaista miten suuri veto skuuttiin tulee. Korkea ja kapea fokka vaatii pinta-alaansa nähden aivan eriluokan vedon kuin genua tai matalampi fokka.

        Tässä vielä toisenlainen vinssitesti: http://www.bwi.org/bwicontest/files/2596-bwi_2016_winch1.2.pdf

        Aika eri tulos kuin Yachtissa, mutta tuossa ei kai ole tehty mitään mittauksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo 6 kierrosta spinnuskuutilla vaatinut vinssi oli Harken 44. Musta "sileä" eli ei Radial ja 10 vuotta vanha nyt. Kun kierroksia on riittävästi kiristämiseen, onnistuu päästäminen hallitusti kierroksia purkamatta. Jos kuitenkin veto köydessä alenee oleellisesti, on kierroksia purettava.

        Esimerkiksi tuossa spinnuskuutissa säätö toimi hienosti 6:lla kierroksella köyden toimiessa gaijana ja tuulen ollessa reipasta tai sivulta. Jiipissä tai tuulen keventyessä kierroksia piti purkaa. Sama juttu fokan skuutissa. Kovalla tuulella 4 tai 5 kierrosta toimii sellaisenaan sekä kiristämisessä että löystämisessä trimmimielessä. Vendassa ei toimi eli kierroksia joutuu purkamaan. Fokan voi yleensä vedata 2 tai 3 kierrosta vinssillä, kunhan työntää köyttä vinssille nin, ettei siihen tule lainkaan vetoa. Kovalla tuulella sitten voi kiristää nopeasti tuolla 2-3 kierroksella fokan puolittain ja laittaa lisäkierroksia, jotta pitoa riittää kunnon kiristykseen. On tietysti venekohtaista miten suuri veto skuuttiin tulee. Korkea ja kapea fokka vaatii pinta-alaansa nähden aivan eriluokan vedon kuin genua tai matalampi fokka.

        Käytän myös Harken 44ST vuodelta 2006 ja maileja yli 60 000, genoa 44 m2 ja lentävät purjeet 66- 122 m2. Mutta 6 kierrosta vinssillä ei nyt ensimmäiseksi tule mieleen, olisikohan ollut koskaan?. Joskus on kuulemma tuullutkin.
        Seppomartti


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Käytän myös Harken 44ST vuodelta 2006 ja maileja yli 60 000, genoa 44 m2 ja lentävät purjeet 66- 122 m2. Mutta 6 kierrosta vinssillä ei nyt ensimmäiseksi tule mieleen, olisikohan ollut koskaan?. Joskus on kuulemma tuullutkin.
        Seppomartti

        Varmaan kysyjän lentävät purjeetkin karkasivat taivaalle.


    • Anonyymi

      Koneessa luisti hihna kun pyykki ei peseytynyt itsekseen.

    • Anonyymi

      Näin vanha ketju ja edelleen kaikki panttaavat oikeaa vastausta.

      Luistava vinssirumpu käsitellään hihnaspraylla. Käsittely kannattaa uusia muutamia kertoja peräkkäin, mutta jo saavutetun kitkan ylläpitoon riittää noin kerran kuussa, riippuen purjehdusmaileista.

      Molempien sekä kiilahihnapyörän että vinssirummun momentinsiirtokapasiteetti perustuu kitkaan ja siksi sama lääke. Samaa hihnasprayta on myynnissä myös venekäyttöön tarkoitetuilla nimikkeillä kuten 'winch spray', mutta merkittävästi kalliimmalla.

      Eli ihan perus CRC tms. hihnasprayta vinssirummuille. Jotkut käyttävät samaa kyllästyskäsittelyä myös vanhoille jo kiillottuneille köysille, mutta se on usein täysin tarpeetonta.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tuksu pakenee poliisia!

      Tuksu on kaapannut lapsensa, jonka huoltajuuden hän menetti ja pakenee poliisia ilmeisesti Veijo Lallin kanssa. Lalli myi vastikään Loviisasta talonsa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      282
      7228
    2. Iik! Suosikkijuontaja Vappu Pimiä jakoi hyytävät kuvat lomareissulta: "Sydän meinas pysähtyä..."

      Yksi Suomen suosituimmista juontajista, Vappu Pimiä, on jakanut kuvia etelän lomaltaan. Pimiä on lähtenyt lomareissulle juuri ennen uuden Tanssii Täht
      Kotimaiset julkkisjuorut
      53
      4117
    3. Jussi Hakulinen on kuollut - YÖ yhtyeen hittien tekijä

      https://www.is.fi/viihde/art-2000008994171.html Vielä ei ole kerrottu kuoleman syytä. Jussi Hakulinen loi YÖ yhtyeen kuuluisimmat hit
      Maailman menoa
      108
      3282
    4. Miksi ihmiset katsovat Salkkareita?

      Miksi ihmiset katsovat Salkkareita? Onko syynä aina uudet julkkisnäyttelijät, kuten Esko Eerikäinen tai Konsta Hietanen vai dramaattiset juonenkuviot
      Julkkikset
      64
      1645
    5. Rakastan sut ja sua

      Oma turvallinen nallekarhuni. Kivaa alkavaa viikkoa parhaalle toivottaa se susta hehkuva..
      Ikävä
      199
      1549
    6. Miksi sinä tykkäät minusta

      Syitä tykkäämiseesi? Vastaa kuin omalle kaipauksen kohteellesi.
      Ikävä
      92
      1501
    7. Sam Cannon

      Näytellyt emmerdalessa jotain Keviniä. En saa mieleen tätä hahmoa.
      Emmerdale
      5
      970
    8. Suvi Teräsniska jakoi herkkiä kuvia Simo-rakkaansa kanssa - Tältä he näyttivät nuorina!

      Terapiassakin parisuhdettaan hoitaneet Suvi Teräsniska ja Simo Aalto viettävät tänään 10-vuotiskihlajaispäivää. Lue juttu ja katso kuvat nuoresta pa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      5
      941
    9. Yön Jussi Hakulinen on Kuollut

      Näin kertoo lehdet, esim satakunnankansa. R.I.P. Jussi. Olit hyvä laulaja ja sanoittaja.
      Pori
      99
      936
    10. Olit iso virhe J

      Joka olisi pitänyt vain ohittaa. Sinusta seurasi vain pelkkää surua ja harmia. Olisinpa ollut viisaampi. Onneksi se on nyt ohi.
      Ikävä
      37
      878
    Aihe