Onko mies vain huono parisuhdeihminen?

Et tietenkään mene takaisin. Nyt silmät auki. Teillä on ollut aikaa selvitellä ja kommunikoida parisuhteenne aikana vaikka kuinka ja kauan, eikä se onnistunut. Suhtenne oli sinulle henkinen vankila.

Ei sinun tarvitse alkaa vääntää rautalangasta miehelle enää miksi suhde päättyi eroon. Se on hyödytöntä jo pelkästään siksi, ettei hän ei osaa edelleenkään itse analysoida ja hyväksyä parisuhteenne ongelmia, vaan kyselee ”’mitä tein väärin”.
Se tarkoittaa usein jopa kyseenalaistamista: ”minähän en siis tehnyt mitään väärin, joten koita nyt ymmärtää että SINUN asenteesi on väärä.”

Jos hänestä yhtäkkiä nyt kuoriutuisikin hyvin kommunikoiva, empaattinen, huomioiva ja analyyttinen mies, niin sehän olisi mukavaa. Voisitte jatkaa suhdetta vaikka asutte eri asunnoissa ja rakentaa suhteenne uudelleen, oppia tuntemaan toisenne uudelleen.
Katsoa vaikka joskus talvella tai ensi keväänä uudelleen paluuta saman katon alle kaikesta oppineena ja toisianne kunnioittaen..
Valitettavasti en jaksa uskoa tuohon - ihmiset eivät useinkaan muutu. Tai jos muuttuvat, niin hitaasti ja vain omaehtoisesti.

Sitä en tiedä mikä ex-miestäsi vaivaa, voi olla montakin asiaa huonoista kommunikaatiotaidoista itsekeskeisyyteen tai jopa persoonallisuushäiriöön.

Olet voinut huonosti suhteessa ollessasi. Syy tähän on ollut puolison käytös sinua kohtaan. Mikä olisi suhteessa tällä toisella kertaa toisin? Mitä hän on valmis tekemään, jotta voisit paremmin. Pelkkä tieto siitä, että lähdet pois suhteesta, jos se tuntuu pahalta ei riitä pitkälle. Hänenkin on otettava vastuu parisuhteen hoidosta ja toisen hyvin voinnista.

Minkälainen tausta hänellä on? Onko lapsuuden kodissa ollut ihmissuhteissa ongelmia, josta hänelle olisi voinut jäädä joku trauma päälle, tai eikö kotoa ole saatu oikeaa käytösmallia miehenä olemisesta, jos ja kun hänen vanhempien suhde on ehkäpä ollut jollain tavalla vinksallaan.

Jos jotain traumaa taustalta löytyy, niin seuraava kysymys on onko hänellä halua tai voimia tehdä aisian eteen töitä. Minun puolisolla ei tuota halua tai voimaa ole ollut ja ajan kanssa tilanne suhteesamme vain pahenee. En osaa mitään, kun yksinkertaisiinkin tehtäviin saan seikkapperäiset ohjeet. Mihinkään tekemääni ei olla tyytyväisiä. Tehdyistä palveluksista ei saa kiitosta. Läheisyyttä ei ole ollu moneen vuoteen. Avioseksiäkin oli viimeksi noin kaksi vuotta sitten. Olen vain resurssi, jota käytetää kodin ylläpitooon ja ruuan laittoon.

Meillä keskustelu tarkoitti sitä, että hän kertoin minulle mitä ajattelen ja liki heti sen jälkeen sain kuulla seuraavaksi kuinka väärässä olen. Jos kerroin loukkaantuneeni hänen tekemisistä tai sanomisista, kommentti oli etten voinut olla loukkaantunut koska hän ei sitä ollut tarkoittanut. Jos edelleen pysyin kannassa, että käytös loukkasi, sain kuulla kuinka olin niin äitini kaltainen ja minulla olisi tarve olla marttyyri äitini lailla

No jos mies vaikuttaa vilpittömästi haluavansa tietää mitä teki väärin, niin minusta olisi ok asiasta keskustella. Jos pelkään tulevasi jallitetuksi takaisin, niin voitte keskustella sähköpostissa tai puhelimitse.

En kuitenkaan muuttaisi takaisin ilman pitkiä keskusteluja. Jos sinulla on halua yrittää uudestaan, niin voitte treffailla ja tapailla, mutta säilytä oma asuntosi.

Oletkohäirimnyt miestä usein hänen askareissaan?
Mies on kiusaantunut ja vaatii eroa.

Mä oon ollu samanlaisessa suhteessa 10 vuotta. Tilanne vaan paheni ja viimein älysin lähtee suhteesta. Ois pitäny lähtee paljon aikaisemmin jo. Nyt mulla on jo uus mies ja olen onnellinen. Suosittelen ihan oikeasti sinuakin lähtemään. Tuo ihan tyypillistä että on mielinkielin mut todellisuudessa mikään ei muutu ja tilanne kiertää loputonta kehää.

Nykyään voi olla parisuhteessa vaikkei saman katon alla asuisikaan. Miksette siis voisi tehdä niin eli asuisitte erillanne mutta olette yhdessä?

Kyllä se taitaa nyt sitten olla GAME OVER.

1. Turvallisuus ja vakaa pohja
"Suhteessa on kummankin hyvä olla."

"Pariskunnalla on yhteisiä rauhallisia visioita tulevaisuudesta."

"Suhteessa on myös paljon läheisyyttä, mutta kumpikin pystyy terveeseen erillisyyteen ja itsenäisyyteen."

2. Ennustettavuus ja yhteiset arvot
"Suhde kestää todennäköisesti paremmin, kun pariskunta tuntee toinen toisensa arvomaailman ja toinen ajattelee samalla tavalla itselle tärkeistä asioista ja päämääristä."

"Parisuhteen arvoja ovat muun muassa toisen kunnioittaminen, avoimuus, halu kohdella toista hyvin, kuunteleminen, kohtaaminen ja läsnäolo."

3. Avoin ja suora vuorovaikutus
"Hyvä vuorovaikutus on mahdollista, kun suhde on turvallinen."

"Vuorovaikutuksen ydin on kertoa omista tunteista ja ajatuksista. On myös kuunneltava aidosti toisen ajatuksia ja kunnioittaa, mitä hän kertoo omista tunteistaan."

"Hyvän vuorovaikutuksen tavoite on aina ymmärtää toista, ei voittaa häntä."

4. Molemminpuolinen vastuu suhteesta
"Jotta suhde tarjoaa tarvitsemaamme rakkautta ja huomiota, on kummankin otettava vastuu parisuhteen kehittämisestä."

"Molempien hyvinvoinnin on oltava kummallekin tärkeää."

5. Kummankin tarpeita kunnioitetaan
"Molemmilla on oikeus sanoa ääneen toiveensa ja tarpeensa. Ne eivät aina tietenkään toteudu, ja joudutaan tekemään kompromisseja."

"Erilaisista tarpeista seuraa myös ristiriitoja, joten rakentavaa riitelyä kannattaa opetella. Kummallakin on lupa sanoa 'kyllä' ja 'ei'."

"Rajoja kunnioitetaan puolin ja toisin."

"Kumpikin voi antaa ja saada anteeksi."

6. Seksi voi olla molemminpuolinen nautinto
"Hyvässä seksilämässä on tunteita ja turvallisuutta. Se on yhteistä toimintaa ja nautintoa toinen toistensa rajoja kunnioittaen."

"Kaikista toiveista ja tarpeista voi puhua kumppanin kanssa."

"Seksielämäkin vaihtelee ja muuttuu."

7. Hyväksyntä ja arvostus
"Kuuntelemme, kunnioitamme ja arvostamme toista."

"Arvostamme myös itseämme."

"Kumpikin pystyy mukautumaan toisen tarpeisiin ja joustamaan luopumatta itsestään ja omista tarpeistaan."

8. Vapaus ja oma kehitys
"Molemmilla voi olla sosiaalista elämää yksin ja yhdessä."

"Luottamus kumppaniin on vahva."

"Yhteisistä sopimuksista pidetään kiinni."

9. Todellinen ystävyys
"Parisuhdetta ei voi verrata muihin ystävyyssuhteisiin, se on erityistä ystävyyttä."

"Toista arvostetaan sellaisena kuin hän on."

"Kumpikin saa suhteesta itselleen jotain."

10. Olenko ja käyttäydynkö suhteessa niin, että toisen on hyvä olla kanssani? Olenko ja käyttäydynkö suhteessa niin, että olen rakastettava ja haluttava?
"Koska toista ei voi muuttaa, on molempien hyvä kysyä itseltään nuo kysymykset ja miettiä, onko omaa käytöstä syytä muuttaa suhteen parantamiseksi."
Tässä mielestäni melkoisen tyhjentävästi minkälainen on terve hyvä parisuhde, missä kummallakin on hyvä olla, ja minkälaiselle pohjalle on turvallista rakentaa sitten vaikka sitä perhettäkin.