matemaattinen arvaus

Muistathan, että loppuun päästyäsi palaa alkuun ja aloita sama uudelleen koko ajan vauhtia kiihdyttäen. Loppuu päihdeongelmat ja henkiset häiriintymät siihen paikkaan kun kansalla on tekemistä jolla on oikeasti merkitystä.

jps ei-lineaarinen funktio voi muuttua ei-lineaariseksi, niin se on todiste, että tuo voi toimia

ja muuttujien määrän kasvu suuremmaksi joko aina suuremmaksi tai palaten alun määrään

voi lisätä, että funktiolla voi ilman tuotakin asiafunktiota olla normaalina funktiona olla monta muuttujaa, jotka muuttavat toistensa arvoja, samalla akselilla, eikä ne ole silloin useammalla akselilla, kuten f(x1,x2,x3..........)=y, ja xn=x/n(n=1) x/n(2=n) x/n(=3).........
x voi olla funktio, eli kuvaus, ja .....

f(x,n_y) n_y voi olla n1 on , n2 on -, n3 on /, n4 on X
tai n4 ei ole tai n3, n4 ei ole. jos n4 ei ole, niin n3 voi muuttua n2, tai n1, tai vaikka pysyä n3
eli esim. tavallinen kaksoisfunktio f(x, n), tai asiafunktio. tavallinen monimuuttujafunktiolla on kaksi eri akselia.

sanoin epäselvästi f(x,y_n) tarkoitin y on muuten tavallinen muuttuja, mutta se plussataan tai miinustetaan tai kerrotaan tai jaetaan alaindeksin n mukaan.

sitten voi olla f(x_m,b,y_n), m voi olla esim. plussaus, miinus, kerto, n voi olla esim. kerto ja jako ja x ja y tekevät ne toimensa b kohtaan

f pitää laittaa kahteen ulottuvuuteen siis x-akselille ja n-akselille, silloin n olisi muuten tavallinen akseli, mutta samalla, kun sen n-muuttuja muuttuisi, se vaikuttaisi x-muuttujan laskutoimituuksiin

toisella tapaa tehtynä kun n-muuttuisi, niin n-akselia ei huomioitaisi mitenkään paitsi siten, että se muuttaisi x-muuttujaa. jos n-muuttuja huomioidaan, niin
f-kuvauksesta tulee monimuuttujafunktio

eli ei-monimuuttuja funktiossa n-ulottuvuus olisi pelkkä indeksi-ulottuvuus.

näissä m- ja n -funktioissahan n tai m, tai n ja m ovat aina muuttuneet takaisin joko kertolaskusta pluslaskuksi tai kaikkien muiden laskuoperaatioiden jälkeen pysyneet viimeisenä laskuoperaationa äärettömyyteen asti

f(x,y_n), n voi olla kerto tai yhdiste, eli jos x on t^3 1,y on t seuraa f(x,y_n)=[(t^3 1)kertaa t] sitten [(t kertaa t)^3 1], sitten kolmanneksi ensimmäinen tai kolmanneksi toinen, eli ensimmäistä tapaa ei ensimmäisen laskutavan jälkeen välttämättä koskaan tulisi

pitää tarkkaan miettiä, kun kirjoittaa uutta teoriaa. tuossa unohtu yhdistefunktion soveltaminen oikein, eli kun f1(t^3 1) ja f2(t), seuraa f1(f2))= f1(t^3 1) ja kun f1 X f2 niiden funktioiden sisällä, seuraa f(t^4 t)

voi olla, että algebran perusasioita voi tehdä näitä indeksi-operaatioasioita. olkoon näiden uusien operaatioiden nimi yleisesti ottaen n- määrä indeksioperaatioasioita,
ja h tarkoittaa h-määrä indeksioperaatioasioita.

kun voi olla esim. n=1 ja h=3 siis x_h_n, siis x1_n = y_n, x2_n = z_n, x3_n= k_n
f(b, x1_n,x2_n, x3_n)= f(b, y_n ,z_n ,k_n) ja ne kaikki y,z,k vaikuttavat b: hen

tai kun esim. f(b,x1_g,x2_m,x3_m), silloin n=2 tuo on siksi, koska g m=2

ja h on 3, koska x1 x2 x3 niitä alaindeksejä x llä on 3

lisäksi pitää muistaa myös, että b on muuttuja, joka ei muutu, se voi olla myös funktio,

joka voi olla perinteinen funktio. se voi olla monimuuttujafunktio, mutta ei asiafunktio, tai se voi olla yhden muuttujan funktio, painotan ilman indeksiä

asiafuktio on uusi sana, se on aivan eri kuin monimuuttujafunktio, mutta aikaisemmin oli sanottu, että jos ``monimuuttujafunktiolla`` on indeksiakseli toisena akselina, se ei ole silloin monimuuttujafunktio, vaan funktio, jolla on indeksi-muuttuja

tämä teoriaoppi on niin monimutkainen, että tuskin sitä voi yksinkertaisemmin selittää, tai ainakaan minusta paljoakaan enemmän yksinkertaisemmin selittää.
sitä paitsi tämä on minusta helpompaa kuin relaatiot, joka on matematiikan ensimmäisiä asioita, ne ovat paljon vaikeampia.