Miten voisin hellästi taivutella aikuisen miehen innostumaan uudelleen suhteestamme? Hän ei ole kieltäytynyt jyrkästi, mutta ei myöskään ole oma-alotteinen ollenkaan. On siis välinpitämätön ja epävarma. Hän harvoin reagoi yhteydenottoihini. Pelkään, että menetän hänet kokonaan, jos en yritä edes jotain. Pelkään menettäväni hänet myös silloin, jos yritän/vaadin liikaa. Mitä tekisin?
onko suhteen lämmittämiseen
mahdollisuutta?
91656
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olennaistahan tuossa olisi tietää, miksi suhteenne meni pieleen ja ovatko ne asiat nyt muuttuneet, vaikeahan tuohon muuten mitään sanoa. Miehen välinpitämättömyys voisi esim. johtua loukkaantumisesta, joka olisi mahdollisesti puhumalla korjattavissa...?
jos ei toimi ,se ei toimi.Turha lähteä näyttelemään kenenkään takia ja ketään ei voi muuttaa vaikka haluaisikin!Eli ex on menneen talven lumia ja elämäni kevät koittaa!
Mies ei vain ole enää kiinnostunut, mutta ei haluaisi loukata sinua olemalla liian jyrkkä.. Noin minä toimisin.. Mutta vaikea sanoa, nämä asiat kun tuppaavat olemaan aika tapauskohtaisia.
Miksi ylipäänsä olette eronneet?
Tottakai kannattaa yrittää jos todella haluat jakaa elämäsi tämän ihmisen kanssa..liian helpolla ei ainakaan kannata luovuttaa...
Oletko yrittänyt puhua hänelle että onko mahiksia?
Liika painostus ja ahditus kyllä saattaa aiheuttaa sen että mies juoksee karkuun...
tilanteessa. Mitä enemmän otan yhteyttä, sitä kauemmaksi mies menee. Nyt on siis tullut aika yrittää samaa taktiikkaa, että en pidä mitään yhteyttä. Riskinä on, että helpottaa hänen liukeamista, mutta uskon, että jossain vaiheessa tulee ihmettelemään minne hävisin. Vitsi, että tuntuu jo paremmalta, kun ei anna itselleen lupaa ajatella häntä koko ajan.
Mies on kuin sukelluspallo. Sellainen, jossa ovi pysyy sitä tiukemmin kiinni, mitä kovempi ulkopuolinen paine on. Vältä siis kaikenlaista painetta ja vaatimuksia.
Pari vinkkiä:
- Muistelkaa aikaa, jolloin tapasitte. Mitä silloin teitte, mistä toisessa kiinnostuitte. Ryhtykää tekemään samanlaisia asioita.
- Oletko ihan oikeasti kiinnostunut siitä mitä miehesi tekee. Sano vaikka, että eikö herättäisi sunnuntaiaamuna viideltä katsomaan viideltä formulaa. Kertoisitko, kuka se Räikkösen tallikaveri tällä kaudella olikaan ja mitä luulet onko se Kimiä nopeampi? Tai jostain muusta aiheesta, jos formulat ei kiinnosta.
- Ryhdy itse tekemään kaikkea kivaa miehestä välittämättä. Jos mies näkee, että sinulla on kivaa, hän kyllä tulee ulos kuorestaan ja kyselemään. Koeta muuttaa tasapainoa jollakin tavalla, tee jotakin eri tavalla, tee jotain sellaista, josta miehesi varmasti yllättyy.
- Miehesi on todennäköisesti ihan tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Saalis (sinä) on saatu raahattua luolan perälle, kaikki on siis hyvin. Kerro hänelle, mitä toivot. Jos sanot vain, että huomiota, ei miehesi sitä ymmärrä. Sano KONKREETTISESTI, jotain sellaista mitä hän voi suorittaa ja tehdä.
Tässä nyt jotain alkua, mutta pääasia on, että teet jotain eri tavalla, että saat hänen päänsä mössöjä vähän liikkeelle.
Voi, kun olet positiivinen! Hauskoja asioita laitoit ja niin sattuvia ainakin tuo urheilujuttu. Urheilu on alusta asti yhdistänyt meitä (vähän kyllä ihmettelen sitä, että McLarenilla on tällä kaudella 3 autoa:) Myös tuo tasapainon muuttaminen kuullostaa oikein hyvältä. Lisäksi tiedän, että hän on tavallaan tyytyväinen elämäänsä...myös ilman minua. Toki ymmärrän häntä, koska hänen elämässään lapsi on ensisijainen ja hyväksyn sen.
Meidän "suhde" on itseasiassa aika aluillaan, vaikka ollaan tunnettu kohta 8 kk. Monta hellää hetkeä takana mutta myös mutkia. Vastoinkäymiset ovat vieneet meitä toisistamme erilleen. Molemmat jauhamme liian pitkään vaikeuksia. Emme pääse kunnolla ylös sieltä jostain syvältä.
Tällä viikolla olen ollut positiivisempi. En ole synkistellyt hänelle, vaan pyrkinyt olemaan iloinen ja höpötellyt niitä näitä. Tämä ilta on vihdoinkin toivoa tavata hänet kunnolla ehkä pariin kuukauteen. Toisaalta hän on luvannut tulla niin usein...tuskissani olen sitten saanut huomata, ettei hänen sanaansa ole voinut täysin luottaa.
Pitkäpiimäisessä aloittelussa minäkin mukana, joka on paljastanut toki aika paljon miehestä ja syistä, miksi suhde ei ala käynnistymään. Koska olen niin monta kaveria tsekannut ja vain tämä on kiinnostava, niin minun on nyt vain selvitettävä tämä tapaus. Samalla kyllä mietin, onko tästä mihinkään ja vanhenenko odotellessa esim. ohi lisääntymisiän (nyt 37). Mutta jälleen palaan ajatukseen, ettei kukaan toinen ole ollut niin vetävä ja kiinnostava.
Soittelemme silloin tällöin laiskaan tahtiin, emme tapaa kuin ehkä pari kertaa kuussa tällä hetkellä. Olen tavallaan niin täynnä hänen nykyistä elämänvaihettaan, enkä tahdo elää sitä omassa elämässäni liian konkreettisesti. Eikä hän liioin kykene antamaan minulle huomiotaan tai jotakin sellaista joka tekisi meistä rakastuneen parin.
Taitaa kuulostaa aika onnettomalta. Onkohan tämä nyt jo toisten silmissä selvää pässinlihaa?
Jos lapsien hankkiminen on sinulle olennaista, nykyinen parisuhdeyritys ei ehkä ole sinulle se oikea, koska aikaa saattaa vielä mennä..Mutta muunlaisiakin elämäntapoja on kuin perinteinen perhe-elämä. Sellainen on myös kahden aikuisen ihmisen suhde ja aivan yhtä tyydyttävä. Pääasia kai on, että on itse tyytyväinen elämäntapaan ja valintoihin.
Oman kiinnostuksen kohteena oleva mies on ollut tunnemyrskyssä pitkään kotitilanteensa vuoksi. Eikä tilanne rauhoitu vielä vähään aikaan. Hän ei myöskään halua tukeani niin paljon kuin haluaisin antaa. Mutta jokin vain roikuttaa minua kiinni hänessä. Jos olet järkevä, luovut hänestä; tunteita ei kuitenkaan voi ohittaa, eikä ne anna rauhaa. Kärsivällisyyttä vaaditaan