Nykyään kun kohta kuuttakymmentä ikävuotta lähestyessäni, muistelen aina mikä aikoinaan oli itselle todellisen verenkierron pysäyttänyt musiikkikokemus. En ota tässä esille keikkakokemuksia, koska ne ovat aina ehkä näitä kokemuksia astetta ylemmällä tasolla.
Oma musiikkikokemuksekseni ajoittuu niin varhaiseen aikaan kun70/80-luvun taitteeseen. Tällöin maailmalle kantautui tieto bandista nimeltä Dire Straits. Heidän biisien poikkeuksilla kitararifilleillä ja muilla sovituksilla ja poikkeuksilla lähestymistavoilla saivat aikaan henkilökohtaisen lähtemättömän tunteen, että myös musiikin avulla voidaan ihmisen tunteisiin suuresti vaikuttaa.
Uskomatonta mutta totta, että heidän musiikkinsa elää elämässäni myös neljänkymmenen vuoden jälkeen, jossa olen tähän kyllästymisen tunnetta odottanut, ehkä kuitenkin turhaan. En kuitenkaan kuuntele heitä suinkaan heitä päivittäin, vaan syvä tunnekohtaa aina kun on bandia on harvakseltaan kuunnellut.
Nykyartistit eivät samaan osaltani ole pystyneet. Tietenkin musiikkityylejä on erilaisia ja niitä on keskenään hyvinkin vaikea vertailla.
Olisi hieno tietää myös palstan seuraajien omia kokemuksia, jotka eivät ole vain unohtuneet pitkien ajanjaksojenkaan jälkeen. Kerro kokemuksistasi, voimme löytää toisiemme kokemuksista jotain yhteistä, olisi hienoa tietää mikä on musiikissa on aikoinaan pysäyttänyt.
Oma musiikkikokemuksekseni ajoittuu niin varhaiseen aikaan kun70/80-luvun taitteeseen. Tällöin maailmalle kantautui tieto bandista nimeltä Dire Straits. Heidän biisien poikkeuksilla kitararifilleillä ja muilla sovituksilla ja poikkeuksilla lähestymistavoilla saivat aikaan henkilökohtaisen lähtemättömän tunteen, että myös musiikin avulla voidaan ihmisen tunteisiin suuresti vaikuttaa.
Uskomatonta mutta totta, että heidän musiikkinsa elää elämässäni myös neljänkymmenen vuoden jälkeen, jossa olen tähän kyllästymisen tunnetta odottanut, ehkä kuitenkin turhaan. En kuitenkaan kuuntele heitä suinkaan heitä päivittäin, vaan syvä tunnekohtaa aina kun on bandia on harvakseltaan kuunnellut.
Nykyartistit eivät samaan osaltani ole pystyneet. Tietenkin musiikkityylejä on erilaisia ja niitä on keskenään hyvinkin vaikea vertailla.
Olisi hieno tietää myös palstan seuraajien omia kokemuksia, jotka eivät ole vain unohtuneet pitkien ajanjaksojenkaan jälkeen. Kerro kokemuksistasi, voimme löytää toisiemme kokemuksista jotain yhteistä, olisi hienoa tietää mikä on musiikissa on aikoinaan pysäyttänyt.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllä tuosta Direstä tämä vanha (ikuinen) punkkarikin on aina tykännyt. Muutenkin kuuntelen nykyäänkin paljon samaa musiikkia kuin teininä, 70-80 luvun vaiheen molemmilta puolilta. Suomalainen ja ruotsalainen punk/uusiaalto oli eniten mun juttu, mutta tulihan maailmaltakin paljon hyviä. Ramones nyt on jäänyt päällimmäiseksi.
Uusista yhtyeistä ei tosiaan nykyään juuri innostu, mutta kyllä niistäkin välillä joku hyvä aina löytyy. Kyllä tuo nykyinen autotunemusiikki on vaan niin masentavaa.
Iän myötä muisti armahtaa menneiltä kamaluuksilta. Mitä niitä ikivanhoja savikiekkoja kuuntelemaan, kun on digiaika ja Nightwish.:)
Hyhhyh.
Mutta näin junnuna (80-l...) huvittaa jossain määrin ajatus, jos jotkut seniorit tai muut semmoiset kuuntelee harvakseltaan omina elämänvarsimusiikkeinaan - Ramonesia.
Tyylikästä menoa.