- juo pillimehua (melkein 5-kymppinen mies), se ääni !!!
- leikkaa kynnet töissä
- ei laita kännykkää latautumaan, vaikka kuinka piippaisi
- sanoo 100 kertaa päivässä: sillä viisii ...
- leikkaa kynnet töissä
- ei laita kännykkää latautumaan, vaikka kuinka piippaisi
- sanoo 100 kertaa päivässä: sillä viisii ...
Vastaukset 19
Vanhimmat
yksi ei tee töitä vaan kulkee ympäriinsä etsimässä epäkohtia ja käskemässä "tee tuo seuraavaksi" vaikka itse tietää tasan tarkkaan mitä pitää tehdä ja koska (8 vuoden kokemuksella).
Toinen istuu vaan eikä hoida omaan työnkuvaansa kuuluvia tehtäviä, tärkeämpää on jutella muiden kanssa tai omalla puhelimella soitella kavereille (työntekijöillä EI saa olla puhelimia työtiloissa).
Ja kolmas sukulainen tekee kyllä töitä, mutta roikkuu senkin edestä sitten puhelimella ja saa vähän väliä "johtamiskohtauksia" jossa osoitetaan kaikille vuorossa oleville työntekjöille, että he eivät osaa mitään (vaikka pidämme käytännössä firmaa pystyssä pomojen istuessa mielummin konttorissa).
AAARRRRGGH! Suku on pahin.
Niin joo, aina yritetään huijata, lomalla laitetaan töihin ja JP-päiviä MINÄ en ole nähnytkään vaikka uusilta työntekijöiltä ne on maksettu kuukausipalkan yhteydessä. Näin meillä arvostetaan firman kantavia voimia.
Ja kyse on siis ravintola-alasta..
Työkaveri on kyllä hyvännäköinen ja laittaakin paljon aikaansa ja energiaansa ulkonäöstään huolehtimiseen. Vieköhän kova punttitreeni sitten kaiken verenkierron aivoista?
Mistä tahansa puhutaan työkavereiden kanssa, siis ihan mistä tahansa, on tämän henkilön kommentit pelkkiä yleisiä sanontoja ilman mitään, siis mitään sisältöä!!?
Hän on mukana juttelussa, naurahtelee sopivasti ja sanoo jotain (omasta mielestään) sopivaa kuten "Nooh, ihmisiähän me vaan ollaan", "Erehtyminen on inhimillistä", "Satuuhan sitä" sekä muita sananpläjäyksiä. "Sen eestäs löytää minkä taakses jättää".
Ylipäätään hän ei sano mitään, missä olisi mitään substanssia, koskaan. Olen alkanut oikein mielenkiinnolla seuraamaan, että minkä sananlaskun se tähänkin aiheeseen onnistuu pljäyttämään.
Mieleen on alkanut hiipiä kaamea epäilys, että se ei oikeesti ajattele mitään...
Minulla oli samanlainen työkaveri. Hän puhui juuri tuollaisilla latteuksilla.
..on vaan niin saatanan tylsät jutut!
Työkaverisi varmaan ajattelee ihan samaa sinusta.(pitäis tuo apina vaan turpansa kiinni)
Käyttää töissä hajuvettä.
Jatkuva kyseleminen, jokaiseen lausahdukseen vastaaminen sanoilla: mitä? milloin? mistä? kuka? kenelle? täh? mitähäh?
Liekö oikeasti huono kuulo tai muu ymmärryksen vajaus, vai, mikä kammottavampaa, vain typerä TAPA.
Ei jaksais toistaa joka asiaa viiteen kertaan, vie päivän mittaan aika paljon energiaa meinaan...
Muutenkin epämiellyttävä ulkoinen olemus kyseisellä "toverilla" (nuori nainen), ei oo ihme jos perse leviää kun ahtaa kaiken maailman viineriä ja konvehtirasiaa harva se kahvitauko.
Kyllä edessä olevan työtoverin piereskely otti tosiaan pattiin. Mitä se oli muuta kuin vakavaa työn teon häirintää eli kiusaamista.
Kun siitä aikanaan asiallisesti ja hyväntahtoisesti yritin huomauttaa, ettei sellainen käytös sovi yhteistyökuvioihin, niin minusta tehtiinkin se kiusaaja. En muka ymmärrä huumoria.
Jotkut työkaverit pitivät jopa pierukilpailuja työpaikalla työn ääressä.
Kuka väkevimmät hajut sai ilmoille, niin sitä rämäkämmät naurut porukalla.
Sitten vain ilmapistoolit käyttöön ja hajuja hajoittamaan. Ilmapistoolit olivat tarkoitetut muuhun käyttöön.
Uskomatonta leikkimistä aikuisilla miehillä.
Arvatkaapas oliko takana olevalla työtoverilla hauskaa? Näin siis taannoin Pohjois-Savossa.
Jaa, onkohan entiset duunikaveris muuttaneet tänne Stadin seudulle? Meille on tullu töihin muutama Savon juntti jotka 'hauskuuttaa' työkavereita jatkuvalla piereskelyllä mm. ruokalassa ja palavereissa. Ja nauravat päälle. Onkohan se joku rodullinen ominaisuus?
Pomo! Täysin vailla sympatiaa sairaita kohtaan. Mutta silloin kun on itse kipeä niin siitä tietää koko työyhteisö ja tarkasti.
-parempi palkka
-kauniimpi ulkonäkö
-vittumainen puhetyyli
-parempi asiantuntemus
-eteneminen esimiestasolle
-kallis auto
-tupakanhaju
-vanhan viinan lemu
-ikä (vanhat harput)
Jaa. Vaikkapa lienee sinne tullut niitä savolaisia. Se piereskely on kai sitä savolaista kuuluisaa, lupsakasta "huumoria." Minä kyllä en ymmärrä tuollaista huumoriksi, mutta kaipa se sitä niille paskojille on.
Omasta mielestäni ymmärrän oikein hyvin tervettä huumoria, mutta tuollainen käytös menee jo yleisen sivistystason alapuolelle.
No savolaiset on savolaisii ja minkäs sille voi vaikka voirasvassa paistettaisiin.
Heh, minullahan se "mukava työkaveri on, ollaan mukamas virkistys-kahvitauolla, tai hän tulee huoneeseeni huilaan, niin tällaista saa kuulla: hoh, hoijaa, ai,ai,hoh hoijaa, ai kun väsyttää, tulis kello jo neljä, huh, huh... ja jatkoa Oi,oi, oi (ja haukotus) tulis jo perjantai, ja haukotus jne samaan tahtiin,heh. Arvaa, virkistääkö ?? Pitäskö sille sanoo, et hakis jotain muuta työtä,jos ei kerran jaksa ! Edes käytöstapoja ?
työkaveri, joka liukenee lähes jokaisesta työtehtävästä sujuvasti kännykän äärelle.. valokuvia ottamaan(uusinta huutoa oleva kämeräkänny)- hups, tekstäri..täytyypä vastata- Kundikaveri laittoi lomakuvän..kätos- mullön taas uusin söittäri...häluuks sä kuullä...jepp, jepp=/
Ja ah, ne ainaiset ja loppumattomat pikku kertomukset ja anekdootit siitä, mitä "mies sanoi ammulla kun olin juomassa kahvia vaikka mies olis saanut nukkua pidempään,niin tuli vaan siihen ja sanoi että..."
Ne kertomukset siitä, mikä mikäkin sukulainen aina lasten vaimojen vanhempiin saakka olivat sanoneetkaan viikonloppuna. Kaikista puhutaan etunimillä, sillä on varma oletus, että koko maailma tietää minkä nimisiä ja millä sukulaisuussuhteilla kukakin tässä maailmanjärjestyksessä sijaitsee...
Jos kahvikupin ääressä joku ylipäätään saa suunvuoron, ja yrittää viritellä keskustelua jostain muusta aiheesta, pidättää iloinen ja sukurakas rupattelijamme hengitystä niin kauan, että saa toisen hengittäessä pienen välin ja aloitaa: "siitäpä tulikin mieleeni, kun olimme mökillä viimeviikonloppuna ja se ja se sanoi,niin mä sanoin siihen että ja se sitten"
Ja niin edelleen. Maailman tappiin saakka.
Ainakin Kuopiolaiset tunnetaan hajun perusteella. Naiset tuoksuvat ihanalle hajuvedelle ja miehenikäiset miehet haisevat paskalle. Ole siinä työssä sitten. Mutta ikävä kyllä työkavereina sattui olemaan pääasiassa jäkimmäisiä.
Hajusta en tiedä, mutta nimenomaan omaa ääntään ja miun ja miun suvun ja miehen ja lastenkummikaimojen tekemiset ovat tämän tavattoman puheliaan heimon pääasia.
Totta, juuri tuollainen on minunkin ärsyttävä työkaverini. Hänellä on kieltämättä vireä sosiaalinen elämä, melkein joka viikonloppu on tapaamisia milloin minkin porukan kanssa. Näistä tutuistaan hän puhuu tyyliin "se Tauno" tai "se Marja" ihan niin kuin kyseiset henkilöt olisivat kaikille muillekin tuttuja. Ei tahdo ymmärtää, että vaikka hän joskus olisi jotain Taunosta tai Marjasta maininnutkin, eivät niitä kuulijat jaksa niin tarkasti mieleensä painaa, että "tämähän oli se entisen opiskelukaverin entisen miehen serkun poika" tai muuta vastaavaa.
Minun ärsytyskynnykseni saa ylittymään myös henkilön äärimmäisen kapea näkökulma. Kaikki asiat projisoidaan itseen, loukkaannutaan pomon joka toisesta lauseesta (eikä ao. pomo ole ainakaan julkisesti tätä henkilöä arvostellut puolella sanallakaan) eikä nähdä maailmaa oman navan ulkopuolella. Märehditään joitakin ammoin tapahtuneita "vääryyksiä" eikä osata asettua toisen henkilön asemaan.
Minä olen yrittänyt ymmärtää - koska en ole ilkeä ihminen ja yritän nähdä asiat hänenkin kannaltaan - mutta joskus hihat palavat minullakin. Sen jälkeen ao. henkilö mököttää muutaman päivän eikä suostu sanomaan minulle edes päivää.
Hän on loputtoman katkera kaikille, joilla on parempi palkka eikä suostu myöntämään, ettei ole työntekijänä näiden muiden tasolla. Hänellä menee joka työn tekemiseen esimerkiksi moninkertainen aika muihin nähden, eikä hänelle siksi voi antaa yhtä paljon töitä.
Saahan sitä käläkättää, mutta ei työaikana ja niin että se työn tekoa häiritsee itseltä ja toisilta.
Kimurantiksi asian tekee nimenomaan se, kun ollaan pahamaineisessa suuressa ryhmäurakassa.
Siinä kun vielä pelaillaan digitaaleilla ja muilla pelokkeilla, sekä eräiden entisten luottamusmiesten lopputiliuhkailuilla.
Yhteenvetona totean, että perättömien juorujen levittäminen työtoverista ei sovi mihinkään työyhteisöön.
Käläkäläkälä.... ja vielä takaperinkin käläkäläkäläkäläkälä......!
Vapaa-aikanaan kukin seisokoon vaikka päällään, tai jos ollaan henkilökohtaisissa urakoissa.
Se ei minulle kuulu mitä kukin vapaa-aikanaan tekee. Luulisi kullakin olevan omissakin asioissa setvimistä tarpeeksi.
-toisista ihmisistä pahan puhuminen ja ainainen arvostelu!!!
-rukatauolla 1 porkkanan syöminen kun itse syön vieressä kunnon aterian...
-liika järjestelmällisyys