Miehelläni on neljä

penskaa ja mulla ei yhtään. itse halusin lapsia ainakin kolme,mutta mies ei haluu enää. Olen roikkunut tässä jo viisi vuotta ja toivonut et ukon mieli muuttuu, muttei muutu. Taitaa olla pars et vaihdan miestä vieläkun on mahollista. En jaksa noita miehen teinejä, kun on niin koppavia ja laiskoja, ja halusin hoitaa ieniä lapsia, omat vauvat olisi ihania. Mulla kun ei ole valtuuksia kohdella miehenlapsia kuin omiani, sekin ärsyttää, sillä halusin olla äiti enkä se akka.
Hluisin ostella vauvan vaatteita ja kujetta vaunuissa, mutta nää teinit vaan ei ole lapsia, vaan kikiöitä joiden pillin mukaan on mentävä.
En koe kuuluvan tähän perheeseen, kun penskat ei ole mun. Vaikee lähtä kun ei ole työtä eikä asuntoo, et alottaa ihan tyhjästä ja etsii viel se mies, vaikka senhän voi etsii tässäkin ollessa ja sitten lähtä kun sopiva löytyy.
Mä olen sopeutuvainen ihminen ja pitkä pinnanen, mutta nämä lapset tässä nääin ärsyttää et senkint akia voisin lähtä ja sittenpä olisvatkin pulassa kun lähtisin. Ei ne stä asu vaan äitinsä luona mutta ovat täällä sen takia paljon kun tylkkää musta ja mä pidän kodin siistinä ja on aina ruokaa toisin kuin äidin luona.