Katsokaapas ympärillenne: ei komea-mies kulkee kauniin naisen kanssa tai toisin päin...Vaikka tämä on vanha klisee, niin täytyyhän ihmisen muutenkin kolahtaa kuin vain ulkonäkönsä puolesta. Tai kuka mitäkin toisesta tahtoo. Jos kestää "p-maisen" luonteen ja haluaa vain silmäniloa, niin siitä vaan. Se etsimmekö nykyään "liian täydellistä" on taas eri juttu. Ehkä väkisin vääntämällä, vain siksi, että on tarve olla kimpassa jonkun kanssa, on tuhoon tuomittu jo alkuunsa. Ensin täytyisi olla oma itsenäisyys kunnossa ja sitten vasta voi etsiä "oikeasti" ihmistä rinnalleen. Karmeata tekstiä juuri eronneille, mutta valitettavasti pitää paikkansa. Kun ihminen oppii itsenäiseksi, tulee ongelma siitä, millaisen ihmisen kanssa pystyisin elämään, ilman että oma reviiri kärsii. Monimutkaista?
Mitä sitten toiselta voi odottaa; mikä on suhteessa kultainen keskitie ja tasapaino; en minä tiedä ainakaan ;)
Mitä sitten toiselta voi odottaa; mikä on suhteessa kultainen keskitie ja tasapaino; en minä tiedä ainakaan ;)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niinpä. Rakkauden etsintä check-listan kanssa on mielenkiintoinen ilmiö. Itse olen tavannut kymmeniä miehiä, jotka on paperilla ok mutta välillämme ei ole yksinkertaisesti mitään kemiaa. Eli ei se, että kaikki vaatimukset täyttyvät paperilla ole mikään tae.
Ja toisekseen, käsittääkseni kukaan ei hae ystäviä vaatimuslista kourassa. Itse en voisi seurustella sellaisen miehen kanssa, jota ei sietäisi ystävänäkään. Eikä ihmissuhteita yleensäkään voi mielestäni hoitaa ja rakentaa hyödyntavoittelemisen periaatteilla. Ihmiset ovat enemmän kuin osiensa summa :)
Ehkä täydellisyyden tavoittelu johtuu elämän kaupallistumisesta. Aina tarjolla on kaikkea uutta ja hienoa, jolla voi rakentaa ulospäin hyvältä näyttävää elämää ja jonka sanotaan ratkaisevan kaikki ongelmat. Sisäiselle hyvinvoinnille harva tuntuu tuhlaavan ajatustakaan vaikka onnellisuutta tavoittelevalle se on ainoa asia, johon kiinnittää huomiota. Ja kun kuluttajana ja asiakkaana voi aina vaatia "vain parasta", niin voi olla, että sama ajattelu tulee arkielämään ja ihmissuhteisiin. Alueille, jonne se ei sellaisenaan sovellu. Tottakai jokainen voi vaatia arvostusta ja kunnioitusta mutta ei toiselta voi vaatia egobuusterina toimimista. Ja ihmisissä on inhimillisyyteen kuuluvat virheet ja heikkoudet,ei niiltä hyväosaisimmatkaan säästy.
Tälläkin foorumilla hyvin näkyy se, ettei ihmisillä ole intoa itsensä sisäiseen kehittämiseen. Luomassaan yksioikoisen mustavalkoisessa maailmassaan nämä alunperin kauniit ja herkät sielut ovat katkeruuteen, vihaan, halveksuntaan ja kateuteen hukutettuja. Minä vs. maailma -asenteella on vaikea elää hyvää elämää ja luoda toimivia ihmissuhteita. Tuskin edes suhde omaan itseen on kauhean hyvällä pohjalla. Jos odottaa ylivoimaisia asioita muilta, todennäköisesti odottaa niitä myös itseltään. Negatiivisten tunteiden ylläpito vaatii hirveästi energiaa -ja ne paistavat kantajastaan kilometrien päähän. Samalla tavoin kuuluvat puheesta ja näkyvät teoista.
Muiden käyttäytymistä on mahdotonta muuttaa mutta omaansa voi. Jospa täälläkin voitaisiin keskittyä omaan elämään ja jättää muiden arvosteleminen vähemmälle. Kaikille parempi mieli!