[Sirpa Asko-Seljavaara, Martin Saarikangas, Martti Tiuri 9.3.2004]
Tuulivoiman kannattajat uskovat, että tuulisähkön avulla voidaan ratkaisevasti vähentää hiilidioksidipäästöjä ja ilmastonmuutoksia. Kuitenkin tuulisähkön tekniset ja taloudelliset ominaisuudet sekä ympäristöhaitat rajoittavat tuulisähkön mahdollisuuksia. Se voi olla hyödyllinen paikallisesti, mutta perussähkön tuotantoon tuulivoima ei sovi. Tuhat polkupyörää voi korvata junan vain teoriassa.
Tuulisähkö on kallista. Kahden megawatin tuulimyllyn hinta meren rannalla on kaksi miljoonaa euroa ja matalikolle rakennettuna vielä kalliimpi. Suomessa tarvittaisiin 3 000 tuulivoimalayksikköä tuottamaan saman verran sähköä kuin yksi ydinvoimala. Investointikustannukset olisivat kuusi miljardia euroa eli kaksinkertaiset ydinvoimaan verrattuna. Sähkön laatu myös kärsii, mikäli tuulisähkön tuotanto on yli 10 prosenttia tuotetusta energiasta. Merellä sähköä saadaan keskimäärin kolmasosa huipputehosta, rannalla neljäsosa ja sisämaassa viidesosa. Saksassa on tuulimyllyjä rakennettu runsaan tuen turvin sisämaahan, mikä merkitsee luonnonvarojen tuhlausta.
60-100 metriä korkea tuulivoimayksikkö näkyy yli 10 kilometrin päähän ja on selkeä maisemahaitta varsinkin merenrannalla ja tuntureilla. Roottori aiheuttaa häiritsevää ääntä, varjostaa maastoa ja on turvallisuusriski talvella jäänmuodostuksen vuoksi.
Paitsi että tuulivoimayksiköt pilaavat maisemaa, ne vaikuttavat myös ympäröivään luontoon arvaamattomalla tavalla. Linnut vaihtavat muuttoreittejään, eivätkä lennä voimalapuistojen yli. Vesilinnut lentävät matalalla, joten ne murskaantuvat roottoreihin. Porot ja hylkeet pelkäävät ulisevaa ääntä. Matalikoille rakennetut tuulivoimalayksiköt vaikuttavat kalakantoihin, sillä kalat ovat erityisen herkkiä matalille äänille, jotka syntyvät roottoreista. Mahdollisesti silli, ankerias ja lohi muuttavat vaellusreittiään.
Tuulivoimaloiden tehottomuuden, maisemahaitan ja luonnonarvojen pilaantumisen vuoksi tuulipuistoja tulisi rakentaa erittäin harkitusti vain teollisuus- ja satama-alueille. Suomen herkkään ja hitaasti uudistuvaan luontoon ei pidä tuoda tehotonta ja maisemaa pilaavaa rakennelmaa, ennen kuin sen hyödyllisyys sähkön tuotannossa ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on selvitetty ja ympäristövaikutukset tutkittu.
Sirpa Asko-Seljavaara on kansanedustaja (kok) ja professori
Martin Saarikangas on kansanedustaja (kok) ja vuorineuvos
Martti Tiuri on professori
Tuulivoiman kannattajat uskovat, että tuulisähkön avulla voidaan ratkaisevasti vähentää hiilidioksidipäästöjä ja ilmastonmuutoksia. Kuitenkin tuulisähkön tekniset ja taloudelliset ominaisuudet sekä ympäristöhaitat rajoittavat tuulisähkön mahdollisuuksia. Se voi olla hyödyllinen paikallisesti, mutta perussähkön tuotantoon tuulivoima ei sovi. Tuhat polkupyörää voi korvata junan vain teoriassa.
Tuulisähkö on kallista. Kahden megawatin tuulimyllyn hinta meren rannalla on kaksi miljoonaa euroa ja matalikolle rakennettuna vielä kalliimpi. Suomessa tarvittaisiin 3 000 tuulivoimalayksikköä tuottamaan saman verran sähköä kuin yksi ydinvoimala. Investointikustannukset olisivat kuusi miljardia euroa eli kaksinkertaiset ydinvoimaan verrattuna. Sähkön laatu myös kärsii, mikäli tuulisähkön tuotanto on yli 10 prosenttia tuotetusta energiasta. Merellä sähköä saadaan keskimäärin kolmasosa huipputehosta, rannalla neljäsosa ja sisämaassa viidesosa. Saksassa on tuulimyllyjä rakennettu runsaan tuen turvin sisämaahan, mikä merkitsee luonnonvarojen tuhlausta.
60-100 metriä korkea tuulivoimayksikkö näkyy yli 10 kilometrin päähän ja on selkeä maisemahaitta varsinkin merenrannalla ja tuntureilla. Roottori aiheuttaa häiritsevää ääntä, varjostaa maastoa ja on turvallisuusriski talvella jäänmuodostuksen vuoksi.
Paitsi että tuulivoimayksiköt pilaavat maisemaa, ne vaikuttavat myös ympäröivään luontoon arvaamattomalla tavalla. Linnut vaihtavat muuttoreittejään, eivätkä lennä voimalapuistojen yli. Vesilinnut lentävät matalalla, joten ne murskaantuvat roottoreihin. Porot ja hylkeet pelkäävät ulisevaa ääntä. Matalikoille rakennetut tuulivoimalayksiköt vaikuttavat kalakantoihin, sillä kalat ovat erityisen herkkiä matalille äänille, jotka syntyvät roottoreista. Mahdollisesti silli, ankerias ja lohi muuttavat vaellusreittiään.
Tuulivoimaloiden tehottomuuden, maisemahaitan ja luonnonarvojen pilaantumisen vuoksi tuulipuistoja tulisi rakentaa erittäin harkitusti vain teollisuus- ja satama-alueille. Suomen herkkään ja hitaasti uudistuvaan luontoon ei pidä tuoda tehotonta ja maisemaa pilaavaa rakennelmaa, ennen kuin sen hyödyllisyys sähkön tuotannossa ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on selvitetty ja ympäristövaikutukset tutkittu.
Sirpa Asko-Seljavaara on kansanedustaja (kok) ja professori
Martin Saarikangas on kansanedustaja (kok) ja vuorineuvos
Martti Tiuri on professori
Vastaukset 15
Vanhimmat
joojoo
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000007108959
ne propellitornien matalataajuudet on haitallisia aj a terveydelle vaarallisia, josta nuo ei edes tienneet mitään ... jopa 50 km etäälle vaikuttavat, ehkä jopa kauemmas
Tuulisähköllä on tällä välin turmeltu sekä maisemat että talous.Suomi on pahasti velkautunut tuulisähkjön ja sähköautojen takia.Minkään maan talous ei kestä tällaista mesomista.Ja yksikään puolue ei ole vastustanut asiaa mitenkään.Rahojen loppuminenkaan ei ole vaikuttanut mitään.Autoilu on vienyt koko Suomen kivikaudelle ja kohta kärsitään nälkää.Vain ne pärjäävät vähän aikaa jotka rosvosivat ihmisten rahat pörssistä ja ajelevat muiden kustannuksella pitkin kunnostettuja valtateitä huvikeskuksiinsa.Muut saavat maksaa sekä kallistuneen öljylaskun että sähkölaskut. Puolueet eivät tuune edes mitään tunnontuskia rosvotessaan osan voitoista pörssin kautta omiin liiveihinsä,Kansa ei käsitä mikä on menossa.Yritetään vain näyttää tyhmiltä.Siis ollaan.
Olisiko Suomen taloudellinen tilanne siis merkittävästi parempi, jos Pohjois-Korean tyyliin autoistumisen ei olisi koskaan annettu taoahtua?
Missä maassa turismi tuottaa hyvinvointia ja voittoja?Autoilu pitäisi lopettaa kun polttoaine loppuu eikä keksiä uusia korvikkeita koko kansan kustannuksella jotta rikas eliitti voi jatkaa köröttelyään.
Kun öljy loppuu niin autoilu kallistuu niin paljon että vain miljonäärit voi ajella Kim il Unin kanssa.Nyt se hetki on totta.Jotkut asiat jää tekemättä. Voit itse valita.
No, Linkolan teeseillä kivikauteen paluu olisi hyvä tavoite, mutta mielestäni tuulisähkö ja autoilu eivät siinä lajissa kuitenkaan vie oikeaan suuntaan, eikä kirjoitusksan oikein Linkolan henkinen ollut.
Ei tässä ole kysymys Linkolasta vaan sinusta ja kaikista.Elämä ei voi perustua enää tuhlaamiseen ja muiden huijaamiseen kun öljy on lopussa. Sinunkin pitää ryhtyä tekemään hyödyllistä työtä.Laiskottelun on loputtava.Vähän miettimällä sen tajuat.Tilanne on se että kukaan ei voi enää elää muiden työllä jos aiotaan jatkaa demokratiaa rahataloudessa.Velka on petkutusta.
Aika kauas keskustelu on ajautunut avauksesta. Mikä saa sinut päättelemään, etten tekisi mitään hyödyllistä, työtä nyt ainakaan? Jaan kyllä huolesi siitä, että tällä hetkellä yhteiskunnan kestävyys on riskialueella, mutta itse työllistyminen ei ole kovin helppo polku.
Näin on.kukaan ei voi elää nyt ihmisiksi kun vallitsee viimeinen saalistus joka toteutetaan velaksi.Elämme kiristyksen keskellä ja tilanne huononee jatkuvasti kun varat loppuu.Kukaan ei tee hyödyllistä työtä.Petkutus ilmenee pahiten keskuspankkien toimissa.Energian ja raaka-aineiden väheneminen ohjaa näivettymistä .
Ilman autoja eivät veronmaksajat pääse töihin, josta seurauksena eivät luuseritkaan saa Kelalta rahojaan verovarojen puuttuessa. Kaikella on aina seurauksensa.
Demokratia ja Kelakin on seurausta rikastumisesta öljyn avulla.Ne kyllä häipyvät yhtä aikaa maailmasta kuin öljykin. Kannattaa luottaa vain todellisiin asioihin jotka perustuvat auringon säteilyyn.Sekään ei ole pysyvää.Luonnon kasvu ratkaisee elämän ja pärjäämisen.Teknologia perustuu nyt fossiilisiin energioihin jotka pian loppuvat.Niinpä tietotekniikasta tulee nopeasti pelkkä riippa ihmisille.Sitähän se on ollut alusta lähtienkin. Niin paljon aikaa on haaskattu sen kanssa ja hävitty rahaa turhuuksiin.
Mikä on ajateltu Hanhikiven voimalan tilalle, vai eikö sen tilalle tarvitse tehdä mitään.
Fortumin uusi voimala jos Loviisan vaihtoehto ei toteudu. Suomi ei saa jäädä pelkän sattumatuotannon varaan.
Jaksaako mummot enää pomppia Fortumin laskujen kanssa?