Nyt on kärsivällisyys koituksella!
Anoppi on lievästi sanottuna hössö. Nyt sillä on menny maailman kirjat lopullisesti sekasin, kun olemme mieheni kanssa lähdössä matkalle kahdeksi viikoksi. Anoppi soittaa meille molemmille erikseen noin viisi kertaa päivässä. Asiaa hänellä on mm. "ottakaa mukaan laastaria", "ottakaa mukaan paremmat vaatteet", "onko Pertti (nimi muutettu) ostanut ne kengät matkalle?"
Näitä puheluita hän toistaa ja toistaa, samoja asioita. Mieheni on 30 ja minä 27. Ihan aikuisia ollaan ja asuttu omassa taloudessa useita vuosia. Olen asunut ulkomailla vuoden, joten luulisin tietäväni mitä lomamatkalle otetaan mukaan!!!!
Olen yrittänyt olla ystävällinen ja ottaa neuvoja vastaan, mutta enää en mene vannomaan, että pystyn. Muija soittaa, kun olen pankissa tai asioilla, ja jos en vastaa niin soittaa kymmenen kertaa putkeen niin kauan että vastaan!
Mikä ihme saa ihmisen sekoamaa tuolla tavoin!? Kai se nyt itsekkin ymmärtää olevansa ihan mahdoton? Tämä sama juttu toistuu aina, kun elämässämme tapahtuu jotain "erikoista"... onneksi asumme niin kaukana, ettei hän voi tulla meille, ikään kuin käymään vaan...
Anoppi on lievästi sanottuna hössö. Nyt sillä on menny maailman kirjat lopullisesti sekasin, kun olemme mieheni kanssa lähdössä matkalle kahdeksi viikoksi. Anoppi soittaa meille molemmille erikseen noin viisi kertaa päivässä. Asiaa hänellä on mm. "ottakaa mukaan laastaria", "ottakaa mukaan paremmat vaatteet", "onko Pertti (nimi muutettu) ostanut ne kengät matkalle?"
Näitä puheluita hän toistaa ja toistaa, samoja asioita. Mieheni on 30 ja minä 27. Ihan aikuisia ollaan ja asuttu omassa taloudessa useita vuosia. Olen asunut ulkomailla vuoden, joten luulisin tietäväni mitä lomamatkalle otetaan mukaan!!!!
Olen yrittänyt olla ystävällinen ja ottaa neuvoja vastaan, mutta enää en mene vannomaan, että pystyn. Muija soittaa, kun olen pankissa tai asioilla, ja jos en vastaa niin soittaa kymmenen kertaa putkeen niin kauan että vastaan!
Mikä ihme saa ihmisen sekoamaa tuolla tavoin!? Kai se nyt itsekkin ymmärtää olevansa ihan mahdoton? Tämä sama juttu toistuu aina, kun elämässämme tapahtuu jotain "erikoista"... onneksi asumme niin kaukana, ettei hän voi tulla meille, ikään kuin käymään vaan...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olkaa tyytyväisiä ettei ole sattunut mitään isompaa. Minulla on liian tunkeileva anoppi josta selvittiin 20 vuotta pitämällä tarpeeksi etäisiä välejä. Nyt keväällä kuitenkin tilanne muuttui kun vaimoni kuoli ja jäin yksinhuoltajaksi. Anoppi on saanut päähänsa etten osaa hoitaa lapsia ja että hänen tehtävä on pelastaa lapset minun käsistä. Asia meni niin pitkälle että jouduin kieltämään kaikenlaisen yhteydenpidon tai teen rikosilmoituksen. Olen myös järjestänyt sosialitoimiston kautta palaverin muutaman viikon pähän siinä toivossa että anoppi rauhoittuisi mutta mitä keksi tämä. Soitti nuorimman lapsen kouluun ja vaati terveydenhoitajaa järjestämään hätäpalaverin eikä tietenkään puhunut mitään tulevasta palaverista vaan vääristeli kaikki asiat. Saipa hän erään asianajajan puhuttua että kirjoitti mulle vaatimuksen että on lasten etujen mukaista antaa hänen tavata lapsia. Mielestäni minun kuuluu suojella lapsia tuommoisilta hulluilta vai mitä mieltä muut ovat.
kai sitä pitäis aina muistaa, että jollain on varmasti asiat vielä pahemmin kuin itsellä, jos pinnaa alkaa kiristämään.
On tämä vaan silti melekosta.
Voimia sinulle! Luulisi, että anopillakin on suruaika, kun on tyttären menettänyt... Toisaalta luulisi myös, ettei isältä voi lapsia vielä aivan helposti. Kun vaan jaksat pysyä tiukkana, niin anopin hulluus paljastuu muillekin.
Rupesi ihan naurattamaan kun luin kirjoituksesi. Olemme myös lähdössä 2 viikon lomalle Thaimaahan ja anoppi hätääntyneenä selittää lintuinfluenssasta, tsunamista yms. Ja kyselee kokoajan "meinaatteko nyt todella uskaltaa lähteä?" Ottaa jo pikkuhiljaa päähän ja sitten tokaisin että mä lähden vaikka pää kainalossa sinne (ollaan odotettu matkaa jo viime elokuusta asti). Sentään matkatavaroihin se ei puutu. Välimatkaa meillä on onneksi tommonen 180 km joka on ihan hyvä juttu.
Että semmosta meillä...
Ja vielä lisää tilitystä: Nyt se nainen soitti aamulla klo 9.30. Tiesi varsin hyvin, että olen ollut yön töissä, ja pääsin nukkuman vasta klo 8.30 aamulla.
Minä vielä töistä tullessa mietin, että onkohan mieheni laittanut puhelimen äänettömälle. Sitten päätin, että en voi kaikista talouden puhlimista huolehtia ja kaikki mahdolliset soittajat tietää kyllä mun olleen yön duunissa...
Mutta EI! Ei. On todella hienoa kukkua tässä pystyssä, eikä uni enää tule, vaikka olo on kuin 2 promillen humalassa.
"voi paska kun se taas soittaa turhaa asiaa" törkeätä herättää yötöissä ollut! Siinä menee koko päivä pilalle kun ei ole saanut nukkua ensin.
Päivä meni kyllä ihan löperöksi. Vieläkin on pää kuin kännisellä. En tosiaan sanu sit enää nukuttua... ehkä se muistaa seuraavalla kerralla!
Mut toisaalta, ehkä mun mieskin nyt oppii laittaan puhelimen pois kokonaan päältä, jos minä olen yövuorossa. Ei tarvi sitten huolehtia ollenkaan, ja anoppi saa piruutella ihan niin paljon kun jaksaa ja lystää.
Anoppisi on vähän hössö, hän ehkä ollut lapsi ja nuori aikana jolloin esim. ruotsinlaivat vasta aloittelivat, monelle se oli ensimmäinen "ulkomaan matka" ja kulkutaudit ja jo pelkkä vilustuminenkin oli suuri vaara. Ja hän ei siis voi hössöydelleen mitään. Laita puhelin pois päältä, ei kai sitä nyt kaiken aikaa tarvitse pitää päällä. Ja soitat sitten takaisin hänelle. Näin hän alkaa pikkuhiljaa ymmärtämään ettet voi vastata aina kun hän soittaa, itsehän olet hänet siihen totuttanut pitämällä kännkkää päällä.
hössöttämistään!
Ei kukaan voi vaatia että yhden hössön ihmisen takia joku perhe pitää kaikki puhelimensa kiinni.
Todella rasittavaa!
Mutta kyllä ko. anopin tapauksessa anopin lapsuus/nuoruusajan tärkeät naishahmot, oma äiti mummo etc. ovat olleet itse höösääjiä ja tällä anopilla ei kertakaikkiaan ole ollut muuta käyttäytymismallia.
Puhelimenhan voi laittaa asiointi reissujen ajaksi kiinni ja pitää sitä kiinni esim. 2h ja soittaa sitten takaisin näin anoppinkin vähitellen "vieroittuu" ja alkaa hänelläkin vähitellen mennä jakeluun, ettei hän voi soitella kaiken aikaa. ja jos hän loukkaantuu, niin istukkaa pöydän ääreen ja selittäkää juurta jaksain, miksi näin menetellään. Ja nytkö tämä edessä oleva matka se mikä on saanut anopin pillastumaan vai soitteleeko hän muutenkin?