Oudoin työhaastattelukysymys?

- Osaatko kirjoittaa tietokoneella?
- Öh, osaan.

Olen työskennellyt mm. kielenkääntäjänä ja sihteerinä aiemmin.

En saanut paikkaa, kyseessä toimistotyö.

Haastattelun jälkeen yksi haastattelijoista jäi rupattelemaan, kyseli poliittista kantaa epäsuorasti.

Millaista olutta juot, tummaa vai vaaleaa.
- Vastasin en kumpaakaan.

Sain työpaikan. :)

Työhaastattelijat ovat liikaviisaita. Ainakin omasta mielestään.
Naurettavuuksiin on mennyt koko touhu. Joltakin nurmikonkitkijältä kysellään filosofisia kysymyksiä joihin ei ole oikeita vastauksia.
Ei ihme ettei töihin niin vain mennä kuten aikoinaan.

Monta kertaa kysytty: Mitkä ovat hyvät ja huonot puolesi?

Siis kerta kaikkiaan inhoan tuota suorasukaista tyyliä haastatella työnhakijaa!

Edelleenkään en ole valmiiksi miettinyt, mitä seuraavalla kerralla vastaan, jos tuota taas kysytään, enkä mieti.

Milleniaalit ovat kuulleet huhuja, että sellaistakin on olemassa...matematiikkaa? Voiko sitä syödä?

Valtion virkamiehenä toimiva mieshaastattelija (aikaa tästä jo yli 15-vuotta) kysyi vinosti hymyillen ja kaksimielisesti "Millaiset lypsytaidot sinulla on ?" Kyseessä oli virkamiespaikka, jolla ei ollut mitään tekemistä lehmien tai maatalouden kanssa. Itse olin tällöin vajaa kolmikymppinen ja yliopistotutkinnon omaava nuori nainen. Suhteellisen sanavalmiina leikin sitten tyhmää ja sanoi, että kyllä minä maatalon tyttärenä lehmiä olen lypsänyt. Työpaikkaa ei tullut ja enkä sinne olisi kyllä mennytkään.

Aivan normaali kysymys tuo. Haastattelussa yleensä kysytään jokin abstrakti kysymys johon on hankala, mutta ei mahdoton vastata. Kysymykseen ei ole oikeaa vastausta, vaan sillä tarkastellaan ihmisen mielenterveyttä ja luovuutta.

Psykoottiset ihmiset eivät ymmärrä abstrakteja kysymyksiä, jolloin vastaaminen muuttuu todella vaikeaksi. Luonnollisesti se on iso hälytysmerkki rekrytessä.

Miten määrittelet Suomi24:n ylläpidon?
- He laittavat erusivulle sellaisia aiheita, joihin toivovat saavan loukkaavia kommentteja. Usein uskonnollisia, homoja tai jotain muuta aiheita.

Ihmettelen että miksi tuonne alas minua vaaditaan vastaamaan "en ole robotti"? Miksei siellä ole vaihtoehtoa "olen robotti". Ihme syrjintää. Onkohan tuota edes lupa kysyä. Mitä tekemistä sillä on, olenko robotti vai en? Samanarvoisia me kaikki olemme ja menossa sateenkaarta päin.

Vastaisin: Kysy robotilta.

Vanhoina hyvinä aikoina työhaastattelu oli suunnilleen seuraavanlainen: voitko aloittaa huomenna? Ja on usein nykyäänkin, jos hakee suoraan yritykseen. Rekryfirmat ovat sitten omalaatuisempia. En menisi niihin on vielä vähän itsekunnioitusta.

Tärkein kysymys olisi ”Tuletko töihin ilmaiseksi?”, jos kyllä niin paikka aukeaa.

Etsiessäni harjoittelupaikkaa herätti opintoni ja työkokemukseni suurta kiinnostusta, haastatteluita riitti. Valmistuessani entisestään laajensin hakua, myös muihin kaupunkeihin unohtamatta matalamman palkan paikkoja, mutta puoli vuotta meni ilman yhtäkään yhteydenottoa. Lopulta sain puolen vuoden määräaikaisen ja muutin eri kaupunkiin, lopulta taas uuden määräaikaisen sopimuksen vuoksi muutin jälleen eri kaupunkiin... mutta kyllä me hallituksen mielestä itse laiskoja olemme työnhakijoina.

-1.Onko sukupuoli poliittinen kostruktio?
-2.Onko maa litteä?
-3.Onko ihminen evoluution tulos?

Oikeat vastaukset työpaikan suhteen:
1.Kyllä on, koska ei ole olemassa naista ja miestä.
2.Eihän toki maa on pallo joka pyörii 1670km tunnissa ja vaeltaa 800000 km avaruudessa.
3.Tyhmä kysymys, jokainen tietää että elämä syntyi alkuliemestä, josta kehittyi kala ja siitä apina ja lopuksi ihminen. tämä prosessi kesti 3 miljardia vuotta.

Konesuunnittelija? No ehkä kävi säkä ettet päässyt, hevosen hommaa nykyään. No ei ehkä sentään, mutta tuskin tuo kysymys oli ratkaisevin saitko paikkaa vai et. Kerran yksi sai paikan kun osasi soittaa bassoa, pääsi firman bändiin.

Onko matematiikkaa olemassa ilman ihmistä?
Miten luonto osaa laskea fraktaalit?
Kuka on luonut alkuluvut?

Kerran hain paikalliseen ja kaupalliseen radiokanavaan myyntineuvottelijaksi mainosaikaa markkinoimaan firmoille.
Haastattelijan yksi viimeisistä kysymyksistä oli: "Kerro vitsi!"
Tuntui hieman erikoiselta. Jatkoa ei heidän kanssaan enää sen jälkeen kehittynyt.

Outoa oli se, että väliesimieshaastattelija piti tavallisia, arkisia toimistotyörutiineja ja -ohjelmia niin käsittämättömän vaativina, ettei kukaan muu kuin hän tai ko. työssä 22 vuotta ollut suoriudu niistä. Eipä siinä oikein voinut suoraankaan sanoa, ettei nuo nyt niin ihmeellistä osaamista vaadi, koska silloin ainakin olisin missannut kuuden viikon vuosilomasijaisen paikan.

-Onko sinulla ämpäri päässä?
-Ei, näytän aina tältä. Pääsin asemoijaksi.

-Paljonko olet velkaa?
-Olet hintelän näköinen et taida käydä salilla?
-Oletko käynyt reserviupseerikoulun?
-Osaatteko vaihtaa Halogeenilamput? (6 vuotta sähkötekniikka takana)
-Myisikkö Etelä-Koreaan firman tuotteita?

Olen ammatiltani parturi-kampaaja. Alalla yli 30 vuotta . Olin M Roomin työhaastattelussa, jossa kysyttiin " Osaatko leikata miesten hiuksia ? " Pääsyvaatimuksena oli kokemusta alalta silloin 0 -2 vuotta kyseiseen firmaan. Joo en saanut paikkaa. Olisiko ollut syynä kun kerroin olleeni yrittäjänä 20 vuotta

Onkohan työpaikoilla miten yleistä, että vuorovaikutustaitoja testataan myös jälkikäteen? Johtajan vaihtuessa uusi johtaja jututtaa alaiset läpi ja keskustelukierroksen jälkeen tiedotetaan henkilöstölle, keiden työsopimukset on päätetty "yhteisesti sovitusti" ? Toki vuorovaikutustaitojen rinnalla pääpaino arvioinnissa voi olla moni muukin osatekijä.

Hmm... nykyajan "Headhunter" on joku rekryfirman nuori (20...30) kaveri joka kyselee asioita tietysti omasta "vinkkelistä" mikä tarkoittaa sitä että jos olet yli 50v ja jotenkin onnistunut pääsemään haastatteluun niin tuskinpa olet niin paljon samalla aaltopituudella tämän "nuorukaisen" kanssa että pääset jatkoon!

Eli, jos omaat jo sitä elämänkokemusta jonkin verran niin kannattaa keskittyä hakemaan työpaikkoja joissa hakijana on yritys itse eikä mikään rekrytointifirma.

Suomessa on yleisesti käytäntö niin virkamiesten ja muiden keskuudessa ns vittuilu periaate millä testataan ärtyykö toinen tämä on käytössä niin aselupia hakiessa kuin työpaikkaakin 60 v aikana on tullut nähtyä kaikkea, se on ilmeisesti ohjeistettu ylempää, ja pohjautuu johonkin yksinkertaiseen psyk. periaatteeseen

"Mitä sä harrastat?" oli koko haastattelun ensimmäinen kysymys, kun hain myymäläpäälliköksi. Aika poikkeava aloitus, mielestäni.

Omituisin vastaus jonka olen saanut täysin järkevään kysymykseeni siitä, että miten näkee itsensä 5 vuoden päästä: jossain (ihan sama missä) töissä, hieno auto ja oma asunto.

Joo, senhän mä halusinkin tietää.

Avaudunko täydellisesti vai vain vähän...

Mutta ällistyttävintä typeryyttä osoitti Raision kotihoidon esimiehet etsiessään määräaikaista työntekijää toimistotyöhön ja jopa siis palkkatuettuun työhön.
Halusivat testata hakijan taitoja tietokoneen ja toimistosovellusten hallitsemisen suhteen. Olivat ilmeisesti ihan itse laatineet tähän tarkoitukseen testitehtävän. Hakijalle annettiin paperilomake, johon oli piirretty taulukon ääriviivat ja hakijan tehtävänä oli tehdä Exceliin tämän mallin mukainen taulukkopohja ja tulostaa tämä paperille.

Enpä tiedä voiko hakijaa tämän pahemmin solvata!

Haastattelijoiden käyttäytyminen tilanteessa oli muutenkin sen laatuista, että aivan selvästi pitivät ihmistä pilkkanaan!

Muulta paikkakunnalta joskus vuosien takaa lyhyen sijaisuuden suhteen osastonhoitaja tiedusteli henkilöltä, jolla oli jo pitkä kokemus kyseessä olevasta työtehtävästä muiden työnantajien palveluksessa (sijaisuuksia - jos joku nyt välttämättä näkee tarpeelliseksi edellä olevan perusteella ruveta nälvimään kirjoittajaa) ja näissä työtehtävissä oli ollut jo tietotekniset sovellukset käytössä, niin osastonhoitaja tiedusteli tietokoneen käyttötaitoja - epäili ettei haastateltava pystyisi hallitsemaan niin monimutkaista järjestelmää kuin oli kyseessä (ja hakija siis oli jo aiemmin työskennellyt kyseisten sovellusten kanssa, sen sijaan ko. osastonhoitajan toimipisteelle kyseiset sovellukset olivat vasta käyttöön otettuja eli ilmeisesti ko. osastonhoitaja itse koki järjestelmän hallinnan vaikeaksi), lisäksi tämä osastonhoitaja heitti haastattelussa myös esiin sen, että tehtävässä joutuu olemaan tosi tarkkana ja pitää tietää tiettyjen pienten eroavuuksien merkitykset, että hankalaa se on kokemattomalle senkin suhteen.... Eli tämä osastonhoitaja sivuutti täydellisesti haastateltavan kokemuksen tehtävän hoidosta.... Siinä tilanteessa tietysti häkellytti, eroavuuksien ymmärtämisestä osastonhoitaja heitti jonkin esimerkinkin ilmaan ja tämä oli haastateltavalle täysin tuttu juttu ja tiesi kokemuksen sekä koulutuksensa perusteella mistä on kyse... Jälkikäteen ajatellen on toki aivan selvää, että hommaan oli jo joku käytännössä jo otettu, kunhan nyt pelleiltiin taas jonkun toisen kanssa.


Pienempi paikallinen siivousfirma: Laitettu oma-aloitteinen hakemus, seuraavana päivänä soittaa ett juu, olis kuule osa-aikaista tarjolla, että tuutko käymään toimistolla. Haastattelussa alkoi sitten tulla esiin sellaista, että kun "mulla on tämä juttu kuitenkin nyt vähän vaiheessa, että odottelen että tuolta kentältä yks soittelee vähän enemmän, että ottaako se tän vai ei ota..." Haastattelusta pari päivää soittaa ja sanoo, että juu, kuten oli puhetta niin tota nyt tää kyllä jo kentällä oleva onkin tämän paikan halukas ottamaan...

Siis kutsuttiin jonakin varatapauksena haastatteluun, että ei mene asiakkuus jos ei löydy tekijää.
Kannattais varmaan siivousfirman pomon sanoa, että sanot nyt otatko vai et, että voi alkaa etsiä jotakuta toista. Sen sijaan että antaa löysää ja soittelee ikään kuin työpaikkatarjouksia uusille tyypeille.
Tökerö!

Puhelunvälittäjän sijaisuus sairaanhoitopiirissä. Puhelinkeskuksen työnjohtaja (onpa muuten aika erikoinen tehtävänimike) soittaa puolenpäivän paikkeilla ja ensimmäiseksi kysyy: "Herätinkö?" 👀
Puhelu jatkui tuon jälkeen ns. puhelinhaastatteluna. Kun ei muuta syytä oikein sitten keksinyt hylkyyn, rupesi esittämään, että kun se (sairaalan) puhelunvälittäjän työ on vähän semmoista, että siinä tarvitsee seurustella langan toisessa päässä olevan kanssa. 👀
No, kävipä ainakin selväksi, miksi terveydenhoitoon puhelimella asiaansa hoitamaan pääsemiseksi joutuu yleensä jonottamaan minuuttikaupalla ennen kuin edes puhelunvälittäjän ääntä kuulee.
Tämä siis ennen puhelinvaihteiden automatisointia! Seurustelevat asiakkaiden kanssa ja "tässä tulee jo ihmisten kanssa tutuksi!"
Joskus myöhemmin tämän kyseisen vaihteen kanssa jouduin tekemisiin, puhelunvälittäjä oli suoraan sanoen kaikkea muuta kuin asiakaspalvelija: "Ai mitä että... miten... haluatko näin vai sittenkin noin... teenks mä tän näin vai..." Sori vaan, mutta työ on asiakaspalvelua myös silloin kun kyseessä on talon sisältä soittava!
Mitä teet silloin, jos et osaa heti auttaa ja soittaja on talon sisältä, jos haluat antaa itsestäsi hyvän kuvan ja edes välttävästi asiakaspalvelutaitoja!