vointi yhtä huono kuin viisi vuotta sitten. Kuolemako on ainoa mikä joskus tullessaan auttaa. Alkaa olla sataprosenttisen varmaa etten halua ketään elämääni, ei ole jaksamista sellaiseen, ei vielä moneen vuoteen. Kerron sen kyllä jos joku muuta kuvittelee minun ajattelevan. Työ on tärkeää ja tietysti työpaikka missä tekee töitä. Ihmissuhteilla ei ole mitään merkitystä.
Ei ole kehumista
Anonyymi
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ryhdistäydy. Vai sääliäkö kaipaat? Itsesäälikin on sairaus.
Ja mielen järkkyminen ei ole? Jos pelkällä käskyllä sairaudet korjaantuis niin olis kyllä hieno maailma. Tässä maailmassa toi ei toimi vaan päin vastoin saattaa lisätä itsesyytöksiä toisessa.