Ootekonna käyneet ulukomaalaisella lääkärillä?

Anonyymi

Ei ehkä aina kannata sillä uusi tutkimus osoittaa ulkomaalaisten lääkärien kielitaidon liian kehnoksi, voi olla jopa vaaraksi potilaille.

Itelläni on vähän huonoja kokemuksia noista.

10

<50

Vastaukset

  • Ulkomaisella lääkärillä olen käynyt Kreikassa kerran ja Turkissa kaksi kertaa. Molemilla kerroilla sain apua vaivaani ja yhteinen kielemme oli englanti.

    Muistan turkkilaisen nuoren mukavan lääkärin hyvin. Hänen nimensä oli Boran Oflaz. Vakuutusyhtiöni maksoi lääkärikäynnit ja lääkkeet. Vakuutusyhtiön yhteenvedossa kerrottiin, että yhtiö maksoi lääkärikulut Walesin pankkiin. Ihan järkevää, koska inflaatio oli suuri silloin Turkissa.

    Kreikassa lääkärin vastaanotto oli asuntoni naapurissa ja lääkäri kävi luonani silloisessa kodissani.

  • Mielestäni ulkomaalaisten lääkäreiden kielitaito on erittäin hyvä. Suomen kieltä ei monessakaan maassa opeteta lääkäreille, mutta englannin kieli kuuluu kaikkien opetusohjelmaan. Lääkärit ovat asiantuntijoita myös ulkomailla.

    Asia on niin päin, että monien suomalaisten kielitaito on liian kehno, jotta he tulisivat toimeen lääkärin kanssa vaikkapa englannilla ja se on vaaraksi suomalaiselle itselleen.

    Englannin kieli on käytännössä nykyään kansalaistaito ja sen hallitseminen on kaikille tärkeää. Ajan mittaan tilanne paranee koko ajan. Nuoriso pärjää jo hyvin englannin kielellä.

    • Kouluenglannilla ei pärjää lääkärissä.
      On aika tavalla erilainen sanasto, ja englannin ääntäminen eri maista tulleilla lääkäreillä, mitä Suomen kouluissa opetetaan.


  • Elekielelläkin pärjää, ainakin se ulkomaalainen tumma lääkäri joka tanssii potilaan ympärillä ja heiluttelee helistintä!
    Semmoinen lääkäri saatava Lieksaan!

    • Lieksan terkkarissa on nykyisin tosi hyvä naispuolinen hammastohtori kuulemma kotoisin tuolta Venäjän puolelta, muistaakseni Olga nimeltään. Pystyy korjaamaan monta hammasta kertakäynnillä. Sekin on säästöä asiakkaan kannalta, ei tarvitse rampata kylillä vähän väliä. Tämmösiä tehotohtoreita tavittaisiin Lieksaan enemmän!!!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Lieksan terkkarissa on nykyisin tosi hyvä naispuolinen hammastohtori kuulemma kotoisin tuolta Venäjän puolelta, muistaakseni Olga nimeltään. Pystyy korjaamaan monta hammasta kertakäynnillä. Sekin on säästöä asiakkaan kannalta, ei tarvitse rampata kylillä vähän väliä. Tämmösiä tehotohtoreita tavittaisiin Lieksaan enemmän!!!

      Olga on todella hyvä hammaslääkäri, mutta hän ei ole venäläinen eikä kotoisin Venäjän puolelta.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olga on todella hyvä hammaslääkäri, mutta hän ei ole venäläinen eikä kotoisin Venäjän puolelta.

      Voin hieman auttaa Anonyymiä 10.7.2019 8:30. Olga ei ole venäjänkielinen eikä virolainen eikä liettualainenkaan. Tunnen hänet, koska olen joskus opiskellut Suomessa hänen kanssaan samassa vieraan kielen opintoryhmässä.


  • Jotta ulkomaalainen saa pätevyyden harjoittaa Suomessa lääkärin ammattia, hänen pitää täyttää seuraavat laillistamisen ehdot:
    - henkilö on suorittanut lääketieteen tutkinnon EU/ETA-valtion ulkopuolella
    - ulkomailla suoritettu, tietyt edellytykset täyttävä lääkärin ammattiin johtava koulutus
    - riittävä kielitaito
    - vähintään kuuden kuukauden lääkäriharjoittelu julkisyhteisöjen (valtio, kunta, kuntayhtymä) ylläpitämässä suomalaisessa sairaalassa tai terveyskeskuksessa
    - kolmeosainen kuulustelu.

    Jotta ulkomaalainen on päässyt esimerkiksi töihin Lieksan terveyskeskukseen, hänen on pitänyt läpäistä kaikki edellä mainitut ehdot. Eli hänellä on myös riittävä suomen kielen taito.

    Tiedän, että monilla suomalaisilla ei ole riittävää suomen kielen taitoa keskustella suomen kieltä osaavan ulkomaisen lääkärin kanssa. Ei moni suomalainenkaan lääkäri kaikkia suomalaisten vaivoja tunne!

    Lääkäri ei voi ymmärtää esimerkiksi sellaisia ilmaisuja kuin:
    - sarvennoo juillii
    - rintoo korvanttaa
    - kulukkuu kaevvaa
    - on romoska
    - on piän taati
    - jne.

    • Tähän lisäisin kansanuskomuksiin liittyviä oireita/sanontoja edesmenneen äitini muistoa kunnioittaen ( jos eläisi vielä, olisi 100 v. mittarissa). No kerrompa ne nyt tässä:
      * luistelloo (koskee) jäsenniin, taittaa ilma muuttuu. Tarkotti yleensä matalapainetta, tuulta ja sateista
      * päätä (siis yläpäätä) kun kutkutti ja raavitutti, niin sillon tuli kova tuuli
      * auringon ympärille kun tuli ns.kehä, sekin ennusti epävakaista säättä
      * annas olla. kun pihakoivikkoon tetret lenti syömään urpuja talvisaikaan . Äiti sanoi, että tuo ei ole hyvän eillä. Eikä se ollutkaan ainakaan hyvän eillä, ennusti traagista lähiomaisen kuolemaa.


  • Tähän jatkoksi sopii erään sairauden kuvaus.

    Muistan mummoni (1874-1962) silloin tällöin maininneen sanan ”poikenluoma”, kun keskusteltiin sairauksista.

    Poikenluomasta löysin kirjallisuudesta seuraavan tulkinnan:
    ”Poikenluomilla, jotka eivät olleet Jumalan säätämiä ja lähettämiä, ymmärrettiin tauteja, jotka joku pahansuopa ihminen, paholainen tai pahanilkinen haltia oli ihmiseen taikakeinojensa avulla pannut tai lähettänyt.”

    Taisipa eräs lieksalainen kunnanlääkärikin mainita sanan viisastellessaan potilaalleen tämän taudista.

    Poikenluoma löytyy myös Kalevalasta:
    ”Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen,
    sillä riisui rikkehiä, purkaeli puuttehia.
    Poies poisti poikenluomat, paranti pahat panoset,
    päästi kansan kuolemasta, Kalevan katoamasta”.

    Väinämöinen oli tarun mukaan myös kansanparantaja. Parannussauna oli muinoin suosittu parannuskeino ja on edelleenkin. Esimerkin oli antanut Väinämöinen, joka lämmitti ensimmäinen terveyssaunan avuksi Pohjolan lähettämiä tauteja, kuten poikenluoma, vastaan. Parannussauna lämmitettiin ukkosen kaatamilla puilla. Myös pihlajapuulla kuumennetulla saunalla oli tavallista suurempi parannusvoima.

Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.