Elämääni kuuluu työnteko

Tuo pakonomaisuus ei kuulosta kannaltasi oikein hyvältä. On hienoa, että huolehdit kunnostasi, mutta olisi tärkeää järjestää myös ihmissuhteille aikaa, kun niitä kuitenkin taidat kaivata.

Ajanhallinta on tuskin kenellekään helppoa. Yksi helpotuksista on perfektionismista luopuminen. Kuntoiluahan voi harrastaa olematta sen orja.

Tsemppiä tasapainon löytämisessä.

Työtä ei kannata tehdä jos ei saa naista ja seksiä säännöllisesti. Itsensä voi elättää ilman työtäkin mutta jos olisi nainen niin töitä pitäisi tehdä jotta pääsee lomalle ja voi ostaa vaikka kesämökin jossa voi viettää aikaa naisen kanssa.

Kuntoilu tekee hyvää. Työntekokin, jos tykkää työstään ja on kiva työpaikka.

Työnteko on köyhyyden välttelyä! :oD

Enää tää yövuoro ja sit vapaalle... Ens viikolla ti-la töitä ja lomille lomps. :o)

Mä teen tasan sen verta hommia, että pärjään. Elämässä pitää olla muutakin kun töitä. Työt on sitä varten että voi kustantaa muu eläminen. :o)

Alan kyllä juonimaan motukkareissua... :o) Paina sä ap vaan töitä mun puolesta. Jonkunhan niitäkin on tehtävä. :oD

Ystävät menevät tässä sivussa ja lomassa, heillä on omat elämänsä. Soitellaan joskus ja poikkeillaan silloin tällöin. Ei mitään siamilaiskaksos-touhua, aikuiset ihmiset... eri juttu oli joskus teininä. Harrastuksissa voi olla kavereita myös. Ja töissä. Jos jossain tekee tiukkaa, jätän kodinhoidon huoletta pois listalta :)

xLiner

Kyllähän moni pitää kuntoilukulissia yllä somessa, otetaan kuva kun ollaan kerran kahdessa kuukaudessa kuntoilemassa ja tutut peukuttaa.
Maanantaina seurasin kun isi, äiti ja poika pelasivat jalkapalloa nurmella, ensimmäisen kerran näin heidät pelaamassa, nainen näpsi kuvia, laittoi kai faceen että muut näkee miten viettävät aikaa yhdessä pelaillen. ( kerran vuodessa)

Aika paska olet sitten treenaamaan jos siinä pitää pelleillä tuntitolkulla.

Olen liian ruma pääsemään töihin. Moneen hommaan olen hakenut eikä onnistu.

Olet kuutosen ihminen, mutta on mahdollista parantaa.

Meitä on moneen junaan (kaikki eivät mahdu samaan hissiin, ei dösään, ei ratikkaan).
Mä en kestäis päivääkään sellaisen kans, jonka pitäis pakonomaisesti kuntoilla.

Asiat pitää osata laittaa tärkeysjärjestykseen.

Kohtuus kaikessa. Urheilua ei tarvitse harrastaa välttämättä joka päivä eikä ystäviä tarvitse tavata joka päivä. Pyöräilen tai kävelen työmatkat, joten siitä tulee perusliikunta eli noin kymppitonnin verran askeleita päivässä. Sen lisäksi 2-3 kertaa viikossa muuta liikuntaa eli vaikka kävisi tunnin jumpassa, niin sen lisäksikin jää vielä aikaa tehdä asioita. Ruokaa teen kerralla isomman satsin, niin ei tarvitse joka päivä tehdä ruokaakaan, muuta kuin vain lämmittää ruokaa jääkaapista tai pakastimesta.

Yleisesti ottaen ihmiset käyttävät liikaa aikaa television katseluun, somettamiseen ja tietokonepeleihin. Melkein kuka vain voisi helposti vähentää ruutuaikaa esimerkiksi tunnin päivässä, joten sen tunnin voisi käyttää liikuntaan, ihmisten tapaamiseen, opiskeluun, kodin siivoamiseen tai mikä nyt milloinkin tuntuu tarpeelliselta.

Pakko se on olla tikissä, muuten normot ja ytm jantterit tulee vetämään turpaa kaupan kassalla tai muissa tilanteissa joissa naamani ei miellytä.

Oon käyttäny paljon aikaa henkiseen ja fyyysiseen taistelukouluttautumiseen.

Miksei normoilla