Erehdynkö, vai onko suomi-rockissa vihdoin päästy siihen tilanteeseen, että biiseissä voi käsitellä syntyjä syviä ilman, että musiikki ja artisti lokeroidaan tiukasti gospelkaavaan? Siis jos kuuntelee Hectoria, Indicaa tai vaikka muutamia Apulannan kappaleita löytää helposti tekstejä, joissa on syvällistä elämänpohdintaa. Tähän saakka on ollut tilanne, että gospelartistin leima on estänyt soitot radioasemilla, vaikka itse musa olisi kuinkakin hyvää (vrt. Juha Tapio, Mikko Kuustonen, Pekka Ruuska, Pikku G, Ruudolf jne.)
Gospel-vaikutteet ?
JJK
054
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.