Uskottomuuden jälkeinen terapia

Anonyymi

Mitä hyötyä terapiassa käyneet koitte saavanne terapiassa käymisestä? Kuinka kauan uskottomuutta kannattaa puida ja käsitellä, missä vaiheessa olisi hyvä jo yrittää unohtaa ja jatkaa eteenpäin. Tällä hetkellä puolison uskottomuus on itselle vielä niin tuore asia, että asia on mielessä päivittäin lähes koko ajan. Tosin asiasta on puhuttu jo niin paljon, ettei enää kahdestaan ole asiasta juurikaan keskusteltavaa. Tai ainakaan mieleen ei ole hetkeen tullut mitään mitä haluaisi vielä käydä läpi. Silti itsellä on tunne, että jollekin olisi tarve asiasta avautua.

25

806

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Itsellä meni niin kauan asiaa käsitellessä, kunnes hyväksyin tapahtuneen ja annoin anteeksi. Käsitin monia asioita itsestäni ja parisuhteesta sekä tulin myötätuntoiseksi myös tätä kolmatta pyörää kohtaan. Koskaan ei palaudu enää se aukoton kuva toisen rakkaudesta itseä kohtaan, mutta käsittää, että se oli liian ruusuinen joka tapauksessa.

      • Anonyymi

        Niin ja kävimme hetken aikaa pariterapiassa, mutta en nähnyt siitä apua tilanteeseen. Itse käsiteltiin asiaa ja puhuin ystävälle paljon.


      • Anonyymi

        Minulla on se tilanne, ettei ole oikein ystävää jolle tästä asiasta puhua. Ainut jolle voisi puhua sanoisi että parempi erota. Puoliso kuitenkin katuu ja rakkautta on molemmin puolin vielä tallella. Tuntuisi kauhealta olla vielä yrittämättä ja unohtaa 20 vuoden yhteinen historia. Ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on se tilanne, ettei ole oikein ystävää jolle tästä asiasta puhua. Ainut jolle voisi puhua sanoisi että parempi erota. Puoliso kuitenkin katuu ja rakkautta on molemmin puolin vielä tallella. Tuntuisi kauhealta olla vielä yrittämättä ja unohtaa 20 vuoden yhteinen historia. Ap

        Ymmärrän. Kyllä sitä on hyvä käydä läpi jossain vaikka psykiatrisella sairaanhoitajalla. Itsellä oli kova tarve puhua siitä, asia nousi pitkään aina uudelleen pintaan. Kyselin ja kyselin sekä syyttelin puolisoa.
        Sitten vain lopulta ajattelin, että mitä se haittaa jos toinen on joltain hellyyttä saanut, eihän se ole minulta tänä päivänä pois. Ei se kivasti tehty itseä kohtaan ollut (luottamuksen pettäminen), mutta ei se elämää suurempi asia enää ole. Puoliso oppi kokemuksesta paljon ja itse opin vielä enemmän. Aloin puhutella miestäni kunnioittavammin, enkä pitänyt häntä enää itsestään selvyytenä.


      • Anonyymi

        Minkälainen tilanne tämä pettäminen oli ollut? Baarireissu vai joku muu? Toista ei voi kahlita, mutta tällä hetkellä ei ole itsellä luottoa, että uskaltaisin päästää viihteelle. Asia on niin kesken eräinen ja koko ajan pelkään, että törmään tähän kolmanteen osapuoleen. Pelottaa oma reaktio mikä se tulee pian olemaan. Ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minkälainen tilanne tämä pettäminen oli ollut? Baarireissu vai joku muu? Toista ei voi kahlita, mutta tällä hetkellä ei ole itsellä luottoa, että uskaltaisin päästää viihteelle. Asia on niin kesken eräinen ja koko ajan pelkään, että törmään tähän kolmanteen osapuoleen. Pelottaa oma reaktio mikä se tulee pian olemaan. Ap

        Niin. Tuo oli vuoden kestänyt salasuhde.

        Ehkä sitä on lupakin ajatella noin kuin ajattelet eli vähän mustasukkaisestikin ja pitää sitten joskus tiukempaa liekaa. En tiedä, miksi itse päädyin siihen ajatukseen, että ajattelin, etten voi pitää itselläni mitään väkisin. Miksi edes sellaista tahtoisin. Jos toinen on mennäkseen, hän menee ja syytön en ollut itsekään, vaikken puolisoa muuten kuin henkisesti. Tajusin kai sen, että kiinni pitäminen on turhaa, mutta tuo oli kyllä pitkä prosessi itsellä ja sen prosessin lopputulema sitten. Pettämisen syitä kannattaa ruotia kyllä, koska sen taustasyyt eivät useinkaan katoa, vaan niiden kanssa on tehtävä työtä ja katsottava onko suhteessa mitään oikeasti kestävää. Itsellä jäljelle jäi ystävyys ja yhteinen eletty elämä, jäin sitten näiden perusteella suhteeseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin. Tuo oli vuoden kestänyt salasuhde.

        Ehkä sitä on lupakin ajatella noin kuin ajattelet eli vähän mustasukkaisestikin ja pitää sitten joskus tiukempaa liekaa. En tiedä, miksi itse päädyin siihen ajatukseen, että ajattelin, etten voi pitää itselläni mitään väkisin. Miksi edes sellaista tahtoisin. Jos toinen on mennäkseen, hän menee ja syytön en ollut itsekään, vaikken puolisoa muuten kuin henkisesti. Tajusin kai sen, että kiinni pitäminen on turhaa, mutta tuo oli kyllä pitkä prosessi itsellä ja sen prosessin lopputulema sitten. Pettämisen syitä kannattaa ruotia kyllä, koska sen taustasyyt eivät useinkaan katoa, vaan niiden kanssa on tehtävä työtä ja katsottava onko suhteessa mitään oikeasti kestävää. Itsellä jäljelle jäi ystävyys ja yhteinen eletty elämä, jäin sitten näiden perusteella suhteeseen.

        Puolisoa pettänyt kuin henkisesti (sana oli tippunut pois tuosta).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on se tilanne, ettei ole oikein ystävää jolle tästä asiasta puhua. Ainut jolle voisi puhua sanoisi että parempi erota. Puoliso kuitenkin katuu ja rakkautta on molemmin puolin vielä tallella. Tuntuisi kauhealta olla vielä yrittämättä ja unohtaa 20 vuoden yhteinen historia. Ap

        Mulla on sama tilanne kuin sulla. Sama tarina. Olisi kiva keskustella kanssasi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on se tilanne, ettei ole oikein ystävää jolle tästä asiasta puhua. Ainut jolle voisi puhua sanoisi että parempi erota. Puoliso kuitenkin katuu ja rakkautta on molemmin puolin vielä tallella. Tuntuisi kauhealta olla vielä yrittämättä ja unohtaa 20 vuoden yhteinen historia. Ap

        Ystävä on näissä tilanteissa tarpeellinen , oikea ystävä tukee ei anna ehdotuksia miten sinun tulisi olla vaan keskustelee asiaa rauhallisesti kanssasi
        Joku joka on läpikäynyt saman asian aikaisemmin olisi varmaan hyvä kertomaan tunteistaan ja huomaisit että et ole ainoa joilla tunteet aaltoilee laidasta laitaan .
        Sillä tällaiset asiat todella järkyttävät usein ihmisen pois tolaltaan .
        Mutta hyvä tietää että niistä selviää, ja usei; voi korjata suhteen myöskin puhumalla puolisonsa kanssa siitä miten kokee asian, ei että syyllistää vaan että hän huomaa ettei tälläiset asiat ole äkkiä ohimeneviä vaan niissä esiintyy sama suruprosessi kun silloinkin puoliso kuolee . Joten luulen että nyt ensi säikähdykseen jälkeen voit nähdä asian sellaisena kun se on ollut m siis erehdyksensä hänen puoleltaan , ei muuna


    • Anonyymi

      Päätin hakeutua terapeutin juttusille. Teki hyvää puhua asiasta ilman, että tarvitsi varoa mitä suustaan päästääkään. Asia satuttaa edelleenkin paljon ja en saa sitä mielikuvaa silmistäni, että mies on päätynyt vieraaseen sänkyyn. Miten voin enää koskaan luottaa. Ap

      • Anonyymi

        Kirjoitit kaikki mitä minusta tuntu tässä tilanteessa. Ihan sama asiat käyn läpi kuin sinä. Olisi kiva keskustella kanssasi.


    • Anonyymi

      Ne terapiat käytiin keittiön pöydän ääressä kun nainen otti uskottomuutensa esille. Ei katsonut silmiin, ei pyytänyt anteeksi, ei ollut pahoillaan ei mitään, totesi vaan oleensa suhteessa toiseen mieheen. Kyayin mikä pisti lopettaa, miehen vaimo oli saanut selville jotakin ja oli uhannut erolla joten muijani päätti vetäytyä ettei tule ongelmia. Turha se on vierasta miestä syyttää kun oma muija ollut halukas muhinoimaan toista miestä. Kyse ei muijan mukaan ollut ihastumisesta vaan ainoastaan hauskanpidosta. Pitäiskös munkin pitää hauskaa ei vaan tunnu mun jutulta tapailla muita, panna toiki vois vois omakin fiilari parantua.

      • Anonyymi

        Jotkut kai käyvät sitten kostoksi panemassa jotakin, että saa ns. puntit tasan. Itse en sellaiseen kyennyt periaatteen ihmisenä, pikemminkin se vain vahvisti uskollisuuttani. En tiedä, voihan se olla sillä pettäjälle kovapaikka, kun ei toinen provosoidukaan yhtä alhaiselle tasolle loukatakseen toista. Että jos ei tunnu sun jutulta, niin ei kannata missään tapauksessa panna vain kostaakseen, siitä kun ei lopulta se fiilari nouse kuin hetkellisesti ja sitten romahtaa loputkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotkut kai käyvät sitten kostoksi panemassa jotakin, että saa ns. puntit tasan. Itse en sellaiseen kyennyt periaatteen ihmisenä, pikemminkin se vain vahvisti uskollisuuttani. En tiedä, voihan se olla sillä pettäjälle kovapaikka, kun ei toinen provosoidukaan yhtä alhaiselle tasolle loukatakseen toista. Että jos ei tunnu sun jutulta, niin ei kannata missään tapauksessa panna vain kostaakseen, siitä kun ei lopulta se fiilari nouse kuin hetkellisesti ja sitten romahtaa loputkin.

        Yksi on mitä noudatan elämässä, jos koku mulle tekee jotakin "ikävää" teen saman kuin muistutukseksi. Jos kohdellaan hyvin teen samoin toiselle mutta kyllä takaisin annan jos syytä on, en jää kattelee tai ottaa vaan vastaan.


      • Anonyymi

        Ihan niin usein huomaa että sitä kolmatta aina syytetään vaikka vika on oman puolison halusta olla uskoton. Kuulee sanontoja että ” se otti mun mieheni” tai ” se vei lapsiltani isän” jne
        Jos mies vapaaehtoisesti lähtee suhteesta niin silloin ei voi syyttää sitä johon mies on rakastunut, ainoastaan on niin että mies lähtee ihan omasta halustaan . Ketään ei kukaan vie kuten esinettä . Joten naiset voisivat ehkä ajatella hieman toisella tavalla , eikä syyttää aitä vapaata naista joka ei edes aina ole tietänyt että mies on naimisissa.
        Niin että syyt löytyy kyllä ihan omasta suhteesta ja miten sitä on hoidettu, ja jos on huonosti hoideltu suhde niin se päättyy eroon.
        Joten vaimot älkää syyllistäkö ketään muuta kun osaa miestänsä jos hän jää kiinni uskottomuudesta .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksi on mitä noudatan elämässä, jos koku mulle tekee jotakin "ikävää" teen saman kuin muistutukseksi. Jos kohdellaan hyvin teen samoin toiselle mutta kyllä takaisin annan jos syytä on, en jää kattelee tai ottaa vaan vastaan.

        Kosto ei koskaan anna sitä nautintoa ihmiselle jota hän luulee saavansa kun haaveilee kostosta .
        Parempi erota se kun aloittaa jotain kissa hiiri leikkiä


    • Anonyymi

      Minä olisin helpottunut, jos puoliso olisi uskoton. Olisi tässä perheessä yksi puutosoireinen vähemmän.

    • Anonyymi

      Meillä oli yli 30 vuotta avioliittoa takana, kun mies tunnusti uskottomuutensa.

      Mieheni ei uskaltanut tai pystynyt olemaan alkuun täysin rehellinen. Kävimme lyhytkestoisessa pariterapiassa, josta ei kovin paljon uutta auennut. Terapeutti sanoi, ettemme vaikuta eroavalta parilta.
      Mieheni kanssa kahdenkeskiset keskustelut ja jopa selvännäkijöihin turvautuminen kuitenkin tukivat avointa kommunikointia. Pikkuhiljaa sain tietää asiasta enemmän ja palat alkoivat loksahtaa paikoilleen. Vielä on joitakin avoimia kysymyksiä, mutta olen yrittänyt olla painostamasta miestäni. Niiden aika tulee myöhemmin.

      En ole vieläkään päässyt asiasta täysin yli, vaikka aikaa on kulunut vuoden päivät. Yritän sivuuttaa mieleen aika ajoin tulevat ikävät asiat, etteivät ne saisi liikaa jalansijaa. Mutta koen, että minulla on lupa myös surutunteisiin puhdistuakseni kokemastani stressiperäisestä traumasta.

      Nykyisin elämämme on hyvää ja rakkauden täytteistä. Uskottomuus on kuitenkin tehnyt särön, joka pysyy ikuisesti muistissa.

    • Anonyymi

      Meillä on takana 37 yhteistä vuotta. Olen ollut onnellinen ja luulin, että kaikki on hyvin. Yhtäkkiä tuli ilmi mieheni 5 vuotta kestänyt salasuhde työkaveriin. Täysin puun takaa. Päivää ennen joulua. Se oli kauhea kokemus. Olen ollut ihan shokissa, joulun selvisin jotenkin lasten ja lastenlasten takia. En heille toki kertonut.
      Minulla ei oikein ole ketään kaveria kelle kertoa. Kaikki sanoisivat, että eroa. Mutta historia on pitkä ja rakastan edelleen miestäni. Tämä olisi ystäväpiirillemme myös melkoinen yllätys, kestämistä on kovasti arvostettu ja hän on kovin pidetty.

      Mieheni kertoi kaiken, tai siis paljon. Hän häpesi ja katuu kovasti, näin ainakin näytti. Haluaa jatkaa minun kanssani ja jätti suhteensa. Meni terapiaan etsimään syitä tähän.

      Itse olen ollut kovin itkuinen, nyt neljä viikkoa olen tätä tuskaa kantanut. Kävin työterveydessä itkemässä pari tuntia, huomenna yritän saada terapiaan ajan. Olen halukas jatkamaan avioliittoa. Kolme viikkoa lähes joka päivä keskusteltiin tuosta, välillä huudettiin, välillä pystyimme ihan normaalisti keskustelemaan. Minulla on tarve tietää kaikki ja mieheni on kertonut. Sanoi, ettei pysty valehtelemaan oikein minulle. Tuokin on tapahtunut niin, ettei vaan ole kertonut mitään, muttei suoraan ole koskaan valehdellut.

      Tiedän tiedän, että luottamus on nyt kokonaan mennyt ja kaikkea epäilen. Toisaalta olen aina arvostanut häntä ja hänen arvojaan. Siksi tämä olikin niin iso yllätys. Arvostan, että hän on kertonut asioita ja mennyt terapiaan heti. Häpeää ja kärsii itsekin teostaan valtavasti. Ei osaa selittää, miksi ei lopettanut aika koko ajan tiesi tekevänsä väärin.

      Nainen on minua 16 vuotta nuorempi. Tietenkin. Itse täytän juuri 60v, itsetunto toki koetuksella ja syvissä vesissä. Olen vielä ihan kaunis ja pidän itsestä huolta, siitä tuskin on kyse. En nalkuttaa, meillä on aina ollut hyvä boogie yhdessä. Tai niin olen luullut. Mutta vika ei ole minussa, hän sanoo. Toki se on, meissä molemmissa. Olen ollut osapuolena meidän elämässä, jossa kai läheisyys on vähentynyt tms. En tiedä vielä, en ehkä koskaan ymmärrä tätä.

      Pelkään yksinäistä vanhuutta, en haluaisi erota. Olemme suunnitelleet kaikenlaista enkä meinaa oikein ymmärtää tätä. Jotain hän tietenkin tältä naiselta sai. On ostellut koruja ja lahjoja hänelle vuosien varrella. Nämäkin hän kertoi. Pahinta, että ovat työkavereita. Nainen oli kolmen vuoden suhteen jälkeen eronnut omasta miehestään. Minun mieheni oli sanonut, ettei koskaan jätä minua. Mutta nyt viiden vuoden kohdalla jäivät kiinni, naisen ex-mies otti minuun yhteyttä ja kertoi.

      Tämä on nyt tällaista tajunnanvirtaa, tekee hyvää kirjoittaa. Kuulla ehkä toisten ajatuksia. Vaikka itse tietenkin päätökset tehdään. Elämä ei ole mustavalkoista ja voi tuoda kaikenlaista vastaan. Nyt se toi minulle tällaisen surun ja tuskan. Onneksi on lapset ja lapsenlapset ja muutenkin elämässä ihan kivaa. Mies on ollut mukava. Myös kaikki nämä 5 vuotta hän on ollut samanlainen, en ole huomannut mitään. On tehty remontteja mökeillä ja kotona ja suunniteltu eläkepäiviä jo valmiiksi. Matkusteltu tosi paljon. Koko ajan taustalla on ollut tämä toinen, myös meidän kotona. Tuosta kyllä raivostuin, se oli törkeää. Myös hänestä itsestään. Tämä koko juttu on ihan absurdi ja sen käsittely vie varmasti lopulta aikaa. Saa nähdä, miten selviämme.

      • Anonyymi

        Häpeää ja kärsii tekojaan siksi että järkyttyi kun jäi kiinni. Ei siksi että katuisi suhdettaan. Ei ole hävennyt eikä katunut suhdettaan sen aikana ja siksi se on jatkunut koska se on ollut miehelles tärkeä. Se toinen nainen on miehelles tärkeä ihminen. Kyse on vain siitä, että pettäjä ei halua rikkoa mukavaa elämäänsä vaan haluaa koko paketin

        . Nyt nainen valot päälle ja ero vireille. Luottamus kun on mennyt niin se on silloin avioliiton loppu vaikka sitä miten yrittäisi hetken tekohengittää. Pettäminen on nimenomaan sitä, että on valittu uuden suhteen ja oman liiton väliltä, ja todettu oma liitto vähempiarvoiseksi ja uhrattavaksi. Miehes vielä kuvitellut että päätös on yksin hänen käsissä teidän avioliittonne suhteen kun on pitänyt vaimon ja rakastajan...poiminut rusinat joka pullasta. Ja kyllä on itsepetosta jäädä vuosia kestäneen pettämisen jälkeen avioliittoon sen vuoksi että pelkää ysinäistä elämää tai siksi että ulospäin hienolta näyttäneet kulissit kaatuu. Ja faktahan on se että avioliitossaan onnellinen ei petä että hänellä ei ole ollut kaikki hyvin vaikka sinulla ilmeisesti on ollut.


      • Anonyymi

        Minun pahalla ystävälläni oli ihan samanlainen tilanne, meni lopulta niin pitkälle että mies muutti lapsuuden kotiinsa.
        Ystäväni oli lohduton itki ja laihtui silmissä tätä kesti vuoden kunnes jotenkin taas alkoivat uudestaan ja ovat tänään onnellisia toistensa kanssa, hän sanoiminulke että olivat päättäneet ettei koskaan enää mainita koko asiaa , ei edes jos tulee riitaa
        Joten kyllä liiton voi kursia kokoon pettämisenkin jälkeen jos molemmat sitä todella toivovat .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Häpeää ja kärsii tekojaan siksi että järkyttyi kun jäi kiinni. Ei siksi että katuisi suhdettaan. Ei ole hävennyt eikä katunut suhdettaan sen aikana ja siksi se on jatkunut koska se on ollut miehelles tärkeä. Se toinen nainen on miehelles tärkeä ihminen. Kyse on vain siitä, että pettäjä ei halua rikkoa mukavaa elämäänsä vaan haluaa koko paketin

        . Nyt nainen valot päälle ja ero vireille. Luottamus kun on mennyt niin se on silloin avioliiton loppu vaikka sitä miten yrittäisi hetken tekohengittää. Pettäminen on nimenomaan sitä, että on valittu uuden suhteen ja oman liiton väliltä, ja todettu oma liitto vähempiarvoiseksi ja uhrattavaksi. Miehes vielä kuvitellut että päätös on yksin hänen käsissä teidän avioliittonne suhteen kun on pitänyt vaimon ja rakastajan...poiminut rusinat joka pullasta. Ja kyllä on itsepetosta jäädä vuosia kestäneen pettämisen jälkeen avioliittoon sen vuoksi että pelkää ysinäistä elämää tai siksi että ulospäin hienolta näyttäneet kulissit kaatuu. Ja faktahan on se että avioliitossaan onnellinen ei petä että hänellä ei ole ollut kaikki hyvin vaikka sinulla ilmeisesti on ollut.

        Kyllä pahemmistakin asioista ihmiset ovat selvinneet keskustelemalla , tottakai siinä luotto menee mutta ihmisten jotka ovat iäkkäitä ei ole niin helppoa aloittaa uudestaan ja moni on todella löytänyt tien takaisin suhteeseen, joten paniikissa ei kannata ruveta eroa hakenmaan jossainhan silti on ollut vika jos on pitänyt toista varalla .
        Minä ainakin toivon että tämä pariskunta löytää sen yhteisen elämänsä takaisin ja voivat jatkaa avioliittoaan ketään vihaamalla ja syyttelemällä
        Elämä on joskus ihmeellinen kun se ei mene ajatusten mukaisesti .
        Olen nähnyt muutaman tälläisen tapauksen jotka ovat todella tehneet työtä yåtoistensa kanssa että löytävät takaisin siihen mikä heillä on ennen ollut .


      • Anonyymi

        Minun äitini jätti isäni aikoinaan uskottomuudesta , ja oli katkera asiasta koko elämänsä vielä vanainkodissakin luulottelu demettisena että isäkin on siellä. Hän ei voinut koskaan kertoa asiasta kenellekkään ei siis omistanut ystäviä joiden kanssa olisi pohtinut asiaa . Mutta ei koskaan haukkunut minulle isää puhui aina parhain päin hänestä .
        Joten katkeruus voi jäädä päälle jos ei käsittele asioita, siksi on tärkeää että on joku kenen kanssa voi keskustella kunnes tuntee että on keskustellut valmiiksi asian


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Häpeää ja kärsii tekojaan siksi että järkyttyi kun jäi kiinni. Ei siksi että katuisi suhdettaan. Ei ole hävennyt eikä katunut suhdettaan sen aikana ja siksi se on jatkunut koska se on ollut miehelles tärkeä. Se toinen nainen on miehelles tärkeä ihminen. Kyse on vain siitä, että pettäjä ei halua rikkoa mukavaa elämäänsä vaan haluaa koko paketin

        . Nyt nainen valot päälle ja ero vireille. Luottamus kun on mennyt niin se on silloin avioliiton loppu vaikka sitä miten yrittäisi hetken tekohengittää. Pettäminen on nimenomaan sitä, että on valittu uuden suhteen ja oman liiton väliltä, ja todettu oma liitto vähempiarvoiseksi ja uhrattavaksi. Miehes vielä kuvitellut että päätös on yksin hänen käsissä teidän avioliittonne suhteen kun on pitänyt vaimon ja rakastajan...poiminut rusinat joka pullasta. Ja kyllä on itsepetosta jäädä vuosia kestäneen pettämisen jälkeen avioliittoon sen vuoksi että pelkää ysinäistä elämää tai siksi että ulospäin hienolta näyttäneet kulissit kaatuu. Ja faktahan on se että avioliitossaan onnellinen ei petä että hänellä ei ole ollut kaikki hyvin vaikka sinulla ilmeisesti on ollut.

        Minulla on ystävä joka koki nämä asiat 30 vuotta sitten , vuoden eron jälkeen löysivät toisensa uudelleen ja ovat todella onnellisia toistensa kanssa , vaikka asia on vanha niin hän sanoo että joskus saattaa tulla mieleen , mutta että huitoo pois ne ajatukset ja elää tätä päivää , ja sanoo myös että ovat nyt paljon onnellisempia toistensa kanssa kun ennen eroa joka kesti vuoden . Niin että anteeksi antokin on suurta siinä huomataan omatkin vikansa miksi asioista tapahtuu.
        Joku toinen taas eroaa lopullisesti koska tuntee että häntä on petetty ilkeästi toisen taholta
        Huomaamatta että olisko aihetta ajatella miksi kaikki tapahtui, oliko itsessä jotain vikaa siihen että näin kävi. Jokainen tälläinen tarina on erilainen ja sillä on erilaiset syyt .


    • Anonyymi

      *miestäni on arvostettu, ei kestämistä.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      89
      4600
    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      140
      3133
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      50
      3125
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      403
      2202
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      231
      1348
    6. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      11
      1223
    7. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      76
      1207
    8. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      67
      1097
    9. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      30
      1084
    10. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      112
      999
    Aihe