Miten saan mieheni avoimemmaksi minulle!? Ollaan seurusteltu jo lähes 3 vuotta, mutta mä kaipaan keskustelua, sellasta, että voitaisiin jutella vaikka illasta aamuun valvoen, eikä jutut loppuisi koskaan kesken.
Tilanne on tällä hetkellä se, että mieheni alkaa olemaan aina vaan enemmän ja enemmän ahdistunut mun kanssa, enkä tiedä mistä se johtuu. Oon yrittänyt ottaa vähän takapakkia ja olla rauhallisemmin, kyselemättä ym, mutta musta alkaa atuntua että ollaan umpikujassa, vai onko se sitten sitä että me ei oikeesti rakastetakaan toisiamme vai mitä.
Kuulen kun mieheni puhuu puhelimessa muiden ihmisten kanssa iloisesti ja nauraen, mutta minut nähdessään hän ikäänkuin jo sanoo, että "voi ei, mitä säkin siinä taas, anna mun olla".
Mä haluisin, että voisimme taas jutella ja nauraa yhdessä, että mieheni olis mulle avoin ja pystyis puhuu mulle kaikesta, mitä teen??!
Tilanne on tällä hetkellä se, että mieheni alkaa olemaan aina vaan enemmän ja enemmän ahdistunut mun kanssa, enkä tiedä mistä se johtuu. Oon yrittänyt ottaa vähän takapakkia ja olla rauhallisemmin, kyselemättä ym, mutta musta alkaa atuntua että ollaan umpikujassa, vai onko se sitten sitä että me ei oikeesti rakastetakaan toisiamme vai mitä.
Kuulen kun mieheni puhuu puhelimessa muiden ihmisten kanssa iloisesti ja nauraen, mutta minut nähdessään hän ikäänkuin jo sanoo, että "voi ei, mitä säkin siinä taas, anna mun olla".
Mä haluisin, että voisimme taas jutella ja nauraa yhdessä, että mieheni olis mulle avoin ja pystyis puhuu mulle kaikesta, mitä teen??!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jätä se
pitää sinua jo niin varmana ja itsestään selvänä että luulee voivansa kohdella sinua välinpitämättömästi.
Kaikelle käytökselle on aina selityksensä.
Ehkä sun partneri ei kaipaa keskustelua niin palavasti kuin sinä teet. Ehkä sä hänen mielestään olet jopa painostava.
Ehkä hän ei luota omaan kykyynsä ilmaista itseään sanoin ja vetäytyy siksi kuoreensa sun kanssa. Sä olet läheisin ja siten myös arin suhde hänen elämässään, ehkä hän pelkää töppäävänsä niin, että tulee jätetyksi. Mene ja tiedä...
Ehkä teidän pitäisi hiukan ravistella toisianne, että se lasipinta rikkoutuisi ja tunteet olisi pakko käsitellä. Ei noinkaan voi jatkaa ja sanoa olevansa onnellinen.
Jos olet valmis panostamaan teihin niin sano se miehellesikin ja yritä lähestyä häntä jotenkin helpommin ja ymmärtäen, rakkaudella.
mitä tehdä kun mä olen jo puhunut hänelle suoraan, olen kysynyt miten hän haluaisi minun käyttäytyvän ja puhuvan, miten saisin hänet avoimemmaksi minulle, miten hän voisi näyttää luottavansa minuun enemmän, mitä mun pitäis tehdä, mitä hän haluaa että mä teen tai en tee, sanon tai en sano... Oon yrittänyt lähestyä häntä monin eri tavoin, ja olla myös lähestymättä ym, mutta mikään ei tunnu tehoavan.
Eikö miestäni vain kiinnosta mikään vai mikä tässä oikein mättää?!!! =( Kommenttia!?
En tiedä millaista teillä on ollut alkuaikoina, puhuitteko silloin paljon, avautuiko miehesi silloin, oliko avautumisesta hänelle mitään apua?
No jos suoraan sanotaan, niin miestäsi ei kiinnosta. Näyttää siltä, että miehesi on vaan sinun kanssa yhdessä, kun ei muutakaan keksi. Silloin käytös muuttuu juuri välinpitämättömäksi. Mitkään kyselyt ja neuvojen pyynnöt ei silloin auta, sillä julmasti sanottuna; peli on jo ehkä menetetty.
Mutta jos olet pelinainen, pelaa samaa peliä. Omat riskit siinäkin on, mutta punnitse itse menetätkö mitään. Siinpä on aika ottaa seuraava askel. Jos miehesi ei siis ole kiinnostunut sinusta, niin ala tehdä jotain sellaista mitä et ennen ole tehnyt. Muutu, etsi uusi kaveri, aloita uusi harrastus, etsi salainen sähköpostikaveri. Katso aktivoiko tämä miehesi mielenkiinnon. Vastaa hänen mahdollisiin kyselyihin välinpitämättömästi, ole salaperäinen, hymyile itseksesi. Jos näillä ei miehesi ala osoittaa mielenkiintoa sinua kohtaan, niin silloin kyseessä on todellakin kaveri, joka pitää sinua taakkana ja mahdollisena vakiopanona.
No kokeesta on ainakin yksi hyväpuoli, sen kautta voit sinäkin saada elämään jotain uutta ja mahdollisesti jonkin uuden ystävän, joka jaksaa kuunella ja keskustella. Joskus on vaan myönettävä totuus ja sen jälkeen on helpompi hengittää.
Harvinaisen imbesilleiltä kuulostaa tämän osiriksen neuvot. Vai että salasuhteilla ja tahallisella mustasukkaisuuden hakemisella ne parisuhteet saadaan paranemaan...
Mitä jos vaikka ihan kokeilisit kunnon rehellistä keskustelua? Se ei ole koskaan vielä ketään tappanut. Kyllä se miekkonen siihen lähtee mukaan ja kykenee kunhan osaat vetää oikeista naruista. Eri asia tietysti on, jos sinäkin koet menettäneesi kiinnostuksesi etkä jaksa yrittää. Jos ei keskustelua, niin kirjoita vaikka kirje/sähköposti.
Puhutko sinä muka jollekin ihanalle ystävällesi josta harvoin kuulet, puhelimessa samalla lailla kuin miehellesi kaupassa maksalaatikon hinnasta keskusteltaessa? Tuskin.
Ymmärrä, että ei (rempseästi ja ronskisti puhuville) äijäkaverille puhuta niin kuin elämän tärkeimmälle ihmiselle... Ei niille huokailla elämän kovuutta ja unelmien pakenemista horisontin taa. Miehesi on ehkä masentumaan päin tms. Yritä, yritä!!