Kävin käppäilemässä kotiseudulla. Olen maalta lähtöisin ja katsastin miten kylän raitit olivat muuttuneet 30 vuoden aikana. Yllätyin, useat ennen elämää täynnä olleet talot olivat tyhjillään. Ei kauppoja, ei postia, ei koulua, ei oikein mitään. Surku jos ajattelee miten samalla kylällä oli miehiä ja naisia haaveineen, rakensivat talot ja perustivat perheet haaveita täynnä. Nyt samat talot lahoavat pystyyn eikä aikaa ole kulunut edes 35 vuotta. Nopea on ollut maaseutujen autioituminen. Entiset haaveiden täyttymykset ovat nykyistä ongelmajätettä.
Entiset pellot ovat metsittyneet, ei kyllä samaa tannerta missä tuli kirmattua tunne enää samaksi. Silti mieleen nousi niin kauniita muistoja, lämmin tunnelma.
Tähän aiheeseen sopii herkkä laulelma herkältä naiselta.
https://www.youtube.com/watch?v=diPl5IeuLiI
Entiset pellot ovat metsittyneet, ei kyllä samaa tannerta missä tuli kirmattua tunne enää samaksi. Silti mieleen nousi niin kauniita muistoja, lämmin tunnelma.
Tähän aiheeseen sopii herkkä laulelma herkältä naiselta.
https://www.youtube.com/watch?v=diPl5IeuLiI
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sama on tullut huomattua.
Entisen mummolan pihassa kävin lauantaina kääntymässä, pahaan kuntoon on rapistunut kun siellä ei ole enää asunut kukaan 20 vuoteen.
Tuliko hyviä muistoja mieleesi? Nuo vanhat paikat tuottavat joskus jopa pienen kaihomielen. Tuo voi olla myös syy miksi moni vanhana muuttaa takaisin synnyinseuduilleen. Palaa vähän kuin joutsen samalle lammelle.
AsianVierestä
Maaseutu sellaisena kuin minä sen muistan, on hävinnyt luullakseni kokonaan. Muutaman lehmän navetat, pienet pellot, maitolaiturit...painuneet historian havinaan.