Minä olen niin yksinäinen,surullinen,onneton miks sinä jätit mut yksin tänne kylmään maailmaan en halua muuta kun sut en halua jatkaa elämää yksin en voi jatkaa elämääni ilman sua,olet koko ajan mun mielessä sun kaunis hymysi näkyy mun silmissä koko ajan,sun vihreät silmäsi katsoo mua vaikka et enää ole mun vieressä.Minun elämä on nykyisin pelkkää helvettiä ei ole muuta kun surua,kaipausta ja yksinäisyyttä.
Mulle ei maistu ruoka ei juoma ei mikään minä vaan olen paikallani ja mietin sua,muistelen minkälaista oli olla onnellinen kun olit mun vieressä mut se on kaikki nyt mennyttä onni katosi ja minä jäin yksin tämän suruni kanssa mulla ei ole enää mitään syytä olla täällä minä haluan pois
Mulle ei maistu ruoka ei juoma ei mikään minä vaan olen paikallani ja mietin sua,muistelen minkälaista oli olla onnellinen kun olit mun vieressä mut se on kaikki nyt mennyttä onni katosi ja minä jäin yksin tämän suruni kanssa mulla ei ole enää mitään syytä olla täällä minä haluan pois
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tiedän kuinka pahalta sinusta varmasti tällähetkellä tuntuu,mutta lupaan että olosi alkaa helpottamaan vähän ajan päästä. Pikkuhiljaa alkaa uusi kevät ja aurinko paistaa sinullekin.
Meitä on monta täällä jonka sydän on hakattu pieniksi pirstaleiksi, mutta on vain pakko jaksaa päivä kerrallaan eteenpäin!
Et ole yksin, vaikka siltä tuntuukin, meitä kohtalotovereita on täällä monta.
Jaa meidän kanssa surusi ja tarinasi, anna tulla kaikki tunteet ja ajatukset pihalle, sitä kautta löytyy helpotusta.
Pääset jaloillesi, aikaa se vie ja paljon, mutta pikkuhiljaa...älä vaadi liikaa itseltäsi, anna itsellesi aikaa surra, mutta älä vajoa liian matalalle, sieltä on vaikea nousta.
Voimia sinulle ja auringonpaistetta päivääsi.
en usko et helpotusta on luvassa,tulen olemaan loppu ikäni yksinäinen,vihattu ja onneton ja kaipaamaan naista mitä rakastan.mut en minä voi siintä syyttää kun itseäni itse olen elämäni pilannu olisin halunnut olla vaan onnellinen nyt se on liian myöhäistä.
HALUAISIN VAAN SIIRTÄÄ AIKAA TAAKSE PÄIN JA KORJATA KAIKEN MINKÄ MINÄ PILASIN RAKKAUDEN JA ONNEN HALUAISIN TAKAS
MUT EN SITÄ SAA EN.
HALUAN VAAN POIS TÄSTÄ KURJASTA ELÄMÄSTÄNI MUT RAKKAUS PITÄÄ MUT TÄÄLLÄ VAIKKA RAKASTETTUNI EI OLE ENÄÄ MUN VIERELLÄ.
aivan rauhassa omin sanoin että mitä tapahtui? miksi tienne erosivat?
Kyllä helpotus tulee, vaikka tiedän ettei nyt juuri tunnu yhtään siltä, kyllä mustakin vieläkin aina välillä tuntuu etten jaksa enkä kestä ilman rakastamaani ihmistä...mutta kun on vain pakko...
Älä liikaa itseäsi syytä, et voita sillä mitään, saat vain itsellesi pahemman olon ja se taas ei auta yhtään.
Voi kumpa pystyisimmekin siirtämään aikaa taaksepäin, mutta kun emme pysty..niin julmaa ja väärin kun se onkin.
Oletko varma että olet pilannut kaiken?
Kaikella tapahtuneella on joku merkitys, usko, vaikka et haluasikaan, mutta varmasti on...
Anna anteeksi itsellesi ja anna anteeksi toiselle.
mut sen tiedän et se et me erottiin on mun syy ei kennenkään muun vaan ainostaan minun,en voi siintä ketään muuta syyttää et mut jätettiin kun itseäni.
En voi enää tehdä muuta kun surra ja toivoa et edes mun rakastama nainen saa olla onnellinen se auttaa mua jaksamaan tämän surun kanssa et saisin nähdä hänet taas onnellisena vaika minä en enää ole onnen takana.
TULEN AINA HÄNTÄ RAKASTAMAAN JA SUREMAAN ENKÄ HÄNTÄ IKINÄ UNOHDA TOIVOTTAVASTI HÄNKIN MUISTELEE MUA JOSKUS.
ihan hyvä jos tiedät omat virheesi millä eron aiheutit, mutta ei sitä liikaa kannata itseä syyttää.
Sure rauhassa, se auttaa.
Oletko varma että hän on yhtään onnellisempi kuin sinäkään?
Kyllä hänkin varmasti suree, mutta toivon mukaan molemmat voitte joskus olla onnellisia.
Ei sinun tarvikaan häntä unohtaa, ja tuskin hänkään unohtaa.
Elämä vain joskus menee näin, niin pahalta kuin se tuntuukin.
Kyl hän varmaankin suree myös toivottavasti...
Mun elämä on ollu aina yksinäistä ja vihattua paitsi siltä ajalta kun sain olla mun rakatamani naisen kanssa yhdessä ja onnellinen.nyt sit taas alkaa se yksinäisyyden ja vihatun arki elämä en sitä ois enää halunnut kokea enkä uskonut enää sitä kokevani mut nyt se on taas sit vaan edessäni.
En tiedä vaan jaksanko enää sellasta elämää kun mun elämä oli ennen kun rakastuin ja minuun rakastuttiin.
Älä palaa siihen mitä olit, olet nyt rakkauden myötä varmasti kasvanut ihmisenä ja olet varmasti oppinut asioita, käytä niitä hyväksi ja ota uusi suunta elämääsi.
Voit ihan varmasti vielä saada onnellisuuden takasin, jos et hänen kanssaan niin jonkun muun kanssa.
Kyllä jaksat kun ajatelet että mitä hyvää saitkaan elämältä, sait tuntea rakkauden ja onnellisuuden, kun kerran pystyit sen saamaan niin varmasti voit saada toistekkin.
ehkä minä saisin uudestaan rakkauden mut minä en halua sitä muilta kun yheltä ihmiseltä ja häneltä sitä en saa enää.
En minä halua palata sellaseen elämään kun mulla oli,en haluan takas vaan sen onnellisen elämän mikä minulla oli,mut sitä en saa enää takas ja sen takia minä en halua enää muuta kun pois täältä maailmasta,irti tästä tuskasta ja elämäni helvetistä.
OLKOON MUUT ONNELLISIA MINUN ONNENI ON KADONNUT IKUISEKSI AJOIKSI.
oletko ajatellut että voisitko mennä puhumaan jollekin ulkopuoliselle olostasi?
Saisit varmasti apua, ja kaikki alkaisi näyttää taas valoisemmalta.
Ain vain ei kaikki mene niinkuin haluasimme...niin julmaa kun se onkaan, mutta sen kanssa täytyy vain oppia elämään, pikuhiljaa...
Oletko sanonut hänelle että haluat hänet takaisin, oletteko puhuneet asiasta?
Kyllä sä varmasti jossain vaiheessa saat vielä onnellisen elämän, mutta sun pitää antaa itsellesi mahdollisuus siihen, ei kannata kaivautua liian syvään itsesääliin ja syytöksiin.
Sieltä on vaan pakko jaksaa nousta ylös.
hetki sitten musta tuntuí suurinpiirtein samalta, mutta nyt voin jo paljon paremmin, vähitellen minulla on jo ajoittain hyvä olla, eikä ole kestänyt ikuisuuksia..
surullinen saa olla, mutta ei itsetuohoinen!!
olen vaan surullinen ja siihin se jääkin ei mitään muuta.
Tämä threadi kokonaisuudessaan pätee muhun just tällä hetkellä aivan liiankin hyvim ihan silmänväriä ja yksinäisyyden tuskaa myöden. Yhtäkkiä 4v onnellisen jakson jälkeen on tulossa taas se hirveä yksinäisyys ja tylsääkin tylsemi ja kurjempi elämä takaisin. Yhtäkkiä vaan kihlattu meni ja petti ja nyt tapailee viesteilee ja soittelee koko ajan sille toiselle. muuttaa poiskin pian jne. Aika näyttää miten käy, mutta just nyt tuntuu todella pahalta tää kaikki. Näköjään on olemassa sentään kohtalotovereita, vaikkei se tätä tämänhetkistä tuskaa mihinkään juurikaan helpotakaan. Siellä se taas puhuu sille toiselle... :o( Olen niin onneton ja neuvoton. Elämäni ole juuri raiteillaan ja loistavasti ja sitten se kaikki meinataan viedä kerralla pois. Mitä olen muka tehnyt ansaitakseni tälläisen kohtalon? Koko piina lähti kaiken lisäksi liikkeelle nettipelistä jossa voi chattia. Eii en voi uskoa tätä vieläkään todeksi vaan koko ajan odotan herääväni jostain painajaisesta, kuitenkin aina herään tähän hirveään todellisuuteen.
minulla on vieläkin vaikeeta eikä mun tuska tule ikinä hellittämään ja aina tulen kaipaamaan mun rakastaman naisen viereen ja hänen läheisyyttä.
minäkin haluaisin tän painajaisen loppuvan ehkä se joskus vielä loppuu ja minä saan hänet takas vaikka tää on vaan toive ajattelua.mut se auttaa mua jaksamaan aina yhden päivän eteen päin.
hellittämään! Ajan myötä..sen voin teille luvata. Minun maailmani romahti kun elämäni ihminen ja suurin rakkaus jätti yhtäkkiä ihanan päivän jälkeen. Luulin että olisimme ikuisesti yhdessä. Kumpikin rakastaisi. Tuska oli kestämätön hetken aikaa ja jouduin olemaan sairaslomalla siitä. En pytynyt syömään,en nukkumaan ja eläminen sattui.
Mutta..kyllä se aurinko risukasaankin paistaa.
Tällä hetkellä olen onnellinen ja elämä hymyilee. Olen löytänyt uuden ihmisen rinnalleni. Saan taas rakkautta ja voin antaa sitä sellaiselle ihmiselle joka sitä haluaa ja tarvitsee minulta.
Se joka ei sitä halunnut,ei ole minun rakkauteni arvoinen!
Maailmassa on kaikesta huolimatta paljon hyvää. Teidän tarvitsee vaan nyt nähdä ne!
minä en ole niinkään varma et tuska ja kaipuu häviää en varmaan ikinä enää pysty olemaan onnellinen minä pelkään et minusta tulee samanlainen kun olin ennen kun rakastuin enkä halua siihen palata,mut musta tuntuu et se on ainut vaihto ehto päästä tästä tuskasta irti edes vähäks aikaan.