HEI!
Pettämiselle ei ole oikeutusta.Mutta joskus se "tie " vaan vie siihen ,että löytääkin jotain mikä koskettaa ja tunne vie mennessään.Seurauksia ei halua ajatella.Tilanetta jatkui pitkään ja sitä jo oikeastaan toivookin jäävänsä kiinni, jotta ei tarvitsisi elää valheessa.Useinkaan ihminen ei petä siksi että haluaisi kumppanilleen pahaa, vaan siksi,että hänen on nykyisessä suhteessaan niin paha olla ja tilanne jatkuu ja jakuu ja "ulospääsyä" ei ole...
Pettämiselle ei ole oikeutusta.Mutta joskus se "tie " vaan vie siihen ,että löytääkin jotain mikä koskettaa ja tunne vie mennessään.Seurauksia ei halua ajatella.Tilanetta jatkui pitkään ja sitä jo oikeastaan toivookin jäävänsä kiinni, jotta ei tarvitsisi elää valheessa.Useinkaan ihminen ei petä siksi että haluaisi kumppanilleen pahaa, vaan siksi,että hänen on nykyisessä suhteessaan niin paha olla ja tilanne jatkuu ja jakuu ja "ulospääsyä" ei ole...
Vastaukset 11
Vanhimmat
Nyhverö täytyy olla jos ei voi sanoa kumppanille "en halua jatkaa suhdettamme". Sitä paitsi hoitakaa sitä suhdettanne niin tuohon tilanteeseen ei koskaan jouduta! Toivottavasti nykyinen salapanosi ajattelee asioista samoin eli suhdettanne ei tarvitse hoitaa ja kun kanssasi alkaa paha olo hän vain pettää sinua ja odottaa että jää kiinni. Mitäänhän ei voi kun asiat vaan menee eikä niihin itse voi vaikuttaa. Sairasta. Suorastaan yököttävää, mutta moraalinsa kullakin. Onnea valitsemallasi tiellä.
Usko pois että liitot ei aina kestä ja joskus huomaa että se puolisosi ei olekaan se oikea itselle. On tullu tehtyä väärä valinta jostain syystä tai tunteet yksinkertaisesti kuolee pois. Mikä pakko sitä on loppuelämänsä jatkaa sellaisessa liitossa. Ei mikään. Elämä jatkuu.
Mutta miks helvetissä sitä parisuhdetta ei voi lopettaa ennenkuin etsii sen uuden siihen vierelle?!!!
Onko se niin ylivoimasen vaikeaa sanoa että;minä haluan erota. En voi hyvin tässä parisuhteessa. En usko että olet oikeanlainen ihminen minulle.
Kyllä tuommoinen seläntakana touhuilu ja pettäminen on pelkuruutta pahimmillaan.
Selitä asia miten päin tahdot, mut tiedät itsekin että asia on just näin.
ehdottomasti! Kyllä pitäis sen vertaa itsetuntoa ja moraalia löytyä!
Jos sattuu oleen puolisona sellainen puupää jolle mikään ei mee läpi niin ei se ero ole aina niin helppoa.. tiedän sen kokemiúksesta.. Itsellä meni useita vuosia ennenkuin sain toisen tajuumaan että todella haluun erota.. puhe ei mennyt läpi..ja oma muutto ei ollut mahdollista.. Syynä oli lapset ja en voinut niitä jättää.. puolisoni nimittäin harrasti henkistä väkivaltaa jota on todella vaikee näyttää toteen ja toi eroon pääseminenkin oli luultavasti sitä.. jos oltais oltu aviossa olis asiat ollu helpompi järjestää mutta avoliitossa se ei olluitkaan niin yksin kertaista kuin sitä luullaan.. Joten jois tämä pettäjä on saman käynyt läpi kuin minä niin ymmäärrän häntä täysin..Niin ja luultavasti kyllä hänen puoliso tietää asioista mutta sulkee silmänsä kun ei haluu nähdä totuutta siinäkään asiassa..
totta, niin totta.
On vaan niitä naisia jotka sulkevat silmänsä ja antavat ukon heilua muissa suhteissa.
Tosin niinhän se tais olla joskus agraaariajalla:isännät panivat piiat paksuiksi ja samalla emännät panivat silmät kiinni kaikelta touhulta.
Mutta luulen, että se on monen "hätähuuto", viimeinen konsti, että jos vaikka sitten se eukko ymmärtäisi antaa eron/ottaa eron/ottaa yleensä asian puheeksi, kun toinen nainen on kuvioissa....ymmärtäsi kuunnella ja uskoisi vihdoin että ehkäpä se ukko on oikeesti tosissaan.
tuo on just tyypillistä selittelyä.
Elämä ois huomattavasti yksinkertasempaa jos ihmisillä ois tajua olla rehellinen toiselle.
Hätähuuto joopajoo.Taisit itse ottaa miehen, joka oli vielä parisuhteessa kun rupesitte seurustelemaan.
Kyllä normaali ihminen puhetta ymmärtää(tottakai niinkuin ennaltamainittu on mahdollista että toinen osapuoli on henkisesti kyvytön asiaa ymmärtämään, mut suurin osa niistäkin asian ymmärtää, kun se tarpeeksi voimakkaasti ilmaistaan.)
Voihan sitä pakata tavaransa ja muuttaa pois yhteisestä asunnosta, hoitaa itsensä itsenäiseksi omilla jaloillaan seisovaksi ihmiseksi eikä vaan hypätä parisuhteesta toiseen niinkuin joku teini-ikäinen joka ei uskalla olla yksin hetkeäkään.
Selitykset on selityksiä.
Totuuden tietää kaikki, vaikka harva on sen takana valmiita seisomaan.Onhan se paljon vaikeampaa sanoa päin naamaa kuin ketkuilla selän takana.
se mies on itse niin tyhmä, että tajuaa vasta toisen naisen tullessa kuvioon, että erohan tästä tulee..
On ihme ajattelua 2000-luvulla, että joku voi jonkun väkisin pitää!! Täällä on jatkuvasti jankutettu, että ei kukaan kolmas pyörä vie ketään väkisin, niin sama se kyllä koskee puolisoitakin: ei kukaan pidä väkisin!
Ja sitä paitsi, jos on suomalaiselle miehelle puhuminen niin vaikeata, niin miten on kävelyn laita?! Jos ei siis suutaan saa auki tai on tunne, että ei tule ymmärretyksi, niin reippahasti vaan eteiseen, tennarit jalkaan, ovi auki ja maantietä näkymättömiin..
Uskoitko itse omiin argumentteihisi? Uskotko todella, että tänä päivänä voi jonkun kahlita avioliittoon?! Ennen nainen oli kenties pakotettu taloudellisin perustein pysymään naimisissa miehen kanssa, oli tämä millainen tahansa. Miestä ei ole historiassa koskaan vastaavilla keinoin pidetty. Oletkohan kolmaspyörä, joka uskoo varatun miehen puheet "en saa eroa..". Herää jo tälle vuosituhannelle!
Voi kun elämä olisikin noin yksinkertaista..Sanoisi vaan toisellle ettenpä enää siunusta välitä jaetaan kattilat ja muutetaan erilleen.
Avioero on aina prosessi eikä tapahdu yllättäin.On olemassa patologisia pettäjiä,ketkä ei koskaan löydä kumppania,joka olisi vain se yksi ja ainoa.Mutta kaikki pettäjät eivät ole sellaisia!Ihminen voi todellakin voida pahoin ja pettää ja sitä odottaa soipvaa aikaa, paikkaa,että voisi tilanteen lopettaa suntaan jos toiseen.Pettäjä voi olla pitkiäkin aikoja
kotona "uskollisena" ja päättää ettei koskaan enää.Kunnes törmää ihastukseensa ja sitä mennään!
siski juuri kannattaa oa vaan yksin...eipä tarvitse enää sellaiseen tilanteseen joutua,,, yksinkertainen lääke!!!!!
olin raukka aikaisemmassa avioliitossa.
tein vaimolleni tiettäväksi että suhteemme ei toimi ja että lähtisin kun lapset ovat täysi-ikäisiä.
Minulla oli sivusuhde ja kerran sitten kolahti todella kovaa ja se oli menoa. Rakastuin nuorempaan naiseen tai ei se ikä tässä merkittävää ole vaan rakastuin ihmiseen jolla on samat arvot kuin minulla.
Kävin tämän naisen luona toisella paikkakunnalla viikonloppuisin-vaimoni antoi mennä, keksin matkoista työmatkoja ja jossain vaiheessa ei tarvinnut enää edes valehdella.
Vaimoni sulki silmäni kaikilta pieniltä yksityiskohdilta, uusilta vaatteilta, lyhennetyiltä lahkeilta karrikoidusti sanoen.
Vaimolleni olin ilmaa, sijaluvulla 18 tai jotain. Ja itse halusin lähteä, mutta olin vähän raukka ja toivoin että joku paljastaa suhteeni toiseen naiseen.
Kun se paljastui vaimoni ei halunnut erota. Soitti naisystävälleni, kirjoitti hänelle ja kertoi että aikoo jatkaa avioliittoamme vaikka tietää meidän suhteesta. Vaimoni vikitteli minua--ja minua oksetti sen käytös.
Otin eron, muutin ja myöhemmin menin naimisiin tämän naisystäväni kanssa.
Olen joskus ihmetellyt sitä, että vaimoni olisi ollut halukas jatkamaan vaikka tiesi kuvioni, aiemmasta suhteesta ei käsittääkseni tiedä. Meillä ei ollut muuta yhteistä kuin aikuiset lapset. Pakenimme aina viikonloppuisin vierailulle,ettei meidän tarvinnut olla kahdestaan. Ei siinä liitossa olisi voinut vanheta yhdessä. Avioliittoon ja sen parantamiseenkin tarvitaan aina kaksi. Vaimoni menetti kasvonsa kaikenmaailman hölmöilyissä eron jälkeen. Luulin olleeni asiallisen naisen kanssa naimisissa ja sitä varmaan myös hän luuli, olleensa asiallisen=uskollinen miehen kanssa naimisissa. Näin vähän me toisistamme tiedämme, jos emme keskustele.
Nyt on hyvä. Meillä on rakkautta ja samat arvot, nyt on hyvä vanheta yhdessä.