Välillä kun lukee tämän palstan kirjoituksia, varsinkin välimerkittömän romanttisia makkarailtapalajuttuja ja niskanhieromisjuttuja, sekä joittenkin toivomuksia naisesta, tulee mieleen, että etsitäänkö tällää tiedostamatta vaan alkuhuumaa?
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi-hyvin/parisuhde/mika-varmin-tapa-pilata-parisuhde-alkuhuuman-jalkeen-terapeutti-kertoo
Jos suhteeseen lähtee etsimään itselleen parannusta toisesta, varmasti paukkuu ennenpitkään homma. Ja se parannus mitä toivoi, saattaa ollakin viimeinen niitti arkkuun, kun toinen lähtee jatkamaan omaa elämää, eikä suostu kantamaan kahden ihmisen taakkaa.
Erottaako joku tästä jo romantiikan ja romantisoinnin eron? Kaksi täysin eri asiaa. Toinen on totta parhaimmillaan, toinen on toive, haavekuva, illuusio.
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi-hyvin/parisuhde/mika-varmin-tapa-pilata-parisuhde-alkuhuuman-jalkeen-terapeutti-kertoo
Jos suhteeseen lähtee etsimään itselleen parannusta toisesta, varmasti paukkuu ennenpitkään homma. Ja se parannus mitä toivoi, saattaa ollakin viimeinen niitti arkkuun, kun toinen lähtee jatkamaan omaa elämää, eikä suostu kantamaan kahden ihmisen taakkaa.
Erottaako joku tästä jo romantiikan ja romantisoinnin eron? Kaksi täysin eri asiaa. Toinen on totta parhaimmillaan, toinen on toive, haavekuva, illuusio.
Vastaukset 99
Vanhimmat
Ei kai täällä kukaan mitään tosissaan etsi?
Ei täältä, mutta täällä kirjoitetaan kokoajan sellaista, että parisuhde pitäisi olla jokaisen tavoite.... ymmärtämättä tai edes vaivautumatta miettimään mitä se yleensä onkaan...
En osta kodinkuvalehteä enkä kirjoitusta. Itse olen lulnteeltani sellainen, että tulee kirjoitettua tänne hattaraa vaikka tiedostan kyllä arjen. En nyt myöskään kirjoita tänne enää yhtään mitään tämän jälkeen. En hattarahöttöä en jäykkää asiaakaan.
Varmasti sitä alkuhuumaa etsitään. Sehän on upeaa!
Ja helposti unohdetaan se, ettei se huuma sellaisenaan kestä loputtomiin.
Me on hieno juttu myös. Se mikä on jotain, missä ei ole muita. Me ei ole vain toisen päättämä me.
Kun katsoo vaikka noita amerikkalaisia morsianjuttuja, ei voi olla kauhistumatta sitä kuvaa. Morsian on hirmuvaltias, häät ovat hänen häänsä ja vain häntä varten. Päivä jota on odotettu jo vuosia ja johon on lastattu valtava määrä odotuksia. Koko lähipiiri sulhanen mukaan lukien sitten kiltisti toteuttaa morsiamen suuren päivän. Karmivaa!
Joo. Hattarahöttö on ihanaa ja saa ollakin, mutta tavoitteet kannattas kääntää johonkin pitemmälle ja realistisiin, eikä elää vain höttöä.
Hattara on hyvää, mutta ei sillä pelkästään elä...
Höttö ei kestä.
Hattara ei ole hyvää...liian makeaa.
Joo. Lehden jutussa on kivasti kerrottu, että mitä varten se höttökin on. Mutta onhan se hyvä olla sopiva liekkikin, että suhde antaa jotain. 😊
Juu'uh...ei sitä jaksa panostaa, jos ei yhtään tunne vetoa ja hurmaa...perhosia ja hölmöä hymyä naamalla 😍
Tuosta viimeisestä sanasta tuli mieleen tyttö, jonka nimi on Illusia. Lempinimi tietysti Illu..
Sen mä oon pistänyt merkille, että jotkut täällä kuvittelee parisuhteen olevan jotain kylkikyljessä elämistä..Ainakin sen perusteella kun jotkut kyselee miksei parisuhteessa oleva nyt sitten vietä aikaansa sen puolison kanssa vaan kirjoittelee tänne..
Joo. Ajatellaan, että se suhde on koko elämä...
Oispa tosiaan ahdistavaa elää kokoajan kylki kyljessä. 😳
Tosin ei minusta olisi kiva sekään, että toinen on vaan hyvä kaveri tai tyyppi siinä.... pitää siinä olla muutakin.
Luulosi parisuhteessa olevalla olevsn muutakin tekemistä.
Juu, eihän siinä ole mitään outoa jos palstan aktiivisimmat kirjoittajat kertovat elävänsä ruuhkavuosia.
Kuten mitä?
Tehdä kaikkea kivaa sen kumppanin kanssa ym. kuin täällä näpyttää tekstiä.
Ei sen kumppanin kanssa tarvitse aina olla jotain tekemässä. Ymmärrät tämän vasta sitten kun itse olet parisuhteessa.
Olen ollut pitkässä parisuhteessa ja ymmärrän kyllä, että suhde rikkoontuu siitä ettei ole kumppanille läsnä.
Tuossapa sanoit viisaasti.
oli höttöä tai ei ja oli alku huumaa tai ei mutta kyllä omalle naiselle saa antaa kielihoidon muuten vain loppuun asti tai jos hän tarvii niskahieronnan tai jalkahiernnan ja kyllä saa ostaa naisellensa suklaatakin eli kyllä saa hemmotella ja siten näyttää että rakastaa häntä niin miksi omaa kultaansa ei saa hemmotella kun hän ansaitsee sen kun on niin kiva tai vaikka olisi suhde kestänyt 10v niin siltikin haluaa hemmotella naistansa ja vaikka menis hamburilaiselle niin kiva olis jos oma nainen mukana niin ikävää jos kumpikin käy eri aikaan hamburilaisella
"kyllä saa ostaa naisellensa suklaatakin"
Onko sellaisiakin myynnissä? Kaikkea sitä kans tehdään nykyaikana.
Tällä palstalla geriatriasinkut haikailevat ja hahmottelevat sitä elämää jota eivät osaneet/uskaltaneet elää, tai jonka menettivät hairahtuessaan telaketjufeministiksi tai tasa-arvo-utopistiksi.
Elä hätäile, hyvin sinäkin tänne sovit.
Täällä+haaveillaan.+Lähinnä.+Kuka+nyt+arjesta+haaveilisi.+Joten,+varmasti+olet+oikeassa,+aloittaja.+Mutta+koska+täällä+vain+haaveillaan,+se+ei+kerro+kuin+ihmisten+salattuja+tunteita,+joita+ei+parhaimmillaan+uskalleta+edes+ääneen+sanoa.+Todellisuudessa+ihminen+joka+tänne+kirjoittaa,+antaa+5%+itsestään.+Loppu+jääö+pimentoon.+Se+realistisempi+osuus.+Joten,+ei+kannata+olla+huolissaan.+Antaa+ihmisten+haaveilla.
Tottakai pitää haaveilla. Minua lähinnä vaan eniten harmittaa monien selkeä paha olo, mikä kumpuaa, kun kumppania ei löydy, vaikka väkisinkin yrittää.
Että haaveet saisi toteutettua, on rakennettava pohjaakin, mille jonkun haaveen voi taas toteuttaa. Pilvilinnaa ei kovin helposti saa rakennettua...
Joo no ensimmäinen joka palstalta tulee mieleen hattarahöttöilystä oot sä ite :D Sullahan nyt pariinkin kertaan käynyt niin että oot palstalla onneas toitottanu, että miten on upee ja ihana nainen just ny, liittäny siihen kaikki mahdolliset positiiviset laatusanat. Nyt sityten kirjotat:
"Jos suhteeseen lähtee etsimään itselleen parannusta toisesta, varmasti paukkuu ennenpitkään homma. Ja se parannus mitä toivoi, saattaa ollakin viimeinen niitti arkkuun, kun toinen lähtee jatkamaan omaa elämää, eikä suostu kantamaan kahden ihmisen taakkaa. "
Eikös sulle käyny just noin? ja sitten joko sä tai morsio halus erota kun arki tuli vastaan muutaman kuukauden päästä?
Siinä jutussahan kyllä pariterapautti ihan asiaa kjirjoittaa:
"Rakkaus syttyy alkuhuumasta, mutta sen haihduttua on itsenäistyttävä. ”Muuten pari elää valheellisessa tekosymbioosissa – ja juuri siinä kasvetaan erilleen”, sanoo pariterapeutti Marjo Ehn."
Ookko ihan varma että sulla just ei ollu noin, että tekosymbioosissa hehkutit täällä naista mutta samaan aikaan oikeasti erkaannuitkin siitä?
Sit kun sinä(kin) oot niin kaavamainen niin epäilen ettei kahta ilman kolmatta, seuraavankin naises kans hattaroit aikas mutta se ei tuu kestämää. Kun et suostu näkemään mitään negatiivista naisissa muutenkaan muka niin senkin kohdalla asetet siihen liian isot toiveet ja hattaravaiheen jälkeen tulee ero. Jos heti lähdössä myöntäsit että naiset on aika p..tä noin yleisesti mutta tää on aika hyvä niin se saattais yllättä sut ilosesti jatkuvasti muttei tulis myöskään pettymystä kun puutteita alkaa paljastua.
-harmiseikirj-
Kyllä myönnän, että tässä parin kohdalla olen sortunut tuohon hattaramaailmaan, varsinkin ekan kohdalla. Se oli sitä täysin. Mutta se oli sitä myös milemman naisen kohdalla.
Mutta en lähde varsinkaan tätä viimeistä perkaamaan täällä. Se ei ansaitse sitä. Se saa olla rauhassa.
Toinen osapuoli saattaa lukea palstaa ja se antaa vääristynyttä kuvaa.
Kummatkin naiset on olleet ihmisenä ihania, eikä se siitä olekaan ollut kiinni.
Ja itse koitan kehittyä ihmisenä yhä. Yksi kehityksen kohde on tunnistaa sellainen ihminen, jonka kanssa suhde voi onnistua. Hän kokee minut tasaveroiseksi vierellään, kuten minäkin hänen vierelllään. Ei tarvitse uhrautua itse, eikä toisen.
"Toinen osapuoli saattaa lukea palstaa ja se antaa vääristynyttä kuvaa. "
Älä vääristä juttua, kerrot rehellisesti, ei se ole sen vaikeampaa.
Kannattaa kokeilla edes kerran miltä tuntuu kertoa joku juttu vääristelemättä.
Eihän jokainen ihastuminen johda loppuiän parisuhteeseen. Ajan kanssa huomaa piirteitä, joita ei huomaa alussa ja saattaa tajuta, ettei tämä johda mihinkään. Eikö se sitä parin etsintää ole. Harvoin kai se kerralla natsaa.
Ei täällä pysty kertomaan asioita, etteikö joku vääristyisi. Pitäkää vaan nyt kiinni omasta elämästä ja keskittykää siihen, elkää minun.
Ja kaikista voi oppia itsestään nimenomaan jotain.... se on tärkein pointti. Se toinen on eri ihminen aina. Kaikissa suhteissa jokaisella on vain yksi yhteinen nimittäjä ja se katsoo sua peilistä aamuisin. 😊
Näinpä juuri.
Kun lujee täällä näitä aloituksia ja kommentteja, tulee sellainen älytön kuva, että se eka joka vastaan kävelee on se oikea. Ja jos se ei sitä tajua niin oksat pois.
Sehän nyt vaan ei mene niin.
Ja usein sekin oikea opetellaan oikeaksi. Kun alun jälkeen jokaisesta paljastuu asioita, joita ei huumassa huomaa eikä näytä. Silloin on se hetki, kun tehdään vähän valintojakin eikä vaan tykätä. :)
Opetellaan tykkäämään niistä uusistakin piirteistä, vaikkei ne silleen vaan kivasti ittekseen lumsahdakaan välttis heti uomiinsa. Vaan pitää oikeesti vähän pureskella ensin.
Minusta ihmiset jahtaa utopiaa, puhuessaan täydellisestä oikeasta. Tai olettaessaan, että kaikki menee kun tanssi vaan, ilman mitään mutkia matkassa tai ne mutkat ei tunnu miltään, kun vaan niin mukavaa aina tai pitäisi olla. tai ettei itään joutuisi sietämään suhteessaan edes hetkittäin, tai mikään ei saa poiketa omasta unelmasta...mielikuvasta...tai joutua opettelemaan toisesta mitään hankalaa tai mutkikasta tajuta... :)
Kun siinä vitutuksen ja että on paska fiilis rähmässä rämpii hetken, kääntelee ja tarkastelee sitä minkä tuli valinneeksi voi siitä löytää jotain enemmänkin, kun nätin karkkipaperin ja kauniin mielikuvan.
Joo no ei tokikaan mutta disse hehkutteli noita naisia täällä palstalla niin kovasti että se antoi kovin hattaraisen kuvan, ne julistukset oli sanoinkuvaamattoman imeliä, juurikin sitä hattaraa, eikä herra uskonut kun koetettiin opastaa realismiin siinä asiassa. Ei se minusta ole oikein reilua sitä toista kohtaan jos ensin nostetaan jalustalle ja ylistetään maailman ihanimmaksi ja sitten muutaman kuukauden päästä halutaankin tylysti jo erota, se on vähän kuin huijausta eikä ihan vähänkään.
-harmiseikirj-
Hei toiset on herkempiä ihastumaan ja hehkuttamaan sitä fiilistään. Me ihmiset ollaa erilaisia, joku murisee hiljaa ittekseen tykkäämistään, ei puhu eikä pukahda ja joku on heti sata lasissa intopinkona. Tottakai se tommosen yhden asennon miehelle on mahdotonta sitä ymmärtää tai purra. :D
Että toinen on kuin pingispallo, kimpoo ja otta kierroksia ja elää täysin fiiliksen mukaan. :)
Joo ei kai siinä mitään jos kaks pingispalloa kohtaa, siinähän sitten kimpoilevat keskenään :D mutta jos on toinen kovinkin herkkä ja harvoin ihastuva/rakastuva tuollainen pelimiestaktiikka ettäjulistetaan rakkautta suuna päänä saattaa saada sen kohteen kuvittelemaan että tässä ollaan tosissaan eikä leikkimässä, sitten kun pingispallo muutaman kuukauden päästä ei rakastakaan se voi olla iso pettymys ja vaaatia vuosien eheytymistyön. Joillekin se r-sana voi merkitätkin eikä vaan ole sana jota hölötetään suunnilleen jokaiselle "hoidolle"
-harmiseikirj-
No sitähän ei meistä kukaan tiedä mitä on kohdattu, voi vaan arvailla ja syyllistää sitä joka on äänessä. Tai ylistää ihan miten vaan. Mutta minusta on kumminkin hyvä, että ihminen miettii paitsi toisen myös omia virheitään. :)'
Näin se menee. Elämä ei ole vain päivän paistetta ja se toinen ( ei itsekään) ole aina lutunen ja silti pitää vaan mennä eteen päin.
Utopia on utopiaa, se ei toteudu.
Tarkoitatko, ettei saa kertoa mitä tuntee?
Mä luulen, että elinikäisiä suhteita voi olla vain jos pystyy hyväksyy toisen huonotkin tai pikemminkin ne epämukavat puolet. Tietysti siinä on punnittava minkä verran jaksaa sietää ja kantaa. Onko jotain ylitsepääsemättömän vaikeeta.
Mutta niin kun periaattessa noin. :)
Olen samaa mieltä.
Ja tuosta Ritarin kommentista tuli mueleeni, että itse en niin osaa sanoa, että rakastan, mutta hehkutan kyllä muuten. Niinhän se menee kun on tunteet pelissä. Ja jos se sitten kuitenkaan riitä alkua pidemmälle jommalla kummalla, sitten ei riitä. Ei siinä mitään kummallista ole.
Itse en ole tottunut kutsumaan seurustelukumppaneita hoidoiksi, vaikka se seurustelu kestäsi vain viikon.
Kukin tavallaan tietysti.
Tarkoitan ettei saa huijata ihmisiä höpöttämällä rakkaudesta jos ei oikeasti kykene rakastamaan kuin hattaravaiheen verran.
-harmiseikirj-
"Itse en ole tottunut kutsumaan seurustelukumppaneita hoidoiksi, vaikka se seurustelu kestäsi vain viikon.
Kukin tavallaan tietysti."
Joo en minäkään mutta sanaa käytin kun joillekin ne joille rakkauden tunnustuksia jaellaan onkin vaan sitten pelkkiä "hoitoja" oikeasti.
-harmiseikirj-
Eihän kukaan sitä etukäteen tiedä.
En tiedä mikä sinun ja dissen historia on, mutta melkoista analyysia hänestä teet. Tulee mieleen, että osuuko sinussa johonkin haavaan?
Juu, se tulee seurustelu ajatus siitä varmaan, että itse suhtautuu siihen suhteeseen alusta alkaen seurusteluna. Vakavissaan, vaikka se ei pitkälle kantaiskaan. Mutta sillä menttaliteetilla siihen lähdetään, että tähtäimessä on parisuhde.
Mulla sama ajatus asiasta.
Vai sinäkö niitä hoidoiksi kutsut?
En ihan pääse kärryille ongelmasta. Kyllä ihmiset yleensä hehkuttavat sitä kultaansa kun ovat ihastuneita. Ja ovat ihan tosissaan ja rehellisiä, eikä se kuitenkaan aina loppuiän suhteeseen riitä. Helppoa se olisikin, jos voisi heti toisen nähdessään sanoa, että tämä ihastus ei kasva rakkaudeksi, mutta kun se ei mene niin. Takeita ei kukaan voi antaa.
Niin no kun minä olen yrittänyt kannustaa vastuunottoon omasta elämästään niin se vaan venkoilee :D sen viimeisimmän naisen kaa kun sitä kauheesti täällä ylisti kehoti n sitoutumaan kunnolla niin eipä siitä tullut sitten mitään kun venkoili vaan niin harmittaa vähän niiden naisten puolesta tuo toistuva auervaarailua vailla mitään halua sitoutua.
No ehkä ei pidä puhua rakkaudesta tms. herkästi, jos puhus vaan palavasta ihastumisesta kunnes arki osoittaa, että rakastan sua vaikka mentäs perse eellä puuhun? Oisko se hyvä?
Pikkukiviä putoilee päähän, kuhmujakin on mutta ne on vaan osa kivikkoista tietä...oikopolkuja ei mennä.😆
Juuri noin. Seurustelemaan lähdetään, tykätään kamalasti, ollaan höperöitä ja jos hyvin käy, se kasvaa joksikin kestäväksi.
Sä näät nyt vaan Dissen ikään kuin syypäänä, vaikket yhtään tiedä mimmonen se nainen on. Joka suhteessa on kaksi osapuolta, jossain enempikin.
Mutta ei kukaan yksinään mitään suhdetta voi ylläpitää ja rakentaa. Kummankin työvälineet on oltava käytössä. Siksi hassua spekuloida mitä Disse teki jne. Kun et tiiä mimmonen toisen osuus on asiassa.
Ihana alku ei aina kanna, jos esiin tulee liian mutkikkaita juttuja tai toinen kumpi vaan tai molemmat ei löydä yhteistä säveltä eteenpäin.
Siis teetkö analyysia toisen naissuhteista sen perusteella mitö hän täällä kirjoittaa?
Joo, tuommonen ois paljon paree, r-sana vetäistäs taktaskusta vasta sitten kun oikeesti tietää sen olevan totta.
-harmiseikirj-
Dissen omien sanojen mukaanm maailman ihanin nainen suunnilleen niin eihän semmonen voi olla syypää? jää sitten vaan yks syyllinen siihen :D
-harmiseikirj-
Joo, niinhän dissekin on meistä muista kyökkistelly, ei siinä oo mitään pahaa. Niillä tiedoilla mennään jotka on annettu :D
-harmiseikirj-
Eli sä haluisit, että Disse ei olis " impulsiivinen" ihastuja? Vaan tyyni '"katellaan nyt, jos katottavaa on" jukolan Jussi?😆
Mut tiiätkö, kun ihminen on mimmonen on. Joku kiihtyy nollasta sataan sekunnissa ja joku putputtaa ikuisuuden pääsemättä silti ikinä maaliin asti.
Eikä toista voi valistaa persoonallisten piirteiden ja tempperamentin suhteen tai voi mutta jokasen pitää ite tuntee tarvetta säätää termostaattia, jos tuntee tarvetta.🙂
Tietysti kannattaa huomata se, että nämä täällä annetut tiedot eivät ole koko totuus ja jos sen perusteella leimaa toisen vaikka pelimieheksi, se ei ole kovin reilua eikä oikein.
Voishan jotakin moittia itteensä käpertyneisyydestä ja tavasta inhota muiden onnea tai onnesta ääneen puhumista. Mutta mitä se hyödyttää, jokaisella on persoonallinen tapansa suhtautua asioihin.
Yks suutsuttaa, yks vaikenee kun muuri, yks on ikuinen pessimisti, ja kuka mitäkin. Ei noitten pidä antaa ärsyttää 😃
Tietysti ei ole erityisen asiallista pohtia Dissen moraalia täällä.
Nosä luet seiskalehdestä elämäntituuksia, niin ei sinulle varsinkaan täällä voi mitään totuudenmukaista kertoa.
Ja kuten kerroin, en halua perata tätä viimeistä suhdetta täällä. Hän saattaa lukea ja hän saattaa vetää itseensä väärin täältä jotain. Hän on ihana ihminen, mutta suhde ei toiminut. Ja se on aina kiinni kahdesta ihmisestä. Ei vain hänestä tai minusta.
Että anna vaan jo olla. Etsi vaan provopaskaas seiskasta, eläkä puutu oikeaan elämään.
No se ois niiden kohteiden kannalta parempi, tai jos onkin impulsiivinen niin se on sitten ok jos kertoo sen että on ailahtelevaluonteinen eikä kykene sitoutumaan loppupelisssä, se on sitä rehellisyyttä. Itse kerron heti lähtöön että olen sitoutumiskammoinen tavallaan niin että on sitten tiedossa heti lähdössä jo miten vaikeaa voi olla.
-harmiseikirj-
Niin no kerrotko siis nyt että oletkin valehdellut kaiken jos ei täällä voi mitään totuudenmukaista kertoa? No joo, mun puolesta voi antaa olla mutta sun tosiaan pitää sitä oma käytöstä vähän ehkä suitsia siinä alkuvaiheessa niin ei tuu kenellekään väärinkäsityksiä tulevaisuuden suhteen.
-harmiseikirj-
Ette siis tehneet sitä "meidän pitää jutella" juttua ollenkaan. :)
Siinä puhutaan asiat halki joten vääristelyn tunnetta ei voi syntyä ellei palstalla kerrotakin toisin.
Älä puhu suhteistasi ellet halua kuulla kommentteja niistä.
Jos kertoilisit omasta pyörästäsi yhtä paljon kuin omista suhteistasi, tulisi kommentteja siitä myös.
Mä tein ison virheen, että täällä puin koko suhdetta. Tämä palstan väki sinut mukaanluettuna ei minua tunne. Vielä vähemmän sitä naista. Hän on täysin syytön minun ulosantiin tääällä. Tosin veikkaan ja olen ymmärtänyt, että hän käsitti todellla väärin mitä täällä hänestäkin kirjoitettiin ja meidän suhteesta tietämättä.
Kyllä mä tiedän, ettet sä halua kellekkään mitään pahaa, mutta kun säoot niin helkatin sokea elämälle. Ainakin tämän palstan kautta luettuna.
Kunnioitan sua palstakamuna, mutta johonkin vedän tajan ja se tuli nyt. Lopeta. Anna nyt jo olla. Riittää.
Mä huomaan kyllä mikä sua tässä hiertää. Mutta sä kumminkin spekuloit asioilla mitä et tiedä, mutta et ole ainoa joka niin tekee.
Mietin vaan mikä vimma sulla on ristiinnaulita Disse tämän suhteen kaatumisesta tai siitä alkuun hehkuttamisesta? Tai kyllä mä tiiän...sua ärsyttää Dissen tyyli innostua, analysoida, virheet ja vahingot, perkaa pyykkiä ja antaa ohjeita/ mielipiteitä muille? Ja tunnevastuu puhe?
Ja nyt kuittailet koska tuli tilaisuus epäloogisuuden nimissä?
No tämän vielä kommentoin ja ehkä abrikselle tuossa alla mutta just noin, sä teit ison virheen liikaa täällä avautumalla, muistaakseni silloinkin koetin vähän siitä varoitella, mutta nyt oot oikeella tiellä. Ei täällä tarvii kaikkee kertoa koska siitä juurikin seuraa vaan väärinkäsityksiä, piikittelyä, ylianalysointia yms. nyt sä olet oppinut ja siihenkin tällä tässä vähän pyrin, ei kannata olla liian avoin täällä :)
kts. tuo ed. vastaukseni disselle, siinäpä se oikeestaan on eli meidän, teidän kaikkien kannattaa muistaa ettei täällä liikaa kannata yksityisasioitaan kertoilla, ne päätyy aina analyysiin.
-harmiseikir-
Juu, tiiän. Olen oppinut läksyni. Kantapään kautta.
Ei tätä palstamaailmaa opi kuin kantapään kauta, kuten Abris just sanoi... sitä kuvitttelee, että absoluuttinen totuus riittää.... ei sitä voi tänne ikinä antaa...
Niin. Kaikki oppi tulee vain virheistä, ei siitä, että ne meni rimaa hipoen oikein...
Ootkos koskaan ajatellut, ett se toinen osapuoli osas piiloittaa lähes täysin sen oikean minänsä ja antaa todellisuutta kiertävän kuvan itsestään.
Mä ainakin ihastuin siihen mieheen pikkuhiljaa... koska hän salasi multa monta puolta itsestään.
Me jutelyiin asioista "rehellisesti" hän tiesi mun mielipiteeni ja rajani täysin, ja kuvitteli pystyvänsä muuttamaan mun mielipiteitäni.
Joissai asioissa mä olen todella itsepäinen... esim. jos jokin juttu on minusta pervessiä, niin ei aika eikä parisuhde sitä muuta muuksi.
Valitan... ja silloin mä teen päätöksen; ett tämä oli tässä ja lähden aivan omille teillenim vaikka surren ja itkien jopa raivoten yksinäisyydessä
En minä etsi täydellistä miestä, mutt kuitenkin sellaista jota voin kunnioitaa ja joka kunnioittaa mua.
dissen ex?
Jos kuvittelet ett Anonyymi 23.8.2019 22:05 olisin dissen ex, niin en todellakaan.
Mä tunnen/tiedän dissen vain palstan kautta ja ainakin minulle hän on ollut aina kohtelias ja lohduttava... palsta tuttavuus täällä.
Tämähän on keskustelu palsta... ei mulle tulisi mieleenkään hakea seuraa täältä, vaikka joskus ihastunkin ihmiseen, jonka kanssa keskustelen.
Todellisuus voi olla ihan muuta, sen mä olen oppinut jo ihan reaali maailmassa.
Aikoinaan mä ihastuin NuuskaMuikkuseen ja sanoinkin sen hänelle, taisi miekkonen pelästyä.
Selitin hänelle kyllä ettei se ole vaarallista, sillä ihastukset tulee ja menee aikoinaan tai pysyy. Minä ainoastaan tarkoitin ett tykkäsin jutella netin välityksellä hänen kanssaan.
Paratiisi vai parasiittivaihe? Kummin vaan, muistan sen ajan kun tuo vaihe katosi ja hetken aikaa haimme toisiamme ja itseämme.
Oli ns. kolkompi vaihe sen upeeta mahtavaa vaiheen jälkeen ja kumpikin alkoi olla sitä mitä todellisuudessa arkisena tylsänäkin ittenään on.
Se oli hetken aikaa semmonen olotila, että kuinkahan tässä käy. Epävarma olo.
Onneksi kumpikin halusi olla yhdessä edelleen ja rakastaa sitä karkkikääröstä paljastunutta vähän erilaista ihmistä, kuin mimmoisena näimme toisemme yhteen mennessämme ja tuoreena parina.
Tuo rakastamisen, ihastuksen ja rakkaansa ihastelun tunne on silti yhä edelleen ihana ja kutkuttava tunne. Mutta nyt se perustuu tietoon siitä kumppanista, tietoon ja tuntemiseen. Ja se kumppani on lujemmin tänään se oikea, kun vuonna jona aloimme yhteisen matkan.
Tiiäämme kumpikin mimmoinen toinen on...mutta tykkäämme siitä ihmisestä jonka tunnemme.😘
https://youtu.be/UMZWp4SuTBw
Se oli hetkittäin matka josta ei ollut varma miten meidän käy...
Aikamoista hattarahöttöä.
-flowersreally-
Niin. Tuon voi käydä läpi hammasta purren, tai sitten ehkä yhdessä tiedostaen. Tapoja lienee useita.
Tärkeintä on, että kumpikin voi hyvin kaiken tuon ”hattaran” hävittyä. 😊
Jokainen kaiketi reagoi eritavalla ”hattaran” häviämiseen ja siellä on varmasti omia kipupisteitä, mikä kelläkin mitä.
Mutta itsehän ne on itsessään tunnistettava. Kaikkea ei tarvitse sietää. 😊
Ei mun mielestä, vaan yhteen kasvamista. :)
Vähän kyllä joutui sietämäänkin, mutta se oli sitä tietoista valitsemistakin. Ettei epämukavan asian edessä heti ole pakittamassa. Piti punnita vaakakupissa kummalle asialle antaa enempi valtaa, hyville vai huonoille asioille ja minkä kokoisia asioita ne on sietää ja käsitellä.
Niin kun oon sanonut, täydellistä ihmistä ei olekaan. Ja sen kun hyväksyy voi keskittyy oleelliseen. Mun mielestä.
Turskakin jo pilalla... eihän tuossa ole kun ruoto enää? 😂
Blaa blaa.
-flowers-
Sä ootkin kokenut ihminen, joka imee kaikkea aidosti itsesi muistaen. ☺️👌
Voit paukutella henkseleitäs nyt. 😀💪
Peiliinkö siellä taas katselet?
-flowers-
Vastarannan kiiski turskanruoto kädessä. 😂
No mikä nyt on? :)
Emä halua tuudittautua tohon, aina on opittavaa ja oivallettavaa. :)
Mielellään peilaan sunkin kommetteihin itseäni, mutta minusta ne on bliisuja. Eikä syy ole sun. Syy on se, että mä oon lähempänä itseäni. Ja se on vaikka sinunkin ansiota. Oon kai muistanut sanoa siitäkin? 😊
Tajuatko nyt miks oon sanonut pitäväni sinusta...???☺️
Nami nami allergia.
-flowers-
Oli taas niin sekavaa settiä etten kyllä tajunnut.
-flowers-
Niin arvelinkin, mutta löydä sieltä myös se suola. :)
Se on siellä.
Sä ootkin sina niin pihalla. 😬
Nainen luulee olevansa joku terapeutti vaikka naiset ne just ottaa aina eroja helposti kun vähän alkaa menemään huonosti.
Aina voi yleistää, jos se tuo jotain.... naisiakin on erilaisia. Usko vaan. 😬👌
Suhteen alussa pannaan usein mutta miten se sitten se läheisyyden saa jatkumaan kun on vuosi menty yhdessä. Laantuuko teillä meno makkarissa vai heiluuko peitto samaan tahtiin kuin suhteen alussa? Meillä ainakin ollaan puhuttu että pitää olla läheisyyttä ei välttämättä seksiä joka päivä mutta ainakin sen pari kolme kertaa viikossa ja muuta yhdessä oloa myös kuten käydään vaikka lenkillä tai jossain silakkamarkkinoilla yhdessä. Ja sitten niitä koti-iltoja jossa vaan ollaa sylikäin sohvalla ja katsotaan leffaa tai telkkaria muuten.
Kunhan kumpikin pitää ja nauttii siitä. Sittenhän kaikki on hyvin. 😊👌
Hmm, meillä ei ole erikseen sovittu miten vaalia suhdetta. Enkä ole kokenut tarpeelliseksikaan eikä mieskään.
Toiveita voi esittää pitkin matkaa, kun kaipaa jotain muuta kuin mitä arjessa on. Minusta se toimii, että muunnellaan arkea tarpeen mukaan. Muuten tuntuu riittävän sekin että päivittäin puhutaan mitä mieleen tulee puhua, ollaan kotona työpäivän päätteeksi ja vapaalla toisen saatavilla vaikka omiaan touhuiskin.
Sen omiaan voi keskeyttää, jos toisella on tarvetta jutella tai vaikka mitä vaan muutakin.
Kumpikin silti saa tilaa touhuta omiaankin ja lähteä ominpäin minne tykkää, jos tykkää. Kumminkin kumpikaan ei juuri kotoota halua pois, koska täällä on hyvä olla ittenään. Eikä täällä ole pakko olla mitenkään miten ei tykkää olla.
Epärealistiset kuvitelmat.. Yksikin tuttu kadehtii veljensä parisuhdetta, kun on muka niin hyvin heillä asiat.. ei ole. Jotkut eivät vaan suostu näkemään kulissin taakse, ja tykkäävät rakennella sitä julkisivua itsekin. Ymmärtämättä että ihmiset ovat - noh, ihmisiä 🙄
xL
Kyllä mä näen keillä asiat suhteessa on hyvin. Ei kulissit enää mua ainakaan estä näkemästä totuutta. Sen näkee jo silmistä ja puheesta.
Mä uskon että paljon jää silti muilta piiloon.
xL
Niin varmasti jääkin.
Monen minuus on ulkopuolelta ohjattu ego ja sitä varjellaan kynsin hampain. Samalla ihmetellään kun itsellä on tyhjä olo ja syytellään siitä muita, omaa kumppania, työpaikkaa, ilmoja, olosuhteita....
Pitäis osata tehdä asioille jotain, eikä vaan vinkua....😤
Nytten näin sivusta tajusin näitten ketjujujen idean ja nytten kyllä hymyilyttää:)
ihmiset on erilaisia. Heidän toiveensa ovat myös erilaisia.
Me kun matkustamme yhdessä, vietämme aina honey moon. Sanomme aina olevamme kuhherrusmatkalla, niin myös vietämme aikaamme.
Kaikkine hattaroineen. Meillä on hauskaa ja etenkin maailmalla saamme useinkin jotain huomionosoituksia.
Kyllä me teetämme sen kimpunkin. Ammeeseen ruusunlehtiä ja juomaksi kuoharia. vaimoni pesee minut usein, ja minä hänet.
Olemme molemmat hyvin hellyyden kipeitä. Exältä tuli moitteita aikanaan siitä, nyt se onkin ihanaa.
Työssämme olemme analyyttisiä, tehokkaita, ahkeria, mutta etenkin lomaillessamme olemme pelkkää hattaraa ja halia.
Joulun vietämme uudessa kodissamme, mut uutena vuotena menemme vuorille katsomaan tähtiä.