Kuulin tuossa edesmenneeltä rahtarilta kerran oikeastaan todella fiksun ja hyvän ratkaisun ikuisiin palkkaongelmiin. Yritän kertoa tämän mahdollisimman yksinkertaisesti:
Jokin kaunis kesäpäivä hän oli saapunut huonekalutehtaalle hakemaan ison pinon erilaisia huonekaluja, kyseli sitten että miten työntekijät käyvät kahvilla nopeasti ja lähtevät takaisin töihin ennen työajan alkua ja tekevät hymyissäsuin ja erittäin tehokkaasti auttaen toisiaan, töitä.
Jokin pomo sitten vastasi hieman ylpeänä, että he olivat kehittäneet systeemin jossa liikevaihdosta jokin tietty määrä laitetaan ns. "takuurahastoon," eli jos asiakas haluaa uuden pöydän valmistusviallisen tilalle.
Pottihan oli siis aina kohtuullisen suuri ja kun pienessä tehtaassa työntekijöitäkin noin 20, pelkällä perustutkinnolla yli 2000€:n kuukausipalkalla.
Työntekijät tekivät huolellisesti ja nopeasti huonekalut, takuupyyntöjä kun ei tullut, takuurahasto jaettiin työntekijöiden kesken, joku kuukausi työntekijät olivat saaneet kahden kuukaudenkin palkan kuukaudesta.
Eihän tämä tähän pääty, ko. rahtari oli sitten hieman hämillään, että miksi nyt rahaa jakoon ilmaiseksi pistää. Tehtaan pomo oli vain vastannut: "kuulehan äijä, meidän tuotteiden laatu nousi niin hurjasti, tehokkuus parani lähes puolella, että kun asiakkaat ovat todella tyytyväisiä, he houkuttelevat mukaan uusia, ja täten meidän liikevaihto on paisunut tasaisesti jo muutaman vuoden ajan!"
Kysymys kuuluukin siis, että miksei tällaista systeemiä voitaisi ottaa laajemminkin käyttöön? Jokainenhan on kuitenkin voittaja tuollaisessa systeemissä. Veikkaan että eipä esimerkiksi ko. rahtaria varmaan hirveästi motivoi esimerkiksi taloudellinen ajotapa säästellen kierroksia, kun tietää että vaikka firma säästyisi lisäkustannuksilta, ei itse siitä pussin pohjalle mitään saisi. Haluaisin, että tämä pistettäisiin laajemmin korvien taakse, etenkin te työnantajat!
Jokin kaunis kesäpäivä hän oli saapunut huonekalutehtaalle hakemaan ison pinon erilaisia huonekaluja, kyseli sitten että miten työntekijät käyvät kahvilla nopeasti ja lähtevät takaisin töihin ennen työajan alkua ja tekevät hymyissäsuin ja erittäin tehokkaasti auttaen toisiaan, töitä.
Jokin pomo sitten vastasi hieman ylpeänä, että he olivat kehittäneet systeemin jossa liikevaihdosta jokin tietty määrä laitetaan ns. "takuurahastoon," eli jos asiakas haluaa uuden pöydän valmistusviallisen tilalle.
Pottihan oli siis aina kohtuullisen suuri ja kun pienessä tehtaassa työntekijöitäkin noin 20, pelkällä perustutkinnolla yli 2000€:n kuukausipalkalla.
Työntekijät tekivät huolellisesti ja nopeasti huonekalut, takuupyyntöjä kun ei tullut, takuurahasto jaettiin työntekijöiden kesken, joku kuukausi työntekijät olivat saaneet kahden kuukaudenkin palkan kuukaudesta.
Eihän tämä tähän pääty, ko. rahtari oli sitten hieman hämillään, että miksi nyt rahaa jakoon ilmaiseksi pistää. Tehtaan pomo oli vain vastannut: "kuulehan äijä, meidän tuotteiden laatu nousi niin hurjasti, tehokkuus parani lähes puolella, että kun asiakkaat ovat todella tyytyväisiä, he houkuttelevat mukaan uusia, ja täten meidän liikevaihto on paisunut tasaisesti jo muutaman vuoden ajan!"
Kysymys kuuluukin siis, että miksei tällaista systeemiä voitaisi ottaa laajemminkin käyttöön? Jokainenhan on kuitenkin voittaja tuollaisessa systeemissä. Veikkaan että eipä esimerkiksi ko. rahtaria varmaan hirveästi motivoi esimerkiksi taloudellinen ajotapa säästellen kierroksia, kun tietää että vaikka firma säästyisi lisäkustannuksilta, ei itse siitä pussin pohjalle mitään saisi. Haluaisin, että tämä pistettäisiin laajemmin korvien taakse, etenkin te työnantajat!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Toimii varmasti niin kauan kun kyseessä on ala jossa laatu on konkreettisesti heti nähtävissä ja käsin kosketeltavissa. Myöskään pörssiyrityksessä tämä ei toimi. Pörssiyritys ei suinkaan pistä laatua etusijalle, vaan etusijalla on sijoittajien hankkiminen ja imagon ylläpito markkinoinnilla. Laadukkaan tuotteen teko ei kannata koska lyhytjänteisessä "kvartaalisijoittamisessa" ei laadulla juuri ole sijoittajien kannalta merkitystä. Pörssiyrityksille tuoteen laadusta huolehtiminen on myrkkyä koska laadun lisääminen merkitsee lisää kiinteitä kuluja ja sitoutunutta pääomaa.
Lisäksi lähes kaikki tämän päivän tuotteet jolla tehdään suurta rahaa, ovat pääasiallisesti melko heikkolaatuisia. Kuluttajille on markkinoitu tuotteet sellaisena. Kuluttajat suostuvat ostamaan esim. puhelimia jotka kestävät vain pari vuotta. Kysyntää laadulle ei ole. Tässä paikassa pätee siis ihan perinteinen kysynnän ja tarjonnan laki. Toisin on esim. huonekalukaupassa jossa tuotteelta odotetaan vielä hieman pidempää elinikää. Sama kulutushysteria on leviämässä tosin myös sinne, eräiden tunnettujen suurien maahantuojien toimesta.
Kysyntää laadulle ei ole, niin ei ole tarjontaakaan. That's it!
Laadusta voisimme puhua esimerkiksi huonekaluyrityksissä, mutta pohjimmiltani ajatukseni pyöri samanlaisen idean soveltamisessa eri aloille, eiköhän jokaisella alalla työntekijällä ole mahdollisuus parantaa työsuoritustaan, ja siitä pitäisi saada jonkinlainen lisäansio.
Yksinkertaisena esimerkkinä puhelinmyyjät, joille maksetaan tehokkuudesta normaalipalkan lisäksi. Jokainen voi omalla tahollaan miettiä, mitä tekemällä omasta työstään voisi ansaita lisäleipää.
Ei toimi aivan noin simppelisti.
Kuten jo sanoin löytyy todella paljon aloja joissa laadukkaasti tehty työ näkyy heti tuotteessa tai palvelussa. Mutta tehokkuuden aikakautena tuotannon laatu pyritään stabilisoimaan tietylle tasolle. Jos jollain alalla esimerkiksi elektroniikan massatuotannossa ryhdyttäisiin tekemään laatua, kohoaisivat tuotteen valmistuskustannukset pilviin.
Nykyaikana suurtuotannossa pyritään mahdollisiman suureen tuotannon kustannusten ja myyntihinnan väliseen erotukseen. Tämä voidaan saavuttaa vain optimoimalla valmistukseen ja laadunvalvontaan käytetty aika suhteessa tuotteen valmistuskustannuksiin ja katteeseen.
Ymmärrät varmaan että jostakin kohtaa löytyy raja kuinka paljon esim. 100€ stereopaketin laatuun kannattaa panostaa, että tuote on vielä kannattava valmistaa. Ja tämä ei todellakaan ole välttämättä parasta laatua johon tehtaan työntekijät kykenisivät.
Laatu on suhteellinen käsite. Siihen vaikuttaa hyvin paljon esim. valmistus volyymi.
Lisäksi on sanottava että toinen tekijä ovat sijoittajat. Sijoittajilla ja pörssillä ei ole aikaa odottaa laadun näkymistä tuotannossa ja myynnissä. Aikajänne on liian lyhyt. Sijoittajat ovat kiinnostuneita yrityksistä jotka tekevät investointeja ja muutoksia tuotannon kehittämiseen ja tehostamiseena. Jos taas pörssiyritys ilmoittaa alkavansa panostamaan laatuun, ei sitä nähdä niin helposti tuottavana sijoituskohteena. Pörssiyirtyksen laadunnosto "projekti" syö julmetusti rahaa ja sisältää huomattavasti riskejä. On helpomapaa hallita tilannetta jossa laatu on tasaista. Tällöin tuotantoa on helppo tehostaa.