Toinen vuosi menossa sinkkuna (miehenä, 24v) ja paineet seurusteluun ym. sitä edeltävään toimintaan on melkoiset. Nyt olen huomannut itsessäni uuden piirteen;
Kiertelen vapaa-ajallani shoppaiilemassa eri alan liikkeissä pelkästään siksi, että saan jutustella nuorten ja nättien naismyyjien kanssa. Ei siis missään ruokakaupan kassalla vaan sisustustarvikekaupoissa, puutarhamyymälöissä, vaatekaupoissa, yms.yms. niinsanotusti pikkuisen trenditietoisilla aloilla.
Olen bongannut jo monta todella helmeä myyjää, joiden kanssa jutustelu on kivaa. Valitsen myyjän aina ulkonäön perusteella. Keskeinen havainto muuten onkin se, että ulkonäkö ja asiakaspalvelutaidot ovat samassa pakkauksessa. Välillä tulee mietittyä, huomaakohan myyjät meikäläisen riisuvan katseen;)
Kiertelen vapaa-ajallani shoppaiilemassa eri alan liikkeissä pelkästään siksi, että saan jutustella nuorten ja nättien naismyyjien kanssa. Ei siis missään ruokakaupan kassalla vaan sisustustarvikekaupoissa, puutarhamyymälöissä, vaatekaupoissa, yms.yms. niinsanotusti pikkuisen trenditietoisilla aloilla.
Olen bongannut jo monta todella helmeä myyjää, joiden kanssa jutustelu on kivaa. Valitsen myyjän aina ulkonäön perusteella. Keskeinen havainto muuten onkin se, että ulkonäkö ja asiakaspalvelutaidot ovat samassa pakkauksessa. Välillä tulee mietittyä, huomaakohan myyjät meikäläisen riisuvan katseen;)
Vastaukset 10
Vanhimmat
http://otax.tky.hut.fi/~kvantti/in/spesiaali/special_1.shtml
Älä kiusaa itseäsi. Moni myyjä saattaa huomata aikomuksesi, ja se ei ole kiva tunne. He tekevät työtään siellä, ja heillä on todennäköisesti jo mies kotona.
"saan jutustella nuorten ja nättien naismyyjien kanssa"
Kiusaat vain itseäsi. En usko, että kukaan myyjä ihastuu asiakkaaseen, joten turhaan jutustelet. Se ei todennäköisesti johda mihinkään.
Et nyt tainnu oikein ymmärtää pointtia. Kyllä minustakin on mukava toisinaan käydä juttuttamassa kaunista myyjää jossain vaateliikkeessä. Pieni flirtti tai jutustelu piristää kummasti harmaata talvipäivää.
Ja kukapa naisista paljon pitävä ei heidän seurassaan viihtyisi.
"Pieni flirtti tai jutustelu"
Miksi naisten pitää sietää työpaikallaan flirttiä tai jutustelua? Myyjien työ on MYYMINEN. Eli sinä ostat ja maksat. Ei myyjien tarvitse keskustella tai flirttailla kanssasi.
Aika avutonta, jos ei naista muuten saa kuin menemällä häiritsemään heitä tilanteeseen, josta he eivät voi peräytyä (koska saattaisit kuitenkin olla maksava asiakas).
Onko tasa-arvoista, häh?
Se että en sitten ostakaan mitään, voi laittaa ihan tilastollisen sattuman piikkiin, vaikkei tarkoituksena ollutkaan ostaa mitään.:)
Niin kuin kerroit, myyjän tehtävä on myyminen. Mutta jos miettii että kulutushyödykkeet menee paremmin kaupaksi jos osaa nuo mainitut asiat. Asiakaspalvelu on hyvässä tilanteessa muutakin kuin se, että raha ja tavara vaihtaa omistajaa.
Jos asiakas tuntee itsensä hyväksytyksi, niin se kertoo asiasta tuntemilleen ihmisille ja näin sana kulkee eteen päin.
Toisin päin se kyllä kulkee paljon tehokkaammin. Jos asiakas saa negatiivisen kuvan asiakaspalvelusta (eli siis myyjät on koppavia ja tiuskivia), niin negatiivinen viesti kulkee vielä paljon tehokkaammin.
Vaikka itselläni onkin haku päällä, ei se tarkoita sitä, että joskus poiketessani jossain vaatekaupassa, yrittäisin iskeä myyjää. Se on vaan sitä hauskanpitämistä ja päivän piristämistä. Lisäksi siinä saa verbaaliset taidotkin harjoitusta sitä mahdollista tositilannetta varten.
Jos sitä ei kestä, niin sit on ihan väärällä alalla.
Sit vielä tosta tasa-arvosta myyntitapahtumassa. Ajatteletko tosiaan, että myyjä ja ostaja on tasa-arvoisia? Jos niin olis, ei liikkeessä sais minkään näköistä palvelua. Ihmiset on valmiita maksamaan mukavuudesta.
Noita sunlaisia itsetunnon kohottajia käy silloin tällöin. Jopa keski-ikäset miehet on onnensa kukkuloilla, kun niille vähän laittaa ammattihymyä ja heittää pari kommenttia, et mitäs pannaan.. Myyjille jopa maksetaan siitä. :)Meil on jälkeenpäin aika hauskaa. Myyjät on ihmisten kans tekemisis koko työaikansa ja muutenkin. Kyllä siinä oppii aika helposti tunnistaan, et millä asioilla liikutaan sisustuskaupois ja muissa. Joskus katotaan vielä videolta jälkeenpäin. Sääli sun kannalta.
Enpä nyt usko, että siinä niin älyttömästi itsetunto kohoaa, mutta lähinnä päivä piristyy kun käy juttelemassa vaikka vaatteista jonkun kauniin myyjättären kanssa.:) Monesti siinä käy sit niin, että seuraavalla kerralla tarttuu jotain vaatteita sieltä mukaankin ja ihan vaan siksi kun pidin saamastani palvelusta.
Niin kuin kerroin, ihmiset on valmiita maksamaan mukavuudesta ja siksi ne menee sinne kauppaan mistä ne saa mieleistään palvelua.
Ei se minun mielestäni mikään sääli ole, jos kuitenkin ymmärtää missä mennään.
Varsinkin mainitsemissasi kaupoissa myyjien kuuluu jutustella asiakkaiden kanssa, eikä siinä mitään. Ajanvietteenä toi on varmaan hauskaa, mutta jos etsit tyttöystävää tai jotain sinnepäin niin aikaas vaan tuhlaat. Kyllähän sitä tulee flirttailtua söpöjen kundien kanssa päivän piristykseksi, mutta vuoron loputtua unohdan kaiken tollasen. Neljän vuoden aikana myyjänä en oo soittanut kenellekään joka on mulle numeronsa antanut. Ehkä ois pitänyt niin en kirjoittais tätä tähän aikaan...
Tiedätkö, että minulle koitui aikoinaan painajaiseksi yksi asiakas. Tämä kävi monta kertaa päivässä. Kyttäsi hyllyjen välissä. (idiootin ilme naamalla). Niinkuin minä ja kolleegani ajattelivat. Lopulta peloitti jo lähteä kotiin, kun ei tiennyt kuka odottaa!!! Sanomaan ei voinut mennä. Hänhän oli ostava asiakas. Mielessäni kävi jo ottaa yhteyttä asian ajajaan ja kysyä mitä voin tehdä? Tuollainen ei ole todellakaan mukavaa.
Täällä ainakin yksi myyjätär, joka ei panisi ollenkaan pahakseen treffikutsua asiakkaalta!
Tosin se pitää osata hoitaa tyylillä ja ymmärtää myös torjuminen, eikä jäädä vainoamaan kuten joku tuolla kertoi.