Aiheessa olisi paljonkin pohdittavaa.
Miten paljon saa tehdä ja missä menevät rajat?
Oletko omassa asemassasi kykeneväinen muita neuvomaan?
Toimit toisin, neuvot toisin?
Lähtökohtana meillä on monesti se oman hyvän tavoittelu.
Näkyvällä puolella taas toisaalta kaksinaismoralismi on turvallista
ja näyttää yllä hyvältä. Jokainen haluaa kuulua "hyviin" vaikkei sitä olisikaan.
Omistatko omaatuntoa?
Miten sen sisäinen ääni ilmenee vai onko kuoren alla kaikki ihan hiljaista?
Mietitkö koskaan toimiasi? Lopputulosta tai vastuunkantoa?
On myös mahdollista ettei kaikilla omaatuntoa ole.
Mitä omatunto käsitteenä sinulle sanoo?
Miten paljon saa tehdä ja missä menevät rajat?
Oletko omassa asemassasi kykeneväinen muita neuvomaan?
Toimit toisin, neuvot toisin?
Lähtökohtana meillä on monesti se oman hyvän tavoittelu.
Näkyvällä puolella taas toisaalta kaksinaismoralismi on turvallista
ja näyttää yllä hyvältä. Jokainen haluaa kuulua "hyviin" vaikkei sitä olisikaan.
Omistatko omaatuntoa?
Miten sen sisäinen ääni ilmenee vai onko kuoren alla kaikki ihan hiljaista?
Mietitkö koskaan toimiasi? Lopputulosta tai vastuunkantoa?
On myös mahdollista ettei kaikilla omaatuntoa ole.
Mitä omatunto käsitteenä sinulle sanoo?
Vastaukset 52
Vanhimmat
Miten itse vastaat kysymyksiisi?
Kaskenpolttaja, miksi sinä aina valehtelet kysymyksiisi?
Keskustelu on avattava jostain. Keskustelijana sinulla on etuoikeus ja sana vapaa, ole hyvä.
Tottahan toki keskustelu on avattava jotenkin. Avaaja voi myös kertoa omia ajatuksia asiasta, josta haluaa keskusteua.
Minulla on omatunto ja se kertoo minulle missä ne rajat kulkevat ja mitä saa tehdä ja mitä ei. Tietenkin moraali on se, joka määrittelee mitä pitää oikeana ja mitä vääränä ja siihen se omatunto sitten tulee mukaan .
Oman hyvän tavoittelu tarkoittaa minulle sitä, että voin hyvin, kun toimin arvojeni mukaan ja kuuntelen omantuntoni ääntä. Arvoni taas sanelevat vaikka sitä, millaisia asioita pidän tärkeänä ja millainen ihmiskuvani on, miten olen osa yhteisöäni.
En tiedä mitä tarkoitat tuolla kaksinaismoraalia koskevalla kappaleella, siihen en siis voi ottaa kantaa. Jokainen on varmasti jollakin tavalla kaksinaismoralisti, koska olemme aina tietyllä tavalla sokeita itsellemme, kuka enemmän, kuka vähemmän.
Itse mietin paljonkin omia toimiani ja niiden vaikutusta ympäristööni. Olen vastuussa itselleni, että toimin arvojeni mukaan. Mietin tekojeni seurauksia ja sitä, olisinko joissain tilanteessa voinut toimia viisaammin. En itke kaatunutta maitoa, mutta yritän ottaa opikseni, kun huomaan tehneeni jotain, joka ei ollut niin onnistunut valinta.
Yritän katsella maailmaa monelta kantilta ja miettiä myös syitä ja seurauksia ei vain omasta näkökulmastani, vaan myös toisten näkökulmasta.
Omatunto on ehkä se oma sisäinen moraali , joka nousee niistä omista arvoista.
Miten aloittaja ajattelt näistä asioista, joita kirjoitit esiin?
Kaksinaismoralismi on sana, mikä jokaisen kuuluu tunnistaa ja jollain tavalla osata yhdistää omiin edesottamuksiinsa. Kaksinaismoralismi on lähtökohtaisesti väärin ja tällä on ollut aina negatiivinen kaiku.
Mitä tapahtuisi jos ihmisellä ei olisi omaatuntoa?
Kuuluisi kyllä, aina se vaan ei mene niin.
Kaksinaismoralismi onkin väärin, mutta kuten sanoin, olemme aina hiukan sokeita itsellemme. Toisessa sen näkee helpommin kuin itsessään.
Jos ihmisellä ei ole omaatuntoa, luulisin hänen olevan rajaton. Tulee mieleen psykopaatti, mutta saattaa olla, että hänelläkin on omat kunniakäsitteensä, en ole oikein perehtynyt siihen asiaan.
Sitten taas on pahoja, oikeasti pahoja ihmisiä. He ovat varmasti näitä , joilla ei ole omaatuntoa. Enkä nyt tarkoita suurinta osaa ihmisistä, vaan sellaista marginaaliryhmää, jollaisia ei onneksi ole kovin paljoa koko väestöä ajatellen. Hannu Lauerma on luennoinut pahuudesta.
Mitä itse ajattelet tapahtuvan, jos ihmisellä ei ole omaatuntoa?
Jos ei ole omaatuntoa, on ihmisellä edessä suuntalinjan katoaminen ja itsepetostelu. Tuudittautuminen harhaan.
Omatunnon puuttuessa ei tunnista oikeaa väärästä.
Todennäköisesti uskottelee haitallisen toimen hyväksi.
Luulen, että sellainen ihminen ei lainkaan välitä oikeasta ja väärästä. Hän tekee juuri niin kuin haluaa ja viis välittää muiden tunteista ja tarpeista.
Todennäköisesti välittää vain omista tunteistaan ja tarpeistaan.
Keksii syitä ja oikeutuksia asialleen jos omantunnon ääni vähääkään yrittäisi muistuttaa.
Huonon omantunnon tunnistaa monesti myös kaunopuheisuudesta. Oletko koskaan kokenut sellaista kohdallasi?
Siis olenko kokenut huonoa omaatuntoa vai kaunopuheisuutta, joka nousee huonosta omastatunnosta?
-kaskenpolttaja
Jälkimmäistä.
Olen kokenut. Oletko sinä?
Miltä tuntui? Toki.
Ei hyvältä.Miltä sinusta tuntui?
Valaistuneelta.
Oman hyvän tavoittelu ei johda aina huonoille teille. Ajatellaan nyt vaikka rikkinäisestä perheestä tullutta nuorta. On hyvin vähän vaihtoehtoja olla hyvä, jos sitä hyvyyttä ei ole saanut koskaan elämässään kokenut. Tyhjästä on paha nyhjästä, kuuluu sanonta.
Mutta tietenkin hyvän taustan omaava ihminen ei voi ymmärtää tätä ja sitten voi moralisoida katujuoppoja ja pikkurikollisia. Todelliset yhteiskunnan pahantekijät ovat kyllä ihan muualla, siellä, missä on varaa katsoa huonompiaan nokanvartta tai huomattavasti korkeammalta tasolta alaviistoon.
Ihmiset, kaikki ovat pahoja, se pahuus ilmenee vain eri tavalla eri ihmisissä. Toiset osaavat, tai heillä on mahdollisuus, voimavaroja tai edellytykset pukea se yhteiskunnallisesti hyväksyttävään muotoon.
Samat ihmiset voivat hyväksyä toisessa hairahduksia, mutta toisen ihmisen samanlaista hairahdusta paheksutaan. Kun henkilöä halveksutaan, hänen kaikkia valintoja ja tekojaan inhotaan, teki hän mitä teki. Sitten on suosiossa olevia, joille sallitaan melkein mitä vain. Siinä on kaksinaismoralismia.
Hyvä kommentti! Allekirjoitan joka sanan.
Toisen ihmisen omantunnon tutkimisessa on se ongelma, että kukaan ulkopuolinen ei tiedä, mitä hän yksinäisyydessään ajattelee ja kuinka omatunto soimaa. Tai ei soimaa.
Sitä ei kukaan voi tietää ellei henkilö itse sitä kerro ja ole rehellinen.
Näinpähän se on. Siksi se on aiheena mielenkiintoinen, koska päänsisuksen voi kirjoittaa ulos.
Jos rohkenee.
Täältä tuskin saa mitään tunnustuksia pahoista teoistaan eikä ole oikea paikkakaan.
Täällä keskustellaan hyvin monista asioista.
Joten paikka on täysin oikea.
Siis edellytät, että pitäisi tunnustaa täällä omantunnonasiansa kaikkien luettavaksi. Ei mielestäni viisas ajatus lainkaan. Taisit itsekin mainita, että VOI kirjoittaa ulos. Niin voi, mutta mielestäni vain jotain yleistä. Muuten, päänsisusjutut ovat eri asia kuin omantunnonasiat.
Omatunto sijaitsee pään sisällä.
Oliko tämä nyt jotenkin väärä ja vaikea avaus kun otat asian noin kiihkeästi?
Jokainen voi kirjoittaa oman näkemyksensä, kuten yleensä. Aloitus ei siinään poikkea.
"Siis edellytät, että pitäisi tunnustaa täällä omantunnonasiansa kaikkien luettavaksi. "
Tämä taas on sinun omia ajatuksiasi siitä, mitä pitäisi tehdä.
Mutta niin onko kenelläkään naisella minkäänlaista omaatuntoa jos harrastaa seksiä tuntemattomien kanssa?
Sinuako vastaan se nainen (jota sinä et tunne) rikkoo, jos hän harrastaa seksiä itselleen tuntemattoman miehen kanssa? Siis oikeastiko hänellä pitäisi olla tunnontuskia sinun takiasi, joka olet hänelle tuntematon noubadi, ja jonka olemassaolosta hän ei edes tiedä?
Kuka ottaa vastuun sitten kun sattuu?
Kaskenpolttaja ottaa kasvastusvastuut, omastaan maksaa,...
Sitä on vaikea tietää kuka ottaa vastuun ja kuka ei. Me ymmärrämme näitävastuuasioitakin vähän eri näkökulmista.
Saanko puhua omasta puolestani? Mitä sinä ajattelet tuosta vastuuasiasta?
Kerro toki oma näkökulmasi.
Minun käsittääkseni joku ottaa vastuun, joku ei .
Pitäisikö vastuunkannossa neuvoa?
Kuulusteluko tästä tulikin?
Yleensä ihmisen neuvominen on ongelmallista, näissä tämän tyyppisissä asioissa. Sen sijaan voi kyllä kertoa oman kantansa asioihin, jos siihen tarvoutuu tilaisuus.
Jos esim.me keskustelemme vastuusta sinun kanssasi, voin kyllä kertoa oman kantani vastuuseen, en kuitenkaan voi vaatia sinua ajattelemaan vastuusta samalla tavalla kuin minä ajattelen.
Tämä on mielenkiintoinen aihe, mutta kun tämä on nyt näin yksipuolisesti minun yksinpuhelua sinun kysymystesi pohjalta, taitaa olla paras lopettaa tähän, ellet halua liittyä keskusteluun.
Sinulla on paljon asiaa. Puhu vain. Jos on tilaisuus, vastuusta voi muistuttaa.
Juuri näin.
Maailmassa on paljon näennäishyviä ihmisiä.
Oikea luonto onkin aivan muuta.
Mutta hyvän omantunnon näkee monesti kasvoista. Tavasta keskustella ja kantaa itseään. Ulosanti. Reiluus. Toimintamallit.
Siitä, miten ihminen elää ja kohtelee muuta elämää ympärillään.
Hyvällä omallatunnolla saavuttaa oikeita asioita.
Harvoin on suurissa linjoissa väärin mennyt.
Monesti näkee, useimmiten ei. Suurimmat konnat ja paatuneimmat rikolliset ovat tyytyväisiä elämäänsä ja jakavat hyvyyttä muillekin ihmisille. Tarkoitan nyt rikollisia, jotka eivät jää kiinni koskaan. Pahimmat ihmiset ovat juurikin niitä, jotka ovat usein yhteiskunnassa arvostetuimmissa asemissa ja joita muut ihmiset pitävät jopa hyvintekijöinä. Tuo vääristynyt arvostus saa aikaan sen, että huono-osaisia halveksutaan ja muita näkyvästi huonoa elämää viettäviä katsotaan ylen.
Sen nyt jokainen osaa nähdä, jos juoppo on juoppo tai huorintekijä huorintekijä. Siihen se tarkkanäköisyys loppuukin.
Ajatellaampa Omaa painoa myös, tunto ja piano kuin paino.
Jos ajatellaan ylipainoa, eli jos on yhtään ylipainoa, niin vain selkeästi jalka tai joku muu elin pois ihmiseltä joka on ylipainoinen ja sitten eläkkeenpoisto tietysti: valtiolle tuloja :;D
Tämä onkin monimutkainen aihe.
Itselläni on omatunto, joka alkaa helposti kolkuttaa jopa lähes syyttä suotta. Toisaalta on myös asioita, joissa en juurikaan tunne omantunnon pistoksia, vaikka joidenkin mielestä ehkä pitäisi.
Yksinkertaistaen voisi sanoa niin, että koen erittäin helposti huonoa omaatuntoa teoista, jotka kohdistuvat toisiin olentoihin. Jos vaikka sanon takaisin, mielestäni turhankin voimakkaasti, niin koen siitä huonoa omaatuntoa. Vaikka tietäisin olleeni oikeassa. Vaikka toinen osapuoli olisi aloittanut hyökkäämällä ja ollut muutoinkin se huonommin käyttäytyvä. Vaikka tietäisin, että toinen ei olisi pahemmin sanoistani hätkähtänyt, niin voin silti kokea olleeni turhan ilkeä. Jos kyse on ollut itseeni kohdistuvasta teosta, niin koen aivan liian helposti oman puolustautumiseni oikeuttamattomaksi. Toisaalta jos hyökkäys on kohdistunut johonkin toiseen henkilöön, niin en juuri koskaan koe huonoa omaatuntoa hänen puolustamisestaan. En vaikka olisin toiminut hyvinkin voimakkaasti.
Juuri nyt koen huonoa omaatuntoa, koska tulin kotiin akvaarioni valojen jo sammuttua. En siis ehtinyt ruokkia kalojani, enkä viitsinyt häiritä niitä laittamalla valoja uudestaan päälle. Tiedän, ettei niillä ole mitään hätää ja ovat laiskanpulskeita, ylisyötettyjä lemmikkejä, mutta silti tuntuu väärältä. Koen usein huonoa omaatuntoa myös omasta etuoikeutetusta asemastani. Monilla asiat ovat paljon huonommin ja voisin jakaa omastani paljon enemmän kuin jaan. Toisaalta en usko, että mikään määrä pois annettua rahaa hiljentäisi omaatuntoani kokonaan. Koin huonoa omaatuntoa ostettuani uuden auton. En kierrätä tarpeeksi tehokkaasti. Syön edelleen liikaa lihaa, vaikka olenkin vähentänyt rajusti. Kaikkea tällaista hyväosaisen länsimaisen ihmisen ahdistusta.
Mikä sitten ei saa omaatuntoani kolkuttamaan? En koe huonoa omaatuntoa oikeastaa mistään, millä ei ole "uhria". En esimerkiksi ymmärrä miten mikään aikuisten vapaaehtoisten ihmisten välillä oleva seksuaalinen kanssakäyminen voisi olla väärin tai pois keneltäkään. Poislukien pettäminen, sillä siinä on uhri. Pettäminen on mielestäni väärin, enkä itse ikinä tekisi sitä, tai suostuisi olemaan siinä osapuolena.
En jaksa kauheasti moraalisoida muiden tekemisiä. Olen tietoinen, että toimin itse monessa asiassa paljon tiukemmalla moraalilla, kuin suurin osa tuntemistani ihmisistä. Olen paljon tiukempi omien tekemisteni suhteen, kuin muiden tekemisten. Yleensä ilmaisen mielipiteeni, vain jos sitä kysytään. Joskus toisten tekemiset kyllä ärsyttävät suunnattomasti, mutta pidän silti suuni kiinni. Jos jonkun tekemiset ovat liikaa, niin jätän mielummin ko. ihmisen pois tuttavapiiristäni, kuin alan hänen moraalipoliisikseen.
Täytyy vielä lisätä, että monet ihmiset moraalisoivat ja syyllistävät toisia täysin järjettömistä asioista. Toissapäivänä nurmikonleikkuu oli naapurilleni elämän ja kuoleman kysymys. Siis minun nurmikkoni, joka ei näy hänen puolelleen ellei sitä tule erikseen katsomaan. No en vieläkään koe huonoa omaatuntoa, etten ehtinyt sitä vielä leikkaamaan. Tai se, että en nyt ehtinyt tänään siivoamaan. Aloitin kyllä, mutta imurointi jäi. Omalle äidilleni se olisi maailmanloppu, joten parempi olla sanomatta. Tai se, että jotkut saavat kohtauksen kuullessaan, että voin hyvin juoda muutaman lasin viiniä nelivuotiaani läsnäollessa. Ihan hirveää. Kokonaiskulutukseni vuoden aikana on murto-osa siitä mitä moraalisoijat itse kuluttavat (alle pullo vuodessa, jos sitäkään) mutta eihän nyt lapsi saisi moisesta tietää. No juu, en koe tuosta huonoa omaatuntoa :)
Usein näyttää siltä, että periaate on omatunnon negatiivi, vaikka ne tungetaan mielellään samaan lauseeseen perustelemaan ja tukemaan omaa toimintaa.
xL
Aloittajalla on yleensä se ongelma minkä luulee toisilla sitten olevan ja toisten ratsevan hänelle.
Amazonin Tulipallot ja rallit... ohjaimet ja avaruuspelit ja jne.... ei mitään kiinnosta pikkupiristeinä tätä narsistista persoonaa, joka vain aina ja iankaikkisesti ajattelee vain itseään.
Kukaan ei ratkaise Aloittajan ongelmia kuin hän aivan itse.
Minkä takia sinä olet "mielenvikainen"?`Onko vähän pohdittavaa että Sinussa, alkuperäisessä aloittajassa olisi päässä jotain vialla, minkätakia Sinut pitäisi sulkea vankimielisairaalaan?
Kerro 1 syy minkä takia ei pitäisi sulkea sinua vankimielisairaalaan.
Amazonin Tulipallot :D Great Balls of Fire _D
En tiedä, ketä tällä kertaa kuvittelet avaajaksi. Mutta lienet tyypillinen esimerkki nilkistä, joka mieltää kuuluvansa "hyviin" ihmisiin, vaikkei kuulukaan. Tekopyhyys ja kaksinaismoralismi.
Ei ajatella mitään mielikuvitusta vaan ajatellaan taas jotain uusia kuten Amazon -sademetsä oli eilen mielenkiinen pikku ajatelma.
Entä jos otetaan vaikka korttipakasta plaratassa joku kortti, minua pelotti kun plarasin... tuli hertta-kuningatar, oikeasti pelotti miten korkea kortti..
Palstalaisilla ei ole omaatuntoa.
Hyvä hyville, paha niille jotka sen ansaitsee. Esim. valtikselle en sanoisi koskaan mitään pahaa. Jos ätmeistä on jotain hyvää, en ole sitä ainakaan itse huomannut.