Tässä kävi sitten näin...Ihminen jota pitänyt ystävänä löysi uuden miehen joulun aikaan. Yhteydenpito ollut siitä lähtien aika nuivaa.Parin kuukauden välein kuuluu jos on kuuluakseen. Viimeksi toukokuun lopulla kuulunut ja koko kesä meni ettei kuulunut mitään. Ei edes silloin kun oli lomalla. Olisi luullut että edes lomalla ottaa yhteyttä ja olisi aikaa nähdä mutta ei.Sen sijaan miehelle aikaa ja käyvät yhdessä tanssimassa ja kesäteatterissa. Päätin etten itsekään panosta tähän ystävyyteen enää ja en se joka lähtee ensin kysymään kuulumiset ja ehdottamaan näkemistä. Ystävyys kestänyt liki 30 vuotta mutta nyt näyttää tulleensa tiensä päähän.
Kohtalotovereita?
Anonyymi
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Niinpä.
Yhteydenpitoon vaikuttaa onko sinkku vai parisuhteessa oleva. Vielä kun ystävälläsi on tuore suhde, niin helposti jäät toiseksi kuulumisien kanssa. Niin ajattelet.
Älä tee asiasta suurempaa numeroa mitä se itseasiassa onkaan. Stressaat itseäsi etkä näe asioita todellisina.
Voit aina tekstata ystävällesi ja kuulostella hänen yhteydenottamista.Tuskin hän on sinua mielestään jättänyt.Nyt hän elää suhdetta yhdessä miehen kanssa.
Tsemppiä sinulle ystävyyden uudelleen lämmitykselle.
Itse olen ottanut etäisyyttä yhteen ystävään. En kuitenkaan varmaankaan ole juuri sinun ystäväsi, mutta jonkun. Ja omalta osaltani etäisyyden ottaminen ei liittynyt uuteen mieheen mitenkään, vaikka sellainenkin mukaan kuvioon on tullut.
Itse otin etäisyyttä siksi että huomasin että ystäväni imi minusta kaiken positiivisen energian. En jaksanut enää ainaista valittamista. Ehkä olen huono ystävä, mutta sitten olen. Minun ei kuitenkaan tarvitse olla sellaisessa seurassa jossa minulle tulee raskas ja paha mieli koko ajan.
"Itse otin etäisyyttä siksi että huomasin että ystäväni imi minusta kaiken positiivisen energian. En jaksanut enää ainaista valittamista. Ehkä olen huono ystävä, mutta sitten olen. Minun ei kuitenkaan tarvitse olla sellaisessa seurassa jossa minulle tulee raskas ja paha mieli koko ajan."
Minulla sama tilanne, aiemmin yleensä se olin minä joka otti yhteyttä milloin minkäkin asian tiimoilta mutta aina samat valitukset vastauksena.
Keväällä päätin että nyt riittää ja katson kuuluuko mitään jos en itse pidä yhteyttä, no meni neljä kuukautta kun hän viimein soitti mutta hänellä oli niin kiire selittää omiaan ja aikuisten lastensa tekemisiä että kertaakaan ei kysynyt mitä minulle kuuluu, puhelu kesti kaksi tuntia eikä minun tarvinnut juuri mitään sanoa, kunhan vaan jotain ynähtelin .
Taidan edelleen pitää taukoa yhteydenotoissa :D
Odota vain niin kyllä se kaverisi viimeistään silloin ottaa sinuun yhteyttä, kun hänellä on tullut uuden miehensä kanssa riitaa tai ero.
Eri asia että onko se oikeudenmukaista ottaa silloin vasta yhteyttä kun omat asiat ovat taas huonosti.
Mieti mihin teidän ystävyys onkaan perustunut ja mitkä ovat niitä yhdistäviä tekijöitä olleet.
Itse olen joutunut usein olemaan ns terapeuttina joka yrittää kuunnella ja ymmärtää, kun toisella on vaikeeta, mutta sitten, kun asiat alkaa menee hyvin niin yhteyden ottokin vähenee.
Eli mieti sitä että ottaako ystäväsi enemmän kuin antaa ja sitä, että onko se koskaan ollut tasapuolista.
Keski-iässä ihmisillä on jo ns. oma elämäkin elettävänä, on jokapäiväiset arkiset kiireet päällä ja nyt ystävälläsi on sen lisäksi tuore seurustelusuhde.
Nuoremmillekin on normaalia, että uuden seurustelukumppanin kanssa vietetään lähes kaikki vapaa-aika, tutustutaan ja ollaan "iholla kiinni". Sitä sanotaan normaaliksi luonnon kiertokuluksi, uusi kumppani vetää puoleensa, feromonit tekevät tehtävänsä. Uusi rakas antaa niin henkisesti kuin fyysisestikin enemmän tyydytystä kuin 30 vuotta vanha ystävyys. Tämä on täysin normaalia myös keski-ikäisten tapauksessa.