Miten te jaksatte

Oletko tissimiehiä?

Tissimaitoa erittyy vain silloin, kun on juuri synnyttänyt. Mutta voit sinä AsianVierestä silti yrittää stimuloida niitä tissejä, eihän sitä koskaan tiedä... :D

Kaskenpolttaja kirjoitti:

Tissimaitoa erittyy vain silloin, kun on juuri synnyttänyt. Mutta voit sinä AsianVierestä silti yrittää stimuloida niitä tissejä, eihän sitä koskaan tiedä... :D

Moni aikuinenkin mies rauhoittuu rinnan vieressä. Siinä he palaavat siihen vauva-ajan euforiaan, turvaan ja tyytyväisyyteen. Tunnemuistissa monen miehen muistilokerossa se turvallinen syli ja rinta, äidin läsnäolo ja läheisyys. (Sama läheisyyden ensikokemus tietenkin naisillakin on.) Pitää jokaisen naisen tämä muistaa, kun on miehen kanssa parisuhteessa. Aikuinen mies tarvitsee tissiä säännöllisesti, vaikka varsinaisesti sitä maitoa ei tule. Rinnat tietysti on monelle miehelle myös kiihottava asia ja tietysti ennen kaikkea sitä.

Anonyymi kirjoitti:

Moni aikuinenkin mies rauhoittuu rinnan vieressä. Siinä he palaavat siihen vauva-ajan euforiaan, turvaan ja tyytyväisyyteen. Tunnemuistissa monen miehen muistilokerossa se turvallinen syli ja rinta, äidin läsnäolo ja läheisyys. (Sama läheisyyden ensikokemus tietenkin naisillakin on.) Pitää jokaisen naisen tämä muistaa, kun on miehen kanssa parisuhteessa. Aikuinen mies tarvitsee tissiä säännöllisesti, vaikka varsinaisesti sitä maitoa ei tule. Rinnat tietysti on monelle miehelle myös kiihottava asia ja tietysti ennen kaikkea sitä.

Lue lisää

Näinhän se tietenkin on. Se on niin syvällä tunnemuistissa se syli ja rinta.

Onkohan sitä muuten koskaan tutkittu, että millainen yhteys on sillä, että on imetetty versus pulloruokittu, siihen millaisia mieltymyksiä tisseihin miehillä on?

Kyllä se on hyvä tosiaan tiedostaa, että sylillä ja rinnoilla on suuri merkitys mielihyvän saamisessa.

Kaskenpolttaja kirjoitti:

Näinhän se tietenkin on. Se on niin syvällä tunnemuistissa se syli ja rinta.

Onkohan sitä muuten koskaan tutkittu, että millainen yhteys on sillä, että on imetetty versus pulloruokittu, siihen millaisia mieltymyksiä tisseihin miehillä on?

Kyllä se on hyvä tosiaan tiedostaa, että sylillä ja rinnoilla on suuri merkitys mielihyvän saamisessa.

Lue lisää

Tietysti olen maistellut äidin maitoa suoraan tissistä myös aikuisiällä, parasta ravintoa mitä maa päällään kantaa.
En ole mikään tissifetissi mutta tiedostan naisen rintojen tärkeyden maailmankaikkeudessa.

AsianVierestä

Anonyymi kirjoitti:

Tietysti olen maistellut äidin maitoa suoraan tissistä myös aikuisiällä, parasta ravintoa mitä maa päällään kantaa.
En ole mikään tissifetissi mutta tiedostan naisen rintojen tärkeyden maailmankaikkeudessa.

AsianVierestä

Lue lisää

Kauniisti vastattu. Miehiähän kannustetaan tekemään niin naisen ollessa viimeisillään. Luin tämän jostain raskautta ja raskaan naisen seksuaalisuutta käsittelevässä kirjassa. Siinä oli paljon muutakin mielenkiintoista sekä raskaana oleville että vastasynnyttäneille.

Anonyymi kirjoitti:

Tietysti olen maistellut äidin maitoa suoraan tissistä myös aikuisiällä, parasta ravintoa mitä maa päällään kantaa.
En ole mikään tissifetissi mutta tiedostan naisen rintojen tärkeyden maailmankaikkeudessa.

AsianVierestä

Lue lisää

No ei kai se ihan tavatonta ole, että mies maistelee aikuisenakin äidin maitoa :) Saattoi sitä meilläkin olla aikuinen maistelija myös :)

Rinnat ovat tärkeät maailmankaikkeudessa....

Kaskenpolttaja kirjoitti:

No ei kai se ihan tavatonta ole, että mies maistelee aikuisenakin äidin maitoa :) Saattoi sitä meilläkin olla aikuinen maistelija myös :)

Rinnat ovat tärkeät maailmankaikkeudessa....

Lue lisää

No kirjoitinpa aika hassusti....tuosta voi saada oudonkin kuvan.... :)

Kaskenpolttaja kirjoitti:

No kirjoitinpa aika hassusti....tuosta voi saada oudonkin kuvan.... :)

Niin kai kirjoitit mutta aika hassu on normaalin ihmisen elämä ja poikkeavan vielä hassumpi!

AsianVierestä

Anonyymi kirjoitti:

Niin kai kirjoitit mutta aika hassu on normaalin ihmisen elämä ja poikkeavan vielä hassumpi!

AsianVierestä

No juu, maailmaan mahtuu monelaista. Se normaalikin taitaa olla aika tavalla veteen piirretty viiva.

Anonyymi kirjoitti:

Niin kai kirjoitit mutta aika hassu on normaalin ihmisen elämä ja poikkeavan vielä hassumpi!

AsianVierestä

Onko "tissi" etsitty jo syksylle? ;O

Huonosti sitä saa nykyään. Näkee paljo kauniita tyttöjä. Mut meikäläinen ei niitä kiinnosta. Olen yrittänyt kaikkea. Kehua naisia silti niitä ei kiinnosta.

Ja tämä oli naisen vastaus.

Kivasti kommentoitu:))

Itselläni olo myös niin mukava, etten kaipaa paitsi ystävän ja lemmikin läheisyyttä.

Kun arvostaa itseään aidosti, niin ei välttämättä kaipaa ihan kenen tahansa läheisyyttä. Sen pitäisi olla spesiaali ihminen.

Tosin uskon, että tässäkin on eroja ihmisten välillä. Joillekkin fyysinen läheisyys on todella tärkeää.

Anonyymi kirjoitti:

Kivasti kommentoitu:))

Itselläni olo myös niin mukava, etten kaipaa paitsi ystävän ja lemmikin läheisyyttä.

Kun arvostaa itseään aidosti, niin ei välttämättä kaipaa ihan kenen tahansa läheisyyttä. Sen pitäisi olla spesiaali ihminen.

Tosin uskon, että tässäkin on eroja ihmisten välillä. Joillekkin fyysinen läheisyys on todella tärkeää.

Lue lisää

Niin. Sitä tarvitsee sellaisen ihmisen, joka haluaa minua, muusta ei sitten väliä olekaan, koska kaikkea muuta saa muualta. Läheisyys on muutakin kuin kosketus, se on energiaa, joka siirtyilee, mutta ei yhteen suuntaan kovin pitkään. Se loppuu...

Lemmikit ovat aitoja kosketuksen vastaanottamisessa. 😃
Välillä huvittaa, kun ne ei tiedä miten päin olisivat. Mutta mä en tartte lisää vastuuta, joten silittelen muitten elikoita sit....

Metsuri yrittää sitten olla sahaamatta jalkaansa. Liiteri kuulostaa hyvältä, vai olikos se vaja?

Läheisyys on jännä sana. Sillä taidetaan useimmiten tarkoittaa juuri sitä kumppanin antamaa läheisyyttä. Tosiasiassahan läheisyyttää on paljon muunkinlaista.
Kumppanin läheisyyttä ei tietenkään korvaa se muu läheisyys, mutta väitän, että se muu läheisyys voi silti tuntua hyvältä, tuoda iloa, täyttää vajeita, antaa toivoa. Tehdä elämästä hyvän elää.

Kaskenpolttaja kirjoitti:

Metsuri yrittää sitten olla sahaamatta jalkaansa. Liiteri kuulostaa hyvältä, vai olikos se vaja?

Läheisyys on jännä sana. Sillä taidetaan useimmiten tarkoittaa juuri sitä kumppanin antamaa läheisyyttä. Tosiasiassahan läheisyyttää on paljon muunkinlaista.
Kumppanin läheisyyttä ei tietenkään korvaa se muu läheisyys, mutta väitän, että se muu läheisyys voi silti tuntua hyvältä, tuoda iloa, täyttää vajeita, antaa toivoa. Tehdä elämästä hyvän elää.

Lue lisää

Niin. Ihmisten läheisyys on väistämätöntä. Varsinkin kyn sydän on avoin ja tuomitsemiseen kyllästynyt, niin on ihan helppoa tuntea läheisyyttä. Riittää vain, että on läsnä. Siitä monet jopa pitävät.

Eilenkin jutustelun hetken naapuritalon tuntemattoman kanssa. Läheisyyttä ei ollut vaikea saavuttaa. Vain pieni hetki tuntui mukavalta ja inhimilliseltä. Ihmiset nykyään vähän turhaan karttavat toisiaan. Tuntuu siltä että he kuvittelevat liikaa. Että jos on inhimillinen ja vastaanottavainen, niin se toinen on kohta jääkaapillasi...

Disse:yhdyn täysin tuohon energia-ajatukseen👌😂☀

Anonyymi kirjoitti:

Niin. Ihmisten läheisyys on väistämätöntä. Varsinkin kyn sydän on avoin ja tuomitsemiseen kyllästynyt, niin on ihan helppoa tuntea läheisyyttä. Riittää vain, että on läsnä. Siitä monet jopa pitävät.

Eilenkin jutustelun hetken naapuritalon tuntemattoman kanssa. Läheisyyttä ei ollut vaikea saavuttaa. Vain pieni hetki tuntui mukavalta ja inhimilliseltä. Ihmiset nykyään vähän turhaan karttavat toisiaan. Tuntuu siltä että he kuvittelevat liikaa. Että jos on inhimillinen ja vastaanottavainen, niin se toinen on kohta jääkaapillasi...

Disse:yhdyn täysin tuohon energia-ajatukseen👌😂☀

Lue lisää

Sanoitit kyllä minunkin ajatukseni. Se pieni hetki, jonka jakaa jonkun kanssa, se on yksi niitä kantavia voimia elämässä. Sen pienen hetken on yhteys ja läheisyys ja se riittää kantamaan.
Kun itse on avoin ja vastaanottavainen, tuollaisia hetkiä on paljon.
Niinkuin Disse sanoikin, siinä liikkuu energia tai miten sen haluaakin nimittää. Itse kuvaan sitä sillan rakentumisena.

Kaskenpolttaja kirjoitti:

Metsuri yrittää sitten olla sahaamatta jalkaansa. Liiteri kuulostaa hyvältä, vai olikos se vaja?

Läheisyys on jännä sana. Sillä taidetaan useimmiten tarkoittaa juuri sitä kumppanin antamaa läheisyyttä. Tosiasiassahan läheisyyttää on paljon muunkinlaista.
Kumppanin läheisyyttä ei tietenkään korvaa se muu läheisyys, mutta väitän, että se muu läheisyys voi silti tuntua hyvältä, tuoda iloa, täyttää vajeita, antaa toivoa. Tehdä elämästä hyvän elää.

Lue lisää

No metsuripöksyt kuin pistää, niin voi vaikka yrittää omaankin koipeen, ei uppoa. 😂 Mutta jätän välistä. 😬👌

Joo. Läheisyyttä on monenlaista. Eikä kumppanin läheisyyttä mikään voita. Silti itse olen huomannut, että siinäkin on tärkeintä sellainen yhteys ja kyllä se on sidoksissa siihen energiaan mitä siitä joko saa, tai menettää. Itse olen jotenkin kokenut nyt sellaisia suhteita, joissa jokin vaan puuttuu ja energiavirrat kääntyy negatiiviseksi, vaikka mitään draamaa ei ole. Ja negatiivisen energiansiirron jälkeen takki onkin yllättävän tyhjä. 😳

No aina sitä jotain oppii itsestään. 😊

Disse kirjoitti:

No metsuripöksyt kuin pistää, niin voi vaikka yrittää omaankin koipeen, ei uppoa. 😂 Mutta jätän välistä. 😬👌

Joo. Läheisyyttä on monenlaista. Eikä kumppanin läheisyyttä mikään voita. Silti itse olen huomannut, että siinäkin on tärkeintä sellainen yhteys ja kyllä se on sidoksissa siihen energiaan mitä siitä joko saa, tai menettää. Itse olen jotenkin kokenut nyt sellaisia suhteita, joissa jokin vaan puuttuu ja energiavirrat kääntyy negatiiviseksi, vaikka mitään draamaa ei ole. Ja negatiivisen energiansiirron jälkeen takki onkin yllättävän tyhjä. 😳

No aina sitä jotain oppii itsestään. 😊

Lue lisää

Kerron sinulle salaisuuden.....metsurin kypärä ja ne vehkeen ja moottorisaha....oi voi ... :) Pitääkö olla huolissaan?

Kyllähän se totta on, että jos siihen yhteyteen tulee särö tai se vallan katkeaa, ei siihen oikein jää muuta kuin vieras ihminen.

Kaskenpolttaja kirjoitti:

Kerron sinulle salaisuuden.....metsurin kypärä ja ne vehkeen ja moottorisaha....oi voi ... :) Pitääkö olla huolissaan?

Kyllähän se totta on, että jos siihen yhteyteen tulee särö tai se vallan katkeaa, ei siihen oikein jää muuta kuin vieras ihminen.

Lue lisää

Siis mä hommasin kunnon vehkeet ihan. Stihlin saha, housut, vyö, sakset, koukut, mitta ja kypärä. 😃💪

No se yhteys ei välttämättä edes rakennu, vaan on vaan alun huumaa. Ihmisellä pitää olla itseensä yhteys ja ymmärtää itsensä erillisenä, että yhteys toiseen voi muodostua. 🤔
Se identiteetti mistä sulle oon puhunut, pitää olla jokseenkin selvä. Niin selvä ainakin, että tiedostaa, että toinen haluaa sitä yhteyttä, vaikka joku siinä tuntuu pahalta. Ne asiat mitkä tuntuu kipeältä ja pahalta, on vielä läpikäymätöntä. Ja ne tulee vastaan jos sen yhteyden, tai sillan rakentaa yhdessä. Näin minä ymmärrän asian.

Disse kirjoitti:

Siis mä hommasin kunnon vehkeet ihan. Stihlin saha, housut, vyö, sakset, koukut, mitta ja kypärä. 😃💪

No se yhteys ei välttämättä edes rakennu, vaan on vaan alun huumaa. Ihmisellä pitää olla itseensä yhteys ja ymmärtää itsensä erillisenä, että yhteys toiseen voi muodostua. 🤔
Se identiteetti mistä sulle oon puhunut, pitää olla jokseenkin selvä. Niin selvä ainakin, että tiedostaa, että toinen haluaa sitä yhteyttä, vaikka joku siinä tuntuu pahalta. Ne asiat mitkä tuntuu kipeältä ja pahalta, on vielä läpikäymätöntä. Ja ne tulee vastaan jos sen yhteyden, tai sillan rakentaa yhdessä. Näin minä ymmärrän asian.

Lue lisää

Jestas...voi kun pääsisi katselemaan , kun lähdet savottaan <3

Minun aivoni ovat varmaan ylikuumenneet liiasta ajattelusta...siis mitä sinä kirjoititkaan....Identiteetti pitää olla selvä, että tiedostaa, että toinen haluaa yhteyttä, vaikka joku siinä tuntuu pahalta...hhmmyy...mitähän tuo on suomeksi käännettynä?

Miten silta rakennetaan yhdessä? Onko sillä merkitystä, rakentaako se toinen? Taisit kyllä sanoa jossain, että on merkitystä.
Tietenkin on niin, että se silta voi olla kuljettava vain toiseen suuntaan ja parisuhteessa se tietysti on ongelma.
Kun nyt taas katson asiaa täältä itsestäni ulos, ajattelen, että merkityksellisintä on se, mitä minä teen. Sehän on ainoa asia, minkä voin tehdä. Ja se mitä minä teen, vaikuttaa siihen toiseen tavalla tai toisella ja siitä rakentuu jotain .

Minä varmasti ajattelen sen yhteyden jotenkin toisin kuin sinä...

Kaskenpolttaja kirjoitti:

Jestas...voi kun pääsisi katselemaan , kun lähdet savottaan <3

Minun aivoni ovat varmaan ylikuumenneet liiasta ajattelusta...siis mitä sinä kirjoititkaan....Identiteetti pitää olla selvä, että tiedostaa, että toinen haluaa yhteyttä, vaikka joku siinä tuntuu pahalta...hhmmyy...mitähän tuo on suomeksi käännettynä?

Miten silta rakennetaan yhdessä? Onko sillä merkitystä, rakentaako se toinen? Taisit kyllä sanoa jossain, että on merkitystä.
Tietenkin on niin, että se silta voi olla kuljettava vain toiseen suuntaan ja parisuhteessa se tietysti on ongelma.
Kun nyt taas katson asiaa täältä itsestäni ulos, ajattelen, että merkityksellisintä on se, mitä minä teen. Sehän on ainoa asia, minkä voin tehdä. Ja se mitä minä teen, vaikuttaa siihen toiseen tavalla tai toisella ja siitä rakentuu jotain .

Minä varmasti ajattelen sen yhteyden jotenkin toisin kuin sinä...

Lue lisää

No jospa keksisin tavan ottaa itsestäni sit kuvan, ettei tunnista? 😁

Identiteetti on minusta sellainen asia, että sinä tiedät mitä todella olet, mitä haluat ja mitkä asiat on sinulle tärkeitä. Osaat vetää siis rajat, mikä sinä olet. Selvää?

No haluat yhteyden toiseen? Sinulla ei ole tiedossa oma identiteetti... et siis tunne todellista minuutta itsestäsi. Kun toinen kysyy/sanoo sinusta jotain mitä et tunnista, joko satuilet tai sanot ettet tiedä? Eikö? Miten sellaiseen voi saada yhteyden? Alkuhuumassa voit ajatella, että ihan sama... tehdään niiin tai noin...mutta totuus tulee ennenpitkää vastaan jokatapauksessa. Ei itseään voi feikata.

No kun mä ajattelen sitä energiana. Vähän kuin kulhot, joissa vettä vaihdellaan toisesta toiseen. On tärkeää, että niistä kumpikinpitää itse huolen ja niitä kaadellaan puolin ja toisin.

Sanoin jossain, että ihan sama mikä suhde.... niin se menee niin, että aina tuodaan siihen jotain. Ei vaan oteta. Sama parisuhteessakin.

Ei silta tai yhteys rakennu vain siihenkään, että yksi ottaa kaiken mitä toinen kaataa... on osattava kaataa myös takaisin. On hyviä juttuja, mutta on myös pahoja.

Tuossa toisessa keskustelussa puhuin niistä tunteiden käsittelystä. Me ollaan opittu ne jo sukupuolisesti eritavoin johtuen pitkälti kasvatuksesta ja kulttuurista.

Muistan kun kritisoit minun tapaa kipata oletuksia toiselle. Minun tunteet ja oletukset eivät ole rakentuneet jo kasvatuksen ja kulttuurin myötä samoin kuin sinun naisena. Saat oikeasti paljon vapautuksia tunteilla enemmän muitten läsnäollessa,kun olet nainen.

Ja mikä mua kiinnostaa myös, että miten oikeasti naiset kohtaa agressittoman tunteilevan miehen? Vaikea sanoa, mutta tällähetkellä on aika negatiiviset lukemat.... ja otantaa haittaa sekin, että mikä on naisien oma historia....

Disse kirjoitti:

No jospa keksisin tavan ottaa itsestäni sit kuvan, ettei tunnista? 😁

Identiteetti on minusta sellainen asia, että sinä tiedät mitä todella olet, mitä haluat ja mitkä asiat on sinulle tärkeitä. Osaat vetää siis rajat, mikä sinä olet. Selvää?

No haluat yhteyden toiseen? Sinulla ei ole tiedossa oma identiteetti... et siis tunne todellista minuutta itsestäsi. Kun toinen kysyy/sanoo sinusta jotain mitä et tunnista, joko satuilet tai sanot ettet tiedä? Eikö? Miten sellaiseen voi saada yhteyden? Alkuhuumassa voit ajatella, että ihan sama... tehdään niiin tai noin...mutta totuus tulee ennenpitkää vastaan jokatapauksessa. Ei itseään voi feikata.

No kun mä ajattelen sitä energiana. Vähän kuin kulhot, joissa vettä vaihdellaan toisesta toiseen. On tärkeää, että niistä kumpikinpitää itse huolen ja niitä kaadellaan puolin ja toisin.

Sanoin jossain, että ihan sama mikä suhde.... niin se menee niin, että aina tuodaan siihen jotain. Ei vaan oteta. Sama parisuhteessakin.

Ei silta tai yhteys rakennu vain siihenkään, että yksi ottaa kaiken mitä toinen kaataa... on osattava kaataa myös takaisin. On hyviä juttuja, mutta on myös pahoja.

Tuossa toisessa keskustelussa puhuin niistä tunteiden käsittelystä. Me ollaan opittu ne jo sukupuolisesti eritavoin johtuen pitkälti kasvatuksesta ja kulttuurista.

Muistan kun kritisoit minun tapaa kipata oletuksia toiselle. Minun tunteet ja oletukset eivät ole rakentuneet jo kasvatuksen ja kulttuurin myötä samoin kuin sinun naisena. Saat oikeasti paljon vapautuksia tunteilla enemmän muitten läsnäollessa,kun olet nainen.

Ja mikä mua kiinnostaa myös, että miten oikeasti naiset kohtaa agressittoman tunteilevan miehen? Vaikea sanoa, mutta tällähetkellä on aika negatiiviset lukemat.... ja otantaa haittaa sekin, että mikä on naisien oma historia....

Lue lisää

No lopusta aloittaen...en osaa vastata muiden naisten puolesta.
Ehkä olen huono vastaamaankin, koska olen niin paljon pelannut tunteiden kanssa, että ne ovat minulle itsestään selviä. Minulle on itsestään selvää, että tunteet ja herkkyys löytyy mysö miehestä ja kuuluukin löytyä. Minulle on vahvuuden merkki se, että uskaltaa näyttää tunteitaan, uskaltaa nauraa ja itkeä kun niiden aika on, uskaltaa sanoe, että puhalla pipi pois.

Mutta on sanottava, ettei aina ole ollut niin. On ollut aika, jolloin toisen tunteet olivat pelottavia ,omat tunteet vielä pelottavampia, jos mahdollista ja itkevä mies olisi suistanut minut kuiluun.
Kun ensi kerran, oikeasti vasta tosi aikuisena, näin miehen itkevän, se oli hämmentävää, mutta jotenkin niin oikein.
Olen siis sotilaan tytär ja meillä ei miehet itkeneet....

Sama juttu on toisen kivun näkeminen, sekin on ollut vaikeaa ja kun sitä hiukan paremmin kesti, oli kauhea tarve auttaa ja tuoda sitä autoa, katso miten hieno auto, ajellaanko vähän :) Tai sitten muuten yrittää ratkaista toisen ongelmia . Siitäkin on onneksi tultu siihen hetkeen, että uskaltaa olla hiljaa sen toisen vieressä yrittämättä kääntää huomiota pois kivusta tai täyttämättä hiljaisuutta äänellä, koska hiljaisuus on pelottavaa.

Minun kokemukseni on se, että me olemme kovin alkutekijöissä noissa läsnäoloasioissa.

Saanko enemmän vapauksia tunteilla toisten läsnäollessa? Kuka niitä vapauksia minulle antaa? Keneltä minun tai sinun pitää lupa kysyä tunteiden näyttämiselle?

Niin tiedänkö lopulta kuka minä olen? Olenko siinä asiassa joskus valmis? Tiedänkö jossakin vaiheessa kaikki rajani?
Väitän , ettei minun tarvitse olla valmis....

Voi poijjaat, että sinä kirjoitat monimutkaisesti. Sinut pitäisi saada saman pöydän ääreen, että sinusta saisi jotenkin selvän.

"No haluat yhteyden toiseen? Sinulla ei ole tiedossa oma identiteetti... et siis tunne todellista minuutta itsestäsi. Kun toinen kysyy/sanoo sinusta jotain mitä et tunnista, joko satuilet tai sanot ettet tiedä? Eikö? Miten sellaiseen voi saada yhteyden? Alkuhuumassa voit ajatella, että ihan sama... tehdään niiin tai noin...mutta totuus tulee ennenpitkää vastaan jokatapauksessa. Ei itseään voi feikata. "

Mitä sinä tuossa sanot?

"Sanoin jossain, että ihan sama mikä suhde.... niin se menee niin, että aina tuodaan siihen jotain. Ei vaan oteta. Sama parisuhteessakin.

Ei silta tai yhteys rakennu vain siihenkään, että yksi ottaa kaiken mitä toinen kaataa... on osattava kaataa myös takaisin. On hyviä juttuja, mutta on myös pahoja. "

Nimenomaan tuodaan. Minä tuon jotain suhteeseen, tuon itseni ja historiani. Samoin tekee se toinen, tuo itsensä ja historiansa.


No ehkä en yritä ymmärtää mitä sanot, selitän mitä itse ajattelen.

Katson asiaa siis siitä näkökulmasta, että ihmissuhteessa minä tuon itseni, annan itseni. Rakennan sen yhtyden olemalla avoin ja auki siihen toiseen. On sitten hänen asiansa kuinka hän siihen vastaa. Olen läsnä, virittäydyn hänen taajuudelleen.
Eihän se tietenkään ihan noin tapahdu, se on sellainen vaiston varainen juttu, tai no, on se sitä toisen taajuudelle virittäytymistä ja siitä se yhteys lähtee minun puoleltani ja jos/kun toinen siihen vastaa, on avoin ja auki, se on siinä.
Siitä sitten alkaa se varsinainen rakentaminen, jossa sitten katsotaan kuka antaa ja mitä ja millä hinnalla. Suhdehan ja varsinkin parisuhde on aina kompromissi. Pitää löytää tasapaino, pitää löytää tapa ottaa ja antaa.
Niinkuin sanoit, loputtamiin parisuhde ei voi olla niin, että toinen antaa ja toinen ottaa, vaikkakin luulen sellaisia suhteita olevan ja niissä voidaan .huonosti.

Itse olen kyllä kovasti esim.parisuhdeleirien tai vastaavien puolesta puhuja. Kun on kuitenkin huomannut sen, miten vaikea sitten loppupeleissä on löytää keskusteluyhteys, enkä takaa, että itsekään sitten lopulta osaisin sitä, oman suhteen pohtiminen asiaan vihkiytyneiden kanssa nostaa esille asioita, joita voi tehdä paremmin. Tietysti edellyttäen, että moöemmat sitä haluavat.

Sitten tietysti mielenkiintoinen kysymys on se toisen hyväksyminen sellaisena kuin hän on. Äkkiä voisi ajatella sen olevan kovinkin helppoa, mutta , mutta....
Mikä on oma asenne siihen, että toinen on sellainen kuin on, vaikka itseä jokin siinä toisessa mättäisi? Mitä sitten tehdään? Siinähän joutuu oikeasti miettimään missä mennään ja mitä on valmis hyväksymään ja mitä ei

Miten minusta tuntuu, että kirjoitan kauhean sekavasti....

-kaskenpolttaja

Ohohh...kirjoitinkin romaanin....
on syytä keksiä se tapa ottaa kuva, kun savottaan lähdet. Kun kerran kertoo tuollaisia varustejuttuja, pitää myös todistaa, että omistaa oikeasti kaikki nuo hienot vempulat :D
-kaskenpolttaja

Anonyymi kirjoitti:

No lopusta aloittaen...en osaa vastata muiden naisten puolesta.
Ehkä olen huono vastaamaankin, koska olen niin paljon pelannut tunteiden kanssa, että ne ovat minulle itsestään selviä. Minulle on itsestään selvää, että tunteet ja herkkyys löytyy mysö miehestä ja kuuluukin löytyä. Minulle on vahvuuden merkki se, että uskaltaa näyttää tunteitaan, uskaltaa nauraa ja itkeä kun niiden aika on, uskaltaa sanoe, että puhalla pipi pois.

Mutta on sanottava, ettei aina ole ollut niin. On ollut aika, jolloin toisen tunteet olivat pelottavia ,omat tunteet vielä pelottavampia, jos mahdollista ja itkevä mies olisi suistanut minut kuiluun.
Kun ensi kerran, oikeasti vasta tosi aikuisena, näin miehen itkevän, se oli hämmentävää, mutta jotenkin niin oikein.
Olen siis sotilaan tytär ja meillä ei miehet itkeneet....

Sama juttu on toisen kivun näkeminen, sekin on ollut vaikeaa ja kun sitä hiukan paremmin kesti, oli kauhea tarve auttaa ja tuoda sitä autoa, katso miten hieno auto, ajellaanko vähän :) Tai sitten muuten yrittää ratkaista toisen ongelmia . Siitäkin on onneksi tultu siihen hetkeen, että uskaltaa olla hiljaa sen toisen vieressä yrittämättä kääntää huomiota pois kivusta tai täyttämättä hiljaisuutta äänellä, koska hiljaisuus on pelottavaa.

Minun kokemukseni on se, että me olemme kovin alkutekijöissä noissa läsnäoloasioissa.

Saanko enemmän vapauksia tunteilla toisten läsnäollessa? Kuka niitä vapauksia minulle antaa? Keneltä minun tai sinun pitää lupa kysyä tunteiden näyttämiselle?

Niin tiedänkö lopulta kuka minä olen? Olenko siinä asiassa joskus valmis? Tiedänkö jossakin vaiheessa kaikki rajani?
Väitän , ettei minun tarvitse olla valmis....

Voi poijjaat, että sinä kirjoitat monimutkaisesti. Sinut pitäisi saada saman pöydän ääreen, että sinusta saisi jotenkin selvän.

"No haluat yhteyden toiseen? Sinulla ei ole tiedossa oma identiteetti... et siis tunne todellista minuutta itsestäsi. Kun toinen kysyy/sanoo sinusta jotain mitä et tunnista, joko satuilet tai sanot ettet tiedä? Eikö? Miten sellaiseen voi saada yhteyden? Alkuhuumassa voit ajatella, että ihan sama... tehdään niiin tai noin...mutta totuus tulee ennenpitkää vastaan jokatapauksessa. Ei itseään voi feikata. "

Mitä sinä tuossa sanot?

"Sanoin jossain, että ihan sama mikä suhde.... niin se menee niin, että aina tuodaan siihen jotain. Ei vaan oteta. Sama parisuhteessakin.

Ei silta tai yhteys rakennu vain siihenkään, että yksi ottaa kaiken mitä toinen kaataa... on osattava kaataa myös takaisin. On hyviä juttuja, mutta on myös pahoja. "

Nimenomaan tuodaan. Minä tuon jotain suhteeseen, tuon itseni ja historiani. Samoin tekee se toinen, tuo itsensä ja historiansa.


No ehkä en yritä ymmärtää mitä sanot, selitän mitä itse ajattelen.

Katson asiaa siis siitä näkökulmasta, että ihmissuhteessa minä tuon itseni, annan itseni. Rakennan sen yhtyden olemalla avoin ja auki siihen toiseen. On sitten hänen asiansa kuinka hän siihen vastaa. Olen läsnä, virittäydyn hänen taajuudelleen.
Eihän se tietenkään ihan noin tapahdu, se on sellainen vaiston varainen juttu, tai no, on se sitä toisen taajuudelle virittäytymistä ja siitä se yhteys lähtee minun puoleltani ja jos/kun toinen siihen vastaa, on avoin ja auki, se on siinä.
Siitä sitten alkaa se varsinainen rakentaminen, jossa sitten katsotaan kuka antaa ja mitä ja millä hinnalla. Suhdehan ja varsinkin parisuhde on aina kompromissi. Pitää löytää tasapaino, pitää löytää tapa ottaa ja antaa.
Niinkuin sanoit, loputtamiin parisuhde ei voi olla niin, että toinen antaa ja toinen ottaa, vaikkakin luulen sellaisia suhteita olevan ja niissä voidaan .huonosti.

Itse olen kyllä kovasti esim.parisuhdeleirien tai vastaavien puolesta puhuja. Kun on kuitenkin huomannut sen, miten vaikea sitten loppupeleissä on löytää keskusteluyhteys, enkä takaa, että itsekään sitten lopulta osaisin sitä, oman suhteen pohtiminen asiaan vihkiytyneiden kanssa nostaa esille asioita, joita voi tehdä paremmin. Tietysti edellyttäen, että moöemmat sitä haluavat.

Sitten tietysti mielenkiintoinen kysymys on se toisen hyväksyminen sellaisena kuin hän on. Äkkiä voisi ajatella sen olevan kovinkin helppoa, mutta , mutta....
Mikä on oma asenne siihen, että toinen on sellainen kuin on, vaikka itseä jokin siinä toisessa mättäisi? Mitä sitten tehdään? Siinähän joutuu oikeasti miettimään missä mennään ja mitä on valmis hyväksymään ja mitä ei

Miten minusta tuntuu, että kirjoitan kauhean sekavasti....

-kaskenpolttaja

Lue lisää

No olipas kirjoitus!😃

En mä muiden puolesta pyydäkään puhumaan. Nainen olet, mutta ihminen. Et siis mitenkään voi muitten ihmisten tai naisten yhteiselllä suulla puhua. 😀

Mutta kirjoitit tuossa oleellista, mitä pitäisi osata katsoa kenen vaan toisessa. Se rikkinäisyys, hauraus, pienuus ja heikkous.... juuri se, mitä pidit itsekin aluksi miehissä outona, kunnes aloit ymmärtää elämää...realiteettejä, mitkä on oikeasti totta.

Näkökulmat. Ne osaa olla niin helkatin erilaiset samasta kohteesta. Sä ehkä osaat jo kokemuksella ne nähdä niin, että voi odottaa, mutta entä 20 vuotta sitten? Odotitko vastausta ulkopuolelta?

Anonyymi kirjoitti:

Ohohh...kirjoitinkin romaanin....
on syytä keksiä se tapa ottaa kuva, kun savottaan lähdet. Kun kerran kertoo tuollaisia varustejuttuja, pitää myös todistaa, että omistaa oikeasti kaikki nuo hienot vempulat :D
-kaskenpolttaja

Lue lisää

Osainkohan plurrata? 😂

❤❤❤

Minulla myös selibaatti kestänyt kohta seitsemän vuotta, en ole käynyt edes treffeillä, saatika suudellut tai sekstaillut. Ajatus läheisyydestä on suorastaan niin outo, että aiheuttaa kehosta irtautumistunnetta silkasta kauhusta...

Menen suht kipsiin, kun on tosipaikka seksin suhteen käsillä. Yhden sain jo suututettua pahasti tänä kesänä, mutta taisi sentään antaa anteeksi. Ihmiset eivät ymmärrä toisiaan ennen tutustumista ja toisesta voi saada helpostikkin ihan väärän kuvan, jossei osaa tutustua. Kosketusmahdollisuuskin tällöin tuntuu kummalta ja ehkä pitääkin. Kuka oikeasti haluaisi jonkun ventovieraan kourimaan intiimejä paikkojaan??? Tilanne kuulostaa absurdilta..

Varmasti sinuakin joku koskettaisi, ihan 100 %, jos oikea löytyisi.

Ihmisen keho uusiutuu noin kerran puolessa vuodessa. Vain harvat kantasolut pysyvät uusiutumattomina läpi elämän. Tämä tarkoittaa käytännössä, että kehon koskemattomuus palautuu. Muistotkin seksistä haalistuvat hämäriksi riekaleiksi jonkun muun todellisuudesta.

Olisi luonnotonta ajatella, että kehon minuus ei tiedostaisi tätä faktaa reagoimalla mahdolliseen kosketukseen erilailla, kun jatkuvasti kosketeltu ihminen.

Oma kehoni on viime kerran jäljiltä uusiutunut jo monesti, mutta pidän tunteesta ja arvostan sitä. Seksuaaliaessa parisuhteessa on myös kehollinen leimaantuminen oleellista. Viihdyn kehossa, joka tällä hetkellä kuuluu vain itselleni ja mahdollisesti omalle miehelle tulevaisuudessa:)

Näinhän se menee minullakin. Suurimman osan aikaa menee ihan hienosti, sitten välillä iskee se kumppanin kaipuu melkein jo kipuna.

Ytm vastaavasti on useampia naisia.
Jotkut pitävät tyttöystävää vaimonsa ohella.

Anonyymi kirjoitti:

Ytm vastaavasti on useampia naisia.
Jotkut pitävät tyttöystävää vaimonsa ohella.

Yksi nainen kerrallaan pitäisi riittää. Silkkaa ahneutta.

#saa olla sellanen pässi kun on

https://youtu.be/n_axmYF2q1E

Nyt menen vetään käteen ja ajatteleen isosti mitä kaikkea kivaa voisin tehdä poliisinpojan ja kaskenpolttajan kanssa kimpassa.

Silmissä ihan mustenee.

Anonyymi kirjoitti:

https://youtu.be/n_axmYF2q1E

Nyt menen vetään käteen ja ajatteleen isosti mitä kaikkea kivaa voisin tehdä poliisinpojan ja kaskenpolttajan kanssa kimpassa.

Silmissä ihan mustenee.

Lue lisää

Ahaa...sinuako kiinnostaa keskustelu ja pikkuinen vääntö sanallisessa muodossa :)Ihmisillä on hassuja fantasioita :).

Minusta tuntuu kyllä, että sinun tunnelmasi saattaa latistua, kun alan analysoimaan yhtä ja toista :D

Kaskenpolttaja kirjoitti:

Ahaa...sinuako kiinnostaa keskustelu ja pikkuinen vääntö sanallisessa muodossa :)Ihmisillä on hassuja fantasioita :).

Minusta tuntuu kyllä, että sinun tunnelmasi saattaa latistua, kun alan analysoimaan yhtä ja toista :D

Lue lisää

Eiköhän se analysointi lopu kun saat kunnolla parrua. Mutta voin kyllä laittaa kapulankin suuhun, niin pystyt keskittyyn paremmin.

Liika puhuminen ja analysointi on vaan korviketoimintaa jollekkin, mitä ei edes tiedä haluavansa;)

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän se analysointi lopu kun saat kunnolla parrua. Mutta voin kyllä laittaa kapulankin suuhun, niin pystyt keskittyyn paremmin.

Liika puhuminen ja analysointi on vaan korviketoimintaa jollekkin, mitä ei edes tiedä haluavansa;)

Lue lisää

Ei lopu, siitä se vasta alkaa....
Haluaisitko antaa minulle parrua ja laittaa kapulan suuhuni?

Sehän on hienoa, kun naiset haluavat olla kavereita. Nyt hymyillään! Ole pienistä hetkistä onnellinen!
=Etelä-Suomen mies

Anonyymi kirjoitti:

Sehän on hienoa, kun naiset haluavat olla kavereita. Nyt hymyillään! Ole pienistä hetkistä onnellinen!
=Etelä-Suomen mies

Tai ehkä jotkut harvat naiset jotain nettikavereita, tuskin ne mua livenä katselis kauaa.

KilttiMies89

Naiskaverin voi yrittää juottaa humalaan ja näin saada hänet seläälleen.
Näin minä toimin.

Ketkumies

Hitsi, että kirjoitit hienosta. Aivan loistavaa kerrontaa, olet taitava!

No, hyvä jos miellytti ja ehkä myös hyödytti. Täällä netissä taas lipsahti kotva ja toinen, olikohan eilen illasta klo 19.30:stä aamukuuteen kolmeenkymmeneen, jä päälle raikas ja ravitseva puolitoista tuntia unenomaista...ja muuta ku töihin..maataloussellaisiin. No ei soo eka kerta ku mänee yö netissä, mutta nyt o sitte taas motivaatiota pyristellä kovemmin, rästihommasumaa purkaa ja nukkua ensi yö kunnollisemmin

Anonyymi kirjoitti:

No, hyvä jos miellytti ja ehkä myös hyödytti. Täällä netissä taas lipsahti kotva ja toinen, olikohan eilen illasta klo 19.30:stä aamukuuteen kolmeenkymmeneen, jä päälle raikas ja ravitseva puolitoista tuntia unenomaista...ja muuta ku töihin..maataloussellaisiin. No ei soo eka kerta ku mänee yö netissä, mutta nyt o sitte taas motivaatiota pyristellä kovemmin, rästihommasumaa purkaa ja nukkua ensi yö kunnollisemmin

Lue lisää

Miellytti kyllä, vaikka aihe on tietenkin raskas. Sinulla on kuvaileva tyyli kirjoittaa ja sanat hallussasi. Kirjoitatko jotain muutakin kuin tänne nettiin?

Tunnistan kyllä tuon, että joskus lipsahtaa ja unoset jäävät vähiin. Tunnistan senkin, miten asioiden kirjoittaminen tai puhuminen itsestä ulos jostain syystä helpottaa. Se on outo juttu.
Olen joskus kuullut sanottavan naisista , että naisten pitää sanoa ajatuksensa ääneen tietääkseen mitä he ajattelevat ja minusta se päteen myös miehiin. Pään sisällä on pieni tila pyörittää asioita, ilmoille lausuttuna sanoilla on tilaa järjestyä ehkä johonkin toiseen järjestykseen ja saattaa löytää jotain uutta näkökulmaa ja ainakin pääkoppaan tulee lisää tilaa pyöritellä asioita, kun niitä välillä päästää ilmoille.

Kaskenpolttaja kirjoitti:

Miellytti kyllä, vaikka aihe on tietenkin raskas. Sinulla on kuvaileva tyyli kirjoittaa ja sanat hallussasi. Kirjoitatko jotain muutakin kuin tänne nettiin?

Tunnistan kyllä tuon, että joskus lipsahtaa ja unoset jäävät vähiin. Tunnistan senkin, miten asioiden kirjoittaminen tai puhuminen itsestä ulos jostain syystä helpottaa. Se on outo juttu.
Olen joskus kuullut sanottavan naisista , että naisten pitää sanoa ajatuksensa ääneen tietääkseen mitä he ajattelevat ja minusta se päteen myös miehiin. Pään sisällä on pieni tila pyörittää asioita, ilmoille lausuttuna sanoilla on tilaa järjestyä ehkä johonkin toiseen järjestykseen ja saattaa löytää jotain uutta näkökulmaa ja ainakin pääkoppaan tulee lisää tilaa pyöritellä asioita, kun niitä välillä päästää ilmoille.

Lue lisää

Tuonnehan tuota on kaappiin kertynyt kaikenlaista kirjallista, sanaleikkejä ynnä jos jonninlaisia oivalluksia ja huomauksia, pösilöjä runoja, uusia sanoja lauluihin jajjajjajjaj tsajaijaijaijaijaaaa, lähinnä semmosta, pääasiassa sieltä vuotesta 2004 lähtien kun oli asepalvellus päättyny. Kyläilypaikkojen vieraskirjoihin sitä kans tulee aika paljon laiteltua tekstiä. Mielipitepalstoja en kuitenkaan harrasta .
Mieluummin kirjoitan koska en suurenmoisesti kykene nauttimaan puhumisestani enkä itseni kuuntelusta muiden seurassa. Yksinpuhelu kyllä luistaa. Välillä on pakkokin yxinhöpistä kun tulee toisinaan istuttua pitkiä toveja traktorissa eikä miltään kanavalta tule kielioppia tahi musiikkia jota sietäisin.
Jotain rentoutta tuottaa minulle sekin että rekentelen joskus kinkkisiä lauseita ja vetelen esiin ties mitä historiallisia sanoja joita sattuu tulemaan mieleen ja käytän ties kuin paljon aikaa lyhyenkin pätkän valmisteluun. En missään tapauksessa halua ainakaan siten kirjoittaa, jos kohta en puhuakaan sillä tyylillä, kuin jolla esimerkiksi radiojuontajat puhuvat; ikängku ningku tavalaa kyymust mummest ehsmek itsas tijästi ja ningkutavalaa me ollaan ja meitä pitää follaa kaikki ne ketkä ei jaksa roustata toustii päikkärien aikaan makkarissa edes sadekelil vaikka se ketä sä rakastat ois tuonu sulle Tsekeistä ribsejä..
Tuo kaikki vain tahtoo sanoa muunmuassa senkin, että Paavo Lipposella, Jone Niinkulalla ja Juha Ahviolla on hyvät puhetyylit. Lipposen en kuunaan muista aloittaneen lausetta no-sanalla ja Ahvio kahvio on muuten vain miellyttävä puhuja, vaikka onkin älykkörillipää ja puhuu toisinaan melkein kuin Ketosen ja Myllyrinteen esittämät Filosofit (youtube-pläjähdys)

Anonyymi kirjoitti:

Tuonnehan tuota on kaappiin kertynyt kaikenlaista kirjallista, sanaleikkejä ynnä jos jonninlaisia oivalluksia ja huomauksia, pösilöjä runoja, uusia sanoja lauluihin jajjajjajjaj tsajaijaijaijaijaaaa, lähinnä semmosta, pääasiassa sieltä vuotesta 2004 lähtien kun oli asepalvellus päättyny. Kyläilypaikkojen vieraskirjoihin sitä kans tulee aika paljon laiteltua tekstiä. Mielipitepalstoja en kuitenkaan harrasta .
Mieluummin kirjoitan koska en suurenmoisesti kykene nauttimaan puhumisestani enkä itseni kuuntelusta muiden seurassa. Yksinpuhelu kyllä luistaa. Välillä on pakkokin yxinhöpistä kun tulee toisinaan istuttua pitkiä toveja traktorissa eikä miltään kanavalta tule kielioppia tahi musiikkia jota sietäisin.
Jotain rentoutta tuottaa minulle sekin että rekentelen joskus kinkkisiä lauseita ja vetelen esiin ties mitä historiallisia sanoja joita sattuu tulemaan mieleen ja käytän ties kuin paljon aikaa lyhyenkin pätkän valmisteluun. En missään tapauksessa halua ainakaan siten kirjoittaa, jos kohta en puhuakaan sillä tyylillä, kuin jolla esimerkiksi radiojuontajat puhuvat; ikängku ningku tavalaa kyymust mummest ehsmek itsas tijästi ja ningkutavalaa me ollaan ja meitä pitää follaa kaikki ne ketkä ei jaksa roustata toustii päikkärien aikaan makkarissa edes sadekelil vaikka se ketä sä rakastat ois tuonu sulle Tsekeistä ribsejä..
Tuo kaikki vain tahtoo sanoa muunmuassa senkin, että Paavo Lipposella, Jone Niinkulalla ja Juha Ahviolla on hyvät puhetyylit. Lipposen en kuunaan muista aloittaneen lausetta no-sanalla ja Ahvio kahvio on muuten vain miellyttävä puhuja, vaikka onkin älykkörillipää ja puhuu toisinaan melkein kuin Ketosen ja Myllyrinteen esittämät Filosofit (youtube-pläjähdys)

Lue lisää

No.. :)
Tekstistäsi huomaa kyllä sen, että sinulla on sana hallussasi. Olisi mukava päästä lukemaan muitakin tekstejäsi, vaikka niitä pösilöjä runoja.
Voin kuvitella, että tekstejä on, kun olet jo noin kauan kirjoittanut. Se on taito, jota ihailen. Olen itse enemmän puhuja kuin kirjallinen tuottaja. Tarvitsen sen vastaparin.

Nykyään kyllä vaikka juuri siellä radiossa puhutaan niin kummallista kieltä, ettei sitä aina edes ymmärrä. Enkä oikeastaan ymmärrä sitä höpinää, jonka itse ajattelen olevan tajunnanvirtaa, jossa ei oikeastaan ole muuta sanomaa kuin saada aika kulumaan.

Noista puhujista tuo Ahvio nostaa karvani pystyyn. Hän kyllä artikuloi selvästi, mutta hänen tyylissään on jotain, jota en jaksa kuunnella.

Puheen nuotti ja selkeys ovat asioita, joilla on mielestäni vaikutusta siihen, miten kuulija puheen kokee. Ja tietenkin se, että puhuja puhuu asiasta, jonka kuulija ymmärtää.

Joskus minulla on ollut mahdollisuus kuunnella Hannu Lauermaa ja pidin paljon hänen tavastaa puhua. Saattoi vaikuttaa tietysti sekin, että aihe oli mielenkiintoinen.

Onhan niitä hyviä puhujia ja hyviä kirjoittajia ja hyviä sanan taitajia.
Minun pitääkin etsiä tuo Filosofit youtubesta...

No paljonkos se omakätinen niskakosketus ilahduttaa. Ottas mieluummin joku toinen sieltä niskasta kiinni

Ethän sinäkään ota itseäsi mistään kiinni. Sinä otat jotakuta jostain kiinni ja joku tarttuu sinuun milloin mistäkin kohdasta. Niinhän juuri ilmoitit. Kauanko itse jaksaisit pitää omaa kättäsi naiskallasi?

Anonyymi kirjoitti:

Ethän sinäkään ota itseäsi mistään kiinni. Sinä otat jotakuta jostain kiinni ja joku tarttuu sinuun milloin mistäkin kohdasta. Niinhän juuri ilmoitit. Kauanko itse jaksaisit pitää omaa kättäsi naiskallasi?

Lue lisää

Vässykän pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja pamauttaa naamansa seinään
saataisiin järkeä päähän.
Jos alkaisi naiset kiinnostaa.

Anonyymi kirjoitti:

Vässykän pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja pamauttaa naamansa seinään
saataisiin järkeä päähän.
Jos alkaisi naiset kiinnostaa.

Ei kiinnostumiseen tarvi järkeä

Voi luojan tähden miten loistava kirjoitus ja aivan uusi näkökulma noihin itseäni ennen ärsyttäneihin asioihin. Tästä eteenpäin muistan aina sanasi, kun tekisi mieli tuhahtaa vihaisesti penkkiä nykivälle tai syliin selkänojansa laskevalle.
Aivan loistavaa kerrontaa, kiitos !

*Tai anna itse mahdollisuutta kohtaamiseen kenenkään kanssa.

xL

Anonyymi kirjoitti:

*Tai anna itse mahdollisuutta kohtaamiseen kenenkään kanssa.

xL

On tuo nyt vaikea.. No tarkoitin, että taas huudellaan suu auki kuin linnunpoika itselle hoivaa, eikä ymmärretä että sitä saa vastavuoroisesti.

xL

Kerrohan xLiner mistä sitä läheisyyttä mitenkään automaattisesti saa? Jos oma perhe esim. on sellainen että siellä ei ole juuri halailtu eikä kosketeltu, ja ystäväpiirissä on vain miehiä ja heidän naisiaan joihin ei parane koska edes halaamalla, niin mistä sitä läheisyttä saisi?

Anonyymi kirjoitti:

Kerrohan xLiner mistä sitä läheisyyttä mitenkään automaattisesti saa? Jos oma perhe esim. on sellainen että siellä ei ole juuri halailtu eikä kosketeltu, ja ystäväpiirissä on vain miehiä ja heidän naisiaan joihin ei parane koska edes halaamalla, niin mistä sitä läheisyttä saisi?

Lue lisää

Juuri näin. Kaksi halausta vuodessa ystävältä ei ihan läheisyydentarvetta tyydytä. Mutta siinä kaikki mitä ainakin minä olen vuosiin saanut. Vastavuoroisuuteen tarvitaan toinen ihminen.

Anonyymi kirjoitti:

Kerrohan xLiner mistä sitä läheisyyttä mitenkään automaattisesti saa? Jos oma perhe esim. on sellainen että siellä ei ole juuri halailtu eikä kosketeltu, ja ystäväpiirissä on vain miehiä ja heidän naisiaan joihin ei parane koska edes halaamalla, niin mistä sitä läheisyttä saisi?

Lue lisää

No niin, määrittelyyn! Läheisyys on sun mielestäsi fyysistä kosketusta. Entä henkistä?

Miksi sinä et halaile miesystäviäsi? Lemmikkikin antaa läheisyyttä, mikset hanki sellaista?

Jos on huutava pula kenen tahansa kosketuksesta, hieronta, kampaaja ja erilaiset huuhaa-hoidot toimii siihen puutteeseen myös.

Vai päästäänkö tästä taas vähän aikaa yskittyä seksuaalisuuteen ja pillunpuutteeseen? Ja siihen että sen pimpin pitää olla missi?

xL

Anonyymi kirjoitti:

Kerrohan xLiner mistä sitä läheisyyttä mitenkään automaattisesti saa? Jos oma perhe esim. on sellainen että siellä ei ole juuri halailtu eikä kosketeltu, ja ystäväpiirissä on vain miehiä ja heidän naisiaan joihin ei parane koska edes halaamalla, niin mistä sitä läheisyttä saisi?

Lue lisää

Läheisyysautomaatti..🙄

xL

Anonyymi kirjoitti:

Läheisyysautomaatti..🙄

xL

vieläköhän se Äiti Ämmä tulisi Intiasta meitä halaamaan jos pirauttaisi ja jonkun kyynelen lirauttaisi

Anonyymi kirjoitti:

No niin, määrittelyyn! Läheisyys on sun mielestäsi fyysistä kosketusta. Entä henkistä?

Miksi sinä et halaile miesystäviäsi? Lemmikkikin antaa läheisyyttä, mikset hanki sellaista?

Jos on huutava pula kenen tahansa kosketuksesta, hieronta, kampaaja ja erilaiset huuhaa-hoidot toimii siihen puutteeseen myös.

Vai päästäänkö tästä taas vähän aikaa yskittyä seksuaalisuuteen ja pillunpuutteeseen? Ja siihen että sen pimpin pitää olla missi?

xL

Lue lisää

Yksinäinen atm voi alkaa homoksi,
jörnimään kaveriaan perseeseen.

Anonyymi kirjoitti:

No niin, määrittelyyn! Läheisyys on sun mielestäsi fyysistä kosketusta. Entä henkistä?

Miksi sinä et halaile miesystäviäsi? Lemmikkikin antaa läheisyyttä, mikset hanki sellaista?

Jos on huutava pula kenen tahansa kosketuksesta, hieronta, kampaaja ja erilaiset huuhaa-hoidot toimii siihen puutteeseen myös.

Vai päästäänkö tästä taas vähän aikaa yskittyä seksuaalisuuteen ja pillunpuutteeseen? Ja siihen että sen pimpin pitää olla missi?

xL

Lue lisää

Henkisen läheisyyden löytäminen vielä vaikeampaa. Halaus on halaus ja kosketus on kosketus, ei tarvitse olla sen suurempaa sielujen sympatiaa, pelkästään hivenen välittämistä. Henkinen läheisyys on vaikeampaa, koska ihmiset ovat niin erilaisia. Ei läheisyyteen riitä se että löytää joitain yhtymäkohtia omasta ja toisten ajattelusta.

Ei ole niissä miespuolisissa kavereissakaan halailijoita. Et ehkä naisena voi ymmärtää, miten tabu miesten välinen kosketus monille miehille vielä on. Lemmikin hankkimiseen ja hoitamisen kuuluu paljon vastuuta, ja lisäksi olen allerginen joten vaihtoehdot ovat vähissä.

Hieronta ja kampaaja ovat kosketusta ilman läheisyyttä, ei niitä voi laskea. Hieroja tai kampaaja nyt eivät voi olla koskematta minuun jos haluavat hommansa hoitaa, mutta mitään koskettamista koskettamisen halusta se ei ole.

Seksuaalisuutta en kommentoi. Nythän puhuttiin läheisyydestä.

Anonyymi kirjoitti:

Henkisen läheisyyden löytäminen vielä vaikeampaa. Halaus on halaus ja kosketus on kosketus, ei tarvitse olla sen suurempaa sielujen sympatiaa, pelkästään hivenen välittämistä. Henkinen läheisyys on vaikeampaa, koska ihmiset ovat niin erilaisia. Ei läheisyyteen riitä se että löytää joitain yhtymäkohtia omasta ja toisten ajattelusta.

Ei ole niissä miespuolisissa kavereissakaan halailijoita. Et ehkä naisena voi ymmärtää, miten tabu miesten välinen kosketus monille miehille vielä on. Lemmikin hankkimiseen ja hoitamisen kuuluu paljon vastuuta, ja lisäksi olen allerginen joten vaihtoehdot ovat vähissä.

Hieronta ja kampaaja ovat kosketusta ilman läheisyyttä, ei niitä voi laskea. Hieroja tai kampaaja nyt eivät voi olla koskematta minuun jos haluavat hommansa hoitaa, mutta mitään koskettamista koskettamisen halusta se ei ole.

Seksuaalisuutta en kommentoi. Nythän puhuttiin läheisyydestä.

Lue lisää

On se nyt prkl jollei omia vanhempiaan ja sisaruksiaan voi halata. Ei muuta kun mutsin kimppuun, varmasti sekin ilahtuu kun otat sen oikein kunnon haliin. Sen jälkeen onkin hyvä kiertää halaten koko suku!

Lopetetaan möllöttäminen!!!

Ps. Ne huuhaa-hoidot ovat just sitä läheisyyttä ja hyvän olon hakemista.

xLiner

No jooh, mieluummin nyt jotain toista naista ku mutsia menisin halaamaan ensi hätään. On tässä jo 20 v. oltu ilman vieraan halausta, eikö se oo jo sen verran hyvä suoritus että se odotus voitaisiin palkita palkita jollain muulla kuin äitiä halaamalla.

Anonyymi kirjoitti:

No jooh, mieluummin nyt jotain toista naista ku mutsia menisin halaamaan ensi hätään. On tässä jo 20 v. oltu ilman vieraan halausta, eikö se oo jo sen verran hyvä suoritus että se odotus voitaisiin palkita palkita jollain muulla kuin äitiä halaamalla.

Lue lisää

Jos mulla olisi vielä äiti, halaisin sitä! 🧡

Odotas vaan, tulee aika että harmittelet kun et halannut silloin kun olisit vielä voinut.

Seuraava ätmi tuleekin sitten kertomaan, miten äiti on kuollut, isä on kuollut, sisko ja koira on kuollut ja naapurikin varmaan kun ei ole puoleen vuoteen näkynyt, postinkantajakin nääntyi nälkään ja lähikauppaankin sai porttikiellon kun on niin ruma....

xL

Anonyymi kirjoitti:

Jos mulla olisi vielä äiti, halaisin sitä! 🧡

Odotas vaan, tulee aika että harmittelet kun et halannut silloin kun olisit vielä voinut.

Seuraava ätmi tuleekin sitten kertomaan, miten äiti on kuollut, isä on kuollut, sisko ja koira on kuollut ja naapurikin varmaan kun ei ole puoleen vuoteen näkynyt, postinkantajakin nääntyi nälkään ja lähikauppaankin sai porttikiellon kun on niin ruma....

xL

Lue lisää

Kiitos kun sait minut turpoamaan:)

AsianVierestä

Anonyymi kirjoitti:

No jooh, mieluummin nyt jotain toista naista ku mutsia menisin halaamaan ensi hätään. On tässä jo 20 v. oltu ilman vieraan halausta, eikö se oo jo sen verran hyvä suoritus että se odotus voitaisiin palkita palkita jollain muulla kuin äitiä halaamalla.

Lue lisää

Atm voi muuttaa äitin nurkkiin.
Kun pojulla on vaikeaa äiti antaa tissiä 40 pojan suuhun.

Anonyymi kirjoitti:

On se nyt prkl jollei omia vanhempiaan ja sisaruksiaan voi halata. Ei muuta kun mutsin kimppuun, varmasti sekin ilahtuu kun otat sen oikein kunnon haliin. Sen jälkeen onkin hyvä kiertää halaten koko suku!

Lopetetaan möllöttäminen!!!

Ps. Ne huuhaa-hoidot ovat just sitä läheisyyttä ja hyvän olon hakemista.

xLiner

Lue lisää

Olen minä yrittänyt, eivät ilahtuneet vaan sanomista tuli. Väkisinkö pitäisi?

Jos huuhaa-hoidot ovat läheisyyttä ja hyvän olon hakemista niin eivätkö ne silloin ole ikään kuin läheisyysprostituutiota? Kuka kuvittelee saavansa rakkautta prostituoidulta, kuka kuvittelee saavansa läheisyyttä huuhaahoitajalta?

Aika vähästä sinäkään olet tietoinen.

xL

Mutta moniko niistä miljoonasta on tosi hc-aito-sinkku, eli iha puhdas vanhapiika tai vanharenki, totaalipanematon? Ei mikään fakesinkku, joka on monta kertaa pannut elämänsä aikana ja useita, asukoon nykyisin vaikka yksinkin. Minä ainakin olen hc-sinkku ja 36

Oikea totuus on tuo: mitä syvemmäksi kaivat sitä kuumemmaksi tulet, eli kun maapallon ydintäkin kohden kaivat reikiä, sitä enemmän lämpenee.

Jos olet tunteiltasi kylmä, niin pysy vain maanpinnalla, tai avaruuden tyhjyydessä, jossa lämpötila voi olla jo paljonkin lähellä Kevin-Kelvin -asteita ja paleltua siellä sekunneiksi kuoliaaksi :D

Kylläpä lämmittää ajatus pehmoleluhalista. yhtä paljon kuin kourallinen karkkia joka on pussissa ja jota saa pureskella vain sen pussin läpi

Anonyymi kirjoitti:

Kylläpä lämmittää ajatus pehmoleluhalista. yhtä paljon kuin kourallinen karkkia joka on pussissa ja jota saa pureskella vain sen pussin läpi

Lihava nainen voi ostaa rakin jota halailla.