olen nyt tänään menossa erään miehen kanssa treffeille. siitä on niin pitkä aika kun olin viimeksi kunnon treffeillä, vaikka ikää on vasta 18, niin taidot ovat rapistuneet täysin..!
miten minä teen vaikutuksen häneen? kyselenkö kaikkea vai puhunko paljon? entäs onko miinusta olla hiljainen..kun olen luonteeltani hieman ujo?
yritän olla oma itseni, mutta en osaa olla rennosti tuntemattoman kanssa-ainakaan ekoilla treffeillä!
en tiedä miksi otan tästä tälläisen stressin, mutta kaipaan todella hyviä neuvoja ja vinkkejä.
olen kiitollinen niille jotka vastaavat tähän!
olisi kiva tietää miten saan järjestettyä toisetkin treffit hänen kanssaan..ettei hän järkyty ainakaan pahasti :)
miten minä teen vaikutuksen häneen? kyselenkö kaikkea vai puhunko paljon? entäs onko miinusta olla hiljainen..kun olen luonteeltani hieman ujo?
yritän olla oma itseni, mutta en osaa olla rennosti tuntemattoman kanssa-ainakaan ekoilla treffeillä!
en tiedä miksi otan tästä tälläisen stressin, mutta kaipaan todella hyviä neuvoja ja vinkkejä.
olen kiitollinen niille jotka vastaavat tähän!
olisi kiva tietää miten saan järjestettyä toisetkin treffit hänen kanssaan..ettei hän järkyty ainakaan pahasti :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos olet puhelias tyyppi, niin puhu ihmeessä. Joidenkin miesten (myös itseni) mielestä on kiva kuunnella kun nainen puhuu. Ei nyt tarvitse väkisin kysellä, mutta aina jos haluat tietää hänestä jotain niin kysy, osoittaahan se että haluat tuntea hänet. Todennäköisesti äijä on ihan kipsissä, jos olet hiljainen, niin helposti käy niin että olette molemmat hiljaa. Toisaalta ujous on aika söpöä ja epävarmuus/hiljaisuus auttaa miestä, kun se näkee että sinäkin olet samanlaisessa lukossa.
Rento et tietenkään ole, mutta älä esitä mitään. Molemmat on jäykkiä.
Ja tuo viimeinen kysymys on todella tärkeä. Sinun on todella annettava miehelle vihjeitä, että nautit hänen seurastaan- Tässä tapauksessa miehet ovat täysiä tampioita. Mies voi ajatella, ettet halua häntä enää tavata, jos olet vähänkin tyly (tai siis et ole tyly vaan luot jotenkin tylyn vaikutelman). Treffien loppupuolella kysy mieheltä (jos ei mies ole ennen tätä jo kysynyt), että haluaako hän vielä tavata, koita saada uudet treffit sovittua heti, mutta jos mies tuntuu ahdistuvan niin jätä homma sikseen.
Esim. minulla on tällä hetkellä ihastus, joka muuten on mukava ja vaikuttaisi kiinnostuneelta, mutta aina erotessa kuittaa vain tyyliin "moi". Itse en tiedä miten tällainen viestintä tulisi tulkita ja muutun koko ajan epävarmempaan suuntaan. Samoin tuo treffien sopiminen. Tyttö ei koskaan tunnu ottavan minuun yhteyttä, vaan minä häneen. Tosin sitten kun otan yhteyttä hän kyllä tuntuu kiinnostuneelta. Olisi kiva, jos hän kyselisi missä seuraavan kerran tavataan tai vaikka jo erottuamme lähettäisi tekstiviestin "oli kivaa... jne", nyt tuntuu väkisinkin siltä, että tytölle olisi ihan sama nähdäänkö uudestaan vai ei.
Tuli vähän epäselvä vastaus, koittakaa kestää.
Tuli vaan mieleen nimimerkki Lastun esimerkistä jossa tyttö ei tee minkäänlaista aloitetta ym.
Mulla on siis sama tilanne, mutta toisinpäin: poika ei ota kantaa mihinkään! Ku nähdään meillä on hauskaa ym. Ei turhia hellyydenosoituksia paitsi jos ollaan esim. baarissa (selvinpäinkin) Mutta sit jos viikolla kyselen kuulumisia nii tuntuu että pilaan vaan hänen päivänsä! Ja sit kun esim hän lähtee autostani kotiinsa nii sanoo vaa että "Joo, kattellaan!" Menee hermo!!! Sit tuntuu nii typerältä alkaa puhuun jostain tunteista ku toinen ei oo yhtään mukana. Kuulostaako tutulta kenellekään?
Ja sit niistä trffeistä. Ole oma ittes! Jos ei keksi puhuttavaa niin sit ei keksi! Ja ainahan sitä jotain voi kysyä. Ei se hiljaisuus niin tappavaa ole mitä siit puhutaan. Mä pidän peukkuja sulle ;)
minä itse arvostan ainakin et nainen puhuu totta eikä yritä esittää erilaista kun oikeasti on oli siis vaan oma itsesi kaikki tapahtuu itsestään jos on tapahtuakseen.onne treffeille
Jos käyt vielä tätä lukemassa, niin olisi mukava tietää miten treffit meni =)
joo kiitos kaikille vastanneille! :)
oli kyllä niin vaikea bussimatka kun olin sinne menossa että minua alkoi ihan naurattamaan miten voin olla niin hermostunut yhdistä treffeistä.. :)
no kokosin itseni ja menin paikalle. olihan se sillain ihan kivaa, puhuttiin sopivasti ja välillä oltiin hiljaa..
mutta aika rennosti sitten oltii loppu ilta. :) että ihan hyvin meni.
ainoa asia mikä minua hämää on se, että hän on 24 ja täyttää tänä vuonna 25. ja minä täytin tänä vuonna 18.
luulisi että hän haluaa olla ikäistensä kanssa..? juttelimme kyllä kaikesta ja sain sellaisen kuvan että hän ei olisi mikään..hmm..ns.pedofiili, mutta tuntuu että tässä on jotain.
onko tämä teidän mielestä outoa tai mitä sanotte jos 24v on muka kiinnostunut juuri 18 täyttäneestä.
hän pyysi leffaa katsomaan heille vknloppuna ja tokaisin hänelle että onko siinä jotain taka-ajatuksia niin hän sanoi että ei ole sellainen miksi minä häntä luulen..ja sanoi että hän haluaa katsoa vain leffan kanssani ja sitten voin lähteä kotiin bussilla(auto korjaamossa).
ottaa ny tuo kohteliaisuutena..? :)
mikään ei ole ikinä helppoa..en tiedä mitä teen, näenkö häntä vai annanko pakit? onhan hän mukava..itse asiassa en ole kauhean innoissani kiinnostunut, hän on ok tyyppi jonka kanssa on kivaa.
mutta kyllähän se kiinnostus voi syntyä jälkeen päinkin..(?) tai sitten olen vain turhautunut kotona istumiseen ja kuvittelen tästä syntyvän jotain. en tiedä..
Omien kokemusteni perusteella tuo leffan katsominen ja "ei mitään taka-ajatuksia" latteuksien laukominen paljastaa miehen halun vain kaataa sinut petiin. Oleppas varovainen ettet satuta itseäsi. Itsellä on ikää kertynyt jo 29 vuotta ja monta tilannetta nähty ja koettu.
Joo, leffateatteriin leffaan!!
musta elokuviin meneminen ei ole hyvä idea.
siellä ei pysty keskustelemaan.
menkää ennemmin kävelylle tai vaikkapa vuokratkaa luistimet ja menkää luistelemeaan.
ei siinäkään ole pakko kokoaikaa jutella mutta ei silti tule niitä vaivaantuneita hiljaisia hetkiä niinkuin esim kahvilla.
ole vaan oma itsesi, tsemppiä.
...seurustellut itseäni 8 v nuoremman kanssa, ja tyttö oli tutustuessamme 17 v.
Seurustelimme kaksi vuotta ihan vakavissamme kunnes huomasimme riitelevämme liikaa, ja ajan kanssa ero olisi tullut kuitenkin, hänellä kun oli elämälle eri tavoitteet kuin minulla.
Aika normaali seurustelusuhde siis. Tyttöystäväni nuori ikä ei ollut mikään valintakriteeri vaan kyse oli pelkästään siitä että "sopivamman ikäisiä" ei ollut lähipiirissäni, ja miksi olisin jättänyt tutustumatta mukavan tuntuiseen tyttöön vain siksi että hän on niin nuori ?
Eli ei ikäero aina tarkoita sitä että olisi joku erityinen tarve seurustella kovin nuorten tyttöjen kanssa.