Natriumoksidi on ioniyhdiste. Lukumäärää ilmaisevia etuliitteitä käytetään molekyyliyhdisteiden nimissä. Ioniyhdisteiden nimissä ei, koska se on turhaa.
Esim. hiilellä on erilaisia oksideja: hiilimonoksidi CO ja hiilidioksidi CO2 (molekyyliyhdisteitä). Pelkkä "hiilioksidi" ei kertoisi yksiselitteisesti, mistä yhdisteestä on kyse. Siksi etuliitteet.
Natriumioni Na ja oksidi-ioni O2- eivät voi muodostaa kuin yhdenlaisen ioniyhdisteen, jossa yhtä oksidi-ionia kohden on oltava kaksi natriumionia (Na2O). Lukumäärän ilmaiseminen "di-" etuliitteellä olisi aivan tarpeetonta ja siksi sitä ei ioniyhdisteiden nimeämisessä tehdä. Pelkkä "natriumoksidi" kertoo yhdisteen kaavan yksiselitteisesti.
0Äänestä
Anonyymi
Sitten on aineita jotka voivat esiintyä eri eri hapetusluvuilla. Silloin tarvitaan selvennöstä hapetusluvun suhteen. Esimerkkinä rauta:
Rautakloridi? Löytyy rauta(II)kloridi eli ferrokloridi FeCl₂ ja rauta(III)kloridi eli ferrikloridi FeCl₃ (piirilevyjen syövytysaine).
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sitten on aineita jotka voivat esiintyä eri eri hapetusluvuilla. Silloin tarvitaan selvennöstä hapetusluvun suhteen. Esimerkkinä rauta:
Rautakloridi? Löytyy rauta(II)kloridi eli ferrokloridi FeCl₂ ja rauta(III)kloridi eli ferrikloridi FeCl₃ (piirilevyjen syövytysaine).
Miten mangaanikloridit nimetään?
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten mangaanikloridit nimetään?
Mangaani esiintyy erilaisilla hapetusluvuilla monissa yhdisteissään mutta klorideista mainitaan vain mangaani(II)kloridi MnCl₂
Kun siis sanotaan mangaanikloridi on se siis yksikäsitteisesti mangaani(II)kloridi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Etuliitteet jätetään yleensä merkitsemättä, jos alkuaineiden määrän suhteessa toisiinsa pystyy päättelemään niiden hapetusluvuista.
Natriumoksidi on ioniyhdiste. Lukumäärää ilmaisevia etuliitteitä käytetään molekyyliyhdisteiden nimissä. Ioniyhdisteiden nimissä ei, koska se on turhaa.
Esim. hiilellä on erilaisia oksideja: hiilimonoksidi CO ja hiilidioksidi CO2 (molekyyliyhdisteitä). Pelkkä "hiilioksidi" ei kertoisi yksiselitteisesti, mistä yhdisteestä on kyse. Siksi etuliitteet.
Natriumioni Na ja oksidi-ioni O2- eivät voi muodostaa kuin yhdenlaisen ioniyhdisteen, jossa yhtä oksidi-ionia kohden on oltava kaksi natriumionia (Na2O). Lukumäärän ilmaiseminen "di-" etuliitteellä olisi aivan tarpeetonta ja siksi sitä ei ioniyhdisteiden nimeämisessä tehdä. Pelkkä "natriumoksidi" kertoo yhdisteen kaavan yksiselitteisesti.
Sitten on aineita jotka voivat esiintyä eri eri hapetusluvuilla. Silloin tarvitaan selvennöstä hapetusluvun suhteen. Esimerkkinä rauta:
Rautakloridi? Löytyy rauta(II)kloridi eli ferrokloridi FeCl₂ ja rauta(III)kloridi eli ferrikloridi FeCl₃ (piirilevyjen syövytysaine).
Miten mangaanikloridit nimetään?
Mangaani esiintyy erilaisilla hapetusluvuilla monissa yhdisteissään mutta klorideista mainitaan vain mangaani(II)kloridi MnCl₂
Kun siis sanotaan mangaanikloridi on se siis yksikäsitteisesti mangaani(II)kloridi.