Tyttöystäväni on maanis-depressiivinen. Välillä hän on yli optimisten,tekee suuria suunnitelmia,lähettelee tekstiviestejä ja soittelee joka päivä,haluaa nähdä mua ja kertoo kuinka paljon rakastaakaan ynnä muuta. Hän varaa ulkomaan matkoja,tuhlaa kaikki rahansa järjettömiin ostoksiin ja suunnittelee vauvan hankintaa,häitä ja yhteenmuuttamista. Hän on joka päivä menossa ja saattaa yhtäkkiä keksiä matkustavansa junalla Turkuun tai mitä milloinkin.
Taas masennuksen kaudella hän ei pysty tekemään mitään.Hän ei lähde hevillä ulos,ei käy kaupassa,ei syö mitään,hän vihaa itseään ja muita. Ja on minutkin jättänyt syvän masennuksen aikana pari kertaa. Eilen hän soitti mulle ja sanoi,kuinka vihaa mua ja olen kuulemma pilannut hänen elämänsä eikä hän halua koskaan enää nähdä mua. Tiedän kuitenkin,että hän ei todellisuudessa tarkoita sitä.
En tiedä kuinka kauan enää kestän tätä.Silloin kun tyttöystävälläni ei ole näitä kausia hän sanoo,ettei selviäisi ilman mua,että olen hänelle tuki ja turva. Mutta kyse ei ole enää tyttöystäväni mielenterveydestä vaan myös musta. Tämä vaikuttaa elämääni paljon,enkä tiedä pystynkö enää olemaan hänen kanssaan,loppu elämästä puhumattakaan.
Onko muita joiden ystävä,puoliso kärsii maanis-depressiosta? miten selviätte? mitä pitäisi tehdä
Maanis-depressio
24
3276
Vastaukset
- pörröinen
"Ystävättäreni" on maanis-depressiivinen. On näitä vauhtikausia, että mennään ja lujaa, rahat tuhlataan milloin mitenkin ja sitten tulee se "morkkis", pitää olla vain kotona.
Onhan tämä aika rankkaa aikaa ollut, tässä taudin alkamisen vaiheilla tämä "ystävättäreni" erosi miehestään, tai oikeastaan juuri toisinpäin. Meillä oli hiukan vaikeaa suhtautua tähän sairauteen ja heidän lapsensa kärsivät tilanteesta suunnattomasti tuolloin.
Mutta lääkitys on tuonut etuja, sekä oikeanlainen terapia. Kun pääsee hoitoon, siitä alkaa vähitellen nousta ja ympärillä olevilla ihmisilläkin helpottaa. "Ystävättäreni" on ihan normaalisti töissä ja elää ihan normaalia elämää. Kyllähän niitä ailahteluja on, mutta todella paljon tilanne on muuttunut!!
Voimia se kysyy, olla siinä ailahtelevaisessa tilanteessa mukana. Voimia tulet tarvitsemaan, kunnes hän selviää tuosta masennuksen alkuvaiheesta!!
Niin, ja se syy tuohon "ystävätär" -juttuun, olemme tämän ex-miehen sukuun kuuluvia (tai minä en muuta kuin avioliiton kautta), joten sitä kautta tunnemme. Emme siis mitään sydänystäviä, mutta jonkun sortin ystäviä kuitenkin. ;-)
-Ai niin, mitä tulisi tehdä... riippuu ihan siitä, miten itse koet tilanteen. Tilanne tulee helpottamaan joskus, mutta kuinka kauan siihen menee, riippuu ihan tyttöystävästäsi. Tämä mainittu henkilö on noussut kahdessa vuodessa sairauden alkamisesta jaloilleen... Eli eihän se mikään nopea projekti ole!
Kysele toki lisää, mielelläni aiheesta kommentoin sen minkä uskallan tänne raapustella.... :-/ - Sairaus
Tuttua on. Sain lääkityksen hormooneja myöten kohdalleen. Kohonnut verenpaine ja kilpirauhasten liikatoiminta voivat aiheuttaa myös ylienergisyyttä ja mielialan vaihteluja. Varsinkin kilpirauhaset!!!!! Onko otettu koe sun naiselta????? >Kerron lääkityksestä viestin lopussa. Juuri sopivaaa tähän depressioon.
Mulle tuli unettomuuskausia. Nukuin 5 tuntia ja touhusin koko ajan jotakin, kun olin hereillä. Shoppailu ihanaa ja siivoaminen ja juhlien järjestäminen hauskaa pitäen. Kaksi työpaikkaa. Juttelin koko ajan ja oli energinen olo. Täysikuun aikaan en nukkunut laisinkaan. Paikallaan istuminen mahdotonta.
Sanoin ihmisille suoraan mitä ajattelin, kun alkoi heittää masennuksen puolelle. Itkin helposti syyttä suotta. Kaiken työn tekeminen raskasta. Tein kodin ulkopuolella olevat työt nopeasti ja hoidin asioita. Teen kotona töitä, koneella ja puhelimessa. Saatoin nukahtaa istualleen. Sitten sain kuitenkin vapaa-aikana vain olla. Väsymystä, ruoka maittoi ja aterioinnin jälkeen nukuin taas. Pelkotiloja. Näkyjäkin unten rajamailla.
Iltaisin 3 x Seroquel 25 mg. Tasaa mieltä ja tukee unen tulon parissa tunnissa.
Aamuisin 1 x 10 mg Cipralex. Mielialalääke.
Ahdistustiloihin ja jännitykseen Oxamin 15 mg vain tarvittaessa. Tämä on kolmiolääke.
Mun miesystävä on myös Mika, rauhallinen. On hyvin kestänyt, koska saa välillä kiukutella takaisin ja hän jaksaa tulla perässä, kun tahdon mennä ulos, elokuviin tai ravintolaan yksi tai kaksi kertaa kuussa. Hän osaa miellyttää erotiikassa ja hemmottelussa. Silmät ja ääni, kaikki. Tarttee pitää kiinni ja parantua mustasukkaisuudestakin tai siitä, ku en luota keneenkään. Ei ole ihme. Takana kovaa elämä...- ystävä
Minulla on eräs ystävä joka oli naimisissa maanis depressiota sairastavan kanssa.Seurasin läheltä ystäväni elämää ja hänen avioliittoansa ja se oli juuri kuvailemasi sairaus.On sellaisia kausia että on hyvin yli energinen ja sitten sellaisia kausia jolloin on masennuskausia ettei mikään kiinnosta ja ei lähde mihinkään kotoa.
Antaisin sinulle ystävän neuvon, ettei psyykkisesti sairaan kanssa yhteiselämästä tule mitään ja kuten jo itse mainitsit että se vaikuttaa myös sinuun.Niin se on totta että sairaan ihmisen puoliso joutuu kaikkein eniten kärsimään ja sairaalla ihmisellä mieli vaihtelee hyvin nopeasti.
Lähde pois tuosta suhteesta ja etsi itsellesi terve ja henkisesti tasapainoinen ihminen elämänkumppaniksi.
Faktaa on se että suurin osa jotka ovat olleet naimisissa psyykkisesti sairaan ihmisen kanssa niin avioliitot ovat päättyneet eroon,koska ei henkisesti terveen ja henkisesti sairaan ihmisen suhde onnistu ja se on niin kuin vuoriradalla olemista ja terveellä ihmisellä pelkäämistä että mitä huominen tuo tullessaan koskaan et voi tietää mitä sairas ihminen keksii seuraavaksi.
Maanis depressio ei ole verrattavissa kilpirauhasen liikatoimintaan, koska kilpirauhasen liikatoiminta ei ole pysykkinen sairaus vaan kilpirauhasta hoidetaan thyroxilla jolloin se saa tarvitsemansa hormonin.
Maanis depressio on psyykkinen sairaus ja se on hyvin vaikea sairaus ja sitä hoidetaan psyykelääkkeillä ja mielialalääkkeillä.
Toivon sinulle voimia ja lähde pois tuosta suhteesta jo oman itsesi vuoksi ja toivon että saat hyvän ihmissuhteen jossa saat rakkautta ja sinä saat rakastaa toista ihmistä. - Sairaat
ystävä kirjoitti:
Minulla on eräs ystävä joka oli naimisissa maanis depressiota sairastavan kanssa.Seurasin läheltä ystäväni elämää ja hänen avioliittoansa ja se oli juuri kuvailemasi sairaus.On sellaisia kausia että on hyvin yli energinen ja sitten sellaisia kausia jolloin on masennuskausia ettei mikään kiinnosta ja ei lähde mihinkään kotoa.
Antaisin sinulle ystävän neuvon, ettei psyykkisesti sairaan kanssa yhteiselämästä tule mitään ja kuten jo itse mainitsit että se vaikuttaa myös sinuun.Niin se on totta että sairaan ihmisen puoliso joutuu kaikkein eniten kärsimään ja sairaalla ihmisellä mieli vaihtelee hyvin nopeasti.
Lähde pois tuosta suhteesta ja etsi itsellesi terve ja henkisesti tasapainoinen ihminen elämänkumppaniksi.
Faktaa on se että suurin osa jotka ovat olleet naimisissa psyykkisesti sairaan ihmisen kanssa niin avioliitot ovat päättyneet eroon,koska ei henkisesti terveen ja henkisesti sairaan ihmisen suhde onnistu ja se on niin kuin vuoriradalla olemista ja terveellä ihmisellä pelkäämistä että mitä huominen tuo tullessaan koskaan et voi tietää mitä sairas ihminen keksii seuraavaksi.
Maanis depressio ei ole verrattavissa kilpirauhasen liikatoimintaan, koska kilpirauhasen liikatoiminta ei ole pysykkinen sairaus vaan kilpirauhasta hoidetaan thyroxilla jolloin se saa tarvitsemansa hormonin.
Maanis depressio on psyykkinen sairaus ja se on hyvin vaikea sairaus ja sitä hoidetaan psyykelääkkeillä ja mielialalääkkeillä.
Toivon sinulle voimia ja lähde pois tuosta suhteesta jo oman itsesi vuoksi ja toivon että saat hyvän ihmissuhteen jossa saat rakkautta ja sinä saat rakastaa toista ihmistä.Jos ei ole tutkittu kaikkia oireita, niin syytä olisi ottaa kokeita. Oireet ovat samoja. Esim. kohtaus epileptikolla, diaabetikolla ja alkoholistin viinakrampissa. Jos yksikin oire saadaan pois, niin hyvä niin.
Avioeroja on paljon ja nyt pitäisi jättää rakas selviämään yksin toisen kehoituksesta. Moni elää alkoholistin, hakkaajan, kanssa elämänsä ajan. Mulla itsellä on sairaus eikä kaveri mua jätä. Ei ole hänkään helppo ihminen ja tietää sen itsekin. Lääkehoito vaikuttaa kahdessa kuukaudessa. Lopetin tupakan poltonkin kokonaan.
Elämästä voisi tehdä edes vähän rutiinin omaista. Sitten sovitaan, että näin tehdään, kun ei ole voimia. Huumoria ja tiskaatte yhdessä. Toinen pesee ja toinen huuhtelee. Pienistä asioista löytyy yhteinen sävel. Hierontaa ja kuumaa kamomillateetä, rauhoittaa. B-vitamiini auttaa myös luonteen tasapainoon ym. Jos toinen tahtoo riidellä, niin antaa huutaa. Jokaisella on oikeus olla joskus vihainen eikä pitää sisällään sanoja, tunteita, mitkä patoituu ja saat silmille ne samaan aikaan. - sss
Sairaat kirjoitti:
Jos ei ole tutkittu kaikkia oireita, niin syytä olisi ottaa kokeita. Oireet ovat samoja. Esim. kohtaus epileptikolla, diaabetikolla ja alkoholistin viinakrampissa. Jos yksikin oire saadaan pois, niin hyvä niin.
Avioeroja on paljon ja nyt pitäisi jättää rakas selviämään yksin toisen kehoituksesta. Moni elää alkoholistin, hakkaajan, kanssa elämänsä ajan. Mulla itsellä on sairaus eikä kaveri mua jätä. Ei ole hänkään helppo ihminen ja tietää sen itsekin. Lääkehoito vaikuttaa kahdessa kuukaudessa. Lopetin tupakan poltonkin kokonaan.
Elämästä voisi tehdä edes vähän rutiinin omaista. Sitten sovitaan, että näin tehdään, kun ei ole voimia. Huumoria ja tiskaatte yhdessä. Toinen pesee ja toinen huuhtelee. Pienistä asioista löytyy yhteinen sävel. Hierontaa ja kuumaa kamomillateetä, rauhoittaa. B-vitamiini auttaa myös luonteen tasapainoon ym. Jos toinen tahtoo riidellä, niin antaa huutaa. Jokaisella on oikeus olla joskus vihainen eikä pitää sisällään sanoja, tunteita, mitkä patoituu ja saat silmille ne samaan aikaan."Oireet ovat samoja,esim,kohtaus epiletikolla,diabetikolla ja alkoholisti viinakrampissa...
Epilepsia on neurologinen sairaus ja diabetes on sokeritauti ja näillä taudeilla ei ole mitään tekemistä manisdepression kanssa.Manisdepressio on psyykkinen sairaus.
"Avioeroja on paljon ja nyt pitäisi jättää rakas selviämään yksin toisen kehotuksesta"
Miten henkisesti terve ja psyykkisesti sairas sopii toisilleen,kyllä terveellä osapuolella on vain kestämistä ja terve joutuu elämään sairaan ehdoilla ja omat tarpeet jää sairaan vaatimusten alle ja ne ei tule tyydytetyksi. - Lotta-322
ystävä kirjoitti:
Minulla on eräs ystävä joka oli naimisissa maanis depressiota sairastavan kanssa.Seurasin läheltä ystäväni elämää ja hänen avioliittoansa ja se oli juuri kuvailemasi sairaus.On sellaisia kausia että on hyvin yli energinen ja sitten sellaisia kausia jolloin on masennuskausia ettei mikään kiinnosta ja ei lähde mihinkään kotoa.
Antaisin sinulle ystävän neuvon, ettei psyykkisesti sairaan kanssa yhteiselämästä tule mitään ja kuten jo itse mainitsit että se vaikuttaa myös sinuun.Niin se on totta että sairaan ihmisen puoliso joutuu kaikkein eniten kärsimään ja sairaalla ihmisellä mieli vaihtelee hyvin nopeasti.
Lähde pois tuosta suhteesta ja etsi itsellesi terve ja henkisesti tasapainoinen ihminen elämänkumppaniksi.
Faktaa on se että suurin osa jotka ovat olleet naimisissa psyykkisesti sairaan ihmisen kanssa niin avioliitot ovat päättyneet eroon,koska ei henkisesti terveen ja henkisesti sairaan ihmisen suhde onnistu ja se on niin kuin vuoriradalla olemista ja terveellä ihmisellä pelkäämistä että mitä huominen tuo tullessaan koskaan et voi tietää mitä sairas ihminen keksii seuraavaksi.
Maanis depressio ei ole verrattavissa kilpirauhasen liikatoimintaan, koska kilpirauhasen liikatoiminta ei ole pysykkinen sairaus vaan kilpirauhasta hoidetaan thyroxilla jolloin se saa tarvitsemansa hormonin.
Maanis depressio on psyykkinen sairaus ja se on hyvin vaikea sairaus ja sitä hoidetaan psyykelääkkeillä ja mielialalääkkeillä.
Toivon sinulle voimia ja lähde pois tuosta suhteesta jo oman itsesi vuoksi ja toivon että saat hyvän ihmissuhteen jossa saat rakkautta ja sinä saat rakastaa toista ihmistä.Jätetään siis yksin ja hylätään kaikki joilla on ongelmia psyykeessä ettei vaan oma tasapaino järky. Ajattelisit vähän ennen ku meet sanomaan jotain tollasta
- mummi-13
ystävä kirjoitti:
Minulla on eräs ystävä joka oli naimisissa maanis depressiota sairastavan kanssa.Seurasin läheltä ystäväni elämää ja hänen avioliittoansa ja se oli juuri kuvailemasi sairaus.On sellaisia kausia että on hyvin yli energinen ja sitten sellaisia kausia jolloin on masennuskausia ettei mikään kiinnosta ja ei lähde mihinkään kotoa.
Antaisin sinulle ystävän neuvon, ettei psyykkisesti sairaan kanssa yhteiselämästä tule mitään ja kuten jo itse mainitsit että se vaikuttaa myös sinuun.Niin se on totta että sairaan ihmisen puoliso joutuu kaikkein eniten kärsimään ja sairaalla ihmisellä mieli vaihtelee hyvin nopeasti.
Lähde pois tuosta suhteesta ja etsi itsellesi terve ja henkisesti tasapainoinen ihminen elämänkumppaniksi.
Faktaa on se että suurin osa jotka ovat olleet naimisissa psyykkisesti sairaan ihmisen kanssa niin avioliitot ovat päättyneet eroon,koska ei henkisesti terveen ja henkisesti sairaan ihmisen suhde onnistu ja se on niin kuin vuoriradalla olemista ja terveellä ihmisellä pelkäämistä että mitä huominen tuo tullessaan koskaan et voi tietää mitä sairas ihminen keksii seuraavaksi.
Maanis depressio ei ole verrattavissa kilpirauhasen liikatoimintaan, koska kilpirauhasen liikatoiminta ei ole pysykkinen sairaus vaan kilpirauhasta hoidetaan thyroxilla jolloin se saa tarvitsemansa hormonin.
Maanis depressio on psyykkinen sairaus ja se on hyvin vaikea sairaus ja sitä hoidetaan psyykelääkkeillä ja mielialalääkkeillä.
Toivon sinulle voimia ja lähde pois tuosta suhteesta jo oman itsesi vuoksi ja toivon että saat hyvän ihmissuhteen jossa saat rakkautta ja sinä saat rakastaa toista ihmistä.jos todella välität niin älä lähde ennen kuin olet varma että läheisesi saa varmasti hyvän hoitopaikan. Toki tiedän että suhde vie sinulta voimia mutta jos olet kerran luvannut ikuista rarkkautta. mieti olisiko sinussa syytä mikä aiheutti.
- äiti vuosimallia 77
Lotta-322 kirjoitti:
Jätetään siis yksin ja hylätään kaikki joilla on ongelmia psyykeessä ettei vaan oma tasapaino järky. Ajattelisit vähän ennen ku meet sanomaan jotain tollasta
hei. lotta olet aivan oikiassa niin helposti hylätään ystävä tai puoliso kun ei haluta olla hullun kaveri. mutta olettako koskaan miettineet että sairaus olipa se mikä hyvänsä ei ole oma valinta. kaikkihan met halutaan olla terveitä.
- 7+15
Lotta-322 kirjoitti:
Jätetään siis yksin ja hylätään kaikki joilla on ongelmia psyykeessä ettei vaan oma tasapaino järky. Ajattelisit vähän ennen ku meet sanomaan jotain tollasta
No fakta kuitenkin on, että jokaisella on vapaus lähteä suhteesta jos niin valitsee. Onhan se rankka juttu, jättää ihminen joka tarvitsee tukea, mutta yhtälailla kuin suhteesta terveenkin ihmisen kanssa, voi suhteesta sairaan ihmisen kanssa lähteä. Siinä ei ole mitään muttia. Ei kenenkän pitäisi joutua olemaan jonkun kanssa vain siksi, että toinen on sairas, sehän vasta sairasta on.
- minni4
äiti vuosimallia 77 kirjoitti:
hei. lotta olet aivan oikiassa niin helposti hylätään ystävä tai puoliso kun ei haluta olla hullun kaveri. mutta olettako koskaan miettineet että sairaus olipa se mikä hyvänsä ei ole oma valinta. kaikkihan met halutaan olla terveitä.
Hei ! Äitinä en voisi koskaan hylätä tytärtäni tuli hänelle sitten mikä sairaus tahansa.
Myönnän kyllä, että mielenterveyden ongelmia on vaikeampi ymmärtää. Usein nämä oireet alkavat jonkin vaikean elämän tilanteen jälkeen. Esim. ero, jokin onnettomuus jne...
Meidän läheisten on kuitenkin syytä tukea omaisiamme. Ei kukaan selviä näistä tilanteista ihan itse. - mielestäni
minni4 kirjoitti:
Hei ! Äitinä en voisi koskaan hylätä tytärtäni tuli hänelle sitten mikä sairaus tahansa.
Myönnän kyllä, että mielenterveyden ongelmia on vaikeampi ymmärtää. Usein nämä oireet alkavat jonkin vaikean elämän tilanteen jälkeen. Esim. ero, jokin onnettomuus jne...
Meidän läheisten on kuitenkin syytä tukea omaisiamme. Ei kukaan selviä näistä tilanteista ihan itse.seurustelukumppania ja omaa lasta ei voi edes verrata keskenään.
- mummi -99
minun tyttö kärsii samasta. ja hänellä on kaksi lasta . ja asuu ulkomailla ja nyt on se vaihe että vihaa minua ei halua pitää mitään yhtetyttä. tämä on todella raskasta. lapset on tosi ihania,mutta kun en saa mummina pitää mitään yhteyttä. mutta ehkä joskus joskus luoja suo minun nähdä heidät.
- Bipohä
Mulla on diagnosoitu bipolaarihäiriö vuonna 2005, pitkän masennuksen ja sen jälkeen pahan vauhtikauden jälkeen. Sitä ennen olin jo paahtanut liikaa töitä yms. merkkejä oli ollut havaittavissa. Sain lääkityksen ja olen siitä asti käynyt säännöllisesti lääkärissä, missään terapiassa en ole ollut.
Masennus kesti vauhtkauden jälkeen useamman vuoden aika pahana, osansa asiaan oli sillä että olin tuolloin *erittäin* huonossa parisuhteessa henkilön kanssa joka tuntui vain nauttivan siitä että olin masentuneena helposti hänen manipuloitavanaan. Sain kuitenkin voimia laittaa ko. suhteen poikki vuonna 2008 ja sen jälkeen oloni alkoi parantumaan merkittävästi, nyt olen ollut lähes oireeton jo useamman vuoden (lievää masennusta kausittain). Olen uudessa suhteessa enkä ilmeisesti ole mahdoton kumppani koska toinen osapuoli ei vaikuta kovin kärsivältä ja vältän tietoisesti purkamasta pahaa oloani häneen masennuskausinani. Olen kertonut hänelle diagnoosistani mutta ilmeiseti hyvät puoleni painavat vaakakupissa enemmän kuin tuo asia.
Ikää on nyt reilu 30, mielialahäiriöt usein tasoittuvatkin juuri kolmenkympin kieppeillä (lääkärini mukaan). Me bipohäiriöisetkin olemme yksilöitä, ei kannata tulla yleistämään meitä kaikkia mahdottomiksi tapauksiksi joita "terveiden" tulisi välttää. (Kyseenalaistan vielä tuon sanan "terve", koska aika harva ihminen on täysin ongelmaton.) - 1234-
Toimiiko lääke mikä hänellä on, vai pitääkö sitä säätää. Mitkä henkiset asiat aiheuttavat stressiä, voiko niitä vähentää.
- Marjatta 50
Arv. mies. Tyttärelläni on todettu ko. sairaus. Kun hän kertoi oireistaan olin peloissani. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että läheisen ihmisen tuki ja turva on hänelle tärkeää. Välillä tyttäreni käyttäytyy todella erikoisesti esim. hän saattaa sanoa minulle todella pahasti. Laitan kuitenkin nämä ns. sairauden tiliin ja yritän unohtaa ne huonot hetket.
Arv. mies. Elämäsi ei varmasti ole helppo, jos jatkat tämän naisen kanssa elämääsi, mutta jos ymmärrät sairauden laadun ja ole kärsivällinen tulet olemaan arvokas apu tälle naiselle.
Ps. kannattaa lukea tästä sairaudesta silloin ymmärtää paremmin lähimmäistään. - neuvoja!!
Siis onko hänellä virallinen diagnoosi, sen saamiseen menee useimmilla jopa 8 vuotta, tiedän kokemuksesta kun lähipiirissä näitä oikean diagnoosin saaneita löytyy.
Oletko tehnyt kumminkin jotian miksi tyttöystävälläsi on vihan tunteita sua kohtaan? Parempi että purkaa sen ulospäin kuin että vihantunne kääntyisi sisäänpäin ja satuttaisi itseään.Oletteko jutelleet tulevaisuudesta YHDESSÄ, ts. oletko sinä heittäytynyt koskaan mukaan tuohon tulevaisuudensuunnitteluun vai masentuuko nainen nimenomaan siitä että et oikein ole innostunut ajattelemaan suhdettanne pidemmälle, vaikenet ja annat hänen höyröttää yksin, HEITTÄYDYTKÖ SINÄ SUHTEESEEN. Avainsana on itsetuntemus ja toistenne tunteminen, tulee sen jälkeen.
Jos sitten taas tyttöystävälläsi olisikin tuo sairaus, itsetuntemus ja toisen kunnioitus autata siinäkin. Muista että suuttumiseen voi olla ihan todellinenkin syy, eikö kannattaisi puhua vaikeiden tunteiden syistä, tietyt rajat säilyttäen. Jos tyttöystävälläsi on sairauden vuoksi huono päivä, hän voisi ottaa siitä itse vastuun ja olla vaikka pari tuntia omissa oloissaan, auttaisiko tämä tunteiden tasoittumiseen? Voisitte sopia että HUUTAMINEN NOT OKAY, tunteista puhuminen muuten käy. Osallistu keskusteluun asioista jotka häntä vaivaavat, kirjoita muistilappu jossa lukee ETTÄ RAKASTAT, jotain mihin hän voisi turvattomuuden hetkellä tukeutua. - Perheenisä 40
Parisuhteessa on hyvä olla jos suurempi osa ajasta on antoisaa ja rakasta.
Kun lapset ja perhe tulevat mukaan on asia paljon monimutkaisempi kuten minulla. Depressio vaiheessa "sinä" olet syypää kaikkeen ahdistukseen ja anteeksipyytäminen pinnallista tai olematonta. Hyvänä maanisena aikana sinulta ei pyydetä anteeksi. Edellistä riitaa ei muistella kunnes taas masennus ja raivo iskee päälle. Nainen saa lyödä ja mies pitää ottaa vaan kiltisti vastaa.. Kun kaikki menee hyvin et oikein osaa nauttia siitä koska pelkäät että jokin sanomisesi, vitsisi tai lasten kanssa tekemiste/tekemättömät asiat laukaisevat taas raivon ja ahdistuksen.. Tässä nyt olen lähinnä kuvannut omaa tilannettani.. Jos eroamme tulee riita lapsista ym.. Harkitsen kyllä sitä silti parempana vaihtoehtona lapsillemme. Minkälaista parisuhde & avioliitto esimerkkiä nyt annamme lapsillemme?
Tällä hetkellä olen lasten kanssa normaalisti ja vaimolle kohtelias perheenisä. Vältän riitoja ja olen se joka lähtee pois tai pyytää anteeksi.
Rajani on ollut että vaimo ei saa raivota ja haukkua minua lasten kuullen.. no nyt se on rikottu ja melkein rutiinia.. Hiljaa kypsyn ja joku päivä lähden jos on voimia enkä itse pahasti masennu & sairastu.. - 17+1
Kannattaa keskustella asiasta sellaisten kanssa joilla siitä on kokemusta. Googleta vaikka asiasta, onhan sellaisia kyseisen sairauden omaavien omaisille tarkoitettuja tukiryhmiä ja palveluita. Heillä on varmaan netissäkin keskustelupalsta. Ei kannata yksin pohtia tällaisia. Tsemppiä!
- huomasitko
2005 vuoden aloitus. Aloittaja varmastikin on tehnyt jonkun ratkaisun?
- perheenäiti 41
huomasitko kirjoitti:
2005 vuoden aloitus. Aloittaja varmastikin on tehnyt jonkun ratkaisun?
Huomaisn kanssa aikaisen aloituksen jo vuonna 2005. Ajattelin kirjoittaa sinulle ajatuksiani perheenisä. Olen itse selviämässä erosta kaksisuuntaisen kanssa tai siis diagnoosi masennus, mutta siis nousi kesällä 2012 masennuksesta sellaiseen maniaan, että siinä meni työt ja perhe ja mikään ei tuntunut missään. Oli perustamassa yritystä, oli kaikenlaisia naissuhteita ja sitten tuli romahdus. Ei itse tunnista näitä menovaiheita tai jotenkin tuntuu, että ajoittain tunnistaa, mutta jotenkin nauttii siitä masennuslääkkeen tuomasta tunteesta, kun elää vähän kuin pilvessä. Rahaa piisaa, vaikka työtön, joka päivä punttisalilla ja maniassa etsii naisia pusikoista ja baareista ja jos ei muuta saa niin jopa maksullisia netistä. Näitä loppuliitossa tapahtui koko ajan ja itse ei edes ymmärtänyt, että lapsetkin jo katsoivat näitä naishahmoja netistä, kun ei tajunnut edes piiloitella omaa käytöstä.
Olen sitä mieltä, että sairaudelle ei voi mitään ja en olisi ikinä lähtenyt jos sairaudentunnetta olisi, mutta meidän tapauksessa täysin jotenkin kykenemätön näkemään näitä vauhtikausia ja ne todella hirveitä läheisen näkökulmasta. Olin aivan loppu ja myös osaksi jo omaisuuskin oli tuhlattu, kun lopulta viimeisin voimin pyysin miestä lähtemään. Hän meni, eikä ole taakseen katsonut ja lapsiakin tapaa äärimmäisen harvoin. Hirveän rankkaa ja vaikeaa täältä nousta ylös, mutta lapset voivat nyt paremmin. Heillä mahdollisuus etäisyydestä "rakastaa" isää, joka ei ole kaatamassa meidän laiva koko ajan. Itse kaipaan hirmuisesti sitä ihmistä, joka on tuon maanisuuden ja sairauden takana, mutta en tiedä tuleeko sieltä enää koskaan ulos, Tykkää syödä masennuslääkkeitä, jotka antavat potkua ja potenssia sekä mieletöntä vauhtia ja itseluottamusta. Omasta mielestään on mahtava isä jne, mutta menee viikkoja ilman yhteydenottoa ja saattaa unohtaa, että lapset tulossa hänelle ja onkin sopinut treffit ja siis kaikki muu menee lastenkin edelle.
Hirmuista katsoa vierestä. Oli mielettömän hyvä isä ja mies ennen kun alkoi syvä masennus noin nelisen vuotta sitten ja sitten mentiin kausittain, kunnes viimein hirmuinen mania vei koko miehen ja sillä tiellä edelleen. Nyt ymmärrän jälkikäteen, että aina ollut jonkilaista ailahtelua mielialoissa ja nyt ymmärrän joitain ihmeellisiä asioita, joita tapahtunut koko liiton aikana, mutta viimeiset neljä vuotta on ollut todella rankkoja. Näin kuitenkin parempaa lasten kannalta. Heillä ei enää samanlaisia ongelmia, kuin silloin kun olin itsekin aivan loppu.
- bipo20vee
Ymmärrän hyvin tilanteesi, sillä itselläni oli yksi erittäin läheinen ystävä, joka käyttäytyi aivan samoin. Sellainen on lähipiirille todella uuvuttavaa. Ystävyyssuhde päättyi sitten lopulta minun toimestani, sillä myös itselläni on kyseinen sairaus (joskin hoitojen ansiosta pystyn pitämään itseni melko hyvin kurissa) ja tarvitsin voimia omaan toipumiseeni ja itseni hoitamiseen.
Joku voisi ajatella, että todella julmaa ja itsekästä hylätä ystävä, joka selvästi tarvitsee tukea. Itse en kuitenkaan osaa katua. Välillä elämässä täytyy ajatella itseään ja huolehtia omasta hyvinvoinnista. Itse saan olla todella kiitollinen, että minulla on ystäviä sekä avopuoliso, jotka jaksavat minua, mutta en osaisi olla vihainen heille, vaikka minuun väsyisivätkin. Ehkä outo ajattelutapa, joka harvalla on.
Voimia! - perheenäiti 41
Kiitos ja näinhän se on, että itsestä on pidettävä huolta ja se myös avain siihen, että ihmiset ympärillä voi hyvin. Tuntuu, että sinulla on hyvin terve tapa varmaan hyväksyä sairaus ja siitä oikein kovasti sinulle voimia ja onnea. Uskon, että läheisillä ihmisllä on helpompaa hyväksyä vaikeudet kun on joku nimitys sille, että välillä on vaikeaa ja kukaan ei itselleen sairautta valitse. Sain tukea päätökselle perheneuvolasta ja omasta terapiasta ja vaikka en edelleenkään pysty ymmärtämään eroa - se on ainoa vaihtoehto, joka minulla oli.
Olen miettinyt, että jos entinen mieheni, joka on aika herkkä, ja todella älykäs ja hyvä ihminen joskus ymmärtää tekojansa, niin se on hirmuinen realiteetti ja voi päätyä todella ikävästi, mutta ehkä todennäköisempää, että elämä jatkuu tuolla radalla. Siksi todella lämmöllä ajattelen ihmisiä, jotka ovat ottaneet sairauden haltuun. Tuntuu, että lääkäreiden todella vaikeaa tunnistaa sairautta, jos ei itse tunne/myönnä/näe sairauden laatua. Lääkäri antoi minun ymmärtää, että hän on sairaudentunnoton, eikä välttämättä ymmärrä vielä tilannetta ja tämä oli viime syksynä. Pääsi sairaalasta masennusdiagnoosilla ja -lääkityksellä. Surullista vaan se, että ihmisen elämä menee enemmän solmuun väärällä diagnoosilla ja velkaantumisesta ja siitä kaikesta voi olla tosi vaikeaa nousta ja isä tavalaan "poissaolevana" lasten elämästä. - paulos
Todella hankala tilanne.
rakas ystävä. - paulos
Todella hankala tilanne.
rakas ystävä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alle 15 oli
Arvasi että lapsi asialla hallin palossa. Surullista. Mutta jos osaa/kykenee käyttää tulentekovehkeitä niin pitää osata892648Heh, persut = vassarit = 10,0 %
Minja tuli nyt jo Riikan rinnalle, sitten alkaa tekemään kaulaa. Molemmilta kympin arvoinen suoritus! https://www.hs.f2031678- 1161610
Paula Koivuniemi täyttää tänään 78 vuotta! Sydämelliset onnittelut!
Paula Koivuniemi, tuo suomalaisen iskelmän ikoninen artisti, täyttää tänään 78 vuotta. Muutaman vuoden estradeilta pois411471Olen miettinyt pitkään miksi hän ei uskalla
Hän kyllä yrittää tiedän sen ja olen yrittänyt olla helposti lähestyttävä ystävällinen lempeä jne. mutta silti hän yhä v641232Juhannusterveiset kaivatulle
Onko teillä yhteisiä juhannuksia vietettynä ja millaista juhannusta viettäisit kaivattusi kanssa juhannuksena 2025? 🌻761015- 56979
- 67871
- 45867
- 61835