1. Hengen erottamista aineesta on perusteltu sillä, että ihmismielessä on ominaisuuksia, jotka vaikuttavat eroavan aineellisista ominaisuuksista. Anna esimerkki tällaisesta ominaisuudesta ja erittele sen avulla hengen ja aineen käsitteitä sekä niiden välistä erottelua.
2. Kysymys olemisesta on kaikkein perustavin metafysiikan kysymys. Jo esisokraatikot kysyivät, onko maailma ykseys vai moneus. Nykyään puhutaan monismista ja pluralismista. Esittele monismia ja pluralismia koskevia filosofisia argumentteja ja arvioi perustellen näiden argumenttien pätevyyttä.
3.Pohdi filosofian asemaa ja merkitystä nykymaailmassa
4. filosofi Platon (427–347 eaa.) osoittaa kädellään ylöspäin ja Aristoteles (384–322 eaa.) osoittaa eteenpäin. Vertaile näiden filosofien oppeja ja käsityksiä kolmella seuraavista alueista: etiikka, politiikka, metafysiikka, tietoteoria ja taide.
5. Mitä filosofiassa tarkoitetaan väitteellä ”tieto on valtaa”?
Osaatko vastata näihin filosofisiin kysymyksiin?
13
232
Vastaukset
- Anonyymi
1. Yksi ehdotus on että ei voi erottaa.
2. Yksi on tylsä ja takakireä. Usea aiheuttaa toisenlaiset ongelmat.
3. Ehkä huonoja kysymyksiä. Käyttämätön potentiaali.
4. Aristoteles innovoija, erehtyväinen. Platon soveltaja, kaikkivoipa.
5. Sed parva. Vain toinen voi olla masteri ja toinen slave. - Anonyymi
1:
Ns. "henkeä" ei pitäisi edes yrittää erottaa ns. "aineesta" koska molemmat sisältyvät kaikkeen inhimilliseen kokemukseen.
Tällaisen keinotekoisen ja hyvin harhaanjohtavan jaottelun suoritti Descartes ja kun se sitten muodostui tässä kulttuurissa vallitsevaksi kokemuksen hahmotustavaksi niin seuraava vaihe oli sitten tiputtaa ns. "henki" kokonaan pois varsinkin luonnontieteellisestä hahmotuksesta ja keskittyä yksinomaan ns. "aistihavaintoihin" jotka nekin ovat hyvin keinotekoinen abstraktio suhteessa konkreettiseen kokemukseen.
Kaikki mahdollinen kokemus on aina vain ja ainoastaan ihmismielessä ja on siis tavallaan "henkistä". Tiettyjen kulttuuristen uskomusten ja oletusten perusteella voidaan sitten kielellisesti abstrahoida ja analysoida sitä omaa kokemusta ja tuottaa kaikki se enemmän tai vähemmän hyödyllinen, rationaalinen ja tarkoituksenmukainen mielen sisältö jota kutsutaan tieteeksi, taiteeksi, aineeksi, mieleksi, avaruudeksi, ajaksi, fysiikaksi, kemiaksi, biologiaksi jne.
2:
Maailma on sekä ykseys että moneus yhtäaikaa riippuen hahmotustavasta. Jonkinlainen moniaspekti monismi lienee toimivin hahmotustapa. Dualismi ei yleensä toimi lainkaan vaan tuottaa keinotekoisia vastakkainasetteluja (kuten aine vs. henki) kun taas astetta konkreettisempi ja toimivampi hahmotus olisi jonkinlainen kolminaisuus (esim. henki, biologinen elämä ja aine) jossa biologinen elämä on rajapintana eli vuorovaikutuksen mahdollistajana aineen ja hengen välillä.
Sitten voi vielä konkretisoida lisää ontologiaa siirtymällä 4,5,6,7 jne komponentin hahmotukseen esim. tähän tyyliin:
https://www.systematics.org/overview_of_12_systems
3:
Filosofia on hyvin aliarvostettua nykymaailmassa ja siihen pääsyyllisiä ovat nimenomaan itse filosofit ja nimenomaan se vaihe filosofian historiassa (1900-luvun alkupuoli) missä filosofiasta yritettiin tehdä jonkinlaista salonkikelpoista tiedettä. Filosofia ei ole tiedettä eikä oppia vaan maailman hahmotuksen metodi jossa se kaiken kokemuksen analyysi että synteesin yritys ovat olennaisia.
Todellisuudessa suurin osa nykyisestä filosofisesta tutkimuksesta tehdään erityistieteissä (esim. fysiikan, kemian, biologian jne. filosofiat joissa analysoidaan ko. tieteenalan perusteita, malleja ja muitasen tieteenalan hahmotuksia ja käsitteitä filosofisesti.
Kun jonkun erityisalan tutkija yrittää popularisoida tieteenalaansa niin hän itse asiassa joutuu samalla ottamaan samalla kantaa sen tieteenalan perusteisiin, oletuksiin ja tulkintoihin vaikka ei itse tiedostaisikaan kirjoittavansa pohjimmiltaan filosofiaa.
4: viittaa tiettyyn maalaukseen jonka symboliikkaa en nyt ala arvailemaan ja aihe on aivan liian laaja tässä käsiteltäväksi.
5: ei liity pelkästään filosofiaan vaan viittaa lähinnä siihen että tiettyjen ei-niin-julkisten-asioiden tietäminen antaa selvää kilpailuetua suhteessa niihin jotka eivät ole tietoisia näistä asioista. 1. Aivot näyttävät sisäpuolelta, ensimmäisen persoonan näkövinkkelistä katsottuna niin tavattoman erilaisilta kuin ulkopuolelta, kolmannen persoonan näkövinkkelistä katsottuna.
2. Todellisuuteen kuuluvat kvantiteetit, kvaliteetit ja ykseys. Siis monta yhdessä.
3. Filosofia pyrkii selkeyteen ja on sikäli hyödyllistä.
4. Aristoteles pohti muutosta, Platon muuttumattomuutta.
5. Kaikkea ei kannata kertoa kaikille- Anonyymi
Filosofialla ei muutamaan sataan vuoteen ole ollut mitään annettavaa "kovalle" tieteelle. Savanniapinan aivot eivät ymmärrä kvanttimaailmaa muuten kuin matematiikan avulla. Jo Galileo laski, miettimisen sijaan, vaikkei kvanteista tiennytkään.
- Anonyymi
"Filosofialla ei muutamaan sataan vuoteen ole ollut mitään annettavaa "kovalle" tieteelle. "
Filosofia ja tiede eivät ole toistensa vastakohtia.
Kaikki tieteet ovat kuluneet alunperin filosofiaan. Luonnontieteitä voisi myös kutsua filosofiaksi jossa mittaamisella ja laskemisella pyritään tarkentamaan filosofisia oletuksia.
Luonnontieteet eivät kerro eivätkä edes voi kertoa mitään ns. todellisuudesta vaan ainoastaan konsensuskokemuksessa esiintyvistä säännönmukaisuuksista jotka taas voivat olla enemmän tai vähemmän kulttuuri-ja lajisidonnaisia ja käytetyn kielen käsitteisiin liittyviä asioita ja jollain toisenlaisella eliölajilla voi olla täysin toisenlaiset kokemuksen säännönmukaisuudet. Biologinen evoluutio ei optimoi totuuden havaitsemiseen vaan ainoastaan eloonjäämiseen ja jälkeläisten määrään (ks. esim. Donald Hoffman)
Uskonto ja tiede eivät myöskään ole toistensa vastakohtia. Ensimmäiset yliopistot syntyivät keskiajan kristillisessä traditiossa ja maailmanlaajuisesti sekä talous että tiede on historiallisesti tarkasteltuna aina liittynyt paikalliseen uskonnoliseen traditioon ja irtautunut siitä vähitellen vasta muutama vuosisata sitten.
"Savanniapinan aivot eivät ymmärrä kvanttimaailmaa muuten kuin matematiikan avulla."
Puhu vain itsestäsi.
Kvanttimaailmaa ei voi periaatteessa edes ymmärtää perinteisen fysikalismin viitekehyksessä. Esim, ns, alkeishiukkaset eivät ole konkreettisesti havaittavissa olevia fysikaalisia objekteja vaan lähinnä histogrammi Cernin hiukkaskiihdytimeen liitetyn tietokoneen kuvaruudulla.
Matematiikalla ei ole paljoa tekemistä ymmärtämisen kanssa. Ymmärtämistä voi olla vain suhteessa kaiken kokemisen suhteen ja silloinkin vain suhteellisesti koska oletettavasti suurin osa siitä koettavissa olevasta on vielä kokematta ja kaiken kokemisen mahdollisuuden ulkopuolelle voi jäädä suurin osa todellisuudesta.
"Jo Galileo laski, miettimisen sijaan, "
Galilei koki ensin,mietti kokemustaan seuraavaksi ja sitten vasta lopuksi laski.
Ilman edeltävää kokemusta ja miettimistä laskeminen on järjetöntä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Filosofialla ei muutamaan sataan vuoteen ole ollut mitään annettavaa "kovalle" tieteelle. "
Filosofia ja tiede eivät ole toistensa vastakohtia.
Kaikki tieteet ovat kuluneet alunperin filosofiaan. Luonnontieteitä voisi myös kutsua filosofiaksi jossa mittaamisella ja laskemisella pyritään tarkentamaan filosofisia oletuksia.
Luonnontieteet eivät kerro eivätkä edes voi kertoa mitään ns. todellisuudesta vaan ainoastaan konsensuskokemuksessa esiintyvistä säännönmukaisuuksista jotka taas voivat olla enemmän tai vähemmän kulttuuri-ja lajisidonnaisia ja käytetyn kielen käsitteisiin liittyviä asioita ja jollain toisenlaisella eliölajilla voi olla täysin toisenlaiset kokemuksen säännönmukaisuudet. Biologinen evoluutio ei optimoi totuuden havaitsemiseen vaan ainoastaan eloonjäämiseen ja jälkeläisten määrään (ks. esim. Donald Hoffman)
Uskonto ja tiede eivät myöskään ole toistensa vastakohtia. Ensimmäiset yliopistot syntyivät keskiajan kristillisessä traditiossa ja maailmanlaajuisesti sekä talous että tiede on historiallisesti tarkasteltuna aina liittynyt paikalliseen uskonnoliseen traditioon ja irtautunut siitä vähitellen vasta muutama vuosisata sitten.
"Savanniapinan aivot eivät ymmärrä kvanttimaailmaa muuten kuin matematiikan avulla."
Puhu vain itsestäsi.
Kvanttimaailmaa ei voi periaatteessa edes ymmärtää perinteisen fysikalismin viitekehyksessä. Esim, ns, alkeishiukkaset eivät ole konkreettisesti havaittavissa olevia fysikaalisia objekteja vaan lähinnä histogrammi Cernin hiukkaskiihdytimeen liitetyn tietokoneen kuvaruudulla.
Matematiikalla ei ole paljoa tekemistä ymmärtämisen kanssa. Ymmärtämistä voi olla vain suhteessa kaiken kokemisen suhteen ja silloinkin vain suhteellisesti koska oletettavasti suurin osa siitä koettavissa olevasta on vielä kokematta ja kaiken kokemisen mahdollisuuden ulkopuolelle voi jäädä suurin osa todellisuudesta.
"Jo Galileo laski, miettimisen sijaan, "
Galilei koki ensin,mietti kokemustaan seuraavaksi ja sitten vasta lopuksi laski.
Ilman edeltävää kokemusta ja miettimistä laskeminen on järjetöntä.”Filosofia ja tiede eivät ole toistensa vastakohtia.”
Toki ovat. Nykytiede esittää väittämät teorioina, malleina ja menetelminä, joiden paikkansapitävyys reaalimaailmassa testataan empiirisesti joko havaintojen tai mittausten avulla. Filosofiassa ei tehdä mitään väittämien testausta, eikä niitä saateta edes teorian tai mallin tasolle, jotta niitä voisi edes periaatteessa testata. Filosofia on siis tyhjäpäiväistä spekulaatiota tyyliin onko kaikki tämä simulaatiota vain? (Jälleen yksi uusi spekulatiivinen väittämä, jota ei voi testata).
”Luonnontieteitä voisi myös kutsua filosofiaksi jossa mittaamisella ja laskemisella pyritään tarkentamaan filosofisia oletuksia.”
Hölynpölyä. Nykytiede on eriytynyt täysin filosofiasta ja syystäkin. Nykytiede nojaa realismiin ja empiiriseen testaukseen, aivan toisin kuin nykyfilosofia, joka on tieteenvastainen oppijärjestelmä, esittäen vain onttoja teoreettisia väittämiä, joita ei edes periaatteessa voi testata.
”Kvanttimaailmaa ei voi periaatteessa edes ymmärtää perinteisen fysikalismin viitekehyksessä. Esim, ns, alkeishiukkaset eivät ole konkreettisesti havaittavissa olevia fysikaalisia objekteja vaan lähinnä histogrammi Cernin hiukkaskiihdytimeen liitetyn tietokoneen kuvaruudulla.”
Fysiikan objektit ovat pääsääntöisesti ihmisen suorien havaintojen ulkopuolella, mutta täysin todellisia. Mistä tiedämme tämän? Insinöörit ovat kehittäneet mittaustekniikkaa ja mahdollistaneet näin aivan uuden maailman analysoinnin, joka ei ennen ollut mahdollista. Esim. sähkömagneettinen värähtely on ihmisaistien ulkopuolella näkyvää valoa lukuunottamatta, mutta täysin todellista, koska voimme havaita sen mittalaittein. Kun ihmisen aivotoimintoja analysoidaan esim. EEG:n ja MRA:n avulla, tämä perustuu sähkö- ja magneettikenttien toimintaan, joita ei voida pääsääntöisesti havaita ihmisaistein, vaan mittalaittein. Jos haluamme tietää, kuinka ihmisen aivot toimivat, suorat aistihavainnot eivät luonnollisestikaan riitä tämän ymmärtämiseen.
Kvanttimaailmasta puhuminen on turhaa lässytystä, jos ei ymmärrä mitä todennäköisyys on, enkä viitsi mennä aiheeseen nyt tarkemmin.
”Matematiikalla ei ole paljoa tekemistä ymmärtämisen kanssa. Ymmärtämistä voi olla vain suhteessa kaiken kokemisen suhteen ja silloinkin vain suhteellisesti koska oletettavasti suurin osa siitä koettavissa olevasta on vielä kokematta ja kaiken kokemisen mahdollisuuden ulkopuolelle voi jäädä suurin osa todellisuudesta.”
Höpsismiä. Nykytiede (fysiikka, taloustiede, insinööritieteet, jne.) pohjaa analyysinsa malleihin, teorioihin ja menetelmiin, jotka esitetään täsmällisesti matemaattisessa muodossa. Nykytiedettä ei voi ymmärtää ilman matematiikkaa ja tähän tarvittavaa mittavaa matemaattista osaamista. Ihmistieteissä nykyään lähes kaikki uusi tieteellinen tieto perustuu tilastollisiin malleihin ja menetelmiin, jotka pohjautuvat siis matematiikkaan.
”Luonnontieteet eivät kerro eivätkä edes voi kertoa mitään ns. todellisuudesta”.
Tietenkin voivat ja ovat sitä suuressa määrin myös tehneet. Kannattaisi perehtyä tieteen historiaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
”Filosofia ja tiede eivät ole toistensa vastakohtia.”
Toki ovat. Nykytiede esittää väittämät teorioina, malleina ja menetelminä, joiden paikkansapitävyys reaalimaailmassa testataan empiirisesti joko havaintojen tai mittausten avulla. Filosofiassa ei tehdä mitään väittämien testausta, eikä niitä saateta edes teorian tai mallin tasolle, jotta niitä voisi edes periaatteessa testata. Filosofia on siis tyhjäpäiväistä spekulaatiota tyyliin onko kaikki tämä simulaatiota vain? (Jälleen yksi uusi spekulatiivinen väittämä, jota ei voi testata).
”Luonnontieteitä voisi myös kutsua filosofiaksi jossa mittaamisella ja laskemisella pyritään tarkentamaan filosofisia oletuksia.”
Hölynpölyä. Nykytiede on eriytynyt täysin filosofiasta ja syystäkin. Nykytiede nojaa realismiin ja empiiriseen testaukseen, aivan toisin kuin nykyfilosofia, joka on tieteenvastainen oppijärjestelmä, esittäen vain onttoja teoreettisia väittämiä, joita ei edes periaatteessa voi testata.
”Kvanttimaailmaa ei voi periaatteessa edes ymmärtää perinteisen fysikalismin viitekehyksessä. Esim, ns, alkeishiukkaset eivät ole konkreettisesti havaittavissa olevia fysikaalisia objekteja vaan lähinnä histogrammi Cernin hiukkaskiihdytimeen liitetyn tietokoneen kuvaruudulla.”
Fysiikan objektit ovat pääsääntöisesti ihmisen suorien havaintojen ulkopuolella, mutta täysin todellisia. Mistä tiedämme tämän? Insinöörit ovat kehittäneet mittaustekniikkaa ja mahdollistaneet näin aivan uuden maailman analysoinnin, joka ei ennen ollut mahdollista. Esim. sähkömagneettinen värähtely on ihmisaistien ulkopuolella näkyvää valoa lukuunottamatta, mutta täysin todellista, koska voimme havaita sen mittalaittein. Kun ihmisen aivotoimintoja analysoidaan esim. EEG:n ja MRA:n avulla, tämä perustuu sähkö- ja magneettikenttien toimintaan, joita ei voida pääsääntöisesti havaita ihmisaistein, vaan mittalaittein. Jos haluamme tietää, kuinka ihmisen aivot toimivat, suorat aistihavainnot eivät luonnollisestikaan riitä tämän ymmärtämiseen.
Kvanttimaailmasta puhuminen on turhaa lässytystä, jos ei ymmärrä mitä todennäköisyys on, enkä viitsi mennä aiheeseen nyt tarkemmin.
”Matematiikalla ei ole paljoa tekemistä ymmärtämisen kanssa. Ymmärtämistä voi olla vain suhteessa kaiken kokemisen suhteen ja silloinkin vain suhteellisesti koska oletettavasti suurin osa siitä koettavissa olevasta on vielä kokematta ja kaiken kokemisen mahdollisuuden ulkopuolelle voi jäädä suurin osa todellisuudesta.”
Höpsismiä. Nykytiede (fysiikka, taloustiede, insinööritieteet, jne.) pohjaa analyysinsa malleihin, teorioihin ja menetelmiin, jotka esitetään täsmällisesti matemaattisessa muodossa. Nykytiedettä ei voi ymmärtää ilman matematiikkaa ja tähän tarvittavaa mittavaa matemaattista osaamista. Ihmistieteissä nykyään lähes kaikki uusi tieteellinen tieto perustuu tilastollisiin malleihin ja menetelmiin, jotka pohjautuvat siis matematiikkaan.
”Luonnontieteet eivät kerro eivätkä edes voi kertoa mitään ns. todellisuudesta”.
Tietenkin voivat ja ovat sitä suuressa määrin myös tehneet. Kannattaisi perehtyä tieteen historiaan."Nykytiede esittää väittämät teorioina, malleina ja menetelminä, joiden paikkansapitävyys reaalimaailmassa testataan empiirisesti joko havaintojen tai mittausten avulla."
Nyt esitit joukon tieteenfilosofisia väittämiä jotka ovat kaikkea muuta kuin itsestäänselviä. On sekä tieteenfilosofiaan (tietoteoriaan) että kognitiotieteeseen ja neurologiaan liittyvää kysymys näemmekö todellisuuden sellaisena kuin se on vain sellaisena kuin tarvitsemme pysyäksemme elossa. Voi aloittaa aluksi perehtymällä esim. tähän Donald Hoffmanin luentoon:
https://www.ted.com/talks/donald_hoffman_do_we_see_reality_as_it_is?language=fi#t-585333
"Filosofiassa ei tehdä mitään väittämien testausta, eikä niitä saateta edes teorian tai mallin tasolle, jotta niitä voisi edes periaatteessa testata. "
Siinä vaiheessa kuin filosofinen pohdiskelu tietystä aiheesta saavutaa riittävän kypsyyden ja tarkkuuden on aika perustaa uusi erityistiede sitä alaa tutkimaan.
Filosofinen analyysi tehdään siis ennen tieteellistä mallinnusta ja vasta myöhemmin aletaan miettiä onko ko. filosofinen hypoteesi konkreettisesti testattavissa. Niissä erityistieteissäkin sitten harrastetaan jatkuvaa filosofista tutkimusta josta voi syntyä uusia testattavissa olevia teorioita.
Sekä suhteellisuusteoriat että kvanttifysiikka syntyivät siten että alettiin kyseenalaistaa vallitsevan newtonilaisen mallin perusoletuksia kuten liikkeen, ajan ja paikan käsityksiä.
"Filosofia on siis tyhjäpäiväistä spekulaatiota tyyliin onko kaikki tämä simulaatiota vain? (Jälleen yksi uusi spekulatiivinen väittämä, jota ei voi testata)."
Kaikkiin teoreettisiin tieteisiin kuuluu olennaisena osana spekulaatio. Minusta myös simulaatiomalli on testattavissa ja falsifioitavissa.
Laajoissa tieteellisissä malleissa ei taas ole kuin hyvin pieni osa testattavissa ja silloinkin vain sen suhteen että löytyykö jonkun matemaattisen mallin ennusteille minkäänlaista vastinetta havainoista tai mittauksista ja vaikka löytyisikin niin sellaisen ennusteen toteutuminen tai toteutumattomuus ei käytännössä vahvista eikä hylkää sitä laajaa teoreettista mallia kokonaisuudessaan.
"Fysiikan objektit ovat pääsääntöisesti ihmisen suorien havaintojen ulkopuolella, mutta täysin todellisia. "
Ensinnäkään maailmankaikkaudessa ei ole objekteja jotka ovat täysin erillisiä toisistaan ja periaatteessa sen sijaan että puhutaan esim. hiukkasista ja niiden vuorovaikutuksesta voitaisiin yhtä hyvin puhua prosesseista mutta koska länsimaisissa luonnollisissa kielissä on aina subjekti, objekti ja verbi niin ne fysiikan objektit hahmotetaan samalla tavalla.
Fysiikan objektit ovat myös aina johonkin tiettyyn teoriaan ja malliin liittyviä ja taas jonkun toisen kilpailevan mallin yhteydessä hahmotetaan usein täysin eri tavalla ja yhteismitattomasti eli teorialla saavutetaan korkeintaan vain muutama todellisuuden aspekti kerrallaan.
Kaikki teoreettiset mallit ovat pohjimmiltaan aina käsitteellisiä uskomusjärjestelmiä joissa teoreettiset oletukset ja niihin liittyvät havaintojen tulkinnat ovat komponentteina. Tilanne ei muutu miksikään sillä että aistihavaintojen lisänä ja apuna käytetään mittauslaitteita jotka on suunniteltu käytettäväksi nimenomaan jonkun tietyn teoreettisen mallin yhteydessä.
"Kvanttimaailmasta puhuminen on turhaa lässytystä, jos ei ymmärrä mitä todennäköisyys on, enkä viitsi mennä aiheeseen nyt tarkemmin."
Itse asiassa ns. antirealismi liittyy nimenomaan kvanttimaailmaan kun huomattiin vajaa sata vuotta sitten että se kvanttimaailma käyttäytyy selkeästi arkijärjen ja lokaalin realismin vastaisesti ja on vahvoja viitteitä siitä että samanlainen antirealismi toimii myös kaikessa makrotodellisuudessa.
"Nykytiede (fysiikka, taloustiede, insinööritieteet, jne.) pohjaa analyysinsa malleihin, teorioihin ja menetelmiin, jotka esitetään täsmällisesti matemaattisessa muodossa. "
Se on niiden mallien sekä vahvuus että heikkous että ne ovat täsmällisiä matemaattisia malleja. Heikkous piilee siinä että yksittäisiä mullistavia tapahtumia ei voi ennustaa noiden mallien perusteella vaikka sellaiset yksittäiset tapahtumat voivat muuttaa pysyvästi koko laajempaa systeemiä sillä tavalla että se matemaattinen eksaksti malli lakkaa toimimasta (esim. auringon muuttuminen supernovaksi romuttaa lopullisesti ja pysyvästi sen aurinkokunnan planeettojen miljoonia tai jopa miljardeja vuosia stabiilina ja siis samalla matemaattisen tarkasti toimineen mallinnuksen. )
Varsinkin ihmistieteissä yksittäisten ihmisten tai ihmisryhmien käyttäytyminen voi muuttaa koko yhteiskunnan rakenteen joka siihen asti on toiminut matemaattisten mallien mukaisesti.
"Tietenkin voivat ja ovat sitä suuressa määrin myös tehneet. Kannattaisi perehtyä tieteen historiaan."
Ihmiskunnan kollektiivisen kokemusmaailman ulkopuolelle on käytännössä mahdotonta päästä joten kaikki todellisuudesta puhuminen liittyy vain ja ainoastaan siihen kokemusmaailmaan eikä siihen laajempaan todellisuuteen. Tässäkin mielessä elämme "simulaatiossa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Nykytiede esittää väittämät teorioina, malleina ja menetelminä, joiden paikkansapitävyys reaalimaailmassa testataan empiirisesti joko havaintojen tai mittausten avulla."
Nyt esitit joukon tieteenfilosofisia väittämiä jotka ovat kaikkea muuta kuin itsestäänselviä. On sekä tieteenfilosofiaan (tietoteoriaan) että kognitiotieteeseen ja neurologiaan liittyvää kysymys näemmekö todellisuuden sellaisena kuin se on vain sellaisena kuin tarvitsemme pysyäksemme elossa. Voi aloittaa aluksi perehtymällä esim. tähän Donald Hoffmanin luentoon:
https://www.ted.com/talks/donald_hoffman_do_we_see_reality_as_it_is?language=fi#t-585333
"Filosofiassa ei tehdä mitään väittämien testausta, eikä niitä saateta edes teorian tai mallin tasolle, jotta niitä voisi edes periaatteessa testata. "
Siinä vaiheessa kuin filosofinen pohdiskelu tietystä aiheesta saavutaa riittävän kypsyyden ja tarkkuuden on aika perustaa uusi erityistiede sitä alaa tutkimaan.
Filosofinen analyysi tehdään siis ennen tieteellistä mallinnusta ja vasta myöhemmin aletaan miettiä onko ko. filosofinen hypoteesi konkreettisesti testattavissa. Niissä erityistieteissäkin sitten harrastetaan jatkuvaa filosofista tutkimusta josta voi syntyä uusia testattavissa olevia teorioita.
Sekä suhteellisuusteoriat että kvanttifysiikka syntyivät siten että alettiin kyseenalaistaa vallitsevan newtonilaisen mallin perusoletuksia kuten liikkeen, ajan ja paikan käsityksiä.
"Filosofia on siis tyhjäpäiväistä spekulaatiota tyyliin onko kaikki tämä simulaatiota vain? (Jälleen yksi uusi spekulatiivinen väittämä, jota ei voi testata)."
Kaikkiin teoreettisiin tieteisiin kuuluu olennaisena osana spekulaatio. Minusta myös simulaatiomalli on testattavissa ja falsifioitavissa.
Laajoissa tieteellisissä malleissa ei taas ole kuin hyvin pieni osa testattavissa ja silloinkin vain sen suhteen että löytyykö jonkun matemaattisen mallin ennusteille minkäänlaista vastinetta havainoista tai mittauksista ja vaikka löytyisikin niin sellaisen ennusteen toteutuminen tai toteutumattomuus ei käytännössä vahvista eikä hylkää sitä laajaa teoreettista mallia kokonaisuudessaan.
"Fysiikan objektit ovat pääsääntöisesti ihmisen suorien havaintojen ulkopuolella, mutta täysin todellisia. "
Ensinnäkään maailmankaikkaudessa ei ole objekteja jotka ovat täysin erillisiä toisistaan ja periaatteessa sen sijaan että puhutaan esim. hiukkasista ja niiden vuorovaikutuksesta voitaisiin yhtä hyvin puhua prosesseista mutta koska länsimaisissa luonnollisissa kielissä on aina subjekti, objekti ja verbi niin ne fysiikan objektit hahmotetaan samalla tavalla.
Fysiikan objektit ovat myös aina johonkin tiettyyn teoriaan ja malliin liittyviä ja taas jonkun toisen kilpailevan mallin yhteydessä hahmotetaan usein täysin eri tavalla ja yhteismitattomasti eli teorialla saavutetaan korkeintaan vain muutama todellisuuden aspekti kerrallaan.
Kaikki teoreettiset mallit ovat pohjimmiltaan aina käsitteellisiä uskomusjärjestelmiä joissa teoreettiset oletukset ja niihin liittyvät havaintojen tulkinnat ovat komponentteina. Tilanne ei muutu miksikään sillä että aistihavaintojen lisänä ja apuna käytetään mittauslaitteita jotka on suunniteltu käytettäväksi nimenomaan jonkun tietyn teoreettisen mallin yhteydessä.
"Kvanttimaailmasta puhuminen on turhaa lässytystä, jos ei ymmärrä mitä todennäköisyys on, enkä viitsi mennä aiheeseen nyt tarkemmin."
Itse asiassa ns. antirealismi liittyy nimenomaan kvanttimaailmaan kun huomattiin vajaa sata vuotta sitten että se kvanttimaailma käyttäytyy selkeästi arkijärjen ja lokaalin realismin vastaisesti ja on vahvoja viitteitä siitä että samanlainen antirealismi toimii myös kaikessa makrotodellisuudessa.
"Nykytiede (fysiikka, taloustiede, insinööritieteet, jne.) pohjaa analyysinsa malleihin, teorioihin ja menetelmiin, jotka esitetään täsmällisesti matemaattisessa muodossa. "
Se on niiden mallien sekä vahvuus että heikkous että ne ovat täsmällisiä matemaattisia malleja. Heikkous piilee siinä että yksittäisiä mullistavia tapahtumia ei voi ennustaa noiden mallien perusteella vaikka sellaiset yksittäiset tapahtumat voivat muuttaa pysyvästi koko laajempaa systeemiä sillä tavalla että se matemaattinen eksaksti malli lakkaa toimimasta (esim. auringon muuttuminen supernovaksi romuttaa lopullisesti ja pysyvästi sen aurinkokunnan planeettojen miljoonia tai jopa miljardeja vuosia stabiilina ja siis samalla matemaattisen tarkasti toimineen mallinnuksen. )
Varsinkin ihmistieteissä yksittäisten ihmisten tai ihmisryhmien käyttäytyminen voi muuttaa koko yhteiskunnan rakenteen joka siihen asti on toiminut matemaattisten mallien mukaisesti.
"Tietenkin voivat ja ovat sitä suuressa määrin myös tehneet. Kannattaisi perehtyä tieteen historiaan."
Ihmiskunnan kollektiivisen kokemusmaailman ulkopuolelle on käytännössä mahdotonta päästä joten kaikki todellisuudesta puhuminen liittyy vain ja ainoastaan siihen kokemusmaailmaan eikä siihen laajempaan todellisuuteen. Tässäkin mielessä elämme "simulaatiossa."Nyt esitit joukon tieteenfilosofisia väittämiä jotka ovat kaikkea muuta kuin itsestäänselviä."
En esittänyt mitään joukkoa mistään. Joukkoja ei ole olemassa, koska niitä ei ole koskaan havaittu. Puhuminen joukoista, on yhtä tyhmää kuin puhua ihmismielestä eli järkisielusta, jota ei ole koskaan havaittu.
"Siinä vaiheessa kuin filosofinen pohdiskelu tietystä aiheesta saavutaa riittävän kypsyyden ja tarkkuuden on aika perustaa uusi erityistiede sitä alaa tutkimaan."
Höttöä. Matematiikka on aina ollut eriytynyt filosofiasta, sillä ei ole mitään tekemistä filosofian kanssa. Matematiikka on maailman vanhin tiede, joka on syntynyt ennen luku- ja kirjoitustaitoa, ja paljon ennen filosofiaa. Filosofipölkkypäät kuvittelevat että deduktiivinen logiikka on syntynyt filosofiassa, kun tosiasiassa se on syntynyt ja jalostunut matematiikan parissa.
Insinööritieteet, joka on nykyään pisimmällä tieteistä, ei ole koskaan tarvinnut mitään filosofista höpsismiä syntyäkseen, vain perusmatematiikan ja -fysiikan. Ja sama koskee mm. taloustieteitä.
"Niissä erityistieteissäkin sitten harrastetaan jatkuvaa filosofista tutkimusta josta voi syntyä uusia testattavissa olevia teorioita."
Nykytieteissä ei filosofioida ja hyvä niin. Metodologia on ainut asia, jossa on liittymäkohta tieteenfilosofiaan, ja josta filosofit eivät ymmärrä tietysti mitään. Nykytiede on täysin irtaantunut idealistisesta metahöpinästä, jota filosofia on.
"Ensinnäkään maailmankaikkaudessa ei ole objekteja jotka ovat täysin erillisiä toisistaan "
Paitsi filosofia ne ovat, Henki vs. aine. Hyvä vs. paha. Kyllä filosofit ovat yksinkertaista porukkaa - ajatella asioista dikonomisesti.
"teorialla saavutetaan korkeintaan vain muutama todellisuuden aspekti kerrallaan."
Teorialla, jos se on totuudellinen, eli se toimii reaalimaailmassa, saavutetaan paljonkin. Esimerkkinä sähkömagnetismi, johon lähes kaikki insinööritieteen keksinnöt perustuvat, kuten tietokone, tv, radio, pesukone, mikroaaltouuni, valaistus (hehkulamppu), jääkaappi, stereosoitin, internet, jne. Loistavalla teorialla, kuten sähkömagnetismi, saavutetaan paljon.
Filosofiassa ei edes ole mitään teorioita, puhumattakaan että ne toimisivat ja että tyhjää voisi edes testata. Olematon löpinä on vain sitä itseään.
"Kaikki teoreettiset mallit ovat pohjimmiltaan aina käsitteellisiä uskomusjärjestelmiä joissa teoreettiset oletukset ja niihin liittyvät havaintojen tulkinnat ovat komponentteina. "
Höpsismiä. Teoria toimii jos se oikeasti toimii, jolloin se lakkaa olemassa mikään fiktiivinen uskomus.
"Itse asiassa ns. antirealismi liittyy nimenomaan kvanttimaailmaan kun huomattiin vajaa sata vuotta sitten että se kvanttimaailma käyttäytyy selkeästi arkijärjen ja lokaalin realismin vastaisesti ja on vahvoja viitteitä siitä että samanlainen antirealismi toimii myös kaikessa makrotodellisuudessa."
Eikä liity. Kvanttipohjainen sähkömagnetismi on maailman tarkin yleisteoria, joka ennustaa eli toimii 13 desimaalin tarkkuudella.
Realismi on sitä, että vain havaintojen ja mittausten maailma on todellinen. Kvanttifysiikka toimii kuten realistiset tieteet.
Vain että makrotodellisuuskin on havainnoista ja mittauksista riippumaton. Huh huh, mitä höpinää.
"Heikkous piilee siinä että yksittäisiä mullistavia tapahtumia ei voi ennustaa noiden mallien perusteella vaikka sellaiset yksittäiset tapahtumat voivat muuttaa pysyvästi koko laajempaa systeemiä"
Poikkeus ei testaa eikä vahvista sääntöä. Jos filosofit haluavat kiinnittää huomionsa tyhmyyttään anomalioihin, niin ok, tiede taas etsii systematiikkaa eli säännönmukaisuuksia.
"Minusta myös simulaatiomalli on testattavissa ja falsifioitavissa."
Ok. Kerro miten. Jos elämämme on simulaatiota, niin mitä simulaatiota se oikein ensin onkaan? Onko se MC vai MCMC -simulaatiota vai jotain kenties muuta? Ja tämän jälkeen voit tietysti kertoa täsmällisen algoritmin, jotta voimme päästä käsiksi itse testaamiseen. Eli ole hyvä.
- Anonyymi
Joskus keskiajalla oli tapana erottaa henki aineesta kristillishyveellisesti käyttäen apuna tulta, jota rovioksikin kutsutaan.
- Anonyymi
Johan on vätystelyä!
Ihan kuin ylioppilaskirjoituskysymyksiä. Jokainen osaa vastata, mutta vastauksista tulee erilaisia eri filosofeilta. Siinä filosofia eroaa tieteistä, tieteissä pyritään yhteen vastaukseen, filosofiassa harvoin päästään.
Ihmisessä on monta henkeä ja ruumista. Aineellinen ruumis ja henkiruumis eli henkiaineruumis eli astraaliruumis eli kuolematln sielu. Ne ovat nyt yhdessä, mutta erkanevat kuolemassa; ja henki saa uuden, kuolemattoman ruumiin ylösnousemuksessa.
Molemmilla ruumiilla on myös aivot ja hermosto joiden henkipuoli on psyyke. Siis psyykeäkin, mieltä, tietoisuutta on kaksi.
Sen lisäksi ihmisessä on elämän henki. Että elää eikä ole kuollut. Ja Jumalan henki on ihmisessä ja se voidaan aktivoida, jolloin ihminen on saanut Pyhän Hengen, Pyhän Hengen kasteen, lahjan ja yhteyden.
Aika kasa henkiä ja ruumiita. Ateisti näkee vain kolme. Ruumiin ja hengen, sielun, ja elämän hengen. Tiede ei vielä oikein pysty käsittelemään astraaliruumista eikä ylösnousemusruumista. Mutta pystyy kyllä teoreettisesti, jos empiristisestä asenteesta tingitään.- Anonyymi
Mielipiteet on kuin p-reikä. Kaikilla on yksi.
-- Dirty Harry
(Ja kaikkien mielestä se toisen on se joka haisee.) - Anonyymi
Voisihan rakentaa monta moronista roviota joissa nuo kaikki henget ja ruumiit erikseen erotellaan.
Voisi tietysti käyttää semmoista systeemiä, jota öljynjalostamoilla käytetään. Koko massa syötetään kuumentimeen niin että kaikki haihtuvat aineet varmasti höyrystyvät ja sitten höyrystä tiivistetään se kaikkein tärkein osa:
https://en.wikipedia.org/wiki/White_spirit
Tuo valkoinen henki on kaikkein kaunein ja tärkein osa ihmisen ruumiista erkautuvita hengistä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kunpa minä tietäisin
Olisipa minulla tietoa, siitä oletko sinä nainen kiinnostunut minusta, miehestä joka tätäkirjoittaa, vai olenko minä aiv282557- 1182176
Syitä välttelyyn
En ennen ole kokenut tällaista. Miksi vältellään jos on ihastunut vai onko se aina merkki siitä ettei kiinnosta?1031861- 1231852
Yksi päävastuullinen heitti lusikan nurkkaan.
Toivottavasti omaisuuden hukkaamiskielto tulee välittömästi.101584Purrasta tehty huoli-ilmoitus
Näin lehti kertoo https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f1cfaf0-d4e4-4a97-9568-c27b3199b0161421172Miksi kaivattunne
ei pystynyt koskaan kertomaan tunteistaan? Teitkö oikean valinnan kun lähdit etääntymään? Kuinka kauan olisi pitänyt odo901085Pelottaa kohdata hänet
En tiedä jaksanko tai kykenenkö. Tuntuu jättimäiselle vuorelle kiipeämiseltä. Pitäisikö luovuttaa. Pitäisi. En jaksa nyt891051Tiedätkö ketään toista jolla on sama kaivattu
Eli joka ikävöisi samaa henkilöä tällä palstalla? Tai muualla? Tiedätkö miten kaivattu suhtautuu tähän toiseen verrattu221042Olisin halunnu vaan tutustua
Ja kevyttä olemista... Mutta ei sitten. Ehkä mies säikähti, että haluan heti kaiken. 😅 Kävisi ihan sellainen kevyt meno35987