Petojen vaikutus kanalintukantoihin

Tässä aikaisempina vuosina Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnissa kanalintukanta oli tilastollisesti maan alhaisin muihin maakuntiin verrattuna. Susia vastaavasti oli eniten.

Nyt kun Metsästäjä-lehden ohessa tuli kanalintujen metsästysajat 2019, huomioni kiinnitti se, että Varsinais-Suomen ja uudenmaan maakunnissa on täysi metsästyskielto, mutta esim. Kainuun sekä Pohjois-Karjalan maakunnissa kanalintujen metsästyskausi on määritelty pitemmälle ajanjaksolle, kuin esim. vuonna 2018.

Onko suora seuraus Varsinais-Suomen ja Uudenmaan metsästyskieltoon nimenomaan siinä, että kun susikanta levittäytyi noille alueille ja tilastot osoittavat, että noilla alueilla on Suomessa eniten susia, niin se näkyy juuri kanalintukantojen huomattavana vähenemisenä?

Ja vastaavasti, kun susikanta on mm. salametsästyksen seurauksena vähentynyt Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, niin metsäkanalintukannat ovat elpyneet huomattavasti.

1

<50

Vastaukset

  • En nyt suinkaan tarkoita sitä, että pelkästään susipopulaation kasvu esim. Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueilla olisi se a i n o a metsäkanalintujen tuhoaja, vaan haluan tutkijoitten huomioivan nimenomaan kyseiset suurpetoeläinten vaikutukset metsäkanalintujen poikastuotantoon tutkinnoissanne.

    Minkki, kettu, ilves, kanahaukka, yms. pienpedot verottavat tunnetusti lintukantoja. Mutta vaikka em. on kautta aikain ollut metsissämme, ne eivät siltikään ole saaneet tuhottua missään Suomen maakunnassa metsäkanalintukantoja sukupuuton partaalle. Vastaavasti suurpetojen lisääntyminen joissakin maakunnissamme aiheuttaa huomattavasti enemmän lintukantoihin tuhoa, kuin nuo pienemmät pedot yhteensä.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.