Jos otetaan esille muutama asia jotka mun mielestäni on ihan selviä mutta on ihmisii jotka ei vaan ymmärrä. Rakkaus mitä se on. Mä olen aina tykännyt kovin naiskumppanistani ja ihastunut olen en koskaan rakastunut. Meillä oli kivaa, on vieläkin ajottain, se on riittänyt mulle kuten muijallekin. Nainen halusi melko nuorena myös lapsen, siitä keskusteltiin ja loppujen lopuksi suoritettiin "kylvöhommat". En ole koskaan ollut lapsirakas mies, en vihaa lapsia mutta en ole koskaan ollut parisuhteessa naiseni kanssa lasten saanti mielessä, itsekin olen ainut lapsi, muijalla taas on sisruksia joilla pari muksua kummallakin. Lapsemme ollessa pari vuotias alkoi utelut koskas tulee lisää. Sanoin suoraan että yksi riittää mulle, asennettani ihmeteltiin ja sanottiin että pitäähän nyt lapsia tehdä, mitä varten muka.. Muijani tietää kantani, on tiennyt aina ja hän on tullut siihen että halusi mun kanssa sen yhden ja sillä selvä. Jäkeenpäin ajateltuna erittäin viisas päätös. Kun katselee niitä perheitä ja kersalaumoja ja vanhempia joilla ei ole aikaa itselleen tai sille kumppanille ei käy kateeks. Velvollisuuteni olen isänä hoitanut ja se siitä nyt elän itselleni ja oma hyvinvointi muun edellä.
Mikä ihmisii vaivaa
Anonyymi
19<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Eli toi vaan todistaa sen mitä ajattelin miehelle riittää reikä ja se on ihan jees. Ei tarvitse edes rakastua. Äh mä taidan olla vanha tähän maailmaan 😅
Mitäpä sinä muiden elämästä voisit tietää? Se iso kersalauma on usein erittäin rakas vanhemmille ja antaa sisältöä sekä tarkoitusta elämälle. Aikaa itselle on jokaisella 24 h vuookaudessa, riippuu siitä miten sen käyttää. Itselleni se paras aika on ollut juuri lasteni kanssa puuhailu ja nyt vanhemmiten heidän kanssaan ajan vietto.
Miestäni rakastan ja tunnen, että hän rakastaa minua.
Minä taas en kadehdi pätkääkään sinun vaimoasi!
Ensinnäkään nainen ei ole vaimoni, toseksi hänkin on erittäin tyytyväinen ettei enepää siitetty.
Ai on aikaa itselle 24h, kumma on jos et nuku tai kaipaa omaa aikaa tai tilaa pari tai peheelämän vilskeeltä. Jotkut haluaa nauttia elämästä ilman vilskettä ja se on ihan ok. Jos jolku haluaa kersoa tehkööt ei se tarkoita että kaiken pitää hankkia niitä lauma.
Sanot ettei nainen ole vaimosi.
Ei papin aamen kenestäkään vaimoa tai puolisoa tee, se on se parisuhde joka tekee.
Olette olleet yhdessä vähintään parikymmentä vuotta, etkä pysty vieläkään naistasi vaimoksi sanomaan.
Et uskalla rakastaa, etkä uskalla sanoa naistasi vaimoksi. Asenteesi on säälittävä.
Ihan yleisesti ottaen miksi kutsua naista vaimoksi jos ei vihitty, kyllä se on silloin jotakin muuta.
Vihkiminen ei tee vaimoa, vaan yhteiselo. Ketään ei kiinnosta onko vaimon kanssa naimisissa vai ei.
Kyllä minä olen ennemmin tyttöystävä , kun vaimo, mikä kamala nimi, tai rouva hyi hel...I , mies on aina mies, vaikka olis kuinka nainut.
Eiköhän se nukkuminenkin ole omaa aikaa!
Lasten kanssa puuhailu ja yhdessäoleminen voi olla muutakin kuin vilskettä, ainakin meillä on ollut näin. Toki jokainen saa nauttia elämästään juuri niin kuin haluaa mutta kun Ap teki turhan hätäisen johtopäätöksen kommenteineen "kersalaumasta ja omasta ajasta" siihen saa palstan periaatteen mukaisesti vastata ja ehkäpä jopa oikaista asiaa.
Kolmen lapsen, nyt jo aikuisen, äitin nautin siitä omasta ajastani nyt toisella lailla. Tosin kaipaan aivan valtavasti sitä lapsiperheaikaa ja kovasti odottelen lapsenlapsia
Papin vihkiessä naisesta tulee vaimo ei parisuhde sitä tee, haloo siellä. Niin kauan kun sitä ei tapahdu nainen on elämänkumppani mulle eikä ole kritiikkiä tullut. Kerran yksi henkilö sanoi naistani vaimoksi ja perään tuli en mä mikään vaimo ole.
Samaa mieltä.
Sanot, että velvollisuutesi olet isänä hoitanut... kai sä kuitenkin olet tajunnut, että pelkästään velvollisuudesta hoidettu isyys ei ole riittävästi lapselle. Lapset tarvitsevat rakkautta.
Etkö tosiaan ole koskaan pystynyt syvempiin tunteisiin edes lastasi kohtaan?
Jos et, sääli lastasi, tunnekylmän vanhemman lapsena on ikävä kasvaa. Jos et ole koskaan kyennyt osoittamaan lämpöä ja hellyyttä lastasi kohtaan, toivottavasti hänellä on ollut lähellään muita jotka ovat opettaneet hänelle, että on ok ja hyvä jos/kun rakastaa syvästi toista ihmistä.
Niin.... Oletko koskaan miettinyt mikä sinua vaivaa? Jospa sinä oletkin juuri se ihminen, joka ei ymmärrä...
Fakta on se, että ihmiset ovat kovinkin erilaisia joissain asioissa. Mutta siitä huolimatta kovin samanlaisia. Noin suurinpiirtein.
On selvää kuin mikä, että jotkut haluavat enemmän lapsia kuin toiset. Jotkut eivät halua lapsia. Jotkut eivät voi saada lapsia, vaikka haluaisivatkin. Lapsiperheessä voi olla isä ja äiti. Tai kaksi isää tai kaksi äitiä. Tai isä ja äiti voivat asua erillään, ja lapset asuvat erilaisissa perheissä - tai asuvat vuoroviikoin kahdessa erilaisessa perheessä.
Itselläni on neljä aikuista lasta, kaksi lastenlasta. Kaksi kummilasta, joista toinen aikuinen, toinen varhaisnuorisoa. Ystäväni alle kouluikäinen lapsi on myös läheinen. Ollaan matkusteltukin maailmalla. Itsestäänselvää, ettei lasten kuten ei aikuistenkaan kanssa voi ajatella vain omaa hyvinvointia. Vuorovaikutusta ei aikuisten kanssa synny, ellei ajattele myös toista. Lapsen vuorovaikutus ei kehity, ellei hänen läheiset ihmiset kykene ajattelemaan lapsen hyvinvointia, hänen omia pieniä näkökulmiaan niin pienistä kuin suuristakin asioista.
Jokaisen vanhemman välinen asia kuinka paljon keskinäistä ja omaa aikaa järjestetään. Ei ole myöskään sinun asiasi arvostella toisten päätöksiä tai sitä miltä heidän elämänsä SINUN silmissäsi näyttää ja vaikuttaa. Minulle on aivan se ja sama mitä ajattelet minun "kersalaumastani". Mutta miesystävää en huolisi, joka ei hyväksy kaikkia jo aikuisiakin lapsiani juuri sellaisena kuin he ovat. Onni lasten lisäksi; minulla on ihana miesystävä. Ollut jo aikoja.
Mikä sinua vaivaa, kun nimittelet vaimoasi muijaksi? Jotain käytöstapoja sentään voisi sinullakin olla.
Metka otsikko aloittajalla. Eikö se vaiva ilmiselvästi ja selkeästi ole hänellä itsellään; muista viis. - Nm. Omahyväinen ja itsekeskeinen
Olet sinä sairas tosiaankin. Pitäisikö kutsua pii paha auto hakemaan suljetulle.
Katsotaan tai pidetään kummana jos ei halua lasta tai lapsia. Avopoulisoni puolelta niitä odotettiin tulevan automaattisesti kun yhdessä ollaan. Mulla on ihan muita arvoja elämässä kuin lapsien teko, yksi on ja se siitä, sitä ilmankin olisi ollut ihan hyvä elämä.
Kannattaa huomioida että odotukset on aina erilaiset, ei olis tullut mieleenkään erota kun naiseni halusi saada lasta vaikka en itse kovasti innostunut asiasta. Ulkopuilisten turha haukkua ketään, jokainen näkee asian omalta kannaltaan.
En ole vuosiin käynyt keskustelupalstalla, mutta nyt sadepäivän kunniaksi kurkkasin tännekin. Ihmetyttää miten kriittisiä ja omia mielipiteitään puolustelevia kärkkäitä vastauksia ihmiset antaa. Sovitaanko niin että aloittaja saa olla elämäänsä tyytyväinen ja ollaan me muutkin vaikka eletäänkin lapsikatraan keskellä . Keskitytään hoitamaan omaa parisuhdetta ja pidetään puolisomme onnellisena riippumatta siitä onko avioliitossa vai avona. Raikasta syksyä kaikille