Poikakaverini tietää että ennen olin "iloinen sinkku"jolla oli oli myös niitä yhden illan juttuja..MIllä kummalla saan miehen päähän menemään että se oli sitä villiä nuoruutta ja sinkkuaikaa, mutta nyt olen aivan toinen kun löysin tosirakkauden..
Pahinta on että kun puhun tuosta ajasta (en niistä miehistä) niin se suuttuu jo valmiiksi.
Pahinta on että kun puhun tuosta ajasta (en niistä miehistä) niin se suuttuu jo valmiiksi.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Moron! Tyypillistä mustasukkaisen, itsestään epävarman miehen käytöstä. On sillä varmaan itelläkin ollu menneisyys..
Ei Mustasukkaisuutta paranna millään.
Luottamus vaatii aikaa.
Itse en ole päässyt irti tuntemastani mustasukkaisuudesta vaimoni menoja kohtaan.
Meillä tapahtui vuosien suhteen jälkeen se mikä pääosassa suhteita tapahtuu jossain vaiheessa, eli toinen sortuu vieraaseen suhteeseen. Meillä se oli vaimo. Mutta siitä on päästy yli keskustelemalla. Mutta ennen kuin tuollaiseen keskustelevaan suhteeseen pääsee saattaa olla parisuhteen mittarissa useampi vuosi. Väkisin ei tuossa asiassa pääse eteenpäin.
Meillä lähestyy 20 v yhdessä ja ei se helppoa ole vieläkään. Vaimolla on työ jossa hän joutuu olemaan pääasiassa miespuolisten kanssa tekemisissä. Oli vähän aikaa sitten työmatkalla neljän hengen seurueessa ainoana naisena aasiassa viikon tietysti samassa hotellissa muun seurueen kanssa. Työ on todella intensiivistä, jossa tekevät selvitystä yhdessä tiimissä ja keskinäinen luottamus on oltava luja. Sitten meikäläinen mustasukkaisuuteen taipuva äijä istun kotona miettimässä miten se "työ" siellä palmujen alla etenee...
Mutta jos en luottaisi toiseen niin ei tulisi mitään. Me kyllä keskustelemme tuosta mustasukkaisuudestani. Eli hän tietää, että se ei aina ole minulle helppoa. Ja hän kunnioittaa minua kun pystyn pitämään tämän luonteenpiirteen hallinnassa.
Eli anna jätkälle aikaa. Ole luottamuksen arvoinen ja luota itse häneen. Keskustelua kannattaa harrastaa suhteessa kokoajan mutta ei pakolla. Hiljalleen voi luottamus siirtyä myös herkemmille alueille ja voitte aikanaan keskustella "kaikesta". Se on parasta elämää (sitä todellista) vaikkei missään tapauksessa sitä helpointa.
Jos sulla nyt onkin suvantovaihe, niin mikään ei takaa, etteikö niitä iloisia sinkkuaikoja ala ajan kanssa taas kaihoamaan takaisin...
Miettikää nyt vähän jos mies sanoo jostain muusta (vaikka väkivaltaisuudesta tms) että "hän oli sellainen mutta ei enää, hän on muuttunut mies" niin kuinka moni uskoo ?
Miksi nainen olisi tässä suhteessa yhtään sen luotettavampi sen "se on taaksejäänyttä elämää" suhteen.
...kun menneelle ei voi yhtikäs mitään. Järjetöntähän sinkkukauden hairahduksista/tietoisesta ilonpidosta on skitsota! Minullakin on lähipiirissä pariskunta, joiden suhde on miltei eron partaalla ainoastaan siksi, ettei mies pysty sulattamaan naisen entistä elämää. (Mainittakoon vielä, että tämä on ollut kyllä TODELLA kiltisti verrattuna keskivertonaiseen nykypäivänä!) Ja näissä asioissa kaksinaismoralismi ja vanhoillinen seksismi taas kukoistavat... Naisen kuuluisi istua kotosalla jalat ristissä odottamassa prinssi Uljasta (joka harvoin tulee kotoa hakemaan), kun taas miehet voivat vapaasti nussia ympäriinsä ilman, että kukaan pitää sitä millään tapaa arveluttavana. Voi voi...
Ja Heebo, onko se sitten eri asia, jos mies on elänyt iloisen sinkkuajan? Eivätkö miehet ole kykeneväisiä jättämään mennyttä omalla kohdallaan taakseen, vai onko se kaiho päällä hautaan asti?
Mä voin kyllä henkilökohtasesti sanoa, että en halua sellasta tyttöä/naista, joka on aikasemmin hypännyt miehen luota toisen luo jatkuvasti. Itse olen luonteeltani sellanen, että yhden yön jutut ei edes kiinnosta, mä en halua mitään sellasta pinnallista hetken juttua. Diskoonkin menen pitään hauskaa enkä iskeen sieltä jonkun. Mä haluan löytää sen oikeen tytön johon rakastua ja jonka kanssa olla.
Myönnän että mä en tykkäisi siitä, jos paljastuskin että se olis ollu aikasemmin sellanen että maanantaina eri mies kun tiistaina, ja keskiviikkona taas uus tyyppi jne. Mä en vois sellasen kanssa olla, kun itse en ole luonteeltani alkuunkaan tollanen.
Itse olen vielä luonteeltani suht ujo, ja mulle tekis kyllä todella epämukavan olon, jos toinen olis luonteeltaan sellanen, joka vaihtaa miestä kuin sukkia. En tiedä voisinko luottaa sellaseen sittenkään kun se olis mun kanssa, niin se nyt vaan on.
Eli hiukka rauhallisempi tyttö mulle kiitos.
Jaah tääkin sit tuli tänne, vaikka ensin näyti ettei tulis.
Jaah tääkin sit tuli tänne, vaikka ensin näyti ettei tulis.
Sinkkuna on vapaa tapaamaan erilaisia miehiä etsiessään sitä oikeaa tai vain pitääkseen hauskaa. Siinähän ei ole mitään väärää, niin kauan kuin on vapaa. Mutta kun rupeaa seurustelemaan on tilanne toinen. Silloin ei ole enää haku päällä, eikä sitä seksiäkään tarvitse enää yhdeksi illaksi etsiä. Kyse on ihan käytännön asiasta, eikä siitä, että nainen haluaisi jatkuvasti maata mahdollisimman monen miehen kanssa. Jotkut keräävät nuoruuden kokemuksia ja rauhoittuvat vakiintuessaan. Kun on nuorena rällästänyt, niin ei tule siihen hinkua vanhempana. Näin ainakin monet ajattelevat, en tiedä sitten toimiiko.
lopettelen tässä just 5 vuoden iloista sinkkutaivalta (toivotaan parasta) ja en kyllä kauheasti kertoile juttuja mun kundeista. Kyllä mun kundi tietää mun sosiaalisesta elämästä ja että tunnen paljon tyyppejä eri yhteyksistä. Se ei tarkoita, että mulla olisi ollut juttu jokaisen kanssa, mutta en todellakaan puhu niistä kenen kanssa oon ollut. Puhun enemmän yleisesti: juhlista, baareista, juoruista ja yhteensattumista. Sun kirjoittaman perusteella tuntuu, että en aiokkaan kertoa yksityiskohtaisesti menneestä.
tästäkin asiasta tehdään sen osa puolen vika, joka ei pidä että nykyinen kumppani on jakanu itteensä vaikka kelle,
kait ihminen saa haluta sellasen kumppanin joka on pitäny housunsa jalassa, yleensä!
helvetissä siitä menneisyydestä pitää ylipäänsä puhua??? Oisit kusettanut jo alusta alkaen että oot elänyt suht. 'kilttiä' elämää niin mitään ongelmaa ei olis koskaan tullutkaan.Jos tässä ite vielä joskus sattuu yrittään jonkin sortin parisuhdetta niin en todellakaan aio kertoa kaikista omista toilailuistani,se mitä ei tiedä ei voi jäädä vaivaamaan, ja jos kertoisin en todennäköisesti pääsis enää koskaan yksin/jätkäporukassa baariin.Uskokaa jo naiset että miehen logiikaalla naisen pitää olla 'just pakasta vedetty' ja miehen kertakaikkiaan niin hurmaava että nainen ei juuri hänet kohdattuaan kertakaikkisesti pysty pitämään jalkojaan yhdessä.Ok,ehkä epärealistinen ajattelutapa mut näin se vain menee, ja on tässä maailmassa suurempiakin epäkohtia kuin tämä.
"Ei sua voi enää muuttaa, huorast ei tehdä vaimoo, eikä mitään muutkaan..."
Kas siinäpä lainaus Kapasiteettiyksiköltä. "Iloinen sinkku" on verrattain harmiton ja kaunis termi kertomaan, mikä olet ollut. Sen kummemmin käytöstäsi tuomitsematta, kovinkaan moni mies ei halua tuollaista tyttöystävää - kukoistakoon kaksinaismoraali tai ei.
Toiseksi pahimman virheesi teit, kun ylipäätään annoit miehen saada tietää menneisyydestäsi. Suurin osa miehistä tietää, ettei ihminen noin vain muutu. Ikävää, mutta totta. Nyt niität sitä, mitä aikanaan kylvit.
Kaikki tekevät elämässään virheitä. Miksi tuomita toista, onhan niitä pahempiankin "syntejä" olemassa. Kuten esim. pettäminen, siinä rikotaan jo yhtä kymmenestä käskystä. Ymmärrän ajattelutapasi, onhan tuota valinnanvaraa, niin miksi valita sellainen nainen, mistä ei pidä. Mutta ei "jakorasia" välttämättä ole huonompi ihminen sen takia, on vain tavallista vapaamielisempi. Itse olen neitsyt, mutten aseta itseäni millekään korokkeelle. Jokainen ajattelee ja toimii omalla tavallaan ja maailma pysyy näin monimuotoisena.
Yksi kerta on virhe, toinenkin kerta saattaa olla virhe ja helkutti, kolme kertaakin saattaa olla virhe. Viides kerta sen sijaan ei ole virhe. Viides kerta on tietoinen ratkaisu ja kymmenes kerta tapa. (Luvut voit vaihtaa, ne eivät ole merkityksellisiä.)
Tällainen tapa puolestaan kertoo jotain ihmisen arvomaailmasta ja luonteesta. Tavoistaan ja taipumuksistaan on vaikea päästä eroon, ihmisen luonteenlujuus on suhteellisen heikko. Vaikka olisikin vilpittömästi päättänyt muuttaa tottumuksiaan, on paluu vanhalle tielle helppoa. Kiertopalkinto tulee palauttaa kiertoon, sellaista ei yksikään järkevä mies katsele vierellään; tämän käsityksen jakaa kanssani varmasti moni mies.
Ketjun aloittajan kannattais ehkä ettiä joku
täysipäisempi mies itselleen.
En tajua mikä nykyajan nuoria oikein vaivaa -
ihanalla 70-luvun lopulla ei kukaan tuntemani
mies miettiny rakastuessaan sitä, onko kimmalla
ollu 1 tai 30 lyhyttä suhdetta ennestään.
Voi hyvä ihme. Siihen aikaan rakkaus oli
vapaampaa, ja muut asiat merkkas paljon ennemmän; älykkyys, henkevyys, keskustelukyky, elämänasenne jne jne.
Mulla ehti olla ennen avioliittoa ainakin 40
miestä jos aletaan laskea 14v eteenpäin.
Naimisissa olin 22v, jonka ajan olin täysin uskollinen miehelleni.
Moraalia on kaiketi monenlaista, näköjään.
Muttei se, että huitelee silloin kun ei ole ketään jolle olla uskollinen, tarkoita sitä, ettei olisi halu, tarve ja kyky olla uskollinen
sitten kun siihen on syy; oma rakas.
Että näin, kakarat !
Kaikesta muusta olenkin jo kuullut nykynuoria moitittavan - paitsi siitä, ettei halua tyttö-/poikaystäväksi kiertopalkintoa. No, arvonsa kullakin.
Sen ihanan 70-luvun kirjaimellisesti pullamössöllä kasvatetuissa nuorissa oli kyllä paljon muutakin mätää. Ihailtiin avoimesti yhteiskuntajärjestelmää, joka ei kunnioittanut juuri minkäänlaisia ihmisoikeuksia. Opiskelijat keskittyivät opiskelun sijasta talonvaltauksiin ja ryyppäämisen sijaan hampunpolttoon, maanpuolustustahtokin oli alhaisin Suomen tämän hetkisen historian aikana. Taisipa tuo HI-viruskin aloittaa maailmanvalloituksensa juuri ko. vuosikymmenellä, miksiköhän? Ylipäätään kaikki vanhat, hyvät arvot hylättiin, kun tiedettiin muka kaikki niin paljon paremmin - ja tiedetään näköjään vieläkin.
.."keskittyivät ryyppäämisen sijasta hampunpolttoon "
- siinä on jo Hyvien Arvojen hylkäämisen huippu :D
No - mä oon mieluummin vapaa , "arvoton" ja
onnellinen ja suvaitsevainen kuin onneton ja
ahdasmielinen
- ja nautin, seksistäkin !
Mä voin kyllä henkilökohtasesti sanoa, että en halua sellasta tyttöä/naista, joka on aikasemmin hypännyt miehen luota toisen luo jatkuvasti. Itse olen luonteeltani sellanen, että yhden yön jutut ei edes kiinnosta, mä en halua mitään sellasta pinnallista hetken juttua. Diskoonkin menen pitään hauskaa enkä iskeen sieltä jonkun. Mä haluan löytää sen oikeen tytön johon rakastua ja jonka kanssa olla.
Myönnän että mä en tykkäisi siitä, jos paljastuskin että se olis ollu aikasemmin sellanen että maanantaina eri mies kun tiistaina, ja keskiviikkona taas uus tyyppi jne. Mä en vois sellasen kanssa olla, kun itse en ole luonteeltani alkuunkaan tollanen.
Itse olen vielä luonteeltani suht ujo, ja mulle tekis kyllä todella epämukavan olon, jos toinen olis luonteeltaan sellanen, joka vaihtaa miestä kuin sukkia. En tiedä voisinko luottaa sellaseen sittenkään kun se olis mun kanssa, niin se nyt vaan on.
Eli hiukka rauhallisempi tyttö mulle kiitos.
Itselläni vähän toisinpäin. Äijä nääs on viettänyt melko villiä irtosuhde -elämää, enkä pysty nyt mitenkään uskomaan, että se oikeesti haluis alkaa seurustella kanssani...