Esim. kaunokirjallisuuden lukeminen on hyvä keino.
https://yle.fi/uutiset/3-11009284
https://yle.fi/uutiset/3-11009284
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
ei kyllä vois kirjojen lukeminen vähempää kiinnostaa ei nykyään lueta kirjoja kun on netti
"Netti ja some ovat paikkoja, joista empatia tuntuu usein olevan kaukana."
Tässä just nyt kattelen tuota ohjelmaa, josta tuo kirjoitus on tehty.
Jännä muuten, et minäkin olen ollut tuollaisessa aivotutkimuksessa duunissa. Siitä on kyllä jo kolmisenkymmentä vuotta aikaa. Ei oo paljon muutunut, vaikkei silloin vielä ollutkaan Windowsia keksittykään.
Mulla oli myös aikoinaan ihan pakko käydä Sofiankadulla kun kävin Helsingissä. Siellä oli maaiman paras divari. Omistaja piti aina kirjoja ulkona silakkamarkkinoihin asti.
Harmi et se gubbe on jo delannu. Joku jatkaja sillä divarilla oli vähän aikaa, mut nyt sekin on jo monta vuotta sitten lopettanut.
Sen divarin pitäjä oli tosi hauska höpöttäjä. Hiltunen sukunimeltään, ja se sen kaupan nimikin oli. Joku vois pitää häntä epähelsinkiläisenä, kun jutteli asiakkaiden kanssa. Musta hän taas oli kyllä niin helsinkiläinen ku voi olla. Hyvässä mielessä.
Monesti ku ostin kirjoja häneltä, hän kertoi jotain taustatarinaa niistä tai sit sit asian vierestä.
Hiltusen antikvariaatti oli tosi hyvä. Hiltusen Seppo yritti monesti jäädä eläkkeelle, mutta aina palasi hommiin, koska veri veti kirjojen pariin. Valitettavasti kuitenkin sairastui syöpään ja kuoli. Löysi ennen kuolemaansa antikvariaatille jatkajan, mutta tämän piti pistää pillit pussiinn, kun kaupunki korotti vuokraa niin paljon, ettei toiminta enään kannattanut.
Hiltusen Seppo oli kyllä perinteinen vanhan koulun herrasmies, jollaisia ei enää ole. Oli laajasti sivistynyt ihminen, filosofi koulutukseltaan. Tavaramerkkinsä oli rusetti, jota aina piti.
Hienoa, et joku muukin muistaa hänet. Aivan loistava ihminen, ja nimenomaan vanhan ajan herrasmies ja yleissivitynyt.
-Kerron yhden tapauksen: Ostin Hiltuselta Lassi Sinkkosen kirjan, ja muutaman muunkin samalla kerralla. Hän katsoi ostoksiani, ja jutteli sit, et hän oli jonkun vanhemman rouvan kans jutellu ja kun kuuli et millä kadulla tämä rouva asui nuorena, totes että sithän asuit samalla kadulla ku Solveig. Rouva totes, et "minä olen se Solveig, josta Lassi sen kirjan kirjoitti".
Sepolla oli myös aika edulliset hinnat. Joskun kun joku tuli myymään vähän arvokkaampia kirjoja, hän totes että kyllä hän nää mielellään ostaa, mutta ei pysty paljoa maksamaan kun haluaa myydä edullisesti kuitenkin opiskelijoille. Neuvo sit et missä divarissa niistä maksetaan paremmin.
Ja tosiaan, aina oli se mirri hänellä kaulassa.
Kerran oli hänen poikansa myymässä. Ihan isänsä näköinen.
Tunnettiin alan piireissä "Halpa-Hiltusena". Muut antikvariaatin pitäjät joskus nurisivat, että Hiltunen polkee hintoja, mutta Hiltusen liiketoimintalogiikka olikin erillainen. Valitti usein loppuaikoinaan, että omaa poikaa ei liikkeen jatkaminen kiinnostanut.
Kyllä divareiden pitääkin olla edullisia. Köyhillä opiskelijoillakin pitää olla varaa ostaa kaunokirjallisuutta.
En kyllä väitä, että divarin pitäminen olisi koskaan mikään kultakaivos. Elämäntapa se lähinnä on. Eikä Sofiankatu varmaankaan ole mikään halvin sijainti pitää edullista kauppaa.
Varmaankaan kaikki täällä palstalla olevat eivät tiedä missä Sofiankatu on. Se sijaitsee Kauppatorin ja Senaatintorin välissä.
Lue aiheen Historia keskusteluja. Katso, mitä muut ajattelevat, ja osallistu keskusteluun. Suomi24 - tuhansia aiheita; https://keskustelu.suomi24.fi/yhteiskunta/historia
Laita mieluummin suoraa linkkiä, vai oletko S24:n uusi botti.
Lue aiheen Psykologia keskusteluja. Katso, mitä muut ajattelevat, ja osallistu keskusteluun. Suomi24 - tuhansia aiheita; https://keskustelu.suomi24.fi/tiede-ja-teknologia/tiede/psykologia
Hömppäviihde juurikin luo naisille epärealistisia odotuksia, kun harlekiineissa yms. on prinssejä valkoisilla ratsuilla niin niitä sitten odotellaan ja todellisuus ei kelpaakaan.