Moottorin laturin todellinen latausvirta

Minulla on 220Ah AGM-akku. Laturi on ihan perus 3-pyttyisen koneen laturi ilman älyä. Akkumonitorin mukaan latausvirta on alkuun luokkaa 20A, jos akussa on latausta jotain 85-90%, kun koneen starttaa. Akkumonitori kuvaa virtaa, joka oikeasti liikkuu akun suuntaan, joten kuvittelisin sen päätyvän akkuun hyvällä hyötysuhteella? Isommalla jännitteellä latautuisi ehkä nopeammin.

Maasähkölaturi on Bilteman 25A älylaturi. Siinä pitää laittaa päälle talvimoodi, jolloin jännite on 14,7 volttia. Jos käyttää normaalimoodia 14,4V, älylaturi on usein sitä mieltä, että akku on täynnä, vaikka latausta olisi vain 90%. Kun laittaa talvimoodin, laturi tunnistaa varaustilan oikein ja alkaa ladata.

Tehoa voidaan saada lisää myös samoilla kierroksilla lisäämällä polttoaineen syöttöä.

Mikä on juuri minun veneen moottorin oikea kierrosnopeus ja lataako minun mootorini tyhjäkäynnillä?
Niinpä niin :)

Anonyymi kirjoitti:

Tehoa voidaan saada lisää myös samoilla kierroksilla lisäämällä polttoaineen syöttöä.

Mikä on juuri minun veneen moottorin oikea kierrosnopeus ja lataako minun mootorini tyhjäkäynnillä?
Niinpä niin :)

Lue lisää

"Tehoa voidaan saada lisää myös samoilla kierroksilla lisäämällä polttoaineen syöttöä."
Ei muuten voi.Tehonlisäys edellyttää kierrosnopeuden nostoa.

lihamylly1 kirjoitti:

"Tehoa voidaan saada lisää myös samoilla kierroksilla lisäämällä polttoaineen syöttöä."
Ei muuten voi.Tehonlisäys edellyttää kierrosnopeuden nostoa.

Korjaan ! Sanoin väärin. Ymmärsin sen ensin niin että laturista saadaan enemmän tehoa lisäämällä polttoaineen syöttöä. Tämä ei pidä paikkansa.

Minulla 180 Ah hupiakku ottaa kyllä täydet 60 A ehkä 20-30 minuuttia, jos aloitan latauksen 50-60% varaustasosta. Vielä tunnin päästä menee yli 20 A.

Latausvirta riippuu varsin paljon akulle tulevasta jännitteestä. Monessa veneessä se jää alle 14 V virtojen ollessa suurehkoja. Näin oli minullakin, vaikka VP:n sense-johto oli vedetty hupiakulle. 40-60 A virralla oli vain 13,7-8 V akulla. Vasta muutaman A:n virroilla jännite oli 14,2 V. Muuttelin kytkentöjä ja nyt tulee heti kun laturi jaksaa 14,1-2 V ja lopulta 14,4 V. Tuolla latausvirrat suunnilleen tuplaantuivat.

AGM-akku ei vaadi korkeampaa latausjännitettä. Paremminkin päinvastoin. Se ei kestä suuria latausvirtoja, koska se on suljettu. Avoakku kestää, mutta vedenkulutus lisääntyy.

Kierrosten tarve riippuu laturista ja sen asennuksesta. Venemoottoreissa vaaditaan yleensä enemmän kuin tyhjäkäynti kunnon virtoihin. 2000-luvun autoissa laturit tuottavat jo tyhjäkäynnillä varsin suuren tehon. Ainakaan omissa autoissani kierrosten nosto ei vaikuta jännnitteeseen, vaikka laittaisi kaikki sähköt päälle. Vanhemmissa autoissa pelkät valot hyydyttivät jännitettä niin, että kierrosten nosto näkyi selvästi valoissa.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla 180 Ah hupiakku ottaa kyllä täydet 60 A ehkä 20-30 minuuttia, jos aloitan latauksen 50-60% varaustasosta. Vielä tunnin päästä menee yli 20 A.

Latausvirta riippuu varsin paljon akulle tulevasta jännitteestä. Monessa veneessä se jää alle 14 V virtojen ollessa suurehkoja. Näin oli minullakin, vaikka VP:n sense-johto oli vedetty hupiakulle. 40-60 A virralla oli vain 13,7-8 V akulla. Vasta muutaman A:n virroilla jännite oli 14,2 V. Muuttelin kytkentöjä ja nyt tulee heti kun laturi jaksaa 14,1-2 V ja lopulta 14,4 V. Tuolla latausvirrat suunnilleen tuplaantuivat.

AGM-akku ei vaadi korkeampaa latausjännitettä. Paremminkin päinvastoin. Se ei kestä suuria latausvirtoja, koska se on suljettu. Avoakku kestää, mutta vedenkulutus lisääntyy.

Kierrosten tarve riippuu laturista ja sen asennuksesta. Venemoottoreissa vaaditaan yleensä enemmän kuin tyhjäkäynti kunnon virtoihin. 2000-luvun autoissa laturit tuottavat jo tyhjäkäynnillä varsin suuren tehon. Ainakaan omissa autoissani kierrosten nosto ei vaikuta jännnitteeseen, vaikka laittaisi kaikki sähköt päälle. Vanhemmissa autoissa pelkät valot hyydyttivät jännitettä niin, että kierrosten nosto näkyi selvästi valoissa.

Lue lisää

"Muuttelin kytkentöjä ja nyt tulee heti kun laturi jaksaa 14,1-2 V ja lopulta 14,4 V."
Millaiseksi muutit kytkennän?

Anonyymi kirjoitti:

"Muuttelin kytkentöjä ja nyt tulee heti kun laturi jaksaa 14,1-2 V ja lopulta 14,4 V."
Millaiseksi muutit kytkennän?

Laitoin latausreleen, niin että se ohittaa hupiakun latausdiodin. Siis hupiakulle tulee tällöin korkeampi jännite kuin starttiakulle tai ei juuri tule suurilla virroilla kaapelin jännitehäviön takia.

Tämä auttoi jo selvästi. Jostain syystä VP:n (MD2020) sense-piuhakaan ei osaa täysin kompensoida kaapelin ja diodin häviötä, vaikka sense-piuha oli jo vedetty niiden ohi aina akun -napaan saakka. Tuosta diodista tuli suurilla virroilla n. 1 V jännitehäviö. Pienillä se on vain 0,3 V. Tästä seurasi se, että starttiakulla (pieni latausvirta) oli ennen selvästi suurempi jännite kuin hupiakulla.

Ilmeisesti laturi mittaa myös laturilta lähtevää jännitettä ja jotenkin sen ja sensen yhdistelmällä päättää lähtöjännitteen. Sensen kokonaan irrottaminenkaan ei nosta jännitettä kamalasti.

Mutta en ollut vieläkään tyytyväinen. Laitoin kaksi Schottky-diodia sarjaan sense-piuhaan sekä yhden myös latausreleen miinukseen. Nyt jännitteet ovat mielestäni sopivia ja latausrele kytkee heti irti kun lataus loppuu eikä jää tuhlaamaan releen virtaa.

Anonyymi kirjoitti:

Laitoin latausreleen, niin että se ohittaa hupiakun latausdiodin. Siis hupiakulle tulee tällöin korkeampi jännite kuin starttiakulle tai ei juuri tule suurilla virroilla kaapelin jännitehäviön takia.

Tämä auttoi jo selvästi. Jostain syystä VP:n (MD2020) sense-piuhakaan ei osaa täysin kompensoida kaapelin ja diodin häviötä, vaikka sense-piuha oli jo vedetty niiden ohi aina akun -napaan saakka. Tuosta diodista tuli suurilla virroilla n. 1 V jännitehäviö. Pienillä se on vain 0,3 V. Tästä seurasi se, että starttiakulla (pieni latausvirta) oli ennen selvästi suurempi jännite kuin hupiakulla.

Ilmeisesti laturi mittaa myös laturilta lähtevää jännitettä ja jotenkin sen ja sensen yhdistelmällä päättää lähtöjännitteen. Sensen kokonaan irrottaminenkaan ei nosta jännitettä kamalasti.

Mutta en ollut vieläkään tyytyväinen. Laitoin kaksi Schottky-diodia sarjaan sense-piuhaan sekä yhden myös latausreleen miinukseen. Nyt jännitteet ovat mielestäni sopivia ja latausrele kytkee heti irti kun lataus loppuu eikä jää tuhlaamaan releen virtaa.

Lue lisää

"Laitoin kaksi Schottky-diodia sarjaan sense-piuhaan"
Miksi?
Mikä vaikutus niillä mielestäsi on ja mistä syystä?
Kumpaan suuntaan sense-piuhassa mittausvirtaa kulkee, ja montako milli (vaiko mikro) ampeeria? Mikä jännite-ero diodien yli niin pienellä virralla muodostuu, j amihin se vaikuttaa. Ja miksi diodit ovat schottky mallia? miksi virrankatkaisun pitää olla nopeaa estosuunnassa tuossa tilanteessa?

Anonyymi kirjoitti:

"Laitoin kaksi Schottky-diodia sarjaan sense-piuhaan"
Miksi?
Mikä vaikutus niillä mielestäsi on ja mistä syystä?
Kumpaan suuntaan sense-piuhassa mittausvirtaa kulkee, ja montako milli (vaiko mikro) ampeeria? Mikä jännite-ero diodien yli niin pienellä virralla muodostuu, j amihin se vaikuttaa. Ja miksi diodit ovat schottky mallia? miksi virrankatkaisun pitää olla nopeaa estosuunnassa tuossa tilanteessa?

Lue lisää

Se aiheuttaa sense-piuhaan jännitehäviön. En muista kumpaan suuntaan laitoin. Kokeilemalla selvisi. Toiseen suuntaan toimi halutusti toiseen ei. Voi tietysti laittaa rinnan molempiin suuntiin.

Schottky-diodeja sattui olemaan ja niillähän on pienempi kynnysjännite. Luulin yhden riittävän, mutta osoittautui, että tarvitsin kaksi. Schottkyllä kynnysjännite on 0,2-0,3 V uA-mA virroilla tavallisella diodilla 0,5-0,6 V.

Syynä noiden laittoon oli mielestäni turhan alhainen latausjännite akulla, varsinkin suuremmilla virroilla (13,7-8 20-60 A). Nyt on muutaman kymmenyksen korkeampi ja latausvirta pysyy selvästi suurempana akun täyttyessä.

Ja tosiaan hupiakun diodin rinnalla oleva latausrele auttoi myös, vaikka sense-piuha on hupiakun navassa. Sense-piuha ei siis aivan toimi mainostetusti.

Nyt lataa 14,1-2 suurilla virroilla ja 14,4-5 muutaman A:n virroilla.

Akkujen täyteentulo vaatii useamman tunnin yli 14 V jännitettä (tai vuorokauden ~13,5 V).

Akku on tuolla 12,1V napajännitteellä jo menettänyt lähes puolet varauksestaan. Tunnin latauksessa akkuun kertyy noin 10-15% lisää, eli mennään hiukan yli 60% tason, max 70%.
100% varaukseen nosto kestää ainakin 12 tuntia älylaturilla ja koneella keitättämällä joku 5 tuntia. Erityisen hidas on väli 90%-100% Tässä välissä usein akkumonitori menettää otteen hommasta ja alkaa ilmoittamaan 100 prosenttia vaikka totuus on joku 92-94%. Tämä virhe kertautuu ajan saatossa ja lopulta kroonisesti aliladattu akku pilaantuu varsin nopeasti.

Jos koneajoa on vähän, akkua on pakkoladattava maasähkössä monitoritiedosta välittämättä. Laturin resetoinnilla 100% monitorilla näyttävä akusto alkaa taas ottamaan vastaan jopa 10A virtaa.

Noin toimien halvat akut kestävät 7- 10 vuotta. Valtaosa purjehtijoista joutuu uusimaan akut alle 4v käytön jälkeen.
Kaikki maailmalla kohtaamani akkupulmat ovat johtuneet uskomuksista aurinkopaneleihin ja siitä syntyvään krooniseen alivaraukseen. Pikkulatailuilla sekoitetaan akuston napajännitetietoa ja se edesauttaa akkujen kuoleentumista.
Ariel 371.

Anonyymi kirjoitti:

Akku on tuolla 12,1V napajännitteellä jo menettänyt lähes puolet varauksestaan. Tunnin latauksessa akkuun kertyy noin 10-15% lisää, eli mennään hiukan yli 60% tason, max 70%.
100% varaukseen nosto kestää ainakin 12 tuntia älylaturilla ja koneella keitättämällä joku 5 tuntia. Erityisen hidas on väli 90%-100% Tässä välissä usein akkumonitori menettää otteen hommasta ja alkaa ilmoittamaan 100 prosenttia vaikka totuus on joku 92-94%. Tämä virhe kertautuu ajan saatossa ja lopulta kroonisesti aliladattu akku pilaantuu varsin nopeasti.

Jos koneajoa on vähän, akkua on pakkoladattava maasähkössä monitoritiedosta välittämättä. Laturin resetoinnilla 100% monitorilla näyttävä akusto alkaa taas ottamaan vastaan jopa 10A virtaa.

Noin toimien halvat akut kestävät 7- 10 vuotta. Valtaosa purjehtijoista joutuu uusimaan akut alle 4v käytön jälkeen.
Kaikki maailmalla kohtaamani akkupulmat ovat johtuneet uskomuksista aurinkopaneleihin ja siitä syntyvään krooniseen alivaraukseen. Pikkulatailuilla sekoitetaan akuston napajännitetietoa ja se edesauttaa akkujen kuoleentumista.
Ariel 371.

Lue lisää

Ariel 371, kerrotko ystävällisesti tarkemmin miten aurinkopaneelit aiheuttavat kroonisen alivarauksen ?

Anonyymi kirjoitti:

Ariel 371, kerrotko ystävällisesti tarkemmin miten aurinkopaneelit aiheuttavat kroonisen alivarauksen ?

Oletteko koskaan oikeasti mitanneet pikkudieselin latausvirtaa? Tyhjäkäynnillä ja pikkukaasulla? Onkohan tuo oikeasti edes kymmentä ampeeria?

Anonyymi kirjoitti:

Oletteko koskaan oikeasti mitanneet pikkudieselin latausvirtaa? Tyhjäkäynnillä ja pikkukaasulla? Onkohan tuo oikeasti edes kymmentä ampeeria?

Minulla on veneessä akkumonitori, joka tuota jatkuvasti näyttää ja mittaa myös kulutetut ja syötetyt Ah:t erikseen hupi- ja käyttöakkuun. Tyhjäkäynnillä ei montaa A lataa, mutta "pikkukaasulla" eli jotain 1200-1500 rpm (3600 rpm kone) sen mitä akku ottaa vastaan tai laturi jaksaa syöttää eli max 60 A.

Yanmar 4jh3 ja 80A laturissa on tyhjäkäynnin yläpuolella kapea kierrosalue jossa jännite on jo vaadittavat 14,X volttia mutta virrantuotto jää alle 10 ampeerin. Latausetenemää ei voi seurata jännitteestä ja pudottaa sen mukaan kierroksia. On oltava virranmittaus. Tuon mittauksen voi tehdä vaikka lainaamalla pihtivirtamittaria, laittamalla se laturin syöttöjohdon ympärille ja testaamalla eri kierrosluvuilla yhden lataussyklin läpi. Sen jälkeen hommassa on tuntuma ja mittaria ei enää välttämättä tarvita.
Ariel371

Anonyymi kirjoitti:

Yanmar 4jh3 ja 80A laturissa on tyhjäkäynnin yläpuolella kapea kierrosalue jossa jännite on jo vaadittavat 14,X volttia mutta virrantuotto jää alle 10 ampeerin. Latausetenemää ei voi seurata jännitteestä ja pudottaa sen mukaan kierroksia. On oltava virranmittaus. Tuon mittauksen voi tehdä vaikka lainaamalla pihtivirtamittaria, laittamalla se laturin syöttöjohdon ympärille ja testaamalla eri kierrosluvuilla yhden lataussyklin läpi. Sen jälkeen hommassa on tuntuma ja mittaria ei enää välttämättä tarvita.
Ariel371

Lue lisää

Virta ei muutu mihinkään, jos jännite akulla pysyy vakiona. Akkuhan silloin määrää paljonko virtaa se ottaa vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Virta ei muutu mihinkään, jos jännite akulla pysyy vakiona. Akkuhan silloin määrää paljonko virtaa se ottaa vastaan.

Ei vaan laturissa on virrantuoton vajausta matalilla työkierroksilla. Säädin käskyttää kyllä isompaan antoon mutta käämityksestä ei vielä irtoa tehoja. Jännite tuolloin nousee jo mutta laturin antovirta ei mene likikään akun vastaanottokapasiteettia.
Tuossa kuvaajaa asiasta:

https://shop.pkys.com/Installing-a-High-Power-marine-alternator-on-your-boat_b_111.html

Ariel 371

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaan laturissa on virrantuoton vajausta matalilla työkierroksilla. Säädin käskyttää kyllä isompaan antoon mutta käämityksestä ei vielä irtoa tehoja. Jännite tuolloin nousee jo mutta laturin antovirta ei mene likikään akun vastaanottokapasiteettia.
Tuossa kuvaajaa asiasta:

https://shop.pkys.com/Installing-a-High-Power-marine-alternator-on-your-boat_b_111.html

Ariel 371

Lue lisää

Jos laturin tuotto ei vastaa akun kykyä otttaa virtaa, ei jännite nouse. Jos jännite on jo noussut, ei virta enää kasvaa kierroksia kasvattamalla.

Tiedän kyllä, että latureiden maksimivirta nousee reilusti pienillä kierroksilla. Riippuu sitten laturista, hihnapyörien halkaisijoista ja koneen tyhjäkäyntikierroksista ollaanko jo suuren tuoton alueella vai ei.

Sinänsä outoa, että kaikki 2000-luvun koneet eivät vielä tuota suurta lataustehoa tyhjäkäynnillä. Tyhjäkäynnin ja maksimikierrostten suhde on kuintekin pienempi kuin bensa-autoilla, joissa laturi tuottaa ~100 A jo tyhjäkäynnillä (lyhyet, pitkä, sumuvalot, takalasin lämmitin ja penkinlämmittimet eivät riitä tiputtamaan jännitettä). Autossani tyhjäkäynti 800 rpm, punaisen raja 6500 rpm eli 1:8. Veneessäni tyhjäkäynti 750 rpm ja maksimi 3600 rpm eli 1:5, mutta silti 60 A laturi antaa vain ~5 A.

Anonyymi kirjoitti:

Jos laturin tuotto ei vastaa akun kykyä otttaa virtaa, ei jännite nouse. Jos jännite on jo noussut, ei virta enää kasvaa kierroksia kasvattamalla.

Tiedän kyllä, että latureiden maksimivirta nousee reilusti pienillä kierroksilla. Riippuu sitten laturista, hihnapyörien halkaisijoista ja koneen tyhjäkäyntikierroksista ollaanko jo suuren tuoton alueella vai ei.

Sinänsä outoa, että kaikki 2000-luvun koneet eivät vielä tuota suurta lataustehoa tyhjäkäynnillä. Tyhjäkäynnin ja maksimikierrostten suhde on kuintekin pienempi kuin bensa-autoilla, joissa laturi tuottaa ~100 A jo tyhjäkäynnillä (lyhyet, pitkä, sumuvalot, takalasin lämmitin ja penkinlämmittimet eivät riitä tiputtamaan jännitettä). Autossani tyhjäkäynti 800 rpm, punaisen raja 6500 rpm eli 1:8. Veneessäni tyhjäkäynti 750 rpm ja maksimi 3600 rpm eli 1:5, mutta silti 60 A laturi antaa vain ~5 A.

Lue lisää

Autoissa on tyypillisesti paljon tehokkaammat moottorit, jotka sietää tyhjäkäynnillä laturin viemän tehon kovallakin latausvirralla. Ainakaan pienet venedieselit n. 10 hv tuskin pysyy käynnissä tyhjäkäynnillä, jos laturin hihnapyöräsuhde on sellainen, että lataa esim. 100A.

Anonyymi kirjoitti:

Jos laturin tuotto ei vastaa akun kykyä otttaa virtaa, ei jännite nouse. Jos jännite on jo noussut, ei virta enää kasvaa kierroksia kasvattamalla.

Tiedän kyllä, että latureiden maksimivirta nousee reilusti pienillä kierroksilla. Riippuu sitten laturista, hihnapyörien halkaisijoista ja koneen tyhjäkäyntikierroksista ollaanko jo suuren tuoton alueella vai ei.

Sinänsä outoa, että kaikki 2000-luvun koneet eivät vielä tuota suurta lataustehoa tyhjäkäynnillä. Tyhjäkäynnin ja maksimikierrostten suhde on kuintekin pienempi kuin bensa-autoilla, joissa laturi tuottaa ~100 A jo tyhjäkäynnillä (lyhyet, pitkä, sumuvalot, takalasin lämmitin ja penkinlämmittimet eivät riitä tiputtamaan jännitettä). Autossani tyhjäkäynti 800 rpm, punaisen raja 6500 rpm eli 1:8. Veneessäni tyhjäkäynti 750 rpm ja maksimi 3600 rpm eli 1:5, mutta silti 60 A laturi antaa vain ~5 A.

Lue lisää

Jos laturin tuotanto alkaa itseinduktiolla, se alkaa aina vähän hitaammin. Tosin purjeveneen moottoriin ei niin isoja latureita saa mahtumaan.

Voit vaihtaa laturin välityksiä, mutta voi olle ettei kone jaksa enää käydä jos tyhjäkäyntiteho on pieni. Sen sijaan voit kytkeä vedon irti ja käyttää konetta hiukan korkeammilla kierroksilla. Jännitemittari kertoo, mikä riittää.

Anonyymi kirjoitti:

Autoissa on tyypillisesti paljon tehokkaammat moottorit, jotka sietää tyhjäkäynnillä laturin viemän tehon kovallakin latausvirralla. Ainakaan pienet venedieselit n. 10 hv tuskin pysyy käynnissä tyhjäkäynnillä, jos laturin hihnapyöräsuhde on sellainen, että lataa esim. 100A.

Lue lisää

Joo ei voi 10 hv antaa 100 A tyhjäkäynnillä. Esimerkik VP D1-13 tehokäyrä loppuu 1200 rpm kohdalla, jolloin maksimiteho n. 3 hv. D1-20 n. 5 hv.

100 A vaatii kampiskselilta n. 3 hv, joten D1-20 voisi antaa sen 1200 rpm paikkeilla ja D1-13 vasta selvästi myöhemmin.

Mutta ei monet isommatkaan anna 100 A lähelläkään tyhjäkäyntiä.

Höpö höpö! Ei todellakaan purkaannu akku milloinkaan moottorilla ajettaessa. Lyijyakku purkautuu aikaisintaan 12,7 V jännitteellä, mutta muutalla A:lla täysi isokin akku tippuu 12,4-5 V paikkeille. Tietysi pian latauksen jälkeen akussa voi olla pintavarausta jopa 13,5 V saakka.

Moottoreiden latureiden latausjännite on kompromissi. Monivaihelaturit lataisivat 14,4-14,8 V ja tiputtavat sitten 13,2-13,6 V:hen. Yleensä moottoreiden laturit ovat 13,8-14,4 V alueella, uudemmat lähinnä 14,2-14,4 eli käytännössä sama kuin "älylatureiden" bulkkivaihe. Erona siis lähinnä se, ettei tiputa ylläpidolle, mikä on jonkinlainen ongelma pitkissä koneajoissa. 14,2 ei kuitenkaan vielä keitä akkua.

14,8 V voi olla jo liikaa suljetuille akuille ja avoakuissa vettä kuluu jo reilusti.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö! Ei todellakaan purkaannu akku milloinkaan moottorilla ajettaessa. Lyijyakku purkautuu aikaisintaan 12,7 V jännitteellä, mutta muutalla A:lla täysi isokin akku tippuu 12,4-5 V paikkeille. Tietysi pian latauksen jälkeen akussa voi olla pintavarausta jopa 13,5 V saakka.

Moottoreiden latureiden latausjännite on kompromissi. Monivaihelaturit lataisivat 14,4-14,8 V ja tiputtavat sitten 13,2-13,6 V:hen. Yleensä moottoreiden laturit ovat 13,8-14,4 V alueella, uudemmat lähinnä 14,2-14,4 eli käytännössä sama kuin "älylatureiden" bulkkivaihe. Erona siis lähinnä se, ettei tiputa ylläpidolle, mikä on jonkinlainen ongelma pitkissä koneajoissa. 14,2 ei kuitenkaan vielä keitä akkua.

14,8 V voi olla jo liikaa suljetuille akuille ja avoakuissa vettä kuluu jo reilusti.

Lue lisää

Kannattaa vaihtaa Lithium-akut jotta saa kaiken latauksen tehokkaasti talteen.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö! Ei todellakaan purkaannu akku milloinkaan moottorilla ajettaessa. Lyijyakku purkautuu aikaisintaan 12,7 V jännitteellä, mutta muutalla A:lla täysi isokin akku tippuu 12,4-5 V paikkeille. Tietysi pian latauksen jälkeen akussa voi olla pintavarausta jopa 13,5 V saakka.

Moottoreiden latureiden latausjännite on kompromissi. Monivaihelaturit lataisivat 14,4-14,8 V ja tiputtavat sitten 13,2-13,6 V:hen. Yleensä moottoreiden laturit ovat 13,8-14,4 V alueella, uudemmat lähinnä 14,2-14,4 eli käytännössä sama kuin "älylatureiden" bulkkivaihe. Erona siis lähinnä se, ettei tiputa ylläpidolle, mikä on jonkinlainen ongelma pitkissä koneajoissa. 14,2 ei kuitenkaan vielä keitä akkua.

14,8 V voi olla jo liikaa suljetuille akuille ja avoakuissa vettä kuluu jo reilusti.

Lue lisää

"Höpö höpö! Ei todellakaan purkaannu akku milloinkaan moottorilla ajettaessa."

Ja miksei purkautuisi, jos on vaikkapa uusi Yanmar 1GM kone
https://www.yanmar.fi/content/download/12276/86115/file/1GM10.pdf mukaan 35A laturilla, ja ajaa suunnilleen tyhjäkäyntikierroksilla suurella sähkönkulutuksella.
Laturista irtoaa silloin maksimissaan 500W ellei olennaisesti vähemmän. Kulutus on aika helppo saada 500 W suuremmaksi. Hölmö pitää tietysti olla jos niin pitempään menettelee ja siksi tyhjentää akkunsa. Mutta kyllä akkua helposti saa purettua koneen käydessä tyhjäkäyntikierroksilla, johan siihen riittää 40 A virrankulutus.

Anonyymi kirjoitti:

"Höpö höpö! Ei todellakaan purkaannu akku milloinkaan moottorilla ajettaessa."

Ja miksei purkautuisi, jos on vaikkapa uusi Yanmar 1GM kone
https://www.yanmar.fi/content/download/12276/86115/file/1GM10.pdf mukaan 35A laturilla, ja ajaa suunnilleen tyhjäkäyntikierroksilla suurella sähkönkulutuksella.
Laturista irtoaa silloin maksimissaan 500W ellei olennaisesti vähemmän. Kulutus on aika helppo saada 500 W suuremmaksi. Hölmö pitää tietysti olla jos niin pitempään menettelee ja siksi tyhjentää akkunsa. Mutta kyllä akkua helposti saa purettua koneen käydessä tyhjäkäyntikierroksilla, johan siihen riittää 40 A virrankulutus.

Lue lisää

" johan siihen riittää 40 A virrankulutus."

Mihin ihmeeseen saisit veneessä kulumaa ajossa 40A:n viran niin pitkäksi aikaa että lähtiessä täysi akku tyhjenisi?

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö! Ei todellakaan purkaannu akku milloinkaan moottorilla ajettaessa. Lyijyakku purkautuu aikaisintaan 12,7 V jännitteellä, mutta muutalla A:lla täysi isokin akku tippuu 12,4-5 V paikkeille. Tietysi pian latauksen jälkeen akussa voi olla pintavarausta jopa 13,5 V saakka.

Moottoreiden latureiden latausjännite on kompromissi. Monivaihelaturit lataisivat 14,4-14,8 V ja tiputtavat sitten 13,2-13,6 V:hen. Yleensä moottoreiden laturit ovat 13,8-14,4 V alueella, uudemmat lähinnä 14,2-14,4 eli käytännössä sama kuin "älylatureiden" bulkkivaihe. Erona siis lähinnä se, ettei tiputa ylläpidolle, mikä on jonkinlainen ongelma pitkissä koneajoissa. 14,2 ei kuitenkaan vielä keitä akkua.

14,8 V voi olla jo liikaa suljetuille akuille ja avoakuissa vettä kuluu jo reilusti.

Lue lisää

Kyllä minä olen tuollaisen ”tyhjentymisen” nähnyt. Minulla oli aikoinaan Volvon jakodiodi akkujen välillä.
Tuo diodi pudotti jännitettä jotain 0,7 V. Kun rannassa latasin käyttöakun täyteen erillisellä laturilla täyteen, niin legin jälkeen oli akkujännite pudonnut juuri tuon lukeman mukaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä minä olen tuollaisen ”tyhjentymisen” nähnyt. Minulla oli aikoinaan Volvon jakodiodi akkujen välillä.
Tuo diodi pudotti jännitettä jotain 0,7 V. Kun rannassa latasin käyttöakun täyteen erillisellä laturilla täyteen, niin legin jälkeen oli akkujännite pudonnut juuri tuon lukeman mukaisesti.

Lue lisää

Siis minkä lukeman mukaisesti akkujännite oli tippunut?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä minä olen tuollaisen ”tyhjentymisen” nähnyt. Minulla oli aikoinaan Volvon jakodiodi akkujen välillä.
Tuo diodi pudotti jännitettä jotain 0,7 V. Kun rannassa latasin käyttöakun täyteen erillisellä laturilla täyteen, niin legin jälkeen oli akkujännite pudonnut juuri tuon lukeman mukaisesti.

Lue lisää

"Kun rannassa latasin käyttöakun täyteen erillisellä laturilla täyteen, niin legin jälkeen oli akkujännite pudonnut juuri tuon lukeman mukaisesti."

Ihan on kuule luonnilsta että latausjännite akun navoissa tippuu kun lataus lopetetaan. Ei se vaadi että akku tyhjenee. Sanotaan vaikka nöin, että latausjännite on 14 volttia ja täyden akun napajännite 12,7 volttia. Eli tippuuhan se.

Anonyymi kirjoitti:

Siis minkä lukeman mukaisesti akkujännite oli tippunut?

En muista enää lukemia, mutta kun olin sillä pienellä älylaturilla saanut ne akut (200 Ah) täyteen ja vielä odotellut reilusti seuraavaan päivään kun niitä mittasin - että olivat siis tasaantuneet.
Kun sitten teimme pitkän (9h) koneajon, jota minulla oli tapana harrastaa :-(
Suoritin taas samat mittausrutiinit ja niiden perusteella kävi ilmi, että veneen sähköjärjestelmä, siis tuo diodi oli pudottanut akkujännitteen selvästi alemmas.
Kun minulle sitten viimein valkeni mitä tuo diodi aiheuttaa, niin hankin elektronisen latauksen jakajan.
Sen jälkeen akut tulivat täyteen ja jäivät myös täyteen.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä minä olen tuollaisen ”tyhjentymisen” nähnyt. Minulla oli aikoinaan Volvon jakodiodi akkujen välillä.
Tuo diodi pudotti jännitettä jotain 0,7 V. Kun rannassa latasin käyttöakun täyteen erillisellä laturilla täyteen, niin legin jälkeen oli akkujännite pudonnut juuri tuon lukeman mukaisesti.

Lue lisää

Kirjoitin tuohon toiseen kommenttiin oman tutkimukseni tulokset.
Ymmärrän kyllä mikä ero on kun kone on päällä ja lataa.
Siksi lähdin sitä asiaa penkomaan. En tiennyt tuota diodille ominaista jännitteen laskua aikaisemmin. Opin sen muuten tältä sivustolta.
Vaihdoin siihen pikku Volvo Pentaan uuden 80A laturin ja sen nykyaikaisen latauksen jakajan.
Sen jälkeen oli sähköä vaikka muille jakaa D.

Anonyymi kirjoitti:

En muista enää lukemia, mutta kun olin sillä pienellä älylaturilla saanut ne akut (200 Ah) täyteen ja vielä odotellut reilusti seuraavaan päivään kun niitä mittasin - että olivat siis tasaantuneet.
Kun sitten teimme pitkän (9h) koneajon, jota minulla oli tapana harrastaa :-(
Suoritin taas samat mittausrutiinit ja niiden perusteella kävi ilmi, että veneen sähköjärjestelmä, siis tuo diodi oli pudottanut akkujännitteen selvästi alemmas.
Kun minulle sitten viimein valkeni mitä tuo diodi aiheuttaa, niin hankin elektronisen latauksen jakajan.
Sen jälkeen akut tulivat täyteen ja jäivät myös täyteen.

Lue lisää

Ei se diodi sentään aiheuta akun tyhjenemistä missään tilanteessa. Sen sijaan se saattaa hidastaa latautumista merkittävästi, varsinkin ilman sitä ohittavaa sense-piuhaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se diodi sentään aiheuta akun tyhjenemistä missään tilanteessa. Sen sijaan se saattaa hidastaa latautumista merkittävästi, varsinkin ilman sitä ohittavaa sense-piuhaa.

Ei se diodi tietenkään akkuja tyhjennä, mutta ei ne koskaan täyteen tulleet. Löysin illalla vanhan latauspöytäkirjan, jonka mukaan olin saanut ne käyttöakut 12,82 V sillä älylaturilla.

Kun niitä sitten koneajon jälkeen kokeeksi aloin jälleen lataamaan sillä älylaturilla, niin se latasi ainakin kaksi tuntia, ennenkuin ne akut tulivat täyteen.

Sense piuha oli Lauttasaaren sähkömiehen mukaan oikein laitettu, siis ”hupipuolen” akkuun.
Sen diodin kanssa sain joskus jopa keltaista varoitusta retkisatamassa kun jännite putosi 12,5 V.
Uudella jakajalla ei todellakaan ”sähkö” loppunut, eikä varoituksia enää tullut.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se diodi tietenkään akkuja tyhjennä, mutta ei ne koskaan täyteen tulleet. Löysin illalla vanhan latauspöytäkirjan, jonka mukaan olin saanut ne käyttöakut 12,82 V sillä älylaturilla.

Kun niitä sitten koneajon jälkeen kokeeksi aloin jälleen lataamaan sillä älylaturilla, niin se latasi ainakin kaksi tuntia, ennenkuin ne akut tulivat täyteen.

Sense piuha oli Lauttasaaren sähkömiehen mukaan oikein laitettu, siis ”hupipuolen” akkuun.
Sen diodin kanssa sain joskus jopa keltaista varoitusta retkisatamassa kun jännite putosi 12,5 V.
Uudella jakajalla ei todellakaan ”sähkö” loppunut, eikä varoituksia enää tullut.

Lue lisää

Suurin osa "älylatureista" on aika tyhmiä. Ei ne mitään akusta tiedä. Lataavat täydellä virralla kunnes saavuttavat 14,5 V tms. ja sitten vielä vakioaika päälle. Esim. veneeni Sterling maasähkölaturi tekee tuon vaikka kuinka monta kertaa peräkkäin kun katkasee maasähkön hetkeksi. Se lataa 14,8 V kaksi tuntia ja sitten tiputtaa 13,5 V paikkeille.

Ei siis voi päätellä mitään akun varaustilasta "älylaturin" käytöksen perusteella.

Jos vielä sense-piuha, oli vedetty akulle saakka tai ainakin diodin ohi, ei diodin poisto vaikuta kuin muutaman kymmenyksen latausjännitteeseen. Kyllä diodinkin kanssa akku täyteen tulee, mutta vaatii pidemmän koneajon. Ja täysi akku ei taatusti tyhjene yhtään koneen käydessä ellei kulutus ylitä laturin kykyä antaa virtaa, johon diodin poisotto ei vaikuta mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se diodi tietenkään akkuja tyhjennä, mutta ei ne koskaan täyteen tulleet. Löysin illalla vanhan latauspöytäkirjan, jonka mukaan olin saanut ne käyttöakut 12,82 V sillä älylaturilla.

Kun niitä sitten koneajon jälkeen kokeeksi aloin jälleen lataamaan sillä älylaturilla, niin se latasi ainakin kaksi tuntia, ennenkuin ne akut tulivat täyteen.

Sense piuha oli Lauttasaaren sähkömiehen mukaan oikein laitettu, siis ”hupipuolen” akkuun.
Sen diodin kanssa sain joskus jopa keltaista varoitusta retkisatamassa kun jännite putosi 12,5 V.
Uudella jakajalla ei todellakaan ”sähkö” loppunut, eikä varoituksia enää tullut.

Lue lisää

"Ei se diodi tietenkään akkuja tyhjennä, mutta ei ne koskaan täyteen tulleet. "

Se että olet tehnyt väärän kytkennän (tai joku tietämätön sähkäri on sen hyväksynyt) ei tarkoita sitä, mitä aluksi väiti. Eli että koneajo tyhjentää akut. Koneajo EI tyhjennä akkuja!

"Moottoreiden laturit lataavat akkuja erittäin varovaisesti, eivätkä juuri koskaan ylitä 80% tasoa, koska ne eivät monitoroi akun tilaa, niissä ole ohjelmoituja latausprofiileja."

Ilman akun virtojen monitorointia ei ole mahdollista rajata latausta 80% tasoon, olipa latausjännite sitten mitä tahansa. Pienelläkin latausjännitteellä akut latautuvat vähintäänkin yli 95% tason, kunhan latausaikaa on tarpeeksi.

Anonyymi kirjoitti:

" johan siihen riittää 40 A virrankulutus."

Mihin ihmeeseen saisit veneessä kulumaa ajossa 40A:n viran niin pitkäksi aikaa että lähtiessä täysi akku tyhjenisi?

Sekoitat akun purkaantumisen tyhjäksi asti ja sen lataustilan alenemisen eli akun purkaantumisen keskenään.

40A saa helposti kulumaan vaikkapa pitämällä hieman vanhempaa (edellisellä vuosisadalla valmistettua) tutkaa päällä, lämppärin, jääkaapin, kulkuvalot ja muun normaalikulutuksen lisäksi.

Anonyymi kirjoitti:

Sekoitat akun purkaantumisen tyhjäksi asti ja sen lataustilan alenemisen eli akun purkaantumisen keskenään.

40A saa helposti kulumaan vaikkapa pitämällä hieman vanhempaa (edellisellä vuosisadalla valmistettua) tutkaa päällä, lämppärin, jääkaapin, kulkuvalot ja muun normaalikulutuksen lisäksi.

Lue lisää

Kas kun ei sähkökiuasta... Vaikea uskoa, että kukaan enää käyttää tuollaista tutkaa purjeveneessä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se diodi sentään aiheuta akun tyhjenemistä missään tilanteessa. Sen sijaan se saattaa hidastaa latautumista merkittävästi, varsinkin ilman sitä ohittavaa sense-piuhaa.

Latausdiodi voi aiheuttaa akun purkautumista, eli sen varaustilan laskemista alle sen mitä se oli ennestään. Tämähän ei tarkoita sitä että akku tyhjenee, eikä sitä että diodin läpi kulkisi virtaa väärään suuntaan. Se tarkoittaa että hupiakusta voi muiden johtojen kautta siirtyä virtaa pois enemmän kuin diodin läpi saapuu latausvirtaa. Se voi toteutua myös silloin kun laturissa riittäisi latausvirtaa kattamaan koko kulutuksen älykkäämmällä virranjakautumisella, jolloin koneakku latautuisi hitaammin, mutta ehtisi siltikin latautua täyteen asti.
Eli diodit jakavat virtaa suhteessa akkukapasiteettiin enemmän tyhjemmille akuille, jolloin tyhjemmille akuille virtaa syöttävien diodien jännite-ero jää suuremmaksi kuin täydemmille akuille virtaa syöttävien. Koska latauspuolella on sama jännite laturissa, jää akkujen napajännite pienemmäksi sillä puolelle missä diodien jännite-ero on suurempi, ja virtaa kulkee enemmän.
Nyt jos koneen akku on ennestään vajaa, ja hupiakusto ladattu erillisellä maasähkölaturilla aivan täyteen, niin koneakun latausjännite jää vajaaksi sen ottaessa reilusti virtaa, jolloin laturin jännite jää vajaaksi täysien akkujen kannaltasen diodien jännite-eron kasvusta huolimatta. Jos hupiakuston latausdiodeissa on sama kapasiteetti, voi niissä olla sama virta ja siten sama jännite-ero, mutta suhteessa hupiakkujen suurempaan kokonaiskapasiteettiin niiden virta jää akkua kohti pienemmäksi kuin koneakun. Tällöin voi käydä niin että niiden latausvirta ei yhteensäkään riitä kompensoimaan kulutusta ennenkuin niiden lataustila on alentunut, eli ne ovat purkautuneet alkutilaan verrattuna. ( ei siis todellakaan tyhjentyneet tyhjäksi asti)

Anonyymi kirjoitti:

Latausdiodi voi aiheuttaa akun purkautumista, eli sen varaustilan laskemista alle sen mitä se oli ennestään. Tämähän ei tarkoita sitä että akku tyhjenee, eikä sitä että diodin läpi kulkisi virtaa väärään suuntaan. Se tarkoittaa että hupiakusta voi muiden johtojen kautta siirtyä virtaa pois enemmän kuin diodin läpi saapuu latausvirtaa. Se voi toteutua myös silloin kun laturissa riittäisi latausvirtaa kattamaan koko kulutuksen älykkäämmällä virranjakautumisella, jolloin koneakku latautuisi hitaammin, mutta ehtisi siltikin latautua täyteen asti.
Eli diodit jakavat virtaa suhteessa akkukapasiteettiin enemmän tyhjemmille akuille, jolloin tyhjemmille akuille virtaa syöttävien diodien jännite-ero jää suuremmaksi kuin täydemmille akuille virtaa syöttävien. Koska latauspuolella on sama jännite laturissa, jää akkujen napajännite pienemmäksi sillä puolelle missä diodien jännite-ero on suurempi, ja virtaa kulkee enemmän.
Nyt jos koneen akku on ennestään vajaa, ja hupiakusto ladattu erillisellä maasähkölaturilla aivan täyteen, niin koneakun latausjännite jää vajaaksi sen ottaessa reilusti virtaa, jolloin laturin jännite jää vajaaksi täysien akkujen kannaltasen diodien jännite-eron kasvusta huolimatta. Jos hupiakuston latausdiodeissa on sama kapasiteetti, voi niissä olla sama virta ja siten sama jännite-ero, mutta suhteessa hupiakkujen suurempaan kokonaiskapasiteettiin niiden virta jää akkua kohti pienemmäksi kuin koneakun. Tällöin voi käydä niin että niiden latausvirta ei yhteensäkään riitä kompensoimaan kulutusta ennenkuin niiden lataustila on alentunut, eli ne ovat purkautuneet alkutilaan verrattuna. ( ei siis todellakaan tyhjentyneet tyhjäksi asti)

Lue lisää

Jos nyt puhutaan vähänkään modernimmasta koneesta, on latausjännite vähintään 13,8 V, todennäköisemmin 14,2-14,4 ja joskus jopa 14,8 V. Suurella virralla diodin jännitehäviö voi olla jopa hiukan yli 1 V.

Jos se suuri virta tulee ko. akun lataamisesta, akku on varsin tyhjä ja latautuu tuollakin jännitteellä. Jos taas virta menee toiseen akkuryhmään, ei se kasvata ko. akkuryhmän diodin jännitehäviötä.

Ainoa potentiaalinen ongelma on suuri laitteiden kulutus. Silloin voi täydenkin akun diodissa olla suuri virta. Tuossa on vähintään 1,1 V marginaali täyden akun lepojännitteeseen. Tyypillisemmin 1,5 V. Jos diodi on mitoitettu oikein eli kestää selvästi enemmän kuin laturinmaksimivirta, ei siitä tule kuin 1 V jännitehäviö laturin maksimikuormalla. Mutta mikä ihme veisi laturin maksimikuorman ellei sitten juuri itse akku?

Kaapeleistakin toki tulee muutama kymmenys jännitehöviötä suurilla virroilla, mutta jotain on pielessä, jos laturi ei tuota enempää kuin 12,6 V akulle diodista huolimatta. 12,6 V ei täyttä akkua vielä tyhjennä. Laitoin juuri testiksi laturin kiinni. 5 minuutissa täyden 180 Ah akun jännite tippui 12,6 V, kun kuormana oli lämppärin hiukan yli 1 A. Kulkuvalot päälle ja virta on 5 A. Jännite laski heti alle 12,5 V ja tätä kirjoittaessa on jo 12,4.

Anonyymi kirjoitti:

"Ei se diodi tietenkään akkuja tyhjennä, mutta ei ne koskaan täyteen tulleet. "

Se että olet tehnyt väärän kytkennän (tai joku tietämätön sähkäri on sen hyväksynyt) ei tarkoita sitä, mitä aluksi väiti. Eli että koneajo tyhjentää akut. Koneajo EI tyhjennä akkuja!

Lue lisää

Valitettavasti en pysty asiaa paremmin selittämään, mutta sen verran vielä lisään, että ei ne akut tyhjentyneet.
Jännite vain laski hieman alemmaksi.
Lauttasaaren sähkömies oli Volvo Pentan liikkeestä. Jakodiodi tuli myös sieltä.
Minä en tehnyt mitään omia kytkentöjä.
Koskaan ei mitään savunnut tai kipinöinyt.
Kaikki toimi muuten hyvin, mutta jännite oli alhaisempi kuin olisin halunnut.

Anonyymi kirjoitti:

Sekoitat akun purkaantumisen tyhjäksi asti ja sen lataustilan alenemisen eli akun purkaantumisen keskenään.

40A saa helposti kulumaan vaikkapa pitämällä hieman vanhempaa (edellisellä vuosisadalla valmistettua) tutkaa päällä, lämppärin, jääkaapin, kulkuvalot ja muun normaalikulutuksen lisäksi.

Lue lisää

Mulla on kaksi plotteria päällä (ulko- ja sisäohjaamo) ja tutka yleensä päälllä. Kaikuluotain antureita on 2 kpl jatkuvasti päällä. Ethernet verkko laitteiden välillä (ja NMEA2000) ja Wifi lähetinkin on päällä. Sitten verkossa on myös muitakin antureita. Kulkuvalot päällä ja vielä lämppäri päällä (perinteinen puhallin moottorin vesikierrosta). Tällä max kulutus noin 10-12 ampeeria. Akku ei tyhjene vaan latautuu. Ja ollaan melko kaukana 40 A:n virrasta!

Anonyymi kirjoitti:

Mulla on kaksi plotteria päällä (ulko- ja sisäohjaamo) ja tutka yleensä päälllä. Kaikuluotain antureita on 2 kpl jatkuvasti päällä. Ethernet verkko laitteiden välillä (ja NMEA2000) ja Wifi lähetinkin on päällä. Sitten verkossa on myös muitakin antureita. Kulkuvalot päällä ja vielä lämppäri päällä (perinteinen puhallin moottorin vesikierrosta). Tällä max kulutus noin 10-12 ampeeria. Akku ei tyhjene vaan latautuu. Ja ollaan melko kaukana 40 A:n virrasta!

Lue lisää

Piti vielä lisätä, että aiemmmin oli vanha 80-luvun tutka. Edes silloin virrankulutus ei ollut tätä 10-12 ampeeria suurempi, päinvastoin. CRT tutka vei vähemmän sähköä kun nuo kaksi plotteria!

Anonyymi kirjoitti:

Kas kun ei sähkökiuasta... Vaikea uskoa, että kukaan enää käyttää tuollaista tutkaa purjeveneessä.

Suurin osa purjeveneistä on valmistettu edellisellä vuosituhannella, ja niistä ne joissa on joskus ollut tutka, suurimmassa osassa on edelleen se sama tutka.

Jos välttämättä haluat veneeseesi sähkökiukaalla lämpiävän saunan ja haluat ottaa energian lyijyhappoakustosta, on parasta varata siihen käyttöön ihan oma 1000 Ah akkukapasiteetti, siis siten ettei kiukaan käytöllä voi ottaa ollenkaan virtaa muista akuista. Löyyjä ei hirveästi kannata ottaa, mutta ilman niitä hyvin eristetty sauna lämpiää ja pysyy käyttökunnossa ainakin tunnin ilman että akut menettävät nopeasti käyttöikänsä, eli akustoa ei tarvitse tyhjentää saunomisen takia, kunhan lataa akuston ennen seuraavaa saunomista. Hieman isommassa venessä johon sauna oikeasti mahtuu ei tuollainen akkukapaseiteetti sen normaalin lisäksi liene mikään mahdottomuus. on sitten kokonaan toinen kysymys onko siinä järkeä että akkujen lataustarve kasvaa noin suureksi, sen sijaan että lämmittäisi saunana ihan polttoaineilla toimivalla kiukaalla.

Anonyymi kirjoitti:

Suurin osa purjeveneistä on valmistettu edellisellä vuosituhannella, ja niistä ne joissa on joskus ollut tutka, suurimmassa osassa on edelleen se sama tutka.

Jos välttämättä haluat veneeseesi sähkökiukaalla lämpiävän saunan ja haluat ottaa energian lyijyhappoakustosta, on parasta varata siihen käyttöön ihan oma 1000 Ah akkukapasiteetti, siis siten ettei kiukaan käytöllä voi ottaa ollenkaan virtaa muista akuista. Löyyjä ei hirveästi kannata ottaa, mutta ilman niitä hyvin eristetty sauna lämpiää ja pysyy käyttökunnossa ainakin tunnin ilman että akut menettävät nopeasti käyttöikänsä, eli akustoa ei tarvitse tyhjentää saunomisen takia, kunhan lataa akuston ennen seuraavaa saunomista. Hieman isommassa venessä johon sauna oikeasti mahtuu ei tuollainen akkukapaseiteetti sen normaalin lisäksi liene mikään mahdottomuus. on sitten kokonaan toinen kysymys onko siinä järkeä että akkujen lataustarve kasvaa noin suureksi, sen sijaan että lämmittäisi saunana ihan polttoaineilla toimivalla kiukaalla.

Lue lisää

Joo, kyllä varmasti monessa veneessä on vielä sellainen kivikautinen tutka. Sanoinkin että kukaan tuskin KÄYTTÄÄ sellaista. Toki moottoriveneessä voi antaa sellaisen olla päällä, jos lataustehoa on tarpeeksi, mutta purkkarissa kun laturi pyörii yleensä vain satamaoperoinnin yhteydessä, niin tuollaisen virtasyöpön käyttö rajoittunee niihin harvoihin tilanteisiin, kun pitää ylittää vilkas laivaväylä hernerokkasumussa.

Biltemasta saa latausreleen 30 €:lla. Ei taida saada noin halvalla latausdiodia? Itse olen laittanut sen latausdiodin rinnalle eli kytkee hupiakun suoraan laturiin, kun jännite on korkea eli ladataan. Toimii erinomaisesti ja hajoaminen ei haittaa muuten kuin hiukan alempana latausjännitteenä (sense-piuha hupiakulla kompensoi pääosin diodin lataushäviön).

Laturin kytkeminen suoraan hupiakkuun ja sieltä diodilla starttiakkuun on varmasti myös toimiva. Tuossa on kuitenkin jonkinlainen vaara käräyttää se diodi, sillä startatessa voi hupiakusta tulla diodin läpi huomattava virta. Varsinkin starttiakun ollessa vainaa.

Molemmissa näissä systeemeissä on se etu, että starttiakun latausjännite laskee. Kaikilla muilla systeemeillä starttiakun latausjännite on korkeampi kuin hupiakun, koska starttiakkuun menee huomattavasti pienempi virta. Turha sitä on täyttä akkua kieuhutella. Joku hienompi lataussäädin vain pahentaa tuota, sillä käytännössähän ne nostavat latausjännitettä kunnes hupiakku on täysi.

Anonyymi kirjoitti:

Biltemasta saa latausreleen 30 €:lla. Ei taida saada noin halvalla latausdiodia? Itse olen laittanut sen latausdiodin rinnalle eli kytkee hupiakun suoraan laturiin, kun jännite on korkea eli ladataan. Toimii erinomaisesti ja hajoaminen ei haittaa muuten kuin hiukan alempana latausjännitteenä (sense-piuha hupiakulla kompensoi pääosin diodin lataushäviön).

Laturin kytkeminen suoraan hupiakkuun ja sieltä diodilla starttiakkuun on varmasti myös toimiva. Tuossa on kuitenkin jonkinlainen vaara käräyttää se diodi, sillä startatessa voi hupiakusta tulla diodin läpi huomattava virta. Varsinkin starttiakun ollessa vainaa.

Molemmissa näissä systeemeissä on se etu, että starttiakun latausjännite laskee. Kaikilla muilla systeemeillä starttiakun latausjännite on korkeampi kuin hupiakun, koska starttiakkuun menee huomattavasti pienempi virta. Turha sitä on täyttä akkua kieuhutella. Joku hienompi lataussäädin vain pahentaa tuota, sillä käytännössähän ne nostavat latausjännitettä kunnes hupiakku on täysi.

Lue lisää

Sterlingin säätimessä (joka asennetaan laturin oman säätimen ja akun väliin) on oma lähtönsä starttiakulle ja hupiakulle. Hupiakkua ladataan tehokkaalla latausprofiililla (valittavissa erikseen akkutyypin mukaan), ja starttiakkua ylläpitoprofiililla. Näin starttiakkua ei kiehuteta turhaan ja hupiakku latautuu maksiminopeudella. Säädin "hämää" laturin omaa säädintä niin, että siitä saadaan täysi kapasiteetti ulos koko latauksen ajan.

Kts:

https://cdn.shopify.com/s/files/1/0658/7343/files/A2Bs.pdf?743

Laite on helppo asentaa itsekin, koska laturiin tms. ei tarvitse puuttua.

Anonyymi kirjoitti:

Sterlingin säätimessä (joka asennetaan laturin oman säätimen ja akun väliin) on oma lähtönsä starttiakulle ja hupiakulle. Hupiakkua ladataan tehokkaalla latausprofiililla (valittavissa erikseen akkutyypin mukaan), ja starttiakkua ylläpitoprofiililla. Näin starttiakkua ei kiehuteta turhaan ja hupiakku latautuu maksiminopeudella. Säädin "hämää" laturin omaa säädintä niin, että siitä saadaan täysi kapasiteetti ulos koko latauksen ajan.

Kts:

https://cdn.shopify.com/s/files/1/0658/7343/files/A2Bs.pdf?743

Laite on helppo asentaa itsekin, koska laturiin tms. ei tarvitse puuttua.

Lue lisää

Siis tuo on DC-DC-muunnin, joka nostaa laturilta tullutta jännitettä. Turhan monimutkainen tuohon hommaan ja näyttää maksavankin ainakin 400 €. Paljon yksinkertaisempaa olisi vain nostaa laturin lähtö sopivaksi ja alentaa starttiakun latausjännitettä. Tuolloin ei myöskään turhaan tehtäisi lämpöä.

Anonyymi kirjoitti:

Siis tuo on DC-DC-muunnin, joka nostaa laturilta tullutta jännitettä. Turhan monimutkainen tuohon hommaan ja näyttää maksavankin ainakin 400 €. Paljon yksinkertaisempaa olisi vain nostaa laturin lähtö sopivaksi ja alentaa starttiakun latausjännitettä. Tuolloin ei myöskään turhaan tehtäisi lämpöä.

Lue lisää

"Paljon yksinkertaisempaa olisi vain nostaa laturin lähtö sopivaksi"

TEKNIIKAN MIEHENÄ KANNATAN TÄTÄ RATKAISUA!

Tuo Sterling ei muuten paranna yhtään laturin tehoa, kun se ei korvaa laturin omaa säädintä.

Anonyymi kirjoitti:

Siis tuo on DC-DC-muunnin, joka nostaa laturilta tullutta jännitettä. Turhan monimutkainen tuohon hommaan ja näyttää maksavankin ainakin 400 €. Paljon yksinkertaisempaa olisi vain nostaa laturin lähtö sopivaksi ja alentaa starttiakun latausjännitettä. Tuolloin ei myöskään turhaan tehtäisi lämpöä.

Lue lisää

Kyllä, dc-dc -muunnin, johon on ohjelmoitu eri akkutyyppien latausprofiilit hupiakuille, erillinen ylläpitoprofiili starttiakulle, ja jossa on lämpötilamonitoroinnit sekä laturille että akulle. Niitä et saa diodivirityksellä.

Anonyymi kirjoitti:

"Paljon yksinkertaisempaa olisi vain nostaa laturin lähtö sopivaksi"

TEKNIIKAN MIEHENÄ KANNATAN TÄTÄ RATKAISUA!

Tuo Sterling ei muuten paranna yhtään laturin tehoa, kun se ei korvaa laturin omaa säädintä.

Lue lisää

Sterling hämää laturin omaa säädintä siten, että laturin säädin näkee ”tyhjän akun”. Näin laturi tekee virtaa maksimikapasiteetilla koko ajan. Toimii.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, dc-dc -muunnin, johon on ohjelmoitu eri akkutyyppien latausprofiilit hupiakuille, erillinen ylläpitoprofiili starttiakulle, ja jossa on lämpötilamonitoroinnit sekä laturille että akulle. Niitä et saa diodivirityksellä.

Lue lisää

Joo en saa, mutta tekeekö niillä oikeasti mitään? Vaikka laturissa on kuinka älyä ei se tiedä mikä osa virrasta menee kulutukseen ja mikä akun lataukseen. Se ei siis voi kovinkaan paljoa päätellä akun varaustilasta ja siten tarpeesta siirtyä ylläpitoon. Tietysti jos mitään kulutusta ei ole, on tilanne helppo. Virran pienentyessä vaikkapa sadasosaan kapasiteetista on aika siirtyä ylläpitolataukseen. Todennäköisesti tuossa on kuintenkin vain aikalataus kuten minun Sterling maasähkölaturissa.

DC-DC-muunnin hukkaa n. 10% laturin kapasiteetista, jos sillä nyt on merkitystä . Lisäksi se on varsin kallis.

Veneessäni on sen mukana käytettynä 2011 tulleet hupi- ja starttiakku. Virtaakin on riittänyt mukavasti, varsin sen jälkeen kun tein tuon muutoksen muutama vuosi sitten. Olen varsin tyytyväinen sen toimintaan ja akutkin tuntuvat kestävän.

Kaverin veneestä muuten kärähti ulkoinen lataussäädin salaman iskiessä mastoon. Tai ei kärähtänyt kokonaan, vaan nosti latausjännitteen taivaisiin. Asia huomattiin, kun sisälle tuli voimakas haju akkujen kieuhuttua pilalle.

Anonyymi kirjoitti:

Joo en saa, mutta tekeekö niillä oikeasti mitään? Vaikka laturissa on kuinka älyä ei se tiedä mikä osa virrasta menee kulutukseen ja mikä akun lataukseen. Se ei siis voi kovinkaan paljoa päätellä akun varaustilasta ja siten tarpeesta siirtyä ylläpitoon. Tietysti jos mitään kulutusta ei ole, on tilanne helppo. Virran pienentyessä vaikkapa sadasosaan kapasiteetista on aika siirtyä ylläpitolataukseen. Todennäköisesti tuossa on kuintenkin vain aikalataus kuten minun Sterling maasähkölaturissa.

DC-DC-muunnin hukkaa n. 10% laturin kapasiteetista, jos sillä nyt on merkitystä . Lisäksi se on varsin kallis.

Veneessäni on sen mukana käytettynä 2011 tulleet hupi- ja starttiakku. Virtaakin on riittänyt mukavasti, varsin sen jälkeen kun tein tuon muutoksen muutama vuosi sitten. Olen varsin tyytyväinen sen toimintaan ja akutkin tuntuvat kestävän.

Kaverin veneestä muuten kärähti ulkoinen lataussäädin salaman iskiessä mastoon. Tai ei kärähtänyt kokonaan, vaan nosti latausjännitteen taivaisiin. Asia huomattiin, kun sisälle tuli voimakas haju akkujen kieuhuttua pilalle.

Lue lisää

"DC-DC-muunnin hukkaa n. 10% laturin kapasiteetista, jos sillä nyt on merkitystä"

Riippuu siitä mihin ja miten se on kytketty.
Jos sillä säädetään sense piuhan potentiaalitaso halutun jännite-eron verran akun miinnusnavan potentiaalitason yläpuolelle, ei laturin kapasiteetista hukata yhtään mitään, ja vahvavirtapuolen kytkennöistä riippuen sillä voidaan saada vaikka ihan optimaalisen pieni tehon hukkaus lämmöksikin. Se tosin edellyttää joain älykkyyttä myös kyseisen jännite-eron määrässä tilanteen mukaan, sekä ohitusreleitä latausdiodeille joita myös käytetään tilanteen mukaan.

Mikäli DC-DC muuntimella taas nostetaan vahvavirtapuolen jännitettä laturilta tulevaa suuremmaksi, hukkuu prosesseissa yhteensä luultavasti enemmänkin kuin 10% optimaaliseen lataustehoon verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

"DC-DC-muunnin hukkaa n. 10% laturin kapasiteetista, jos sillä nyt on merkitystä"

Riippuu siitä mihin ja miten se on kytketty.
Jos sillä säädetään sense piuhan potentiaalitaso halutun jännite-eron verran akun miinnusnavan potentiaalitason yläpuolelle, ei laturin kapasiteetista hukata yhtään mitään, ja vahvavirtapuolen kytkennöistä riippuen sillä voidaan saada vaikka ihan optimaalisen pieni tehon hukkaus lämmöksikin. Se tosin edellyttää joain älykkyyttä myös kyseisen jännite-eron määrässä tilanteen mukaan, sekä ohitusreleitä latausdiodeille joita myös käytetään tilanteen mukaan.

Mikäli DC-DC muuntimella taas nostetaan vahvavirtapuolen jännitettä laturilta tulevaa suuremmaksi, hukkuu prosesseissa yhteensä luultavasti enemmänkin kuin 10% optimaaliseen lataustehoon verrattuna.

Lue lisää

Tuossa annetussa linkissä on näytetty kytkentä. Se kytketään toisesta päästä laturin tuloon ja toisesta akkuun. Idea on pitää laturin jännite niin alhaalla, että sen regulaattori ei rajoita jännitettä.

Tuollaisen DC-DC muuntimen hyötysuhde lienee 90% paikkeilla. Viimeisen päälle tehtynä voisi olla yli 95%, mutta silloin tuskin tarvittaisiin laitteessa olevaa tuuletinta, joka tietysti myös heikentää hyötysuhdetta.

Tämän päälle tulee vielä laturin toiminnan muutos. Sehän antaa nyt vaikkapa 14 V sen sijaan, että antaisi 15 V, jolla kompensoidaan kaapelin jne. jännitehäviö. Laturi on kuitenkin virtarajoitteinen toiminnaltaan. Siis vaikkapa 100 A laturi voisi ladata akkua 100 A suoraan antamalla 100x15 eli 1500 W tehon, josta vaikkapa 0,8x100 eli 80 W menee kaapeleiden lämmittämiseen. Sterlingin kanssa se antaa vain 14x100 A eli 1400 W, josta edelleen menee 80 W kaapeleihin ja lisäksi vaikkapa 10% Sterlingiin. Siis akulle saakka päättyy vain 1188 W eli 14,2 V jännitteellä 83 A. Akun ollessa tyhjähkö voi latausjännite olla niin alhainen, että Sterling ei sitä nosta. Tällöin tulee vain sen häviö eli 100 A sijaan saadaan 90 A.

Dieselissä sellainen on kaikissa koneissa vakiona. Pienissä tai vanhemmissa koneissa sitä kutsutaan governoriksi. Kaasuvivulla valitaan kierrosluku ei tehoa tai polttoaineen syöttöä.