Seksi vai pidättäytyminen?

Heti persettä.

no itse olen sinkkuna ollut kohta 2 v..ja no olen itse sitä mieltä, että miehen saa helposti sänkyyn.. mutta siitä suhde?? se voi olla vaikeampaa.. mies kun pääsee heti sänkyyn niin ei se muu sitten enää kiinnostakaan..

olen siis pidättäytymisen kannalla.. mies saa tutustua minuun ja minä häneen tunnetasolla ensin ennenkuin edes katsellaan pedin suuntaan..

sanokaa pihtariksi.. mutta en minä halua olla mikään jakorasiakaan jota koeajetaan kerran.

Jos pysyvää haluat, älä anna heti. Toisaalta älä odota liian pitkään. Helppoa vai mitä? :-)

Olen 30v eronnut mies ja jos törmään naiseen joka avaa jalkansa ensimmäisellä tapaamisella menetän mielenkiintoni saman tien.

Naiseen, joka antaa heti, ei vaan voi luottaa. Sellaisen naisen kanssa, johon ei voi luottaa, ei voi aloittaa suhdetta (paitsi ehkä seksisuhteen).

Jos haet sitä suurta rakkautta, niin pihtaaminen on paikallaan. Siinä vain voi käydä helposti, ettet koskaan löydä unelmiesi prinssiä. Vähän käytännöllisempi ote elämään ja seksiin voisi olla paikallaan. Jos etsit hyvää kaveria, jonka kanssa seksikin luistaa, ei kannata pihdata hirveästi.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita hyppäämistä sänkyyn jokaisen vastaantulijan kanssa. Itse pyrin sänkyyn vain sellaisten naisten kanssa, jotka hätätapauksessa menisivät vaimosta. Treffit parit jotta tutustuu ennen kuin siirtyy seksiin.

Omat tunteeni ovat ja tulevat olemaankin yhä jossain ihan muualla ja tällä elämänkokemuksella ollen muutaman vuoden päästä hakemassa nimen omaan hyvää kaveria, jonka kanssa seksikin luonnistuu.

Itse naisena toimin ainakin niin kuin minusta hyvältä tuntuu. Laskelmoiva ja strategisesti ihmissuhteisiin asennoituva ihminen ei ole minusta aito oma itsensä. Epäaito ja laskemoiva ihminen ei ole myöskään hyvä edes seksissä.

Ihmisen on paras olla oma itsensä kaiken aikaa tietyin rajoituksin, luonnollisesti. Jos hakemalla hakee ihmissuhdetta, niin sitten pelaa niiden sääntöjen mukaan. Jos haluaa vain seksiä niin menee niiden systeemien mukaisesti. Helppoa ja yksinkertaista.

Jos taas ei halua pelata mitään pelejä ollenkaan niin silloin täytyy tehdä aina juuri niin kuin omasta itsestä parhaimmalta tuntuu.

Onhan mahdollista, että jos kohtaa jonkun mielenkiintoisen miehen ja juuri sillä hetkellä tekee mieli seksiä, niin itse harrastaisin seksiä jos mies vain suostuu :) Ja jos ei tee mieli, niin silloin ei harrasta.

Tällaisestakin alusta saattaa kehkeytyä lämmin ja ihana, pitkäkestoinen ihmissuhde. Ja siinähän on sitten tullut jo testattua tuo seksipuoli. Jos aloittaa henkisestä puolesta, niin siinä on sellainen vaara, että kun rakastuu henkisesti mieheen ja sitten pitkän ajan kuluttua harrastaa hänen kanssaan seksiä, huomaa, että seksi ei ole niin upeaa kuin kaikki muu tämän miehen kanssa. Tässä ei ole mitään ongelmaa, jos nainenkaan ei ole seksuaalisuuntautunut ihminen. Mutta jos naiselle seksi on tärkeää, niin suostuuko nainen jatkamaan suhdetta ihanan, lämminsydämisen miehen kanssa, jonka kanssa sängyssä ei synkkaa?

Nykyään ongelmana on se, että melkein kaikki - niin naiset kuin miehetkin - pelaavat jonkinlaista peliä. Pihdataan, vaikka oikeasti ollaan seksipetoja ja annetaan pakosta vaikkei oikeasti tee mieli ollenkaan. Onko tämä oikeaa ihmisen elämäää? Minusta ei.

Ihmisen tulee olla juuri sellainen kuin hän eikä näytellä kaiken aikaa jotakin päinvastaista. Sellainen kostautuu ennenpitkää.